Lintuharrastaja Pirkka Aallon mukaan mustapääkerttu kävi ruokintapaikoilla vielä viime viikolla. Lauantaina marraskuun viimeisenä päivänä sen voimat alkoivat ehtyä.
- Täällä se kiersi useammallakin lintulaudalla, mutta alkoi näyttää tosi surkealta. Siinä se torkkui ruokintapaikan vieressä ja ajattelin, että ei se taida selvitä joulukuun puolelle.
Pirkka Aalto varautui ottamaan linnun huostaan kylmästä.
- Jos se olisi vielä sunnuntaina näkynyt, olisin ottanut kiinni ja hoitoon jollakin tapaa. Ajattelin, että olisi ehkä saanut kuulla Sylvian joululaulua, jos sen olisi saanut häkkiin talvehtimaan. Mutta ei se enää ilmestynyt, pakkasyö oli sille liian kova paikka.
Verenkierto auttaa äkkimuutoksissa
Lapin alkutalvi on ollut sään suhteen kuin vuoristorataa. Lämpötila heittelehtii hyvinkin nopeasti vesisateesta kireään pakkaseen ja päinvastoin. Linnut eivät siitä pahemmin kärsi.
- Linnut sopeutuvat lämpötilan äkkimuutoksiin hyvin, varsinkin Lapin talvilinnut.
Lintujen pelastus nopeissa lämpötilan vaihteluissa on niiden verenkiertojärjestelmä, jota on tutkittu etenkin sorsista.
- Veri, joka menee ruumiista jalkoihin, lämmittää samalla jaloista ylös tulevaa kylmentynyttä verta. Siis vaikka linnun jalat ovat kylmät, veri lämpenee heti ylöspäin mennessään, joten lintu ei muuten palele. Jalkojen tuntokin on sellainen, ettei niiden kylmyys häiritse linnun muuta kroppaa. Ja linnullahan on pöyheä untuvapeite, jota se pörhistelee kylminä talvipäivinä. Höyhenpeite on lintujen lämmike ja eriste, Pirkka Aalto kertoo.