Revontulien todennäköisyys on koholla seuraavina päivinä maan etelä- ja keskiosissa, kertoo Ilmatieteen laitos.
Torstaina revontulien todennäköisyyden ennustetaan olevan suuri. Perjantaina revontulien todennäköisyys on kohtalainen.
Revontulia voi olla odotettavissa torstaina heti pimeän tultua, Ilmatieteen laitos kertoo.
– Öisin on ainakin osaksi selkeää, ja etenkin perjantain vastainen yö saattaa olla jopa laajalti selkeä, Ilmatieteen laitos kertoo Twitterissä.
Revontulia on luvassa, koska odotettavissa on geomagneettinen myrsky. Kevätpäiväntasauksen ajallinen läheisyys voi myös tehostaa revontuliaktiivisuutta. Geomagneettiseen myrskyyn voi liittyä myös lieviä radiohäiriöitä.
Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana, Ilmatieteen laitos muistuttaa.
Saitko kuvan revontulista? Voit lähettää kuvan alla olevan lomakkeen kautta.
Yle saattaa käyttää lukijoiden lähettämiä kuvia osana tätä verkkojuttua, tv-uutislähetyksiämme tai somejulkaisujamme. Lähettämällä kuvan joukkoistuksessa Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia.
Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt voit lukea kokonaan täältä.
Ainakin ne Hilkka Karvonen toivoo vielä saavansa tehtyä eläessään. Maaliskuun puolivälissä 105 vuotta täyttänyt nainen pitää mielekkäiden asioiden parissa touhuamista tärkeänä, jotta arjessa säilyy rytmi.
– Minulta kysytään usein, miltä tuntuu olla tämän ikäinen. No, ihan tavalliselta! Tällaista elämäni on ollut jo pitkään, hän sanoo.
Hilkka ja hänen miehensä Lauri Karvonen, 88, asuvat viihtyisässä kerrostalokolmiossa Varkauden keskustassa. Asuntoa koristavat maalaukset, joita Hilkka tekee taiteeseen pyhitetyssä työhuoneessaan.
Hilkka Karvonen sanoo iän hidastaneen häntä sen verran, että rollaattori on nykyään tarpeen. Hän kutsuu apuvälinettään "voortiksi".Heikki Haapalainen / Yle
Muissa huoneissa syntyy puolestaan käsitöitä, päiväkirjamerkintöjä ja runoja. Sen jälkeen, kun Hilkka Karvonen täytti sata vuotta, hänen tuotoksiaan on koostettu omakustannekirjoiksi. Toistaiseksi niitä on ilmestynyt kuusi.
Vireä ja nauravainen 105-vuotias saa arkeensa apua kotihoidolta ja miniältä, mutta pärjää useimmissa asioissa omillaan. Fyysisestä kunnosta on pitänyt huolta joka-aamuinen lihaskuntojumppa ja se, että Karvosten kotitalossa ei ole hissiä.
– Ystäviä näkisi mielellään enemmän, mutta harva jaksaa nousta portaita tänne neljänteen kerrokseen. Me jaksamme – ja se on pitänyt mukavasti vetreänä, Hilkka Karvonen kertoo.
Lauri Karvonen (vas.) on Hilkan toinen puoliso. Pariskunta on ollut yhdessä yli 50 vuotta.Heikki Haapalainen / Yle
“Eliniän piteneminen on aalto”
Karvosen kaltaiset tervaskannot käyvät vuosi vuodelta yleisimmiksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa eli viime vuoden lopulla 1107 vähintään satavuotiasta ihmistä. Luku on kaikkien aikojen ennätys.
Satavuotiaiden määrä on kasvanut kiihtyvällä tahdilla ainakin 40 viime vuotta. Gerontologian professorin Marja Jylhän mukaan asiassa ei ole mitään yllättävää.
– Satavuotiaat ovat yksi ilmenemä yleisestä väestörakenteen muutoksesta. Kun elinajanodote kasvaa, hyvin iäkkääksi elämisen todennäköisyys nousee, Jylhä sanoo.
Professori Marja Jylhän mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole varautunut tarpeeksi ikäihmisten määrän voimakkaaseen kasvuun.Jouni Immonen / Yle
Suomalaisten keskimääräinen elinikä on noussut lähes yhtäjaksoisesti ainakin 200 vuotta. Aluksi lukua korotti lapsikuolleisuuden lasku, jonka sai aikaan hygienian parantuminen ja riittävän ravinnon saannin yleistyminen.
Viime vuosikymmeninä trendiä on jatkanut lääkkeiden ja terveydenhuollon kehitys.
– Eliniän piteneminen on eräänlainen aalto. Kun aluksi saatiin lapsena kuoleminen vähenemään, sitä seurasi aikuisuuden ja vanhuuden kuolleisuuden väheneminen. Nyt yli 90-vuotiaat ovat suhteellisesti nopeimmin kasvava väestöryhmä Suomessa, Jylhä kertoo.
Sattumallakin on osuutensa
Hilkka Karvonen ei osaa sanoa, miksi hänen elämänsä on venynyt poikkeuksellisen pitkäksi.
Hän epäilee yhdeksi syyksi hyviä geenejä. Karvosen siskotkin ovat päässeet lähelle sadan vuoden maagista rajaa.
Professori Jylhän mukaan perimä selittää pitkäikäisyydestä kuitenkin vain neljänneksen.
– Muut tekijät ovat elinolot, elintavat ja sattuma. Viimeksi mainittu ei tarkoita vain sitä, sattuuko jäämään nuorena auton alle, vaan myös solujemme käyttäytymistä erilaisten tautien suhteen, hän selvittää.
Pitkäikäisyyteen on useita syitä.Heikki Haapalainen / Yle
Vaikeat sairaudet ovat tulleet tutuiksi myös Hilkka Karvoselle, mutta hän on selättänyt vaivansa kerta toisensa jälkeen. Eräs vakavimmista tilanteista oli 1920-luvun lopulla, kun hän kymmenvuotiaana sairastui keuhkokuumeeseen.
Nuoren Hilkan elämä oli Heinäveden apteekin vaatimattomien aikalaislääkkeiden varassa.
– Rintaa pisti pahasti ja moni luuli, että kuolen. Mutta niin vain selvisin, Karvonen muistelee.
Elämän ilot kirkkaampia kuin surut
Tutkijat ovat kautta aikojen pohtineet, kuinka vanhaksi ihminen voi elää. Tällä hetkellä arvio on noin 120 vuodessa.
Maailman kaikkien aikojen vanhin ihminen, ranskalainen Jeanne Calment, saavutti aikoinaan 122 vuoden iän. Suomen ikäennätyksenä pidetään ikaalislaisen Lempi Rothoviuksen 112 vuotta.
Hilkka Karvonen tiedostaa, että myös hänen elämänsä on vääjäämättömästi loppusuoralla.
Lauri ja Hilkka Karvosen koti on täynnä Hilkan tekemiä maalauksia ja käsitöitä.Heikki Haapalainen / Yle
– Iloja ja suruja on ollut, mutta ilot muistaa kirkkaammin. Vaikka esimerkiksi kaipaan edesmenneitä lapsiani, aika on tehnyt tehtävänsä. Suru on hellittänyt otettaan, hän miettii.
Karvonen toivoo, että häntä seuraavat sukupolvet muistavat olla ahkeria ja kunnioittaa toisiaan.
– Pitää tarttua kaikkeen työhön, mitä eteen tulee. Se antaa voimaa, kuntoa ja jaksamista. Minkäänlaista työtä ei saa halveksia. Kaikki työ on kunniallista ja tärkeää.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 1.4. klo 23:een asti.
Hoitajalakon alkaminen varmistui keskiviikkona, kun työntekijäjärjestöt hylkäsivät valtakunnansovittelijan esityksen. Näkemysero palkankorotuksista oli liian iso.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa TAYSissa työnantajan ja työntekijöiden näkemykset suojelutyön määrästä ovat kaukana toisistaan. Johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan tilanne lakon aikana tulee olemaan erittäin vaikea.
– Tilanne näyttää erittäin vakavalta. Emme ainakaan lakon alkuvaiheessa pysty kiireiseen hoitoon, vaan keskitymme päivystyshoitoon.
Kiireinen hoito on hänen mukaansa esimerkiksi syövän hoitoa, joka pitää hoitaa kuukauden sisällä. Tämä viivästyy lakon takia.
– Palvelut tulevat ontumaan perjantaina ja myös ensi viikolla. Olemme tästä pahoillamme.
TAYSin sairaaloissa on hoidossa paljon koronapotilaita ja käytännössä kaikkien yksiköiden vuodeosastot ovat täynnä. Lakko vaikuttaa paljon myös vuodeosastoille. Sandin mukaan toistakymmentä vuodeosastoa on jäämässä ilman suojelutyötä ellei neuvotteluissa edetä.
– Meillä tulee olemaan noin 400 potilasta osastoilla, joissa ei ole suojelutyötä. Käytännössä on erittäin huonot edellytykset potilaita hoitaa ja siirtää. Tämä kuvaa sitä, miten vakava tilanne huomenna on.
Sandin mukaan kaikki mahdolliset potilaat kotiutetaan. Lopuille yritetään saada suojelutyötä. Vielä on epävarmaa, tuleeko liittoon kuulumattomia töihin. Työnantaja ei saa kysyä ammattiliittoon kuulumisesta eikä lakkoon osallistuvien määrää tiedetä.
– Sillä työntekijämäärällä, joka ilmaantuu paikalle, yritämme tarjota minimihoidon.
Ongelmia tulossa myös päivystykseen
Lakko vaikuttaa myös päivystykseen, jonka Sand ennakoi olevan perjantaina ja viikonloppuna poikkeuksellisen ruuhkainen.
– Kaikki vähänkään lievemmät sairastumiset ja vammat pitää nyt kaikin keinoin pyrkiä hoitamaan kuntien kiirevastaanotoilla. Myös työterveyshuollon pitää olla normaalia laajemmin mukana akuuttien, pienempien sairastumisten hoidossa.
TAYS Hatanpää, TAYS Valkeakoski ja TAYS Sastamala ajetaan Sandin mukaan käytännössä erikoissairaanhoidossa kokonaan alas lakon aikana. Valkeakoskelle jää erikoissairaanhoidosta lähinnä vain dialyysihoito. Valkeakosken yhteispäivystys myös sulkeutuu tämänhetkisen tiedon mukaan.
Näillä vuodeosastoilla on noin 190 potilasta eli noin puolet 400 potilaasta. Osa potilaista saadaan Sandin mukaan kotiutettua, osa siirretään muualle ja osan osalta ei tiedetä vielä ratkaisua.
Ongelmia tulee myös kuvantamiseen, koska hoitajat ovat lakossa. Eli röntgeniin on vaikea päästä myös Tampereella, jos ympäristökunnissa palvelut ovat kiinni.
Vakavissa oireissa ja uhkaavissa tilanteissa on hakeuduttava hoitoon
Hoitoon hakeutumisessa tarvitaan nyt entistä tarkempaa harkintaa. Vakavissa oireissa ja henkeä uhkaavissa tilanteissa on kuitenkin edelleen syytä ottaa välittömästi yhteyttä 112:een, Sand muistuttaa.
Johtajaylilääkäri on huolissaan myös leikkausta vaativista päivystystapauksista.
– Kyllä meillä on leikkaussaleja päivystystoimenpiteitä varten. Mutta jos kävisi huonompi tuuri ja tulisi useampia liikenneonnettomuuksia ja paljon loukkaantuneita yhtä aikaa, sellaiseen ei ole varautumista.
Tehohoidossa ja synnytysosastoilla ei ole lakon aikana normaalia määrää henkilökuntaa, eli poikkeustilanteissa sielläkin voi Sandin mukaan tulla ongelmia.
Kiireetöntä hoitoa on supistettu jo ennestään koronan aikana. 15–20 prosenttia TAYSin leikkaussaleista on ollut suljettuna alkuvuoden aikana koronapandemian ja henkilöstön saatavuusongelman takia.
Sandin mukaan hoitoon pääsy on jo viivästynyt pandemian takia. Sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot ovat jo täynnä, koska asumispalveluihin on ruuhkaa.
Lakon siirtäminen antoi valmistautumisaikaa
Henkilöstöjohtaja Raija Ruorasen mukaan TAYSissa lakkoon on valmistauduttu siitä asti, kun lakkoilmoitus tuli. Lisäaikaa saatiin, kun työministeri siirsi lakkoa kahdella viikolla.
– Valmisteluaika on hyödynnetty kaikin tavoin. Olemme neuvotelleet tiiviisti järjestöjen kanssa ja suunnitelleet ne toiminnat, jotka on välttämätöntä hoitaa lakon aikana.
Raija Ruorasen mukaan valtakunnansovittelijan sopimusesityksessä rakenteet olivat hyvät. – Mutta jos ei ole enempää rahaa käytössä, on vaikea ajatella mitään muuta ratkaisua.Miikka Varila / Yle
Ruoranen jakaa Juhani Sandin huolen suojelutyön määrästä. TAYSin ja työntekijäpuolen näkemykset ovat hänen mukaansa edelleen kaukana toisistaan. Neuvotteluja asiasta jatketaan kaiken aikaa, myös lakon aikana.
Hatanpään sairaalassa luottamusmiehenä toimiva Superin alueosaston puheenjohtaja Juha Kataja sanoo, että osastoilla tulee olemaan varmasti todella tiukkaa. Lakkoon mennään hänen mukaansa siksi, ettei tiukasta tilanteesta tulisi normaali olotila.
– Vuoteen 2030 mennessä sotealalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää. Työntekijäpuolen esittämä palkkaohjelma on ainoa keino saada alalle uusia työntekijöitä.
Juha Kataja toivoo ihmisiltä tukea lakossa oleville hoitajajärjestöille. – Ehdottamillamme pelastustoimilla turvataan tulevaisuus. Jos palkkaohjelmaa ei toteuteta, kukaan ei saa tulevaisuudessa hoitoa.Miikka Varila / Yle
Toimenkuvani Lontoossa on viime aikoina ollut “Londongradin kirjeenvaihtaja”.
Britannian kuuluisien venäläisoligarkkien kohtaamat pakotteet, Chelsea-valioliigajoukkueen omistavasta Roman Abramovitšista maan toiseksi suurimman kartanon väitettyyn isäntään Andrei Gurieviin ovat herättäneet täällä laajaa huomiota.
Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin yhdistettyjen henkilöiden sanktiot ovat toimineet esimerkkeinä pakotteiden onnistumisista ja saaneet otsikot julistamaan, että “Londongradin aika on ohi”.
Tästä innostuneena lähdin tekemään A-studion juttua varten haastattelua, jossa yhtenä tavoitteena oli saada korruptiotutkija Tom Keatinge kiittelemään pitkään venäläistä rahanpesua läpi sormien katsoneen Britannian toimia.
Mutta kiittelyä ei kerta kaikkeaan irronnut. Tässä ote RUSI-tutkimuslaitoksen talousrikosten ja turvallisuuden laitoksen johtaja Keatingen kommenteista.
– Liika keskittyminen oligarkkeihin on valitettavaa. Sanktioista tuli koulupoikaminen kilpailu, jossa mitataan, kenellä on pisin oligarkkilista. Britannian hallitus pyrkii vain kiillottamaan kilpeään, vaikka oligarkit tuskin pystyvät vaikuttamaan Putiniin, Keatinge suomi.
Witanhurst on Lontoon toiseksi suurin kartano Buckinghamin palatsin jälkeen. Omistaja on on Brittiläisille neitsytsaarille rekisteröity yhtiö, jonka takana on väitetysti venäläinen lannoitekeisari Andrei Guriev.Shutterstock/All Over Press
Energiakauppojen lopettaminen tärkeintä
Keatingen alaa on nimenomaan turvallisuuden ja korruption rajapinta ja hänellä oli kaksi tärkeää pointtia.
Ensinnäkin oligarkkeihin keskittymisen sijaan maiden pitäisi kilpailla Venäjän talouden kampittamisessa, jotta maan kyky käydä sotaa häiriintyisi. Tässä avainasemassa on venäläisen kaasun ja öljyn ostojen lopettaminen.
Toisekseen sanktiot eivät ole sama asia kuin rahanpesun vastaiset, pysyvät toimet.
Kukaan ei tiedä, kuinka kauan oligarkkeihin kohdistetut sanktiot pidetään voimassa. Omistukset on jäädytetty ja niiden pysyvään menettämiseen tarvittaisiin todisteet laittomuuksista, joiden löytäminen voi olla mahdotonta.
Lontoo on yksi maailmanlaajuisen rahanpesun keskuksista. Korruptio tekee maailmasta epävakaamman ja lisää konfliktien riskejä. Hämäräperäinen raha voi olla myös haitta demokratialle Britanniassa, jos sen vaikutus hiipii politiikkaan.
Mutta “Londongradin” oligarkit eivät vaikuta olevan ratkaisujen ytimessä juuri nyt, kun katsotaan Venäjän hyökkäyksen pysäyttämiskeinoja. Siitäkin huolimatta, että Roman Abramovitš on ponnahtanut pinnalle rauhantunnusteluissa välittäjän roolissa.
Chelsea-valioliigajoukkueen fanit esittelivät Venäjän lipulla ja Roman Abramovitšin kasvoilla koristettua banderollia maaliskuussa vielä sen jälkeen, kun omistajan sanktiot julkistettiin. Paul Dennis/TGS Photo/Shutterstock/All Over Press
Venäläisen rahan Britannialle aiheuttamat ongelmat eivät juuri nyt ole Euroopan polttavin uhka.
Kysyin turvallisuusasiantuntijalta Keatingelta myös, voisivatko oligarkkien kiinteistöomistukset tai yhteiset hankkeet olla konkreettisempi riski Suomelle kuin Britannialle. Täällä Britanniassa kun ollaan Atlantilla sijaitsevalla saarella 3 700 kilometrin päässä Venäjän rajalta.
Keatinge vastasi diplomaattisesti.
– Jalkapallojoukkueiden ja kartanoiden omistukset Britanniassa herättävät huomiota, mutta likainen raha on koko Euroopan laajuinen ongelma, johon on nyt pakko herätä.
Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta. Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan kello 23:een asti.
Poliisi on ottanut kiinni yli 20 henkilöä liittyen huumeiden katukauppaan Kaakkois-Suomessa.
Kaakkois-Suomen poliisi on paljastanut viime vuosien aikana useita suuria huumerikollisorganisaatioita. Suurempien esitutkintakokonaisuuksien valmistuttua valvontaresursseja on voitu kohdentaa paremmin nyt myös lähempänä huumeiden käyttäjiä toimiviin myyjiin.
Kaakkois-Suomen poliisi keskittyi kahden viikonlopun ajan erityisesti julkisten huumeiden myyntiin käytettyjen paikkojen valvomiseen.
Rikoskomisario Lari Rönkä kertoo, että poliisi on esimerkiksi hakeutunut alueille, joilla tiedetään aiheutuvan häiriöitä. Poliisilla on myös hallussaan tietoja, joita yhdistellään valvonnassa saatuihin havaintoihin.
– Yksinkertaisimmillaan tehdään havainto siitä, että huumeita myytiin toiselle ja sitten otetaan myyjä kiinni. Tehostettu valvonta on ollut havaintojen tekemistä ja henkilöiden käyttäytymisen ja toiminnan tarkkailua, Rönkä kertoo.
Huumeiden katukaupalla tarkoitetaan huumeiden myyntiä suoraan loppukäyttäjälle eli henkilölle, joka aikoo käyttää ostamansa huumeet itse. Katukauppaa voi käydä myös esimerkiksi verkon välityksellä.
Etsintöjä yli 10 kohteessa
Poliisi kohdensi valvontansa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan suurimpien keskusten lisäksi myös esimerkiksi Parikkalaan ja Simpeleelle.
Poliisi tiedottaa paljastaneensa tehostetun valvonnan aikana yli 20 epäiltyä ja tehneensä etsintöjä yli kymmeneen kohteeseen. Etsinnöissä löytyi huumausaineiden lisäksi myös tuhansien eurojen edestä anastettua ja omaisuutta ja yli 5 000 euron edestä käteistä, jonka epäillään olevan peräisin huumeiden myynnistä.
Takavarikoitujen huumeiden katuarvo olisi ollut yli 80 000 euroa. Lista on mittava: 97 kannabiskasvia, yli puolitoista kiloa marihuanaa, 35 grammaa amfetamiinia ja pienempiä määriä LSD-lappuja, ekstaasia, psilosybiinisieniä ja huumaavia lääkkeitä.
Tutkintaa jatketaan pääasiassa nimikkeillä huumausainerikos tai törkeä huumausainerikos.
HUSissa arvioidaan, että terveydenhuollon henkilöstön sairauspoissaolot ovat omikronaallon takia koronapandemian korkeimmat.
Viimeksi sairauspoissaoloja oli HUSissa erityisen paljon joulu-tammikuussa, kun omikronin BA.1-alavariantti levisi Suomeen.
– Tämän toistuminen voi kertoa siitä, että osa ei kohdannut varianttia vielä alkuvuodesta tai osa kohtaa variantin toiseen kertaan, kertoo HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
Sairauspoissaoloja paikataan HUSissa normaalitavan mukaisesti sijaisilla. Potilaiden hoito ei ole Ruotsalaisen mukaan poissaolojen vuoksi vaarantunut. Huomenna alkava hoitajien lakko tuottaa haasteita.
– Lakko voi vaikuttaa joihinkin yksikköihin merkittävästikin, Ruotsalainen arvioi.
Sairastuvuuden kasvu henkilöstössä johtuu Ruotsalaisen mukaan herkästi tarttuvan BA.2-alavariantin yleistymisestä. Hänen mukaansa näyttää siltä, että muunnos läpäisee rokotussuojan esimerkiksi perheissä tapahtuvan pitkäkestoisen altistuksen seurauksena.
HUSin henkilöstöstä täyden rokotussarjan on saanut yli 95 prosenttia.
Etelä-Suomen Sanomien, Hämeen Sanomien ja Savon Sanomien sekä monen pienemmän lehden varhaisjakelu siirtyy Postin vastuulle huhtikuun lopussa. Posti ostaa Keskisuomalainen-konserniin kuuluvien Jakelusepät Oy:n ja Ilves Jakelu Oy:n varhaisjakelutoiminnot.
Kaupassa Posti ottaa haltuunsa yhteensä yli 20 lehden varhaisjakelun Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Posti maksaa Keskisuomalainen Oyj:lle jakelutoiminnoista yhteensä 21 miljoonaa euroa.
Lehdenjakajat siirtyvät jakeluyhtiöiltä Postin palkkalistoille. Siirtyviä työntekijöitä on yhteensä noin 730. Heistä Päijät-Hämeessä työskentelee 340, Kanta-Hämeessä hiukan yli 180 ja Pohjois-Savossa hiukan yli 200. Henkilöstöä ei vähennetä kaupan yhteydessä ja Postilla noudatetaan samaa työehtosopimusta kuin jakeluyhtiöilläkin.
Postin lehtipalveluista vastaava johtaja Kimmo Kauranen vakuuttaa, että palvelutaso säilyy ja lehdet jaetaan ajallaan. Lehtien tilaajille muutoksen ei siis pitäisi näkyä. Kaurasen mukaan Posti pystyy hoitamaan lehtien varhaisjakelua taloudellisemmin kuin jakeluyhtiöt ovat pystyneet, koska volyymejä eri Postin verkkojen välillä voidaan yhdistää. Postiluukkuun saattaa aamuvarhaisella lehden kera siis jatkossa tipahtaa myös kirjepostia.
Keskisuomalainen ja Posti ovat tehneet myös sopimuksen, jossa sovitaan varhaisjakelun järjestämisestä sekä sen palvelutasosta.
– Postin kanssa solmitulla jakelu- ja yhteistyösopimuksella varmistamme Keskisuomalainen-konsernin sanomalehtien toimivan ja kustannustehokkaan varhaisjakelun pitkälle tulevaisuuteen, toteaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi yhtiön pörssitiedotteessa.
Postilla on jo ennestään ollut lehtien varhaisjakelua monilla alueilla. Uusimman kaupan jälkeen Postilla työskentelee yli 3 000 lehdenjakajaa.
Juttua muokattu 31.3.2022 klo 15.20: Korjattu Kaurasen sitaatti "koska varhaisjakelua voidaan yhdistää postinjakeluun" muotoon "koska volyymejä eri Postin verkkojen välillä voidaan yhdistää"
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on linjannut, että Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa voidaan edistää.
Eduskuntaryhmän kannasta kertoivat puheenjohtaja Riikka Purra ja ryhmäjohtaja Ville Tavio kesken ryhmäkokouksen eduskunnassa torstaina iltapäivällä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan ryhmä on käynyt muutamissa ylimääräisissä ryhmäkokouksissa keskustelua Nato-linjauksesta.
– Perussuomalainen eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä, kuuluu Tavion mukaan ryhmän linjaus.
Tavio kertoo, että ryhmä äänesti kannasta. Perussuomalaisten kansanedustajista 29 äänesti Nato-jäsenyyden edistämisen puolesta, kolme sitä vastaan, neljä tyhjää ja kaksi edustajaa oli poissa äänestyksestä.
– Vaihtoehtoinen ehdotus oli, että ryhmä ei muodostaisi kantaa vielä tässä vaiheessa, Tavio sanoi.
– Ryhmäkokouksissa en ole kuullut Natoa vastustavia puheenvuoroja, vaan pikemminkin ne ovat olleet niitä, että on haluttu lisää harkinta-aikaa, Ville Tavio kertoo ryhmän keskusteluista.
Ville Tavio perusteli ryhmän asettumista Nato-jäsenyyden kannalle sillä, että Suomi toimii jo monessa asiassa yhteistyössä sotilasliiton kanssa.
– Ehkä se turvatakuukin kannattaa hankkia, Tavio sanoi.
Tavion mukaan Nato-jäsenyys lisäisi kynnystä käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan.
Mahdollisessa Nato-äänestyksessä ryhmän jäsenillä on vapaat kädet
Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan kansanedustajilla on eduskunnan mahdollisessa Nato-äänestyksessä niin sanotusti vapaat kädet eli edustajat voivat äänestää näkemyksensä mukaan ilman ryhmäkuria.
– Tällaisessa asiassa me sallimme oman mielipiteen meidän ryhmämme ja puolueemme jäsenille, Purra kiteytti.
Purran mukaan perussuomalaisia yhdistää se, että ryhmän jäsenet haluavat maksimoida Suomen turvallisuuden.
– Tässä tilanteessa, kun selonteon käsittelykin on vasta tulossa, ihmisillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten tämä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla taata.
Riikka Purra kertoo, ettei puolue ota Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden aikatauluun kantaa. Aikataulusta puhutaan eduskunnan valiokunnissa ja turvallisuusselonteon seurantaryhmässä.
Purra ei halua arvailla, onko Suomi jättänyt jäsenhakemuksensa juhannukseen mennessä tai mitään muutakaan mahdollisen hakemuksen aikataulusta.
Kyse on nyt siis perussuomalaisten eduskuntaryhmän virallisesta linjauksesta, ei vielä koko puolueen.
Tavio sanoo, että linjaus tehtiin turvallisuusselonteon ja eduskuntaan perustettavan selonteon seurantaryhmän takia. Perussuomalaisilla tulee Tavion mielestä olla jokin kanta, kun Nato-jäsenyyttä käsitellään selonteon seurantaryhmässä.
Tavion mukaan eduskuntaryhmät nimeävät tänään torstaina edustajansa selonteon seurantaryhmän jäseniksi.
Purra ja Halla-aho kannattavat Nato-jäsenyyttä
Perussuomalaisten keskeiset vaikuttajat, puheenjohtaja Riikka Purra sekä aiempi puoluejohtaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoittivat jo tiistaina kannattavansa Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.
Purra julkaisi kantansa blogi-kirjoituksessaan. Hän perusteli myönteistä Nato-kantaansa Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan: "parhaiten Suomen turvallisuutta tukee oman vahvan ja entisestään vahvistettavan puolustuskyvyn ja puolustushalun lisäksi jäsenyys Natossa".
Halla-aho kertoi Twitterissä, että hänen johtopäätöksensä on, että "Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit."
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kääntyi kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Puolueen virallinen kanta linjataan myöhemmin keväällä
Puolueen virallinen Nato-kanta perussuomalaisilta on odotettavissa myöhemmin keväällä, todennäköisesti huhtikuun lopulla puoluevaltuuston kokouksesta. Ennen sitä perussuomalaisten puoluehallitus linjaa oman kantansa.
Puolueista kokoomuksella ja RKP:llä on jo aiempien vuosien puoluekokouksista kannanotot myönteisestä suhtautumisesta Suomen Nato-jäsenyyteen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on useamman edustajien ryhmistä ensimmäinen, joka on tehnyt Nato-linjauksen Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen.
Voit keskustella tämän jutun keskustelualueella Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä perjantaihin 1.4.2022 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.
Paperiliitto aikoo jatkaa lakkoa UPM:n tehtailla 30. huhtikuuta asti, jos neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta ei synny ennen sitä, kertoo liitto tiedotteessaan.
Tähän saakka voimassa olleen ilmoituksen mukaan lakko olisi jatkunut 16. huhtikuuta asti.
Paperiliiton lakko on kestänyt jo 90 päivää ja se koskee 12 toimipaikalla yhteensä noin 2000 Paperiliiton jäsentä.
Paperiliiton mukaan lakko on pitkittynyt, koska osapuolten tavoitteet eivät ole keskinäisissä neuvotteluissa eivätkä sovittelunkaan aikana riittävästi lähentyneet.
UPM Pulpin eli selluliiketoiminnan osalta saatuun sovittelijan sovintoesitykseen on vastaamisaikaa jäljellä kaksi viikkoa, 14. huhtikuuta saakka. Paperiliiton tavoite on saada eri liiketoimintojen ratkaisut valmiiksi harkinta-ajan kuluessa.
– Liiketoimintakohtaisten sopimusten työstäminen on jatkunut viime viikot tiiviinä sovittelijan johdolla. UPM Pulpiin on jo annettu sovintoesitys. Nyt on tärkeää keskittyä ratkaisemaan jäljellä olevien liiketoimintojen auki olevat kysymykset, toteaa UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén.
Lisätty UPM:n työmarkkinajohtajan kommentti kello 13.37
Metsäekologian tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta kertoo tuijottaneensa illalla biologian ylioppilaskokeen tehtävää 9.
– 17 vuoden tutkijakokemuksella alalta en käsitä, miten tehtävässä kuvattu ilmiö voisi syntyä, mitä siellä metsässä pitäisi tapahtua. En ymmärrä, miten tämän tehtävän voi pisteyttää. Siihen voi vastata niin, että saa täydet pisteet, mutta vastaus ei ole nykytiedon valossa oikein, hän sanoo.
Halme kirjoittaa Twitterissä, että tehtävä olisi mitätöitävä.
– En tiedä, miten ylioppilastutkintolautakunta tällaisessa tilanteessa toimii, mutta kysymystä ei annetulla materiaalilla ja hyvän vastauksen piirteillä (pdf) voi pisteyttää.
Tehtävään 9.1 liittyvä kuvaaja ei Halmeen mukaan voi pitää paikkaansa, mutta tehtävässä pitää nimetä mihin ilmiöön mikäkin kuvaajan käyristä liittyy.
– Jos kokelaalla on oikea tieto asioista, käyristä ja käsitteistä ei löydy yhdistelmää, joka olisi oikein. Hän joutuu vastaamaan tietoisesti väärin.
Tähän kuvaajaan ei Panu Halmeen mukaan voi sijoittaa annettuja käsitteitä niin, että ne pitäisivät yhtä nykytiedon kanssa.YTL
Kysymys on tämä: Yhdistä kuvan 9.A käyrät 1–4 käsitteisiin A–D. Vastausta ei tarvitse perustella. A: biomassa, B: nettohiilensidonta, C: lajimäärä, D: hajoavan aineksen määrä
Kuvaajan keskeinen omituisuus liittyy hiilensidontaan. Kuvan alkutilanteessa biomassa on hyvän vastauksen piirteissä nollassa ja hiilensidonnan käyrä sen yläpuolella.
– Mikään muu ei sido hiiltä kuin biomassa, eli sellaista mahdollisuutta ei ole, jossa hiilensidonnan käyrä on suhteellisessa kuvaajassa biomassan yläpuolella.
Toiseen osakysymykseen lisää hyvän vastauksen piirteitä
Halme kritisoi myös hyvän vastauksen piirteisiin nostettuja asioita kysymykseen 9.3 kohdalla. Ne eivät hänen mukaansa pidä yhtä tutkimustiedon kanssa.
Kysymyksessä pyydetään pohtimaan sitä, miten eliöyhteisö kehittyy vaiheittain metsäpalon jälkeen.
– Kysymys on hyvä, mutta mallivastauksen laatijalla on ollut väärä käsitys siitä, mitä suomalaisessa metsässä palon jälkeen tyypillisesti tapahtuu. Hyvän vastauksen piirteet pitäisi kirjoittaa uusiksi, Halme sanoo.
Halmeen mukaan vastauksen lähtökohta on se, että metsäpalo tappaa kaikki puut ja poistaa liki kaiken biomassan. Käytännössä mäntymetsässä keskimäärin puolet puista jää eloon (Metsätieteen aikakauskirja) ja kuusimetsissäkin noin neljännes.
– Hyvän vastauksen piirteiden kuvaama tilanne on mahdollinen, mutta se on harvinainen poikkeus. Aivan kuin tyypillisen suomalaisen järvieliöstön kuvauksen keskiössä olisi saimaannorppa.
Kesän 2021 metsäpalon jälkiä Kalajoella.Juha Hintsala / Yle
Hyvän vastauksen piirteet kuvaavat paremmin aukkohakkuun uudistumista kuin metsäpalon jälkeistä tilannetta.
– Tämä on silläkin tavalla ikävää, että suomalaisessa metsäkeskustelussa jotkut pyrkivät täysin tieteellisen tiedon vastaisesti korostamaan sitä, että metsäpalot ja avohakkuut olisivat samanlaisia. Jos jollain muulla tieteenalalla olisi vastaavan tason virhe ylioppilaskokeessa, sitä pidettäisiin valtavana skandaalina.
Saman sisältöistä kritiikkiä on esitetty myös biologian ja maantieteen opettajien liiton keskustelufoorumilla.
YTL: perustuu oppikirjoihin
Ylioppilastutkintolautakunnan osalta tehtäviä kommentoi pääsihteeri Tiina Tähkä. Hänen mukaansa YTL ei ole saanut tehtävän tiimoilta muita yhteydenottoja kuin Halmeen tviitin.
– On aika tavanomainen tilanne, että saamme kokeen jälkeen palautetta, ja aina arvostelulinjauksia tarkennetaan sekä palautteen että kokelaiden vastausten pohjalta, Tähkä sanoo.
YTL on vastannut Halmeen kritiikkiin Twitterissä. Lautakunnan mukaan tehtävät perustuvat lukiossa käytettävissä oppikirjoissa esitettyihin lähtökohtiin.
– Lukion oppimateriaaleissa asiat esitetään melko yksinkertaistetussa muodossa. Kokelailta edellytetään lukion opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja, ja myös arviointi tehdään opetussuunnitelman pohjalta, Tähkä sanoo
YTL:n tviitin mukaan Halmeen palaute on välitetty biologian jaokselle. Se sopii lopulliset arvostelulinjaukset, ja jos tehtävänannossa on virhe, se otetaan huomioon arvostelussa.
– Arvostelulinjauksia yleensä muokataan ja monipuolistetaan, koska kokelaat vastaavat aina jonkin verran eri tavalla kuin etukäteen ennakoitiin. Aika monipuolisesti oppilaiden osaamisesta annetaan pisteitä, Tähkä sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 2.4. kello 23 saakka.
Huomisaamuna alkava hoitajalakko voi johtaa pahoihin viivästyksiin sairaanhoidossa. Lakko koskee kuutta suurta sairaanhoitopiiriä, joiden johtajaylilääkärit varoittavat, että hoitajien lakko vaarantaa potilaiden hengen ja terveyden ja voi johtaa jopa ihmishenkien menetyksiin.
Ylilääkärien mukaan palkansaajajärjestöt eivät ole esittäneet neuvotteluissa riittävästi työvoimaa niin sanottuun suojelutyöhön, jolla lakon aikana suojataan potilaita hengen menetykseltä ja vakavilta vammoilta.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) varautuu nyt turvaamaan kiireellisen hoidon lakiteitse.
Ministeriö tiedottaa, että se seuraa tilanteen kehittymistä tarkasti ja on käynnistänyt lainvalmistelun kansalaisten hengen ja terveyden sekä potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
– Kyse on määräaikaisesta poikkeuslaista, jolla rajoitetaan tietyllä tavalla jopa lakko-oikeutta, ihan näitä perusoikeuksia. Se tarkoittaa, että valtioneuvoston pitää tämä lakiesitys nopeasti antaa eduskunnalle ja eduskunnan se nopeasti käsitellä, ennen kuin laki voisi tulla voimaan, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo Yle uutisille.
Lainsäädännöllä tultaisiin varmistamaan viimesijainen mahdollisuus suojelutyötä täydentäviin välttämättömiin velvoitteisiin, mikäli voimassa olevan lain mukaiset turvaamistoimet eivät riitä potilasturvallisuuden varmistamiseen, STM tiedottaa.
Toisin sanoen lailla voitaisiin määrätä lakossa olevia hoitajia suojelutyötön.
Poikkeuslaki voimaan aikaisintaan viikon päästä
Kansliapäällikkö Varhila toteaa, että lain voimaan saattaminen kestää ainakin viikon. Poikkeuslain käyttöön ottaminen voidaan laittaa liikkeelle vasta kun nähdään, miten lakko alkaa vaikuttaa.
– Ne perusteet sille laille syntyvät vasta huomenna siinä tilanteessa kun nähdään, miltä osin suojelutyötä on riittävästi tai mahdollisesti ei ole riittävästi. Toki toivomme, että sitä on riittävästi ja erillistä säädöstä ei tarvita.
Aluehallintovirastoilta saamiensa tietojen perusteella STM arvioi, että työtaisteluun varautuminen ja siihen liittyvät alueelliset neuvottelutilanteet sisältävät ilmeisen riskin potilasturvallisuuden välittömästä vaarantumisesta, mikäli voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvat varautumistoimet, kuten suojelutyö, osoittautuvat riittämättömiksi.
Ylen tietojen mukaan neuvottelut suojelutyöstä palkansaajien ja työnantajien välillä ovat jumiutuneet ja sairaanhoitopiirien mukaan riittävästi hoitajia ei ole saatu töihin.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että työnantajalla on ollut kylliksi aikaa varautua lakkoon.Antti Lähteenmäki / Yle
Tehyn Rytkönen: Työnantaja ei näytä noudattaneen lakia
– En ole nähnyt yhtään huolenilmausta hoitajapulasta samoilta herroilta, jotka nyt ilmoittavat huolensa hoitajien täysin laillisesta työtaistelutoimesta, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan lakkovaroitus on jätetty lain mukaisesti ja neuvotteluja suojelutyöstä käydään sääntöjen mukaan. Hän huomauttaa, että lakosta on varoitettu jo 4 viikkoa sitten ja työnantajalla on ollut aikaa valmistautua tilanteeseen.
– Sairaaloilla on lakisääteinen velvollisuus varustautua muun muassa tämmöisiin tilanteisiin ennakolta. Mutta näyttää siltä, että työnantajat ja nämä johtajaylilääkärit eivät ole toimineen lain mukaisesti, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä jo normaaliaikana, koska hoitajia on alan alhaisen palkkauksen vuoksi liian vähän. Suojelutyöneuvottelun sujumista Rytkönen kuvaa näin:
– Työnantajat ovat unohtaneet sen, että tämä (suojelutyö) ei ole työnantajan direktion piirissä, että he voisivat sanella sen. Tämä on aitoa neuvottelua. Suojelutyöstä neuvotellaan paikallisesti ja näin me olemme tehneet.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi varoittaa, että potilasturvallisuutta ei voida taata lakon aikana.Jyrki Ojala / Yle
HUSin Mäkijärvi: Jos lakko pitkittyy, ihmishenkiä on vaarassa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo, että potilasturvallisuutta ei voida enää taata aamukuuden jälkeen perjantaina, kun lakko alkaa.
– Teemme parhaamme. Hoidamme kaikkia potilaita lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä, mutta jossain vaiheessa sitten vaan väki loppuu kesken. Meillä on käytettävissä vain se väki, jonka hoitajajärjestöt antavat suojelutyöhön. Se on monissa paikoin noin puolet normaalimiehityksestä ja jossain vielä vähemmän, Mäkijärvi sanoo.
Hän toteaa, että kiireetön hoito keskeytyy lakon vuoksi kokonaan, mutta myös kiireellisessä hoidossa tulee vaikeuksia. Mäkijärven kuvaus lakon vaikutuksista on dramaattinen:
– Kiireellisiin soittoihin, avunpyyntöihin ei välttämättä saa vastausta, ambulanssi tulee hitaasti jos olleenkaan. Päivystyspoliklinikoilla on ruuhkaa, joutuu odottamaan pitkään. Päivystysleikkauksiin on jonoa, syöpähoitoa ei välttämättä kyetä antamaan.
– On todennäköistä, että jossain vaiheessa kun lakko jatkuu, niin ihmishenkiä menetetään ja pysyviä vammautumisia tulee, Mäkijärvi sanoo.
Työtaistelu toteutuu koronaepidemian keskellä. Esimerkiksi eilen HUSin leikkaussalihenkilöstöstä yli viidennes oli sairaslomalla.
Hoitajat vaativat työtaistelullaan palkkaohjelmaa, joka nostaisi alan palkkoja viiden vuoden ajan 3,6 prosenttia vuodessa yli yleiskorotusten. Perjantaiaamuna alkava, kuutta sairaanhoitopiiriä koskeva lakko laajenee huhtikuun puolivälissä kolmeatoista sairaanhoitopiiriä koskevaksi, jos sopua ei sitä ennen synny.
Viisi valkopukuista miestä on kiinnitettyinä vaijerilla kattoon kuin marionettinuket. He purkavat 35 metriä korkeaa uunia kivi kerrallaan. Työn taustalla pauhaa metallimusiikki. Viisikolla on meneillään valtava urakka – mutta siitä lisää myöhemmin.
Suomen ensimmäisen aktiivihiilitehtaan alku Ilomantsissa on ollut katastrofaalinen.
Aktivointiuuni ehti olla koekäytössä vain muutamia kuukausia syksyllä 2021 ja sitten ongelmat alkoivat.
Neova Oy:n projektipäällikkö Markku Ojansuu sai syyslomansa päätteeksi tiedon uunin sortumisesta. Tiilet eivät kestäneet kuumuutta, ja uuni oli romahtanut 70 senttimetriä alaspäin.
Projektipäällikkö Markku Ojansuu on työskennellyt ympäri maailmaa ja oli mukana myös länsimetron työmaalla. Mutta Ilomantsi ja aktiivihiilitehdas ovat hänellekin ainutlaatuisia kokemuksia. Ari Haimakainen / Yle
– Pysäytimme uunin ja tuotannon. Näin valtavan ison uunin jäähtyminen kestää hetken. Kun saimme luukkuja auki, pääsimme katsomaan sisälle, mistä on kysymys.
Käynnistyi laaja selvitystyö, jossa tutkittiin, mistä romahdus johtui. Ojansuun mukaan uunitiilet tutkittiin laboratoriossa. Selvisi, että kivien materiaalit eivät täyttäneet laatuvaatimuksia, vaan ne olivat kutistuneet.
– Tavallisesti tällainen uuni puretaan räjäyttämällä, kun se tulee käyttöikänsä päähän. Nyt sitä vaihtoehtoa ei ole, koska ympärillä on tuotantolaitos ja vieressä pellettitehdas, Ojansuu toteaa.
Ainutlaatuinen purkutyö
Tällä kertaa ainoa ja ainutlaatuinen vaihtoehto on purkaminen.
– Ensimmäistä kertaa ikinä tällainen uuni puretaan koko maailmassa, sanoo Ojansuu.
Mutta ei välttämättä viimeinen, sillä samaa huonoa uunitiiltä on toimitettu myös neljään muuhun tuotantolaitokseen maailmassa. Niiden kohtalosta ei Ilomansissa ole tietoa.
Ilomantsin uunitiilet ovat tulleet belgialaisen laitostoimittajan kautta, ne ovat osa kokonaisuutta. Tiilet on valmistettu Euroopassa.
Ilomantsissa purkutyöstä vastaa sama Calderys Finland Oy:n työporukka, joka rakensi uunin. Ojansuun mukaan samat miehet myös rakentavat uunin uudelleen eli jo toisen kerran samalle paikalle.
– Onneksi nyt on viileä sää, sillä kesäkuumalla olisi myös kivipölyä enemmän.
Työmiehet ovat sonnustautuneet valkoisiin suoja-asuihin. Lisäksi he saivat kiipeilykoulutuksen, koska heidät on kiinnitetty teräsvaijereilla kattorakentesiin sortumariskin takia. Ari Haimakainen / Yle
Purkutyö on valtava urakka. 35 metriä korkea ja halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen uuni on purettava kivi kerrallaan.
– Tämähän on käsityötä ja kyllähän niitä kiviä sieltä tonneja saadaan ulos. Kokonaisuudessaan tämä purku-urakka tulee kestämään kuukausia.
Purettu kiviaines on lajiteltu kuuteen kasaan odottamaan uusiokäyttöä. Vielä ei ole tietoa, mihin materiaali päätyy. Ari Haimakainen / Yle
Yhteensä kiviä on 700 tonnia, joka vastaa 50 rekkakuormallista.
– Muutamassa viikossa on purettu noin puolet. Kesällä alkaa uuden uunin muuraaminen. Silloin saamme uudet kivet, kertoo Ojansuu.
Työn on määrä valmistua loppuvuonna.
Tehtaan laajentaminen vielä epävarmaa
Yhtiön mukaan vakuutus kattaa arviolta kymmenen miljoonan euron korjauskulut ja tuotannon keskeyttämisen. Mutta uunin romahtamisella voi olla muitakin kauaskantoisia vaikutuksia. Aktiivihiililaitoksen toinen vaihe ja laajentaminen oli jo vireillä.
– Jos meillä tehdas kävisi nyt ja olisi lähtenyt käyntiin suunnitelmien mukaisesti viime kesänä, seuraavan tehtaan suunnittelu ja laitehankinta olisi jo paljon pidemmällä.
Ilomantsin aktiivihiilitehdas seisoo 15-metristen teräsrakenteiden ja paksun betonilaatan päällä suolla. Samalle tontille saattaa nousta toinenkin aktiivihiiliuuni. Ari Haimakainen / Yle
Ojansuun mukaan tämä vuoden viivästys vaikuttaa ainakin vuoden verran seuraavan rakentamiseen.
– Investointipäätös voidaan tehdä sen jälkeen, kun tämä laitos käy.
Mutta kysymys on yrityksen päätöksen lisäksi myös poliittisesta ilmapiiristä ja investointitukipäätöksistä. Mikään ei ole vielä varmaa.
Kiviaineksen purkamisen jälkeen uuni täytyy muun muassa pinnoittaa uudelleen. Työtä riittää loppuvuodeksi ennen kuin uusi samanalainen on valmis tuotantoon.Ari Haimakainen / Yle
Ilomantsin aktiivihiilitehdas on Neova Groupin toimilaitos, jonka tuotemerkki on Novactor. Tehtaalla työskentelee vakituisesti 14 ihmistä.
Aktiivihiiltä käytetään ilman ja veden puhdistamisessa. Sitä tarvitaan myös teollisuuden prosesseissa ja elintarviketuotannossa imemään itseensä kemikaaleja, metallia ja hajuja.
Aiheesta voi keskustella 1.4. kello 23:een saakka.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mailta on paljastunut laitonta purkubetonin kippausta.
Tammikuussa 2020 ministeri Lepältä maita vuokrannut maanrakennusyritys kuljetti kaksi kuormallista purkubetonia kallionlouhinta-alueelle ministerin omistamalle alueelle.
Alueelle myönnetty ympäristölupa purkubetonin käsittelyyn ja varastointiin oli umpeutunut jo kaksi vuotta aiemmin. Uutta lupaa haettiin vasta maaliskuussa 2020.
Alueen vuokranneen yrityksen omistaa ministeri Lepän veli.
Ympäristöluvat puuttuivat 2,5 vuoden ajan
Ministeri Lepän veli kertoo, että suostui ottamaan betonikuormat vastaan, koska alueella oli aiemmin ollut ympäristölupa.
– Koska byrokratiaa on niin paljon, en yksinkertaisesti muistanut, että ympäristölupa meni vanhaksi. En ehtinyt uusimaan lupaa ajoissa. Betonin tuomiselle ei ollut estettä, koska kyse oli luvan uusimisesta.
Vuonna 2011 Lepän veli haki kallion louhintaan ja murskaukseen ympäristölupaa, joka piti olla voimassa vuoteen 2020. Hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi lupa oli voimassa vain vuoden 2017 loppuun saakka.
Myös vuonna 2014 saatu ympäristölupa asfaltin ja betonin vastaanottamiseen ja murskaukseen annettiin samaksi ajaksi.
– Olettamana oli saada 10 vuoden lupa, mutta valitusten takia se oli lyhyempi, siksi homma tilttasi.
Ministerin veli kertoo, ettei ottanut luvattomana aikana vastaan muita kuormia.
Hän sai uuden yhteisluvan kumpaankin toimeen vasta kesäkuussa 2020.
Näin ollen myös lupa kallionmurskaukseen puuttui kahden ja puolen vuoden ajan.
Tuona aikana kiveä murskattiin pariin kertaan antamalla meluilmoitus Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. Viranomaisten mukaan näin voidaan menetellä, sillä murskaamisessa suurin ongelma on melu.
Väistyvä ministeri ei kommentoi asiaa
Ministerin veli kertoi maat omistavalle ministeri Lepälle, että ympäristöviranomaiset selvittivät laitonta purkubetonin vastaanottoa.
– Kyllä siitä oli puhetta Jarin kanssa, että tällainen erhe tuli. Hän sanoi, että asiat on saatava kuntoon. Sehän on tietenkin myöhäistä siinä vaiheessa, kun maat on kipattu.
Väistyvä ministeri ei kommentoi asiaa Ylelle.
– Olen asiassa ainoastaan alueen vuokranantaja, hän kirjoittaa sähköpostissaan.
Nykyisin ministerin veljen yritys vastaanottaa purkubetonia pieniä määriä lähinnä omilta työmailtaan.
Betonirakenteita puretaan vuosittain suuria määriä. Purkubetonia saa vastaanottaa ja käsitellä vain taho, joka on saanut siihen ympäristöluvan.Niko Mannonen / Yle
Heinolalaisnavetan kivijalka
Lepän tiluksille kipattu betoni oli rahtiasiakirjojen mukaan peräisin heinolalaisen navetan kivijalasta.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sai ilmiannon tapauksesta pian tapahtuneen jälkeen. Ympäristötarkastaja Marita Savon mukaan he selvittivät tilanteen Heinolan viranomaisten ja yrittäjän kanssa.
– Lupatilanteessa oli katkos. Yrittäjän kanssa keskusteltiin siitä, että hän ei voi ottaa lisäkuormia vastaa, mutta ei ollut ympäristönsuojelullista syytä ajattaa purkubetonia takaisin Heinolaan.
Rahtiasiakirjan mukaan purkubetonia tuotiin Pertunmaalle 24 kuutiota. Ympäristötarkastajan mukaan määrä on pienehkö. Viranomaisten kiinnostus herää vasta, kun on kyse sadoista tonneista.
– Jos kysessä olisi ollut ongelmajäte, niin olisimme singonneet sinne katsomaan. Mutta nyt kyseessä oli yksittäisen navetan kivijalan betonit.
Ympäristötarkastaja Marita Savon mukaan purkubetonin laiton kippaaminen ei ole Etelä-Savossa iso ongelma.
– On hyvä, että purkubetonia hyödynnetään, koska se on kivitavaraa. Siinä on harvemmin epäpuhtauksia, jotka estäisivät käytön maarakentamisessa. Mutta se on laitonta, että dumpataan ihan vain dumppaamisen ilosta.
Laiton on aina laitonta
Myös ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissinen toteaa, että toiminnan jatkaminen ympäristöluvan umpeutumisen jälkeen on selkeästi laitonta.
– Laiton on aina laitonta ja viime kädessä poliisiasia, Nissinen sanoo.
Koska ympäristöministeriö ei ole valvova viranomainen, hän ei halua ottaa kantaa Mikkelin seudun ympäristölautakunnan toimintaan.
Ympäristötarkastajan mielestä Pertunmaan tapaus ei ole rikosilmoituksen väärti.
– Emme lähde siitä rikosilmoitusta tekemään, ei ole niin vakavasta asiasta kysymys, Marita Savo sanoo.
Syyttäjä väitti kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) esittäneen homoseksuaaleista lausumia, joita tämä ei tosiasiassa ollut esittänyt.
Helsingin käräjäoikeus vapautti keskiviikkona Räsäsen kaikista rikossyytteistä. Häntä syytettiin kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjä vaati entiselle sisäministerille vähintään 120 päiväsakon suuruista rangaistusta.
Ratkaisussaan käräjäoikeus kumosi syyttäjän haastehakemuksessa esittämiä väitteitä Räsäsen sanomisista. Oikeusoppineen mukaan tällainen on tuomioistuimissa harvinaista.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kiinnitti huomiota siihen, että teonkuvausta tarkasteltiin toisinpäin kuin yleensä.
– Yleensä rikosasioiden tuomiossa syyttäjä tekee teonkuvauksen ja käräjäoikeudessa keskustellaan, onko syytetty syyllistynyt siihen tekoon, mistä hänelle on rangaistusta vaadittu. Tässä oli varsin poikkeuksellista, että aika paljon otettiin kantaa, vastaako syyttäjän teonkuvaus sitä, mitä Räsänen on sanonut, Hyttinen kommentoi.
Päivi Räsänen kommentoi tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona, että haastehakemuksessa esitettiin hänen näkemyksistään useita vääriä ja paikkansapitämättömiä väitteitä.
Syytteet nosti valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Oikeudessa syytteitä ajoivat valtionsyyttäjä Anu Mantila ja aluesyyttäjä Maija Päivinen.
Yle kävi läpi Räsäsen alkuperäiset lausumat, haastehakemuksen sekä käräjäoikeuden ratkaisun. Niistä erottuu selkeästi kolme pääväittämää, jotka syyttäjä on tulkinnut joko laveasti tai virheellisesti.
1. Ei väitettä "homoseksuaalisuudesta geneettisenä rappeumana"
Helsingin käräjäoikeuden oikomista syyttäjän väitteistä keskeisimmät liittyivät toimittaja Ruben Stillerin isännöimässä Yle Puheen radio-ohjelmassa lausuttuihin mielipiteisiin.
Syyttäjän mielestä Räsänen oli väittänyt homoseksuaalisuuden olevan "geneettinen rappeuma ja geeniperimä, joka aiheuttaa sairautta ja häiriötä".
Tässä vaiheessa toimittaja Ruben Stiller keskeytti Räsäsen.
Käräjäoikeuden mukaan todisteena esitetystä ohjelmatallenteesta käy ilmi, että Räsänen on puhunut geneettisen perimän osuudesta homoseksuaalisuudessa ja yleisesti ihmisen geeniperimän rappeutumisesta. Hän ei kuitenkaan ole tehnyt syytteessä esitettyä väitettä.
– Syytteessä väitetään, että Räsäsen mukaan, jos homoseksuaalisuus on geneettinen ominaisuus, se on tällöin geneettinen rappeuma ja geeniperimä, joka aiheuttaa sairautta ja häiriötä. Tällaista väitettä radio-ohjelmasta ei ilmene, oikeus huomauttaa.
Ratkaisussa katsotaan myös, ettei syytteessä esitetty hypoteettinen väite voi lähtökohtaisestikaan olla laissa tarkoitetulla tavalla solvaava.
– Rikoksen tunnusmerkistö ei täyty vielä sillä, että Räsäsen esittämistä lausumista mahdollisesti tehtävät johtopäätökset voisivat olla homoseksuaaleja loukkaavia, oikeus muotoilee.
Myös Päivi Räsänen kiisti lausuneensa asiaa syyttäjän esittämällä tavalla.
– Päin vastoin torjuin keskusteluohjelman toimittajan ehdottaman ajatusleikin homoseksuaalisuudesta geneettisenä ominaisuutena sanoen, että aivan tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa on pieni, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
2. Ei väitettä, että homoseksuaalit eivät olisi "Jumalan luotuja"
Syyttäjän mukaan "Räsäsen lausumat ovat sellaisenaan ja osana Ruben Stillerin radio-ohjelman kyseisen jakson kokonaisuutta kaikkia homoseksuaaleja solvaavia."
Syyttäjä väittää Räsäsen uskonnolliseen näkemykseen sisältyvän ajatus, jonka mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit".
Tällaista väitettä ei kyseisestä radio-ohjelmasta ilmene, toisin kuin syytteessä esitetään.
– Käräjäoikeus katsoo, ettei Räsäsen uskonnollinen näkemys homoseksuaalisten tekojen synnillisyydestä tarkoita samaa kuin syytteen väite siitä, että homoseksuaalit eivät olisi Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit. Räsänen on ohjelmassa lausunut myös, että kaikki ovat yhtä lailla syntisiä Jumalan edessä ja ettei hän haluaisi rajata syntikeskustelua pelkästään seksuaalisuuteen, ratkaisussa mainitaan.
Syytteitä ajoivat käräjäoikeudessa aluesyyttäjä Maija Päivinen ja valtionsyyttäjä Anu Mantila. Syytteiden nostamisesta päätti valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Petteri Sopanen / Yle
Helsingin käräjäoikeus lisää, että Päivi Räsänen on ohjelmassa kuitenkin syytteessä kerrotuin tavoin väittänyt, että Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi vaan heteroseksuaaliksi. Väite on oikeuden mukaan perustunut Räsäsen uskonnolliseen vakaumukseen.
– Räsäsen Raamattuun perustama väite on arvoarvostelma, jonka totuudenmukaisuus ei ole näytettävissä. Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että väite on sinänsä homoseksuaalien yhdenvertaisuutta loukkaava.
Päivi Räsänen on kiistänyt sanoneensa, että homoseksuaalit eivät olisi Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.
– Olen moneen kertaan korostanut sitä, että kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuviksi ja heillä on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet, hän lausui keskiviikkona.
Kansanedustaja täsmensi, että radiokeskustelun kohdassa, johon syyttäjä haastehakemuksessa viittasi, puhuttiin Raamatun luomiskertomuksesta.
– Siitä totesin: ”Jumala ei alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi. Hän loi heteroseksuaaliksi. Hän loi miehen ja naisen ja tarkoitti avioliiton näiden kahden välille".
3. Ei leimannut homoseksuaaleja lasten hyväksikäyttöön taipuvaisiksi
Yksi kaatunut syytekohta liittyi Päivi Räsäsen vuonna 2004 julkaistuun pamflettiin.
Kansanedustajana hän kirjoitti Suomen Luther-säätiön pyynnöstä kirjoituksen "Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen".
Kirjoitus julkaistiin Suomen Luther -säätiön sekä Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan sivustoilla. Tekstissään Räsänen esitti näkemyksiä, joissa hän syyttäjän mielestä syyllistyi rikokseen.
Syytteen mukaan Räsäsen kirjoituksessa homoseksuaalit leimataan lasten hyväksikäyttöön sekä irtosuhteisiin ja vaihtuviin parisuhteisiin taipuvaisiksi, moraalittomiksi ja rikkinäisiksi ihmisiksi ja asetetaan heidän oikeuksiensa puolustaminen kyseenalaiseksi.
Syyttäjä tulkitsee Räsäsen väittävän, että edellä mainitut ominaisuudet – moraalittomuus ja taipumus tai tarve lasten hyväksikäyttöön – ovat väistämättä homoseksuaalisuuteen liittyviä ominaisuuksia.
Käräjäoikeus tulkitsi toisin.
Se katsoo, ettei Räsäsen kirjoituksen siteeratuista kohdista voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Räsänen leimaisi homoseksuaalit lasten hyväksikäyttöön taipuvaisiksi.
Oikeus lisää, että Räsänen ei myöskään ole kirjoituksessaan väittänyt, että homoseksuaalisuus seksuaalisena suuntautumisena olisi tuomittava ominaisuus tai identiteetti tai että kaikki homoseksuaalit ovat ja heitä tulee pitää muita ihmisiä alempiarvoisempina.
Räsäsen kirjoitusta ei päätöksen mukaan voi tulkita laajentavasti hänen vahingokseen.
– Käräjäoikeus katsoo edelleen, että syytteessä siteerattuja kirjoituksen kohtia voidaan edellä lausutusta huolimatta pitää homoseksuaaleja loukkaavina. Osa näistä kohdista on arvoarvostelmia ja osa tosiasiatoteamuksia, ratkaisussa täsmennetään.
Yhteenvetona oikeus toteaa, että Räsäsen kirjoituksen tarkoitus ei ole ollut homoseksuaalien solvaaminen tai loukkaaminen vaan "Räsäsen uskonnollisen vakaumuksen mukaisen miehen ja naisen välisen perhe- ja avioliittokäsityksen puolustaminen".
Räsänen kiistää ajattelevansa, että taipumus lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön olisi väistämättä homoseksuaalisuuteen liittyvä ominaisuus.
– Tällaista en ole sanonut enkä niin ajattele. En ole myöskään pitänyt homoseksuaaleja alempiarvoisina ihmisinä, kuten syyttäjä väittää, vaan täysin tasavertaisina ja yhtä arvokkaina Jumalan kuvaksi luotuina ihmisinä, Räsänen tarkensi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessaan.
Päivi Räsänen lausui keskiviikkona olevansa helpottunut ja iloinen käräjäoikeuden vapauttavasta tuomiosta.Silja Viitala / Yle
Syyttäjä: Oikeus tulkitsi Räsäsen lausumia toisella tavalla
Valtionsyyttäjä Anu Mantila kertoi Ylelle keskiviikkona käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen., että hänen mielestään tuomioistuin ei tehnyt perusteellista perusoikeuksien punnintaa.
– He tulkitsevat [Räsäsen] lausumia toisella tavalla kuin syyttäjä, ja sen vuoksi he katsovat, että sananvapauden rajoja ei ole ylitetty, Mantila kommentoi.
– Käsitykseni mukaan se johtuu juuri siitä, että tätä syrjinnän kieltoa ja yhdenvertaisuutta loukkaavaa elementtiä ei ole nyt huomioitu riittävällä tavalla, hän lisäsi.
Mantila näkee, että jos lausumat tulkitaan syyttäjän esittämällä tavalla, silloin Räsänen on ylittänyt sananvapauden rajat.
Valtionsyyttäjä ei pidä käräjäoikeuden tulkintaa oikeana eikä oikeudenmukaisena. Hän arvioi, että syyttäjät hakevat tuomioon "suurella todennäköisyydellä" jatkokäsittelylupaa hovioikeudesta.
Yle ei torstaina tavoittanut Mantilaa kommentoimaan, miksi syyttäjäpuoli väitti Räsäsen sanoneen asioita, joita tämä ei ollut sanonut.
Presidentti Tarja Halosen Ylelle antama haastattelu on aiheuttanut hämmennystä yhteisöpalvelu twitterissä. Halonen pyytää torstaina anteeksi etenkin Viroa koskevia sanavalintojaan.
Halonen muisteli Ylen haastattelussa vuotta 2004, kun Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Natoon.
Suomen kanta oli silloin, että Natoon ei liitytä. Halosen mukaan Baltian maat olivat silloin eri asemassa ja niiden oli vaikea rakentaa itsenäistä puolustusta.
– Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään, Halonen sanoi.
Halosen lausuntoa ovat arvostelleet kovin sanoin esimerkiksi Viron entinen presidentti ToomasHendrik Ilves ja kirjailija Sofi Oksanen.
Oksanen ihmettelee, miksi Halonen puhuu turvajärjestelmästä, vaikka kyse oli Viron miehityksestä.
Myös Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik muistuttaa, että Neuvostoliitto ei ollut Virolle turvajärjestely, vaan vankila.
Suomi on sodan jälkeisen historiansa vaikeimmassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, arvioi kokenut emeritustoimittaja Unto Hämäläinen. Viitasaarelta kotoisin oleva Hämäläinen on muun muassa tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa.
– Me emme yhtään tiedä, että mitä tästä kaikesta seuraa. Ei ole olemassa sellaista ennustemallia, johon voisi uskoa, Hämäläinen pohtii.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan monen suomalaisen takki on kääntynyt Nato-kysymyksessä. Hämäläinen pitää tätä ymmärrettävänä. Kun sota on nurkalla, se vaikuttaa myös ihmisten ajatteluun.
Lupauksiin Naton avoimista ovista Hämäläinen suhtautuu kuitenkin varauksella. Jäsenmaiden parlamenttien päätöksenteosta tai prosessin kestosta ei tässä vaiheessa ole kenelläkään varmaa tietoa.
– Se pystytään testaamaan vasta siinä vaiheessa jos Suomessa hakemus jätetään ja 30 jäsenmaata ryhtyvät hakemusta käsittelemään. Sitten vasta tiedetään, onko ovi oikeasti auki. Joka tapauksessa hakemiseenkin sisältyy oma riskinsä.
Mahdollisen Nato-haun jälkeistä turvallisuuspoliittista ympäristöä Hämäläinen luonnehtii "kenkuksi".
– Kun Nato on laajentunut aikaisemmin, niin nehän on sujunut suhteellisen kitkatta esimerkiksi Baltian maiden, Puolan ja Tsekin osalta, vaikka Venäjä on niidenkin liittymistä Natoon vastustanut. Ne on tapahtunut rauhan aikana.
– Suomen jäsenhakemusta, jos sellainen joskus jätetään, käsitellään sodanomaisissa olosuhteissa. Ja se on eri juttu.
Korkeakouluihin pyrki kevään toisessa yhteishaussa noin 138 000 hakijaa. Se on lähes 20 000 hakijaa vähemmän kuin vuosi sitten. Kevään toinen yhteishakuaika korkeakouluihin päättyi keskiviikkona.
Opetushallituksen suunnittelija Topias Kähärä arvioi, että hakijamäärän lasku on paluuta pandemiaa edeltävälle tasolle. Toissa ja viime keväänä hakijamäärät kasvoivat huomattavasti.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli haettavana lähes 53 000 aloituspaikkaa miltei 1 700 hakukohteessa. Aloituspaikkoja on tarjolla yli 2 000 enemmän kuin viime vuonna. Kaikista aloituspaikoista lähes 70 prosenttia on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.
Asmo Raimoaho / Yle
Määrällisesti eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloille sekä yhteiskunnallisille aloille. Yksittäisistä koulutuksista kärjessä ovat kauppatieteiden koulutukset.
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppatieteiden koulutuksiin oli kumpaankin yli 5 300 hakijaa ja Tampereen yliopiston kauppatieteiden koulutukseen yli 4 800 hakijaa.
Kemiläinen abiturientti Sara Ylimäki pyrki yhteishaussa oikeustieteelliseen ensisijaisesti Turun yliopistoon. Ylimäki ei ole kavahtanut kovaa kilpailua alan opiskelupaikoista, vaan pitää sitä motivoivana.
– Jos pääsee sisälle, tietää, että siellä muutkin ovat kunnianhimoisia, siellä on hyvä työmoraali ja siellä tehdään töitä sen eteen mitä halutaan. Jotenkin se on mukava ajatus.
(Juttu jatkuu yhteishakukoneen jälkeen.)
Katso Ylen yhteishakukoneesta, kuinka moni tavoittelee kanssasi samaa opiskelupaikkaa:
Elokuva-alalle ja ensihoitajaksi on tunkua
Kovin kilpailu yliopistoissa käydään pääsystä Aalto-yliopiston elokuvaohjaukseen sekä elokuva- ja tv-käsikirjoitukseen. Kumpaankin koulutukseen on jaossa vain kaksi aloituspaikkaa ja ensisijaisia hakijoita toistasataa. Ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden oli 51,5 ja 41,5.
Myös ammattikorkeakoulu Metropolian muusikkokoulutuksessa on vain kaksi aloituspaikkaa. Aloituspaikkaa kohden ensisijaisia hakijoita oli 24. Myös Tampereen AMK:n muusikkokoulutuksen paikoista käydään kovaa kisaa; aloituspaikkaa kohden on yli 18 hakijaa.
Muutoin ammattikorkeakouluissa kilpailua on ollut ensihoitajan koulutukseen, varsinkin Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ensisijaisia hakijoita on esimerkiksi Tampereella aloituspaikkaa kohden lähes 16.
Yliopistoissa elokuvapuolen opintojen jälkeen kysytyimpiä paikkoja oli Tampereen yliopiston kauppatieteiden maisteritutkinto, jonne ensisijaisia hakijoita oli lähes 23 aloituspaikkaa kohden. Kauppatieteiden opinnot kiinnostivat myös muissa yliopistoissa.
Psykologian opiskelupaikoille on kysyntää, esimerkiksi Helsingin yliopiston kandi- ja maisteriohjelmiin on aloituspaikkaa kohden parikymmentä ensisijaista hakijaa. Myös muissa yliopistoissa psykologian opintoihin on runsaasti pyrkijöitä.
Yliopistoista ensijaisena hakukohteena suosituin oli Helsinki. Jos huomioidaan kaikki hakijat, Turku ja Tampere olivat kärjessä. Ammattikorkeakouluista eniten sekä kaikkia että ensisijaisia hakijoita oli Metropoliaan.
(Juttu jatkuu listan jälkeen.)
Asmo Raimoaho / Yle
Kokeiden hajauttaminen helpotti hyvän todistuksen saamista
Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden osuus vaihtelee aloittain ja hakukohteittain. Tyypillisimmin todistuksen perusteella hyväksytään 50–60 prosenttia opiskelijoista.
Suurin osa todistusvalinnan aloituspaikoista on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.
Sara Ylimäki on jo laatinut urasuunnitelman. – Ensin varmaan syyttäjän hommia ja jonain päivänä haluaisin olla tuomari. Ja jos isoja unelmia ajattelee, ehkä sitten jopa Euroopan unionissa tuomarina. Täytyy unelmoida isosti.Juuso Stoor / Yle
Kemiläisabiturientti Sara Ylimäki on tiennyt haluavansa oikeusalalle jo yläkoululaisesta asti ja tehnyt tunnollisesti töitä tavoitteensa eteen. Hän halusi välttää pääsykoepaineet ja satsasi todistusvalintaan. Hän jakoi kirjoitukset kolmeen osaan, jotta voisi keskittyä kunnolla kuhunkin ylioppilaskokeeseen ja varmistaa hyvät arvosanat.
– Olisin stressannut sekä pääsykokeista että kirjoituksista, ja nyt ei tarvitse stressata pääsykokeiden vuoksi. Tiedän, että jotkut kaverit eivät ollenkaan tykkää todistusvalinnasta, mutta minulle se on hyvä.
Ylimäen taktiikka näyttää toimineen, sillä ainakin aiemmat yo-kokeet ovat sujuneet niin hyvin, että arvosanoissa ei ole korotettavaa.
Jos jostain syystä opiskelupaikka Turusta, Helsingistä tai Vaasasta jäisi saamatta, Ylimäki todennäköisesti haluaisi säilyttää ensikertalaisuusedun eli pitäisi välivuoden ja korottaisi arvosanoja, jos niihin korotettavaa jää.
Tuoreiden hakijatietojen mukaan oikeustieteelliseen Turkuun oli ensisijaisia hakijoita lähes 1 100 eli 7,5 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Turkuun on tänä vuonna aavistuksen verran vähemmän kilpailua kuin Joensuuhun. Ero Helsinkiin on selkeämpi; sinne ensijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden on yli 13.
Kevään ensimmäisessä korkeakoulujen yhteishaussa vuoden alussa haettiin syksyllä alkaviin vieraskielisiin koulutuksiin sekä Taideyliopiston koulutuksiin. Näistä kerroimme tammikuussa julkaistussa jutussamme.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.4. kello 23 saakka.
Edessä on suuri pudotus. Tämä testi auttaa sinua selvittämään, miten se tehdään.
Jos haluat vinkkejä testiä varten, lue ensin alla oleva juttu.
Kestävän arjen asiantuntija Emma Hietaniemi on toiveikas. Sitran työpajoissa hän on tavannut useita ihmisiä, joille oman hiilijalanjäljen laskeminen on tuottanut iloisia yllätyksiä. He saattavat olla jo tavoitelukemissa, joko sattumalta tai tietoisen työn tuloksena.
– Meillä on todella monia esimerkkejä ihmisistä, jotka elävät jo noin 2,5 tonnin hiilijalanjäljellä ja oikein mukavasti.
Hiilijalanjälkilaskurit ovat Hietaniemen mukaan "parhaita arvauksia". Niiden tekemisessä käytetään tilastojen keskiarvoja ja mallinnuksia. Siksi huomio kannattaa kiinnittää siihen, miltä oma elämäntapa kokonaisuutena näyttää.
– Jos hahmottaa oman hiilijalanjälkensä tonnin tarkkuudella, niin se on jo todella hyvin, Hietaniemi sanoo.
Kestävän arjen asiantuntija Emma Hietaniemi on ollut mukana tekemässä Sitran 100 fiksua tekoa -listausta. Miikka Pirinen & Sitra, All rights reserved.
Suomessa on meneillään vihreä siirtymä. Se tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja panostuksia uusiutuvan energian tuottamiseen ja kiertotalouteen. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
Hietaniemen mukaan poliittisella ohjauksella on merkittävä rooli myös kansalaisten hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Valtio on maksanut jo muutaman vuoden ajan tukia esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen, sähköauton ostoon tai siihen, että muuntaa vanhan autonsa kulkemaan biokaasulla tai bioetanolilla.
Suomalaiset ovat siirtyneet sähköautoiluun odotettua nopeammin. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että vuonna 2030 Suomen teillä liikkuu noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa.
Suomessa tuotetaan kauraa lähes tuplamäärä suhteessa kotimaiseen tarpeeseen. Viime vuosina kaurasta on jalostettu useita uusia tuotteita, kuten nyhtökaura, kaurajuomia ja -jogurtteja. Jarkko Riikonen / Yle
Kotimainen ruoantuotantokaan ei ole vaarassa, vaikka vähentäisimme tuntuvasti naudanlihan ja maidon kulutusta. Siellä missä on aiemmin viljelty rehua eläimille, voidaan tulevaisuudessa kasvattaa ruokaa lähes suoraan lautaselle.
– Esimerkiksi kasvipohjaiset ruokavaliot ovat nopeasti yleistyneet, kun on tullut uusia innovaatioita ja kauppojen hyllyille on saatu käyttövalmiita kaura- ja härkäpapuvalmisteita. Meillähän on paljon hyvää peltoalaa sekä osaamista, jotta näitäkin innovaatioita saataisiin myös vientiin, Emma Hietaniemi sanoo.
Avainasemassa on fossiilisista polttoaineista luopuminen
Moni suomalainen kokee jo elävänsä ympäristöystävällisesti. Tuoreimman Eurobarometrin mukaan olemme ilmastomuutoksestakin huolissaan enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
Tämä ei kuitenkaan heijastu kulutustottumuksiin, kertoo IROResearchin viime kesänä toteuttama kysely. Vastausten mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista huomioi ympäristövaikutukset kaikissa hankinnoissaan.
Koulujen ympäristökasvatus on opettanut jo vuosikymmenten ajan säästämään vettä ja sähköä, joten saatamme pitää roskien lajittelua ja valojen sammuttelua suurempina ilmastotekoina kuin mitä ne todellisuudessa ovat.
Bioetanolin tankkaaminen laskee autoilun hiilijalanjälkeä noin 80 prosenttia. Suomessa tuotetaan bioetanolia pääasiassa 95- ja 98-bensoihin sekoitettavaksi, mutta RE85-polttoainettakin voi tankata lähes maan joka kolkassa. Kare Lehtonen / Yle
Ilmastokriisin torjuntaan tarvitaan järeämpiä keinoja. Keskeistä on vähentää asumisen, liikkumisen ja ruokavalion päästöjä.
Yksinkertaistaen voisi sanoa, että ongelmat ratkeavat sillä, että luovumme fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Mutta suomalaisten hiilijalanjälki putoaa nopeasti, jos
autot kulkevat sähköllä, biokaasulla tai bioetanolilla
lomamatkoja ei tehdä lentokoneella
kodit lämpiävät maalämmöllä, ekosähköllä tai aurinkoenergialla
ruokalautaselta karsitaan naudanliha ja maitotuotteet
ostamme vaatteita ja tavaroita käytettynä ja vain tarpeeseen
Kulutustottumuksiimme vaikuttaa se, mitä pidämme sosiaalisesti hyväksyttyvänä ja tavoiteltavana. Siksi ilmastokriisin taltuttamisessa on kyse myös yhteiskunnan ihanteiden ja asenteiden muuttumisesta.
– Tekemällä erilaisia kulutusvalintoja annamme signaalin myös muille yhteiskunnan osa-alueille siitä, mitä olemme valmiit ottamaan vastaan. Kun luomme uutta normistoa, syntyy uudenlainen elämäntapa, Hietaniemi sanoo.
Motiiveilla ei ole väliä, teot ratkaisevat
Ilmastokriisin torjumisen kannalta ei ole väliä, miksi haluamme muuttaa elämäntapojamme.
Sitran Emma Hietaniemen mukaan paras motiivi on usein se, että tahdomme elää hyvää arkea, tavallista mukavaa elämää.
Monet ilmastoteot sopivat hyvin yhteen tämän tavoitteen kanssa.
Autoilun vähentäminen on ilmastoteko, vaikka tekisi sen siksi, että bensa on kallista.
Työmatkojen pyöräileminen on ilmastoteko, vaikka pyrkimyksenä olisi lisätä liikuntaa ja kuluttaa kaloreita.
Aurinkopaneelien asentaminen on ilmastoteko, vaikka tekisi sen kiinnostuksesta tekniikkaan.
Lihansyönnistä luopuminen on ilmastoteko, vaikka tekisi sen eläimiä suojellakseen.
Turhasta ostamisesta luopuminen on ilmastoteko, vaikka taustalla olisi halu pitää koti siistinä ja tyylikkäänä.
Noin 15 prosenttia suomalaisten hiilijalanjäljestä muodostuu vaatteista, laitteista ja muista tavaroista. Kulusta on mahdollista leikata merkittävästi ostamalla käytettyä tai vain tarpeeseen.Petri Aaltonen / Yle
Tutkimukset osoittavat, että korkea tulotaso yhdistyy korkeisiin päästöihin. Siksi esimerkiksi suomalaisten hiilijalanjälki on kolminkertainen intialaisiin verrattuna.
Mutta sama pätee myös Suomen rajojen sisällä. Vähävaraiset kuluttavat käytännön pakosta vähemmän kuin varakkaat. Toisaalta heidän ei ole mahdollista tehdä kalliita investointeja, kuten vaihtaa öljylämmitystä uusiutuvaan energiaan.
Sitran Emma Hietaniemen mukaan erityyppisiä ilmasto- ja energiansäästövinkkejä annetaankin siksi, että jokainen voi poimia joukosta itselleen sopivat.
– Nämä eivät missään nimessä ole yhteismitallisia kaikille, koska kulutamme niin eri tavalla. Ajatuksena on reflektoida rehdisti omaa kulutusta, että mikä siinä on välttämätöntä ja mikä ekstraa. Nämä ovat henkilökohtaisia valintoja.
Tällä hetkellä myös Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat bensan ja ruoan hintaan, mikä pakottaa monet pienentämään kulutustaan entisestään.
– Voisimmepa tehdä itse fiksun päätöksen kulutuksesta luopumisesta. Se satuttaa monia, että nämä tulevat pakkokeinoina, Hietaniemi sanoo.
