Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen on helpottunut. Viiden vuoden työ on valmis.

Helsingin ydinkeskustassa Kasarmitorilla paljastettiin tänään Kauhasen suunnittelema Valon tuoja -patsas. Tilaisuutta kunnioittivat patsashankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Taideteos on Suomen suurin valettu teräsveistos – korkeutta kokonaisuudella on 10,6 metriä, josta valetun sotilaan osuus on seitsemän metriä. Painoa sillä on 6 000 kiloa.

Teoksen piti alunperin olla valmis jo talvisodan päättymisen 75-vuotisjuhlaan maaliskuussa 2015. Kauhanen tosin tiesi jo ennen työn alkua, ettei se siihen valmistu.

– Sotilaassa on yli 400 valettua osaa, jotka on sitten hitsattu yhteen. Viimeistelyt, hionnat, tämä on hirvittävän aikaa vievää, Kauhanen selittää.

Valutyön on tehnyt pitkän linjan taidevalaja Pauli Venäläinen.

"Sotilas ei ole rikkiammuttu"

Talvisodan muistomerkkejä on tehty aiemminkin. Kauhanen nostaa hyvänä esimerkkinä Aimo Tukiaisen veistoksen Porissa. Yleisilmeeltään veistokset ovat Kauhasen mielestä kuitenkin surevia. Hän lähti tekemään toisenlaista.

– Oma ajatukseni oli eteerisempi, henkisempi, aineettomampi, ehkä myös humaanimpi ja rauhantahtoisempi.

– Talvisota käytiin kylmissä, pimeissä oloissa. Ajatus oli, että veistos olisi sille vastapooli eli valon tuoja.

Talvisodan erityisyys näkyy materiaalissa.

– Patsas on kylmää, kovaa, kiillotettua terästä. Pronssi ei olisi mielestäni sopinut talvisota-aiheisen veistoksen materiaaliksi.

Valon tuoja -veistos koostuu pallonmuotoisesta jalustasta, jonka päällä on reikäinen ihmishahmo. Sen voi helposti nähdä rikkiammuttuna sotilaana. Kauhasen ajatus oli kuitenkin hieman toinen.

– Minusta se ei ole rikkiammuttu. Reiät ovat 23 senttimetriä halkaisijaltaan. Aukon tehtävä on keventää veistosta.

– Samalla halusin tuoda esille materiaalin paksuuden. Tai ohuuden.

Myös valaisu on keskeisessä osassa teoksessa. Ihmishahmo valaistaan molemmista lahkeista ylöspäin. Myös pallo-osa on valaistu.

Pallon sisältä paljastuu 105 valokuvaa. Lukumäärä vastaa talvisodan kestoa, sotaa käytiin juuri 105 päivää. Valokuvat ovat sodan ajalta ja ne on valittu teemoittain kuvaamaan esimerkiksi sodan alkua, ulkomaista tukea ja kotirintamaa.

Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen kehuu veistoksen paikkaa. Ollaan arvotontilla, pääkaupungin ydinkeskustassa, puolustusministeriön edustalla. Pienen haasteen tori tosin tarjosi.

– Tori viettää rantaan päin. Vähän oli tekemistä, että saatiin veistos suoraan.

Pekka Kauhasen tuotantoon voi tutustua laajemmin Helsingin kaupungin taidemuseossa HAMissa. 5.12 avautuvassa näyttelyssä on esillä muun muassa Valon tuoja -veistoksen alkuperäinen kipsimalli.

Kasvuyritystapahtuma Slush avattiin torstaina aamupäivällä Helsingin messukeskuksessa. Avajaisten tiimellyksessä oli mukana muun muassa Cambridgen herttua prinssi William.

Hän osallistui avajaisiin ja tutustuu suomalaisiin ja brittiläisiin yrityksiin. Suomen kojulla vieraillessaan William sai lahjaksi kaksi keppihevosta.

Maakuvayksikön päällikkö Petra Theman kertoo Ylelle, että Williamille annettiin tämän kahdelle lapselle räätälöidyt keppihevoset. Lahja oli osa huomenna alkavaa ThisisFinlandin keppihevosharrastusta maailmalle markkinoivaa kampanjaa. Themanin mukaan leppihevosharrastus on suosittua Suomessa.

Toinen lahjaksi annetuista keppihevosista on tumma, samannäköinen kuin prinssin ensimmäinen poni. Toinen puolestaan on vaalea suomenhevonen.

Suomen pisteelle on rakennettu paikka, jossa muut Slush-osallistujat voivat ratsastaa yksisarvisilla keppihevosilla. Yksisarviset liittyvät startup-kulttuuriin, Theman kertoo.

Slushista prinssi William jatkoi vierailuaan Lauttasaareen tapaamaan koululaisia.

Kehuva avainsana Suomelle

Slushin avajaisissa tervehdyksen esitti kävijöille tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Avauksessa järjestäjät lanseerasivat Suomelle sosiaalisessa mediassa käytettävän avainsanan #BragForFinland, jonka toivottiin innostavan kehuja Suomelle.

Avainsana ja kehukampanja ovat samalla lahja satavuotiaalle Suomelle. Järjestäjien mielestä suomalaisten on usein vaikea kehua itseään, ja tähän avainsanasta toivottiin apua.

Myös Ruotsin prinssi Daniel on paikalla tapahtumassa ja seurasi avajaisia.

Ylen taloustoimittajat Anna Karismo ja Juha-Matti Mäntylä seurasivat avajaisia hetki hetkeltä täällä.

Marko Viinikka kertoo ostaneensa luolan Voima Capitalin tytäryhtiön Voima Gold Oy:n käyttöön. Helsingin Bulevardilla toimiva Voima Gold Oy on perustettu tänä kesänä. Yhtiön liikeidea on jalostaa, välittää ja säilyttää kultaa. Viinikka kertoo, että toiminta on käynnistymässä koko maan osalta ensi viikolla.

– Meillä on yksi kultaholvi Helsingissä, mutta Rovaniemellä kapasiteetti on ihan eri luokkaa. Olimme etsineet toista sijaintipaikkaa kehäkolmosen ulkopuolelta. Toramolammen luola oli turvallisuuskysymykset huomioon ottaen meille ihan nappi, Viinikka sanoo.

Hän kertoo yhtiön jo hankkineen kultaa Saksasta, Sveitsistä ja Afrikan mantereelta. Toramolammen luola on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden aikana.

– Ennen avaamista menee joku aika, kun turvallisuuspäällikkö tekee analyysit ja tarkastukset lähialueille. Ensiksi täytyy varmistaa turvallisuusasiat, jotka ovat entuudestaan jo korkealla tasolla.

Luola on joidenkin kilometrien päässä Lapin lennostosta ja Someroharjun varuskunnasta. Viinikka kertoo ostoksellaan halunneensa myös varmistaa, että kiinteistö ei päädy ulkomaalaisomistukseen.

– Maata ja muita arvokkaita omaisuuseriä on siirtynyt liiaksi muualle, sanoo Viinikka. Yrittäjä kertoo, että strategisten kohteiden lähellä tehdyt maa- ja kiinteistökaupat arveluttavat häntä nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Luolaa nettihuutokaupalla myyneen Senaatti -kiinteistöjen hallitus päättää kaupasta lopullisesti joulukuun puolivälin tienoilla.

Pizzalaatikko ei meinaa mennä kiinni, kun sisällä on ranskalaisia, kebablihaa, makkaraa, kananmunia, pihvejä ja sulatejuustoa. Annos on niin suuri, että siitä riittää koko perheelle tai kaveriporukalle.

Lapualainen Keskusgrillikin on ottanut jättiannoksen ruokalistalleen.

– Näin Facebookista, että Lahdessa ja Kuopiossa olivat ryhtyneet näitä tekemään. Innostuin heti, että tuollainen mättöannos sopii Pohjanmaallekin oikein hyvin, naurahtaa yrittäjä Päivi Sipilä-Polvi.

Grillillä annoksia on tehty nyt kuukauden ajan ja suosio yllätti tekijänkin. Annoksia myydään tasaiseen tahtiin joka päivä, mutta eniten niitä tilataan viikonloppuisin.

– Heti ensimmäisenä viikonloppuna loppuivat pihvit ja kebabit kokonaan. Jouduin pitämään pienen paussin, että sain raaka-aineisiin täydennystä. Perheet hakevat aika paljon viikolla ja viikonloppuisin kaveriporukat. Nyt huomaa myös, että annoksia haetaan pikkujouluihin.

Sisältö vaihtelee

Grillien jättiannoksien sisältä vaihtelee. Päivi-Sipilä-Polvi mietti, minkälainen annos olisi lapualaisten asiakkaiden makuun, ja päätyi höystämään annoksen nurmolaisella vihanneksella.

– Ranskalaisia tulee noin kilon verran ja Nurmon "vihannesta" eli käristemakkaraa. Se on ehrotoon, mitä täällä pitää laittaa. Sitten tulee kokolihapihvejä, kananmunia, kebabia, sulatejuustoa ja tietysti kastikkeet ja mausteet. Kokonaispainoa "Maharottomalla" on noin 2,5 kiloa.

Annoksesta riittää 2-5 ihmiselle, mutta kahdelle syötäväksi annos on melkoinen haaste.

– Isoille ja nälkäisillekin miehille on kova työ saada syötyä!

Isoja annoksia ollut ennenkin

Isoja annoksia on tehty aina. Eri kokoisia hampurilaisia on listalla edelleenkin, mutta ranskanperunoihin pohjautuva mättöannos on nyt monilla grilleillä hittiruoka.

Seinäjokelaisen Jykän Grillin listallekin annos otettiin muutaman vuoden tauon jälkeen.

– Vastaavanlaisia annoksia oli myynnissä jo 16 vuotta sitten, kun aloitin yrittäjänä. Silloin niitä tehtiin perheranskalaisten nimellä ja niistä riitti viidelle ruokaa. Annokseen tuli makkaraa, lihapullia, sulatejuustoa ja mitä asiakas sattui haluamaan, muistelee yrittäjä Jyrki Kalmu.

Isoista annoksista luovuttiin viisi vuotta sitten, kun annoslistoja uudistettiin.

– Nyt annokset otettiin takaisin, koska kysyntä alkoi olla suurta.

Ison annoksen valmistamiseen menee enemmän aikaa kuin normaaliannoksen. Valmistusaika riippuu siitä, mitä kaikkea siihen laitetaan.

– Kymmenkunta minuuttia, sanoo Päivi Sipilä-Polvi.

– Ei me olla ihan tarkkaan kellotettu, mutta olisiko noin 7 minuuttia. Juustohampurilaisen tekemiseen menee noin pari minuuttia eli samassa ajassa ehtii muutaman muun asiakkaan palvella, jatkaa Roope Kalmu Jykän Grilliltä.

Grillit nosteessa

Grilliyrittäjät ovat panneet merkille, että grillien pikaruoalla on entistä enemmän kysyntää. Osaltaan tähän on vaikuttanut grillien saama näkyvyys mm. tv-sarjassa.

– Grillikulttuuri on uudessa nosteessa. Enkä usko, että nämä isotkaan annokset enää katoavat listoilta, pohtii Roope Kalmu.

Alavuden Tuurin Grillin yrittäjä Timo Peltokangas ei ole mättöannosbuumiin vielä lähtenyt, mutta on tietoinen isoista annoksista.

– Ehkä suurin syy on vielä se, että meillä on tulossa muutenkin ruokalista- ja hintauudistus talven aikana. Sen myötä varmaan tulee uusia annoksiakin. Toki nyt ovat jo asiakkaat kyselleet isoja annoksia.

Myös grilliyrittäjät joutuvat pitämään ruokalistansa ajan tasalla ja miettimään, mitä uusia raaka-aineita annoksissa voisi käyttää. Uusista annoksista monet saattavat jäädä listalle pitkäksikin aikaa.

– Annoksissa on vain taivas rajana. Markkinoille tulee esimerkiksi uusia kastikkeita jatkuvasti, mainitsee Timo Peltokangas.

"Amerikkalaisten juttuja"

Vaikka isoille mättöannoksille riittää kysyntää, moni asiakas haluaa perinteisiä hampurilaisia ja normaalikokoisia ranskalaisannoksia.

– En ole vielä ostanut suurempia annoksia, mutta ihan kohtuullisen kokoisia annoksia on tullut syötyä. Jos on oikein nälkä, niin voisihan siinä vaiheessa isompiakin annoksia kokeilla, pohtii asiakas Jani Kiviaho.

– En minäkään ole testannut vielä. Ne on ihan liian isoja meikäläiselle, ei niitä pysty syömään. Nämä isot annokset ovat varmaan niitä amerikkalaisten juttuja. Näkyy varmaan puntarissakin siellä päin, naurahtaa asiakas Tapio Lehto.

Suomalainen on juro, hiljainen, vaatimaton, ei juttele tuntemattomille, jännittää esiintymistä. Nämä käsitykset suomalaisten viestintätaidoista ovat vanhanaikaisia myyttejä, sanoo Jyväskylän yliopiston viestinnän lehtori Tarja Valkonen. Hän on tutkinut suomalaisten vuorovaikutustaitoja sekä esiintymisjännitystä, ja kumoaa luutuneet käsitykset esimerkiksi siitä, että suomalaiset jännittäisivät esiintymistä erityisen paljon tai muita kansallisuuksia enemmän.

– Mitkään tutkimukset eivät tue tätä käsitystä, pikemminkin päin vastoin. Esiintymisjännitys on yhtä yleistä ihan joka puolella maapalloa, Tarja Valkonen sanoo.

Syystä tai toisesta suomalaiset ylläpitävät kuitenkin kulttuurista myyttiä siitä, että olisimme erityisen arkoja tai heikkolahjaisia esiintyjiä. Juuret myytille johtavat ainakin 1800-luvulle.

– Tutkimukset osoittavat , että tällaista myyttiä vaalitaan suurella rakkaudella, sitä viedään eteenpäin ja pidetään yllä kulttuurisilla kertomuksilla.

Heikoista ja aroista suomalaisista viestijöistä puhuttaessa viitataan usein vanhoihin sananlaskuihin. Vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopeaa, tai tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, jolla viitataan ihmiseen, joka pitää meteliä itsestään ja osaamisestaan. Sananlaskuja pidetään näyttönä siitä, että vaikenemiseen on suomalaisessa kasvatuksessa kannustettu kautta aikain. Tarja Valkonen pitää näkemystä kuitenkin vanhentuneena.

– Nämä ovat universaaleja sanontoja, joita kuulee hieman eri versioina eri puolilla maapalloa. Ne eivät kerro suomalaisuudesta, vaan siitä, että missä tahansa kulttuurissa on haluttu muistuttaa kuuntelemisen merkityksestä.

Noin joka viides on viestintäarka

Eri kansallisuudet kantavat mielikuvien taakkaa, joilla ei välttämättä ole nykypäivänä enää totuuspohjaa. Stereotyyppiset kiteytyneet käsitykset, joiden mukaan tiettyjä kansallisuuksia kuvataan niin omassa kulttuurissa kuin ulkomailla, ovat syntyneet aikojen saatossa. Tarja Valkonen kuitenkin muistuttaa, että yksilöiden väliset erot ovat aina suuremmat, kuin jokin kulttuuria yhtenäisenä kuvaava piirre.

On vaarallista lähteä arvottamaan erilaisia piirteitä tai ominaisuuksia ihmisissä. Tarja Valkonen

Kun tutkitaan ja vertaillaan viestintäarkuutta ja esiintymisjännitystä, löytyy jokaisesta kulttuurista aina noin viidennes henkilöitä, jotka ilmoittavat kokevansa sosiaaliset tilanteet ja toisten edessä puhumisen erityisen pelottavana. Vastaavasti löytyy saman verran niitä, jotka sanovat kokevansa itsensä rohkeiksi ja sanavalmiiksi. Näin myös Suomessa.

– On vaarallista lähteä arvottamaan erilaisia piirteitä tai ominaisuuksia ihmisissä. Se, että joku ei mielellään puhu tai esiinny suuna päänä, ei kerro mitään hänen viestintätaidoistaan. Se ei kerro siitä, että olisi erityisen heikot vuorovaikutus- tai esiintymistaidot, Tarja Valkonen muistuttaa.

Aina ei tarvitse olla täydellinen esiintyessään

Julkisen puhumisen ja esiintymistaitojen arvostus on ollut aina vahvaa. Ennen julkiseen esiintymiseen liitettiin tiukkoja normeja siitä, mikä on sopivaa ja oikein. Normit määrittelivät sen, minkälainen esiintyminen ansaitsee olla julkisuudessa. Esimerkiksi radiossa täytyi käyttää tietynlaista puhetapaa. Nykyään tähän on tullut paljon enemmän tarjontaa, kiitos monipuolisen median.

– Me nähdään paljon erilaista esiintymistä muun muassa netissä. Tämä on kasvattanut suvaitsevaisuutta ja sitä kautta sallivuutta siihen, että eri tilanteissa voi esiintyä hyvin eri tavoin. Eikä aina tarvitse olla täydellinen, Tarja Valkonen sanoo.

Youtuben ja erilaisten sosiaalisen median kanavien merkityksen esiintymiseensä myöntävät myös Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun kasiluokkalaiset.

– Jo ala-asteella me tehtiin paljon youtube-videoita, elokuvia, musiikkivideoita ja animaatioita. Kameran edessä oleminen on monelle meidän ikäiselle tuttua, kertovat Anni Kokkonen ja Sara Lukkarinen

Kun on nähnyt näiden tubettajien rentouden, niin pyrkii itse siihen samaan Sara Lukkarinen

14-vuotiaat Anni ja Sara valmistelevat parhaillaan koulun itsenäisyysjuhlan juontoja. Ideana on, että tytöt ovat tubettajia, jotka spiikkaavat lavalla tapahtuvat esitykset videotervehdyksinä. Sara Lukkarinen on tosielämässäkin tubettaja. Toistaiseksi hän on tehnyt lähinnä hevosaiheisia videoita, mutta suosikkitubettajien Miisan,Pinkku Pinskun ja Roni Backin innoittamana tavoitteena on tehdä videoita joissa myös itse puhuu ja esiintyy.

– Kun on nähnyt näiden tubettajien rentouden, niin pyrkii itse siihen samaan. On se ihan hyvin onnistunutkin, Sara Lukkarinen kertoo.

Jyväskylän yliopiston viestinnän lehtori Tarja Valkosen tiedossa ei ole, että nettivideoiden vaikutusta nuorten esiintymiseen ja vuorovaikutustaitoihin, olisi tutkittu. Hän näkee asiassa kaksi puolta.

– Nettikanavat antavat monipuolisia mahdollisuuksia harjaantua esiintyjänä. Ei olla enää pelkästään koulun esitelmän pitämisen varassa siinä, minkä verran esiintymiskokemusta karttuu. Toinen puoli on se, että tubetuskulttuurista nousee aika lailla minä-keskeistä kulttuuria.

Tänä päivänä ilmiö on se, että nuorilla on valtava aikuisen tarve ja esiintymisen tarve Eija Tynkkynen

Minä-keskeisyyden huonona puolena Valkonen näkee sen, että nuorten vuorovaikutustaidot voivat vinoutua.

– Minun ulkonäköni, sanomani ja esilläoloni on tärkeää. Se syö sitä ajatusta, että kaikessa esiintymisessä olemme pyrkimässä vuorovaikutukseen toisten kanssa. Esiintyessä pitäisi pystyä ottamaan huomioon erilaiset yleisöt ja kuuntelijat, Valkonen sanoo.

Tämän allekirjoittaa myös Rantakylän yhtenäiskoulun rehtori Eija Tynkkynen. Hän on nähnyt viestintätaitojen muutoksen työssään.

– Tänä päivänä ilmiö on se, että nuorilla on valtava aikuisen tarve ja esiintymisen tarve. Tämä näkyy negatiivisesti monta kertaa niin, että nuoret haluavat olla suuna ja päänä ja hölöttää. Mutta sitten kun pitäisi oikeasti esiintyä ja esittää jotain asiaa, siihen ei pystytäkään jännityksen vuoksi.

Netin myötä myös arvostelu persoonaa ja esiintymistapaa kohtaan on rankentunut. Netissä vallitsee ehdoton sosiaalinen kontrolli siitä, minkälainen eisintyjän pitää olla. Moni lapsi ja nuori kokee kiusaamista sen vuoksi, ettei näytä, pukeudu tai kuulosta juuri siltä miltä tiukat normit määrittelevät.

– Tämä voi luoda ylimääräistä arkuutta. Mietitään, uskallanko olla esillä ja avata suuni, jos on kokemuksia siitä, että tulee vahvaa loukkaavaa ja asiatonta palautetta yleisöltä, Tarja Valkonen sanoo.

Aikuinen on peili

Vanhemmilla ja opettajilla on suuri rooli nuorten vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Lapset ja nuoret hakevat helposti ympäristöstään esimerkkiä siihen, millainen minun pitäisi olla.

– Aikuisten tulisi olla peileinä ja näyttää, että maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä. Ja erilaisiin tilanteisiin mahtuu myös hyvin erilaisia tapoja olla esillä ja esiintyä, Valkonen sanoo.

Rehtori Eija Tynkkynen näkee koulun roolina turvallisen esiintymisympäristön luomisen. Työelämän vaatimukset sekä tänä syksynä voimaan tullut opetussuunnitelma, ohjaavat koulumaailmaa yhä enemmän oppilasta aktivoivaan suuntaan.

– On yrittäjyyskasvatusta, valinnaista musiikkia ja erilaisia projektitöitä. Eri oppiaineissa käytetään paljon tekniikkaa apuna ja esimeriksi kileten tunneilla tehdään erilaisia videoita nettiin. Opettajien tehtävänä on luoda turvallinen ympäristö erilaisille esiintymistilanteille, Eija Tynkkynen sanoo.

Se, mitä Tarja Valkonen toivoisi koulussa opetettavan, on esiintymisjännityksen hallinta. Jokainen varmasti jännittää esiintymistä joskus, sillä se on kehon luonnollinen keino vireytyä haastavaan suoritukseen. Valkonen puhuukin ennemmin vireytymisestä kuin jännittämisestä.

– Huomaamatta me siirrämme lapsille ajatusta siitä, että esiintyminen on jännittävää. Ennen estradille menoa kysytään usein, että jännittääks sua? Sen sijaan voisi kysyä, että olethan varmasti vireytynyt?

Valkonen toivoisi koulujen opetussisältöihin tietoa vireytymisestä, siitä mitä se tarkoittaa esimerkiksi fysiologisesti.

– Kun oppii tuntemaan oman kehon reaktiot vireytymiseen, oppii antaman niille nimen ja hyväksyy tuntemukset. Silloin niistä ei tule pelkoja ja esiintymisen estettä. Tätä pitäisi koulussa käsitellä enemmän, avata ilmiönä ja opettaa sietämään.

Tarja Valkosen mukaan koulussa lisätään esiintymisjännitystä ja puhumisen pelkoa huomaamatta, jos kaikki toisten edessä tapahtuva tekeminen on aina arvioitava tilanne. Sen lisäksi, että joutuu arvioinnin kohteeksi, joutuu arvostelun kohteeksi luokkakavereiden edessä.

– Entisaikaan näitä tilanteita olivat laulukoe ja kirjallisuusesitelmät. Näistä ajoista on onneksi tultu eteenpäin.

Millaisen kuvan me annamme itsestämme?

Tarja Valkonen on tutkinut lukioikäisten nuorten viestintäasenteita. Hän sanoo, että nuorilla on paljon rohkeutta, valmiutta ja luottamusta omaan viestinnälliseen osaamiseen. Suurin osa nuorista osallistuu viestintätilanteisiin mielellään.

Vaikka nuorten kohdalla myytti hiljaisista ja esiintymishaluttomista suomalaisista tuntuu pikkuhiljaa murtuvan, voi siihen edelleen törmätä esimerkiksi ulkomaalaisille suunnatuilla nettisivustoilla. Helsingin kaupungin ylläpitämä, maahanmuuttajille suunnattu infopankki.fi -sivusto, kertoo suomalaisista seuraavaa:

"Ihmiset eivät nosta itseään ryhmässä esiin; he eivät puhu suureen ääneen tai kehu itseään. Suomessa pidetään hyvänä käyttäytymisenä sitä, että ottaa muut huomioon ja kuuntelee heitä. Suomalaiset eivät kovin helposti aloita keskustelua vieraan ihmisen kanssa. Tämän takia suomalaiset saattavat aluksi vaikuttaa hiljaisilta ja tylyiltä. Suomalaiset puhuvat hitaasti, ja puheen tauot ovat pitkiä. Hiljaisuus ei ole negatiivinen asia, vaan se koetaan luonnollisena, eikä hiljaisia hetkiä tarvitse täyttää puheella. Äänekästä puhetta voidaan pitää epämiellyttävänä tai uhkaavana."

Ulkoasiainministeriön, erityisesti turisteille suuntaama nettiopas Suomesta, This is Finland- sivusto murtaa hieman luutuneita käsityksiä suomalaisten vuorovaikutustaidoista. "The conception that Finns are a reserved and taciturn lot is an ancient one and does not retain the same validity as it used to, certainly not with the younger generations." Toisaalta, suomalaista tapakulttuuria avaava artikkeli maalaa edelleen suomalaiset huonoiksi puhumaan vieraille tai ylipäätään jutustelemaan niitä näitä eli käymään small talkia.

Tarja Valkonen näkee jurouden myytin ylläpitämisen isona karhunpalveluksena lapsille ja nuorille.

– Nuorilla on intoa ja osaamista esiintyä ja olla vuorovaikutuksessa. Sitä pitäisi arvostaa eikä myyttien ylläpidolla heikentää.

Kaikkien ei suinkaan ole pakko olla hyviä vuorovaikutuksessa tai esiintymisessä. Riittää, että on riittävät taidot.

– Jos ajatellaan ihmisten välistä kanssakäymistä, niin kyllä vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä ihmisenä olemisen ja yhteistyön valmiuksia. Kaikilla ei luontaisesti näitä valmiuksia ole, mutta niissä on mahdollisuus kehittyä, Tarja Valkonen sanoo.

Poliisihallituksen mukaan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttaminen on selkeä viesti siitä, ettei väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Käräjäoikeuden mukaan yhdistys panettelee ja solvaa kansanryhmiä ja levittää vihapuhetta. Lisäksi se käyttää ja kannustaa jäseniään väkivaltaan.

Uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttamista vaati Poliisihallitus, jonka mielestä yhdistys toimii lain ja hyvien tapojen vastaisesti.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisihallitus tutustuu tarkoin Pirkanmaan käräjäoikeuden torstaina antaman ratkaisun sisältöön. Kolehmainen kertoo, että on ennenaikaista lähteä arvioimaan ratkaisun vaikutuksia poliisitoimintaan.

– Työ on aloitettu ja sitten on aika kommentoida, kun arvio saadaan tehtyä, kertoo Kolehmainen.

Kolehmaisen mukaan arvio valmistuu lähipäivinä.

PVL: "Voin järjestää mitä haluan"

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtohahmo Antti Niemi sanoo, että he aikovat valittaa asiasta hovioikeuteen.

Niemi näkee, että käräjäoikeus on ratkaisussaan kävellyt perustuslain yli. Hänen mukaansa yhdistyksen lakkauttamisella rikotaan muun muassa sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

Niemen mukaan yhdistys ei kannusta väkivaltaan, vaan väkivaltaa saa käyttää ainoastaan itsepuolustukseen.

Niemi sanoo, että Vastarintaliikkeen jäsenet aikovat jatkaa aatteen mukaista toimintaa. Esimerkiksi mielenosoituksia ei ole Niemen mukaan tähänkään asti järjestetty yhdistyksen nimissä, vaan yhteyshenkilönä on toiminut yksittäinen henkilö.

– Voin järjestää itse mitä haluan. En minä tarvitse siihen mitään yhdistystä, Niemi sanoo.

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lisäksi käräjäoikeus lakkautti siihen kytkeytyvän Pohjoisen Perinne- yhdistyksen. Yhdistys on muun muassa kerännyt varoja Vastarintaliikkeen toimintaan.

Yhdistysten on lopetettava toiminta kun oikeuden päätös on lainvoimainen.

Edellisen kerran Suomessa lakkautettiin yhdistyksiä 1970-luvulla, jolloin kiellettiin neljä kansallissosialisti Pekka Siitoimen perustamaa järjestöä.

Lue myös:

Voiko poliisi estää lakkautustuomion saaneen Vastarintaliikkeen kulkueen itsenäisyyspäivänä? Poliisiylijohtaja: Emme vielä tiedä

Käräjäoikeus kieltää uusnatsijärjestön toiminnan – Pohjoismainen Vastarintaliike lakkautetaan

Vastarintaliikkeen lakkauttamisesta päätös käräjiltä – natsit marssivat joka tapauksessa itsenäisyyspäivänä

Tutkija arvioi oikeudessa: Pohjoismaisella Vastarintaliikkeellä 80–85 jäsentä

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kohtaloa puidaan parhaillaan Tampereella – Poliisihallitus vaatii järjestön lakkauttamista

Oikeudenkäynti uusnatsistisen järjestön lakkauttamisesta alkoi – liikkeen johtohahmo Ylelle: "Väkivalta on ollut reaktiivista"

Vastarintaliikkeen lakkauttaminen tekisi uusnatsien propagandasta laitonta

7 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää suomalaisista uusnatseista

Ruotsissa langetettiin keskiviikkona poikkeuksellinen tuomio. Uppsalan käräjäoikeus tuomitsi nelikymppisen miehen kymmeneksi vuodeksi vankeuteen internetin välityksellä tehdyistä seksuaalirikoksista. Tuomitun katsottiin pakottaneen uhrinsa tekemään seksuaalisia tekoja nettikamerayhteydessä.

Mies tuomittiin muun muassa törkeästä raiskauksesta, raiskauksesta sekä useiden lasten törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Rikokset kohdistuivat yhteensä 27 uhriin, ja tuomioita kertyi kaikkiaan lähes 60. Yhdessä tapauksessa kyse oli ei-seksuaalisesta uhkauksesta.

Uhrit Pohjois-Amerikassa ja Skotlannissa

Ruotsin radion mukaan vyyhti alkoi purkautua, kun miestä epäiltiin kahden ruotsalaistytön uhkailusta. Tutkinnassa kävi ilmi, että mies oli ollut videokeskusteluyhteydessä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Skotlannissa asuneisiin lapsiin. Hän oli myös tallentanut useita videoista.

Syytteen mukaan mies oli uhannut vahingoittaa lasten omaisia, elleivät he tehneet miehen määräämiä seksuaalisia tekoja itselleen. Mies oli myös uhannut julkaista uhrien kuvia pornosivustoilla.

Upsala Nya Tidning -lehden mukaan raiskaustuomio tuli esimerkiksi tapauksesta, jossa miehen uhrille määräämä seksuaalinen teko kohdistui toiseen lapseen.

Ainutlaatuinen tuomio

Ruotsalaisviestinten mukaan kyseessä on ensimmäinen tuomio verkkoraiskauksista. Mies ei siis koskaan ollut uhrien kanssa samassa tilassa tai edes samassa maassa.

– Rikosnimike ratkaistaan sen mukaan, kuinka loukkaaviksi seksuaaliset teot katsotaan, tapauksen käsittelyä johtanut tuomari Carin Westerlund sanoi Ruotsin radiolle.

Tuomittu on tunnustanut teot, mutta ei pidä niitä raiskauksina. Ruotsin television SVT:n mukaan miehen asianajaja uskoo miehen valittavan tuomiosta.

Uutista on tarkennettu klo 20.17: Mies ei ole ollut uhrien kanssa samassa maassa. Uutisessa kerrottiin aiemmin, ettei mies ollut uhrien kanssa samalla mantereella.

Ilmasotakoulun sotaharjoituksessa Jämsän Hallissa on sattunut räjähdeonnettomuus, jossa on loukkaantunut yksi ihminen.

– Porapanos räjähti Karjalan prikaatin kantahenkilökuntaan kuuluvan pioneerin kädessä. Hänelle pystyttiin antamaan jo paikalla ensiapua, kertoo Ilmasotakoulun operaatiopäällikkö Janne Hotta.

Onnettomuus tapahtui pioneerin työskennellessä harjoituksessa tulenkuvauskentällä.

Loukkaantuneen sotilaan tila on vakaa, eikä hänellä ole välitöntä hengenvaaraa. Hotan mukaan sotilas on toimitettu jatkohoitoon Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Jämsän Hallissa on käynnissä varusmiesten joukkokoulustuskauden päätösharjoitus. Onnettomuus sattui noin kello 15.30 aikaan iltapäivällä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Keskisuomalainen.

Edit. klo 16.52 Korjattu varusmies sotilaaksi.

Hollannissa aloitettiin torstaina tutkinta Jugoslavia-tuomioistuimessa itsemurhan tehneen kroaattikomentajan tapauksesta. Bosnian kroaattijoukkoja 1990-luvulla komentanut Slobodan Praljak joi myrkkyä keskiviikkona sen jälkeen, kun hänet oli todettu syylliseksi sotarikoksiin. Hän kuoli myöhemmin sairaalassa.

Tarkkaa tietoa Praljakin mukana olleen pullon sisällöstä ei ole.

– Alustavat testit ovat osoittaneet, että pullossa oli kemiallista ainetta, joka voi aiheuttaa kuoleman. Ruumiinavaus tehdään pian, kertoo syyttäjä Marilyn Fikenscher Haagin syyttäjänvirastosta.

Fikenscher ei tarkentanut aineen laatua. Syyttäjien mukaan asiaa tutkitaan avustettuna itsemurhana ja lääkelain rikkomisena.

Mistä ruskea pullo oli peräisin?

Jugoslavian sotarikosten tuomioistuin hylkäsi Praljakin valituksen keskiviikkona ja piti voimassa tälle annetun 20 vuoden vankeustuomion sotarikoksista vuosina 1992–1995 käydyssä Bosnian sodassa. Praljak kumosi oikeussalissa ruskean pullon sisällön kurkkuunsa, ja teko lähetettiin suorana ympäri maailmaa.

Toistaiseksi ei ole tietoa, miten ja missä Praljak oli saanut aineen haltuunsa. Praljakin asianajaja sanoi torstaina, ettei hänkään tiedä aineen alkuperää.

Praljakia pidettiin YK:n tarkasti vartioidussa pidätyskeskuksessa, jossa kaikki asemasta, kansallisuudesta ja iästä riippumatta joutuvat turvatarkastukseen. Myös kaikki keskukseen lähetetty posti tarkastetaan.

Tuomioistuimen edustaja kieltäytyi torstaina kommentoimasta turvajärjestelyjä vedoten meneillään olevaan tutkintaan. Myöskään Praljakin luona viime aikoina vierailleista ei ole kerrottu tietoja julkisuuteen.

Jugoslavian sotarikosten tuomioistuin antoi keskiviikkona viimeiset tuomionsa. Yhteensä kuuden Bosnian kroaattijohtajan tuomiot pidettiin voimassa.

Viime viikolla Haagissa tuomittiin serbikenraali Ratko Mladic elinkautiseen vankeuteen Srebrenican kansanmurhasta.

Lue lisää:

Sotarikostuomioistuimesta tulikin rikospaikka – Syylliseksi tuomittu sanoi juoneensa myrkkyä

Jugoslavian sotarikosten tuomioistuin lopettaa: viimeisenä tuomiolla Mostarin sillan tuhoajat

Kansanmurhasta tuomittu Ratko Mladić on yhä sankari Belgradin kaduilla

Ratko Mladićille elinkautinen vankeustuomio kansanmurhasta ja sotarikoksista

Pirkanmaan käräjäoikeus julistaa uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautetuksi laittoman ja räikeästi hyvän tavan vastaisen toiminnan vuoksi.

Oikeuden mukaan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen räikeästi hyvän tavan ja lainvastainen toiminta on monipuolista ja keskeinen osa sen toimintaa. Yhdistyksen tavoitteet ovat päätöksen mukaan demokraattisten arvojen vastaisia.

Käräjäoikeus katsoo ratkaisussaan, että yhdistys panettelee ja solvaa kansanryhmiä ja levittää vihapuhetta.

Lisäksi oikeus totesi, että yhdistys käyttää väkivaltaa sekä kannustaa kannattajiaan väkivallan ja häirinnän käyttöön viholliseksi väitettyjä tahoja vastaan.

Näin yhdistyksen toiminta ei ole yhdistymis- ja sananvapauden suojan piirissä, sillä se loukkaa muiden perus- ja ihmisoikeuksia, käräjäoikeus katsoo.

Myös Pohjoisen Perinne -yhdistys lakkautetaan

Käräjäoikeus julistaa myös Vastarintaliikkeeseen kytkeytyvän Pohjoisen Perinne-yhdistyksen lakkautetuksi. Oikeus katsoo, että yhdistyksen toiminta on osa rasistista tiedonvälitystä.

Oikeuden päätöksen myötä yhdistys ei saa jatkaa elinkeinotoimintaa eli Magneettimedia-lehden julkaisemista ja verkkokauppaa.

Pohjoinen Perinne on kerännyt varoja Vastarintaliikkeen toimintaan ja julkaissut sen kannanottoja lehdissä.

Yhdistysten lakkauttamista vaati oikeudessa Poliisihallitus, jonka mielestä avoimesti rasistinen ja kansallissosialistista valtiota Pohjoismaihin ajava Vastarintaliike toimii olennaisesti lain ja hyvien tapojen vastaisesti.

Etenkin yhdistysten jäsenten harjoittama väkivalta on Poliisihallituksen mielestä lainvastaista.

PVL: Lakeja ei ole rikottu

Pohjoismainen Vastarintaliike ja Pohjoinen Perinne vastustivat lakkauttamista. Ne vetosivat oikeudessa perustuslain suojaan ja kiistivät lakien ja hyvien tapojen rikkomisen ja väkivallan kuulumisen toimintaan.

Yhdistykset katsoivat käräjäoikeuskäsittelyssä, että niille voidaan antaa korkeintaan varoitus. Ne korostivat, että viranomaiset eivät ole antaneet minkäänlaista ohjeistusta eivätkä mahdollisuutta korjata toimintatapoja ja julkisia asenteita..

Käräjäoikeus katsoo torstaisessa päätöksessään, että varoituksen antaminen olisi perusteltua vain silloin, jos yhdistys lopettaisi sen osan toiminnastaan, josta varoitus aiheutuisi.

Käytännössä tämä merkitsisi Vastarintaliikkeen toiminnan lopettamista, koska yhdistyksen ydintoiminta liittyy laittomuuksiin.

Yhdistykset ajavat asiaansa internetissä, mielenosoituksissa ja erilaisissa kokoontumisissa, kaduilla ja postilaatikkoihin jaettavissa mainoksissa sekä painetuissa lehdissä.

Yhdistykset aikovat valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Yhdistysten on lopetettava toiminta kun oikeuden päätös on lainvoimainen.

Asema-aukion pahoinpitely herätti Poliisihallituksen

Poliisihallitus nosti kanteen yhdistysten lakkauttamiseksi sen jälkeen kun Vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen tuomittiin joulukuussa 2016 kahden vuoden vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä Helsingin päärautatieaseman lähistöllä.

Pahoinpitelyn uhri kuoli.. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Syyttäjä pitää törkeän pahoinpitelyn motiivina sitä, että uhri oli arvostellut mielenosoitusta.

Uusnatsijärjestöjä kiellettiin tiettävästi viimeksi 1970-luvulla. Silloin kiellettiin neljä Pekka Siitoimen perustamaa kansallissosialistista järjestöä.

Vastarintaliike on ilmoittanut, ettei käräjäoikeuden päätös vaikuta itsenäisyyspäivänä järjestettävään kansallissosialistien marssiin.

Lisätty 30.11.2017 kello 16.47 tieto, että PVL valittaa ratkaisusta hovioikeuteen ja klo 18.40 tieto, että toiminta on lopetettava kun tuomio on lainvoimainen.

Lue myös:

Voiko poliisi estää lakkautustuomion saaneen Vastarintaliikkeen kulkueen itsenäisyyspäivänä? Poliisiylijohtaja: Emme vielä tiedä

Poliisihallitus: Vastarintaliikkeen lakkauttaminen selkeä viesti yhteiskunnalta – PVL aikoo valittaa hoviin

Vastarintaliikkeen lakkauttamisesta päätös käräjiltä – natsit marssivat joka tapauksessa itsenäisyyspäivänä

Tutkija arvioi oikeudessa: Pohjoismaisella Vastarintaliikkeellä 80–85 jäsentä

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kohtaloa puidaan parhaillaan Tampereella – Poliisihallitus vaatii järjestön lakkauttamista

Oikeudenkäynti uusnatsistisen järjestön lakkauttamisesta alkoi – liikkeen johtohahmo Ylelle: "Väkivalta on ollut reaktiivista"

Vastarintaliikkeen lakkauttaminen tekisi uusnatsien propagandasta laitonta

7 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää suomalaisista uusnatseista

Tanskan parlamentti on hyväksynyt lain, jonka avulla maa voi kieltää Nord Stream -kaasuputken kulkemisen aluevesiensä kautta.

Lakimuutoksen myötä Tanskan viranomaiset voivat estää kaasuputken rakentamisen myös turvallisuuteen tai ulkopolitiikkaan liittyvistä syistä. Tanskan hallitus pitää näitä perusteita ratkaisevina syinä torjua venäläis-saksalaisen kaasuputken rakentaminen.

Suomen hallitus on harkinnut putken rakentamista vain ympäristökysymyksenä.

Putkihankkeen taustalla oleva venäläinen kaasyuyhtiö Gazprom ja sen eurooppalaiset kumppanit toivovat, että putki voisi kulkea Itämeren pohjassa Tanskan aluevesien kautta.

Jos Tanska ei hyväksy linjausta, yhtiöillä on vaihtoehtoinen suunnityelma, joka kiertää Tanskan aluevedet.

Korjaus klo 20.15 Kaasuputkin nimi korjattu Nord Streamiksi.

Eduskunnassa on muodostumassa enemmistö, joka kannattaa nelosoluen ja lonkeron myyntiä ruokakaupoissa. Pitkä vääntö uudesta alkoholilaista on päättymässä äänestyksiin joulukuun puolivälissä.

Hallituspuolueista kokoomuksen ja sinisten ryhmissä selkeä enemmistö on koko ajan kannattanut 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin sallimista kaupoissa.

Kokoomuksessa vielä keväällä kolme edustajaa vastusti eduskunnassa kerätyssä vetoomuksessa prosentin muuttamista, mutta STT:n tietojen mukaan määrä on laskenut kahteen.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo, että ryhmässä kolme edustajaa vastustaa prosentin korottamista.

STT:n tietojen mukaan molemmissa ryhmissä yritetään vaikuttaa siten, että vastustajat eivät olisi äänestyksessä paikalla.

– En ole keskusteluja käynyt, mutta toki kyseessä on hallituksen esitys, joten ei ole ihmeellistä, jos he eivät välttämättä halua olla paikalla äänestyksessä hallituksen esitystä vastustamassa, Elo pyörittelee.

Keskustassa prosentin noston vastustus on ollut pitkin matkaa laajempaa, ja sen seurauksena hallitus sopi kesällä, että hallituspuolueiden edustajat saavat äänestää 5,5-prosenttisten myyntiä vastaan.

Alkoholin veronkorotusta käsittelevän valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) arvioi, että veroon kaavailtu 100 miljoonan euron korotus on vaikuttanut keskustaedustajien kantoihin.

Keväällä 15 keskustalaista allekirjoitti prosenttikorotusta vastustavan vetoomuksen. Kalli arvioi, että nyt selvä enemmistö keskustalaisista kannattaa prosenttikorotusta ja vastustajia on alle 15.

Oppositiossa enemmän vastustusta

Jos keskustan ryhmästä 15 vastustaisi korotusta, hallituspuolueista löytyisi 86 korotuksen kannattajaa. Jos sinisten ja kokoomuksen viisi vastustajaa eivät tule saliin, korotuksen kannattajat tarvitsisivat oppositiosta reilun kymmenen edustajan tuen. Tukea on kuitenkin ainakin parinkymmenen edustajan verran.

Suurimman oppositioryhmän SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sanoo, että ryhmässä muutama edustaja kannattaa korotusta. SDP ei ole vielä lopullisesti sulkenut ulos ryhmäpäätöstä, jolla kaikki äänestäisivät vastaan.

Perussuomalaisten ryhmän varapuheenjohtaja Ville Tavio arvioi, että ryhmässä korkeintaan muutama vastustaa korotusta. Puolueella on 17 kansanedustajaa.

Vihreiden ryhmästä moni on vaihtanut kantaansa käsittelyn aikana vastustuksen puolelle, mutta ryhmästä arvioidaan, että kannattajia on ainakin pari. Vasemmistoliiton ryhmästä selvä enemmistö vastustaa. RKP:n kymmenen edustajan äänet hajaantuvat. Kristillisdemokraatit äänestävät kaikki vastaan.

Lue myös:

Alkoholilaista odotettavissa tiukka äänestys eduskunnassa – Ylen kyselyssä puolet edustajista kannattaa nelosoluitten tuomista ruokakauppoihin

Oluen vahvuus kaupoissa jakaa kansanedustajien mielipiteet

A-oluen maitokauppamyynnin kohtalo opposition käsissä – vastatuuli navakkaa

Pelkosenniemellä vietettiin torstaina sankarihautajaisia, kun Jatkosodassa kaatunut ja 73 vuotta kadoksissa ollut Aatu Olavi Hulkko siunattiin juhlavin menoin kotiseurakuntansa multiin. Olavi kaatui Jatkosodan ratkaisutaistelussa Ihantalassa.

Vuosikymmenet eivät ole himmentäneet sotiemme uhrien muistoa. Viime sodissamme kaatui yli 90 000 suomalaista sotilasta. Suurin osa näistä sankarivainajista saateltiin jo sotavuosina kotiseurakuntiensa sankarihautausmaihin.

Noin 13 000 kentälle jääneen tai kadonneen sotilaan kohtalo jäi kuitenkin epäselväksi. Heidän joukossaan oli pelkosenniemeläinen Aatu Olavi Hulkko.

Sotaan pikakiväärimieheksi

Sankarivainajan sukulainen Matti Hulkko pukee sanoiksi sen ajatuksen, minkä Olavin kotiin tulo herättää.

– Meitä muistutetaan tänään siitä, mitä on ollut Suomen itsenäisyyden puolustaminen, kun laskemme Ihantalan ratkaisutaistelussa kentälle jääneen Aatu Olavi Hulkon jäämistön kotikunnan sankarihautaan. Hautakivi on odottanut 73 vuotta kotiin palaavaa.

Veteraanimatrikkelin tietoihin perustuen Olavi kutsuttiin 23 vuoden iässä Talvisotaan pikakivääriampujaksi. Olavin vanhempi veli Veikko taisteli samassa Erp 17:ssä – hänkin pikakivääriampujana. Talvisodasta veljekset palasivat ehjinä. Jatkosodassa heitä oli kolme veljestä, kun Alpo Mikael oli taistelussa mukana.

Jatkosodan ratkaisutaistelussa 29.6.1944 Olavi kaatui ja jäi kentälle. Veljet Alpo Mikael ja Veikko palasivat kotiin, joskin Alpo haavoittuneena.

Olavilla oli kahdeksan sisarta, joista kaksi kuoli vauvana. Äiti kuoli, kun Olavi oli 6-vuotias. Isä Aatu ja vanhemmat sisaret veivät perhettä eteenpäin. Perheellä oli vaatimaton mökki Pelkosenniemen Lehtikankaalla. Perheen isä Aatu ja pojat olivat metsätöissä ja keväisin uitossa.

Kansakoulusta metsuriksi

– Tarkemmin en Aatu Hulkon perheen elämästä tiedä, mutta voin kuvitella, millainen oli Olavin lapsuus, kun olen itsekin kasvanut samalla Lehtikankaalla Kemijoen varrella, sanoo Matti Hulkko.

– Lapsena ongittiin, uitiin ja uisteltiin joella ja vanhempana pyydettiin riistaa ansoilla. Ystävälliset ja auttavaiset naapurit Lehtelät, Pyhäjärvet ja Kilpimaat elivät maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. Naapuriapua on annettu ja saatu.

Kansakoulun käytyään Olavi on aloittanut metsurin työt, kuten siihen aikaan oli tapana. Metsureista kasvoi rohkeita ja voimakkaita isänmaan puolustajia. Heitä saamme kiittää siitä, että Stalinilta jäi Suomi miehittämättä.

Matti Hulkko vielä sukunsa puolesta kiittää Olavin löytymisestä ja kotiinsaattamisesta Sotavainajien muiston vaalimisyhdistystä, Sodankylän jääkäriprikaatia, Pelkosenniemen seurakuntaa ja Pelkosenniemen sotaveteraaneja.

1 300 sotilaan jäänteet löydetty

Vuoden 1992 jälkeen on itärajan takaa löydetty ja tuotu kotiin noin 1 300 suomalaissotilaan jäänteet. Näistä 350 on kyetty luotettavasti tunnistamana, kuten Olavi Hulkko nyt.

Tunnistaminen perustuu jäämistön yhteydessä löydettäviin tuntolevyihin, arkisto- ja sukuselvityksiin sekä nyttemmin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella tehtäviin DNA-tunnistuksiin. DNA-näytteen perusteella varmistui Olavi Hulkonkin henkilöllisyys.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä kerrotaan, että tänä vuonna näitä tunnistettujen vainajien muistotilaisuuksia on ollut 13 paikkakunnalla – ja nyt Pelkosenniemellä. Tunnistamattomiksi jääneet vainajat siunataan ja haudataan yhteishautoihin erikseen järjestettävissä sankarihautajaisissa.

Sotavainajatyötä ohjaa periaate "sankarivainajien muisto on ikuinen".

Isoa osaa musiikkivideoista ei pysty tällä hetkellä katselemaan suoratoistopalvelu YouTubesta.

Videoruutuun tuleva ilmoitus kertoo blokkauksen syystä olennaisen: suomalaiset eivät saa videoita näkyviin. Sulku koskee suurta osaa kotimaisten muusikoiden videoista sekä myös laajalti ulkomaisia videoita.

Google ja Teosto ovat päässeet torstaiaamuna asiasta väliaikaiseen sopimukseen. Videoiden palauttaminen alkaa, mutta se voi kestää, Markus Kaarto Teostosta kertoo Ylelle.

Teoston mukaan kyse on [YouTuben omistajan] Googlen omasta toimenpiteestä, joka tuli Teostolle yllätyksenä.

– Sopimusneuvottelut Teoston ja Googlen välillä ovat sujuneet hyvässä hengessä, varatoimitusjohtaja Risto Salminen Teostosta kertoo.

YouTuben käyttäjätuki kertoo myös rajoituksen syystä.

Teosto edustaa noin 30 000 suomalaista musiikintekijää ja myöntää käyttölupia heidän sisältöihinsä. Suoratoistopalveluiden kanssa käytävissä neuvotteluissa sovitaan aineiston käytön laajuudesta ja siitä saatavista korvauksista.

Videoiden blokkaamisesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Joulukuu alkaa maamme eteläosissa jopa sankan lumipyryn sävyttämänä. Paikoin lunta kertyy jopa kymmenen senttimetriä. Eniten sataa idässä ja kaakossa.

Ensimmäinen saderintama on alueen yllä jo tänään. Toinen tulee etelästä heti perjantaiyönä ja se väistyy itärajan yli vasta lauantain vastaisena yönä.

Sateiden takia ajokeli etelässä on perjantaina monin paikoin jopa erittäin huono.

Lue myös:Tänään on viimeinen hetki vaihtaa talvirenkaat – huomenna iskee myräkkä

Kun kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Juha Hurme kehotti palkintopuheessaan juntteja opettelemaan ruotsia, pahoitti moni mielensä. Yksi Hurmeen lausunnosta ärsyyntynyt oli kulttuuriministeri Sampo Terho. Hän totesi twitter-tilillään, ettei ”nimittely edistä kielikeskustelua tai avaa kenenkään maailmankuvaa”.

Terho toivoi Hurmeelta anteeksipyyntöä – jonka saikin piikittelyn saattelemana. Hurme irvaili Ylen aamu-tv:ssä pyytävänsä anteeksi sitä,
että ”hänen lempeä huumorinsa” sai ministerin ”hätäiseen ulostuloon henkisestä kaapistaan”.

Sosiaalinen media täyttyi torstaina kannanotoista sekä Terhoa että Hurmetta ylistävistä ja ilkkuvista kommenteista. Torstai-iltapäivänä puhelimella tavoitettu Terho vaikutti suhtautuvan melko tyynesti koko jupakkaan.

– Olen käynyt kielikeskustelua julkisestikin jo yli kymmenen vuotta. Se herättää aina paljon tunteita, eikä tämä ole kohuna kovin merkittävä. Haluan vain peräänkuuluttaa asiallisuutta. Ainoastaan sen kautta kielikeskustelu etenee. En ministerinä tietenkään voi lähteä mihinkään solvauskilpailuun.

Tyydyttääkö Hurmeen pahoittelu Terhoa?

– Jokainen voi itse muodostaa käsityksensä siitä, edistikö Hurmeen anteeksipyyntö, tai hänen sitä edeltävä lausuntonsa kielikeskustelua tai ruotsinkielisen keskustelun asemaa Suomessa.

Sosiaalisessa mediassa on ällistelty sitä, onko Hurmeen käyttämä juntti-nimitys nyt niin kauhean loukkaava, jos sitä vertaa netissä vellovaan vihapuheeseen ja uhkailuihin.

Terhon mielestä asiallisuus ja keskustelukumppanin kunnioitus on aina äärimmäisen tärkeää foorumista riippumatta. Erityisen tärkeää se on tunteita herättävissä kysymyksissä. Asiattomaksi äityneen kommentoinnin suitsemissa Terho vannoo koulutuksen nimeen.

– On rajallinen määrä, mitä säädäntöteitse voi tehdä ilkeäksi äityneelle tavalle keskustella. Suomessa on ja pitää olla laaja sananvapaus ja lennokkaalle keskustelulle on toki paikkansa. Tärkeimmässä asemassa on keskustelukulttuuri, jossa osallistujilla on hyvä aie viedä keskustelua älyllisesti eteenpäin. Debatointia pitäisi harjoitella enemmän kouluissa. Se on tärkeä taito sekä sosiaalisessa elämässä, että työelämässä.

"Yhden kielen asemaa ei voi perustella yleissivistyksellä, kielitaidon voi"

Sampo Terho ymmärtää kyllä hyvin, miksi kielikeskustelu herättää voimakkaita tunteita, niin voimakkaita, että rationaalinen väittely varsinaisesta asiasta saattaa hautautua niiden alle.

Terho muistuttaa, että viimeiset kymmenen vuotta pakkoruotsiasian puimista ovat vain viimeisin käänne 1800-luvulla alkaneessa keskustelussa.

– Koko kysymyksen juuret ovat ajassa, jolloin ensimmäiset suomalaiset puolueet rakentuivat kielikysymyksen ympärille ja fennomaanit halusivat suomen ruotsin rinnalle taiteen ja sivistyksen kieleksi.

Pitkän historian lisäksi kielikiista menee kiivaaksi Terhon mielestä siksi, että keskustelijoiden tunnekokemukset ovat niin kovin kaukana toisistaan.

–Yhdelle pakkoruotsin puolustamisessa on kyse itselle rakkaan, tarpeellisen ja henkilökohtaisen äidinkielen puolustamisesta. Toinen taas vastustaa pakkoruotsia syistä, jotka ovat itselle tärkeitä esimerkiksi urasuunnitelmiin liittyen. Kielivapauden kannattajana olen sitä mieltä, että pitää kunnioittaa yksilöä ja hänen tarpeitaan.

Onko ruotsinopetuksen perusteleminen kulttuurihistorialla ja yleissivistyksellä Terhon mielestä sitten täysin aikansa elänyttä?

– Ei täysin, mutta sitä, että koko ikäryhmälle piittaamatta asuinpaikasta tai urasuunnitelmista määrätään pakkoruotsia, ei voi perustella yleissivistyksellä. Siihen ei kansainvälisesti kuulu ruotsin osaaminen, vaan kielitaito. Ei yleissivistyksellä voi perustella ruotsia esimerkiksi kiinan, ranskan tai jonkin muun maailmankielen rinnalla.

"Jokainen suomalainen on kulttuuri-ihminen"

Kiista pakkoruotsista ei ole ainoa asia, joka on saanut monet arvostelemaan hallitusta ja sen ministereitä sivistysvihamieliseksi. Esimerkiksi kielitieteilijä Janne Saarikivi on sosiaalisessa mediassa ja useissa haastatteluissa sättinyt hallituksen korkeakoulupolitiikkaa.

Kulttuuriministeri Sampo Terho vakuuttaa, että sivistys on lähellä sekä hallituksen, hänen itsensä, että hänen puolueensa sydäntä.

– Sivistys ja kulttuuri ovat osa samaa aarretta, jota kasvatamme sukupolvelta toiselle. Sinisten ydinajatus on usko ihmiseen. Kulttuuriharrastukset ovat yksilölle erinomainen tapa kehittää itseään ja kun yksilöt kehittyvät, yhteiskunta kehittyy. Mitään yhteisöä ei voi olla ilman kulttuuria, kulttuuri on se joka meitä yhdistää.

Terhon keskeisin havainto runsaan seitsemän kuukauden ministerinpestin aikana on ollut se, että jokainen suomalainen on kulttuuri-ihminen.

– Etenkin näin itsenäisyyden juhlavuonna, kun on toteutettu tuhansia tapahtumia, joista monet kansalaisten omista aloitteista, ovat kaikki tapaamani ihmiset olleet ainakin jostain kulttuurin osa-alueesta kiinnostuneita. Sen näkee myös ihan konkreettisesti kulttuuri-instituutioiden kävijämäärissä. Museoiden ja konserttien käynnit ovat tänä vuonna erityisen korkealla, vaikka ne ovat Suomessa normaalistikin korkealla.

Kansan ja kulttuurin liitto, sen ministeri haluaa säilyttää mahdollisimman läheisenä vastakin. Toinen missio ministerikaudelle on kulttuuriyrittäjien aseman parantaminen.

– Kulttuurikeskustelussa unohtuu helposti se, että suurin osa kulttuurin liikevaihdosta, kun puhutaan ihan taloudesta, tapahtuu yksityisellä puolella.

Siinä puolessa olisi paljon parantamisen varaa lähtien mikroyrityksiä pyörittävien taiteilijoiden toimeentulosta suuren luokan kulttuurivientiin, Terho tuumii.

– Me olemme esimerkiksi teettäneet ja vastaanottaneet Brunilan työryhmän raportin, jossa haetaan ratkaisuja toimeentuloon. Esityksiä muutetaan nyt käytännön toimiksi. Ongelmat ovat pitkälti samoja kuin muilla yksityisyrittäjillä.

Sampo Terho muistuttaa, että pieneksi maaksi Suomi on tuottanut jo valtavan määrän kulttuurin menestystarinoita ja lisää tulee. Terhon mielestä monen onnistumisen takana on Suomen ainutlaatuinen kansallinen tarina ja positiivisessa mielessä omalaatuinen henkinen ympäristö.

– Ne ovat innoittaneet monia kansainvälisiä menestyjiä. Kulttuuri ei kuitenkaan ole koskaan pelkästään kansallista niin, että se olisi sulkeutunutta ja vaikutteista vapaata. Se on aina vuoropuhelussa laajemman maailman kanssa. Siinä vuoropuhelussa pienelläkin kansalla on menestyksen mahdollisuuksia sekä taloudellisesti että henkisten saavutusten saralla, jos se on ylpeä itsestään ja luottaa itseensä.

Helsingissä vallitsi tänään torstaina kuninkaallinen tunnelma, kun Cambridgen herttua, prinssi William tutustui pääkaupunkiin ja tapasi sen asukkaita Suomen-vierailunsa yhteydessä.

Päivän aikana hän ehti osallistua myös kasvuyritystapahtuma Slushin avajaisiin. Siellä hänelle annettiin hänen kahdelle lapselleen räätälöidyt keppihevoset. Lahja oli osa huomenna perjantaina alkavaa keppihevosharrastusta maailmalle markkinoivaa kampanjaa.

Slushista William jatkoi matkaansa Helsingin Lauttasaareen tapaamaan koululaisia. Nämä olivat prinssin vierailusta innoissaan, kertoo vierailua seurannut Ylen toimittaja Lena Nelskylä. Lapsille oli annettu vierailua varten sekä Suomen että Britannian lippuja, joillekin jopa Cambridgen.

– William saapui paikalle ja moikkaili lapsia. Hän meni sisälle kouluun, ja siellä oppilaat olivat näyttäneet hänelle itse koodaamiaan koulutöitä. William oli ollut kohtelias ja kiinnostunut, Nelskylä kuvailee.

– Koulun sisällä oli ollut hiljainen tunnelma. Kaikki olivat suhtautuneet vieraaseen todella kunnioittavasti.

Torstaina alkuiltapäivästä yleisöllä oli mahdollisuus tervehtiä prinssiä Esplanadin puistossa Helsingin keskustassa. Tihkusateesta huolimatta paikalle olikin kerääntynyt paljon väkeä, Nelskylä kertoo.

– Päiväkotiluokkia, koululaisia, eläkeläisiä, paljon innostuneita ulkomaalaisia, Nelskylä kuvailee yleisöä.

Hän luonnehtii Esplanadilla vallinnutta tunnelmaa suomalaisen maltilliseksi.

– Kansa kunnioitti tilannetta. Oli riemua mutta maltillista sellaista.

Lisää tunnelmia prinssi Williamin Helsingin-vierailulta tänä iltana Ylen tv-uutisissa.

Lue myös:

Prinssi Williamille lahjoitettiin Slushissa kaksi keppihevosta – Suomi haluaa viedä harrastusta maailmalle

Prinssi William veljensä hääuutisesta: Toivon sen tarkoittavan, että hän pysyy poissa jääkaapiltani!

Prinssi William toi presidentti Sauli Niinistölle kirjeen kuningattarelta – "Viesti hyvälle ystävälle"

Yhdysvaltojen Valkoisessa talossa on tehty suunnitelma ulkoministeri Rex Tillersonin erottamiseksi tulevien viikkojen aikana, kertoo sanomalehti New York Times nimettöminä pysyttelevien korkeiden hallintolähteiden perusteella.

Tillerson korvattaisiin keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajalla Mike Pompeolla. CIA:n johtoon nousisi taas lehden tietojen mukaan senaattori Tom Cotton.

Lehden tietojen mukaan suunnitelman on tehnyt Valkoisen talon kansliapäällikkö John Kelly. Hän on keskustellut asiasta muiden virkailijoiden kanssa. Muutokset tehtäisiin vuodenvaihteen tienoilla tai sen jälkeen.

Valkoinen talo on kommentoinut, että Tillerson johtaa yhä ulkoministeriötä eikä henkilöstömuutoksista ole tällä hetkellä kerrottavaa.

Presidentti Donald Trump ei kysyttäessä kiistänyt tai vahvistanut lehden tietoja. Hän totesi ainoastaan, että "Rex on täällä".

Trump ja Tillerson erimielisiä

Kaksi hallintolähdettä vahvisti uutistoimisto AP:lle, että Valkoisessa talossa keskustellaan Tillersonin korvaamista Pompeolla. Uutistoimisto Reutersille puhunut korkea virkamieslähde taas sanoi, että suunnitelma on ollut tekeillä jo viikkoja.

Trump ja Tillerson ovat olleet erimielisiä monista keskeisistä kysymyksistä, ja Trumpin kerrotaan haluavan muutoksia ulkoministeriössä. Lehden lähteet eivät kuitenkaan olleet varmoja, oliko Trump vielä hyväksynyt suunnitelmaa.

Tillersonin on kerrottu haukkuneen Trumpia ääliöksi suljettujen ovien takana.

Lue lisää:

Öljymies ulkopuolelta – Kuka on Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson?

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Juha Hurme kommentoi Ylen aamu-tv:ssä eilisestä kiitospuheestaan noussutta keskustelua. Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) toivoi Hurmeelta eilen anteeksipyyntöä.

– Keneltä pitäisi anteeksi pyytää, pyydetään reiluna ihmisenä nyt Sampolta, anteeksi, että puheeni lempeä huumori, jota et yhtään ymmärtänyt, sai sinut tuollaiseen hätäiseen ulostuloon henkisestä kaapistasi, toivotan siunauksellista adventin aikaa ja että pukki toisi kaksi numeroa isomman pipon. Nyt on anteeksi pyydetty joten kaikki hyvin, Hurme lausui aamu-tv:n lähetyksessä.

Toivetta anteeksipyynnöstä hän kuvaili hurjaksi. Hurme painotti lähetyksessä, että hänen eilinen kiitospuheensa oli humoristinen ja iloinen veto, eikä ketään nimitellä tai pilkata.

– Kaikki Kansallisteatterin tilaisuudessa olleet tajusivat, että ketään ei nimitellä eikä pilkata, olen itse henkilönä juntti numero yksi, Hurme kommentoi.

Hurme otti eilisessä Finlandia-palkintotilaisuudessa pitämänsä puheensa lopuksi tiukasti kantaa ruotsin kielen puolesta. "Opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti", hän lausui puheensa lopulla.

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) tviittasi eilen, ettei nimittely edistä kielikeskustelua tai avaa kenenkään maailmankuvaa. Terho toivoi, että Hurmeelta kuullaan anteeksipyyntö.

Hurme: Sekavuutta paetaan valheeseen

Aamu-tv:n keskustelussa käsiteltiin myös muita Hurmeen puheessaan eilen esille nostamia aiheita. Hurme totesi maailman muuttuvan hurjasti.

– Yhdysvaltain presidentti on aika outo heppu eikä Venäjän tsaarikaan oikein luotettava ole. Monella on luontainen vaisto hakea jotakin sellaista, jonka ääreen voi rauhoittua. Mutta se on kääntynyt perverssiksi taipumukseksi uskoa huuhaaseen, Hurme totesi.

Hän katsoo, että sekavaa maailmaa paetaan valheeseen ja jopa tietoisesti tuotettuun propagandaan.

– Taiteen, tieteen ja median iso juttu on miettiä, miten voitaisiin rauhallisesti palauttaa kurssia siihen, että oikeasti yritettäisiin ottaa selvää, miten tämä monimutkainen ja kiehtova maailma todella toimii, Hurme sanoi.

Lue myös

"Opetelkaa ruotsia, juntit" – Finlandia-voittaja Juha Hurme piti väkevän puheen ruotsin kielen puolesta

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto Juha Hurmeelle – "Fanitetaan tätä routaista maata, mutta suhteellisuudentajua mukaan"

Tässä ovat kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – kirjat eivät päästä lukijaansa helpolla

Juha Hurme kirjoitti 14 miljardin vuoden kulttuurihistoriikin paikasta, johon aikanaan syntyi Suomi – kaiken selityksestä syntyi myös hilpeä iltamakiertue

Suomalainen musiikki palaa katseltavaksi ja kuunneltavaksi Youtubeen Suomessa – ainakin väliaikaisesti.

Moni suomalainen Youtube-käyttäjä hämmentyi torstaina, kun kotimaista musiikkia sisältäneet videot pimenivät suositussa suoratoistopalvelussa. Virheilmoituksessa todetaan, ettei Teoston materiaalia sisältävät videot ole käytettävissä Suomessa.

Tilanne on seurausta Teoston ja Youtuben omistajan, Googlen, välisestä kiistasta, kertoo Teoston medialisensoinnista vastaava johtaja Markus Kaarto.

– Pääsimme väliaikaiseen sopimukseen viime yönä, mutta sisällön alasajo oli jo aloitettu.

Alasajo suoritetaan loppuun saakka, minkä jälkeen Google aloittaa Suomi-musiikin palauttamisen suomalaisille Youtubeen. Arvioiden mukaan sisältö saadaan kokonaisuudessaan takaisin palveluun huomisen perjantain aikana.

– Täytyy sanoa, että olisimme tiedottaneet asiasta etukäteen, jos olisimme ajatelleet joutuvamme tähän tilanteeseen, Kaarto huokaisee.

Väliaikainen sopimus syntyi Googlen ehdoilla

Teoston pyrkimyksenä on neuvotella suomalaisille musiikin tekijöille paremmat korvaukset heidän sisältönsä käytöstä Youtubessa. Kysymys on siitä, kuinka suuri osuus videoiden tuottamasta rahavirrasta kuuluisi musiikin tekijöille.

– Monet artistit pitävät Youtubea markkinointikanavana, koska sieltä saatava korvaus on niin vähäistä. Toisaalta Google tekee tällä ison määrän rahaa. Pitäisihän siitä silloin maksaa korvaus musiikin tekijöille. Onko se oikein, että Google tekee rahaa heidän sisällöllään, Kaarto kysyy.

Lisenssipomo ei voi avata sopimusten yksityiskohtia, mutta selvää on, että Teoston oli nostettava kädet pystyyn hädän edessä. Väliaikainen sopimus syntyi mitä todennäköisimmin Googlen sanelemin ehdoin.

Joutuiko Teosto perääntymään neuvotteluissa?

– Google tässä teki nämä tiukat toimenpiteet. Me emme halua olla estämässä musiikin käyttöä. Yleensähän on ollut tapana pyrkiä välttämään tällaisia toimenpiteitä, Kaarto muotoilee.

Musiikin vetäminen pois palvelusta oli Googlelta osoitus siitä, että neuvotteluissa kaikki keinot ovat sallittuja. Kaarton mukaan Google on jopa hidastellut asian kanssa.

– Valitettavasti välillä on ollut ajan peluuta, jolla meitä on ajettu tähän tilanteeseen.

Suurin haaste on Kaarton mukaan Youtuben mittava suosio Suomessa. Teosto teettää asiasta tutkimuksen vuosittain.

– Viime vuonna 55 prosenttia suomalaisista kuunteli Youtubesta musiikkia. Tänä vuonna luku on 69 prosenttia. Se ei ehkä ole vastaavasti musiikkipalveluna yhtä tärkeä muualla. Tässä ehkä halutaan käyttää Suomea esimerkkinä, että mitä kaikkea Google voi tarvittaessa tehdä, jos asiat eivät mene yhtiön toivomusten mukaisesti.

Teosto haluaisi päivittää sopimukset vastaamaan nykypäivää.

– Palvelu on kasvanut todella vauhdikkaasti. Korvausten pitäisi pysyä linjassa kasvuun nähden.

Saksalainen musiikki oli pois Saksan Youtubesta neljä vuotta

Teosto haluaa, että musiikki pysyy Youtubessa. Lähihistoriasta löytyy varottavia esimerkkejä siitä, että kiista Googlen kanssa voi johtaa vuosien taisteluun, joka ratkaistaan oikeudessa.

Saksalaiset saivat saksalaisen musiikin takaisin Youtubeen vasta viime vuonna, kun Teoston paikallinen sisarjärjestö Gema ryhtyi ajamaan musiikintekijöiden oikeuksia vuonna 2012. Häviäjiä olivat ainakin musiikin tekijät ja kuluttajat.

Suomessa neuvottelut varsinaisen lisenssisopimuksen eteen jatkuvat nyt voimassa olevan väliaikaisen sopimuksen aikana.

– Toivottavasti siitä tulee molemmille reilu neuvottelu. Jopa EU:n tasolla käydään keskusteluja siitä, miten alustapalvelujen sisältöjä pitäisi lisensoida. Toivomme todellakin, ettemme joudu tilanteeseen, jossa suomalainen musiikki vedettäisiin kokonaan pois Youtubesta, Kaarto sanoo.

Päivän aikana on noussut esiin, että Google on estänyt Youtubesta sisältöä, joka ei kuulu Teostolle.

– Emme pysty ottamaan näihin tilanteisiin kantaa, koska emme pysty kommentoimaan poisvetojen teknistä toteutusta, Teosto vastaa kirjelmässään oikeudenomistajille.

Google vastasi kieltävästi Yle Radio Suomen haastattelupyyntöön torstaina aamupäivällä.

– Neuvottelut Teoston kanssa ovat hyvässä vauhdissa ja odotamme innolla, että saamme upean suomalaisen musiikin takaisin Youtubeen niin nopeasti kuin mahdollista, Google viestitti.

Lisäys klo 15.54: Lisätty tieto tapauksista, joissa estetty materiaali ei kuulu Teostolle, sekä Teoston vastaus aiheesta oikeudenomistajille.