Porin kaupunki nostaa perusturvan eli sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen työntekijöiden hälytysrahan lähes kaksinkertaiseksi. Paikallisen sopimuksen mukainen hälytysraha on 51 euroa, mutta huhtikuun loppuun asti rahaa maksetaan sata euroa.
Hälytysrahaa maksetaan muun muassa, jos työntekijä jatkaa työvuoroaan normaalia päivää pitempään siksi, että toinen työntekijä joutuu jäämään sairauslomalle.
Rahalla motivoidaan rokottamaan
Perusturvan terveys- ja sairaalapalveluiden johtajan Anna-Liisa Koiviston mukaan tärkein syy lisän korottamiselle on kuitenkin rokotusten kiihdyttäminen.
Hälytysrahan saa nyt myös sellainen työntekijä, joka siirtyy normaalin päivätyövuoronsa jälkeen antamaan koronarokotuksia esimerkiksi Porin nuorisotalolle. Siirrosta on voitu sopia etukäteen, joten hälytysraha ei tässä korvaa hälytyksestä aiheutuvaa suunnitelmien muutosta vaan motivoi jatkamaan työpäivää rokotusten parissa.
Hidas rokotustahti huolettaa
Porilla on ollut erittäin isoja vaikeuksia löytää työvoimaa muun muassa koronarokotuksiin ja koronan jäljityspuheluiden soittamiseen. Sairaustapaukset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Pori on kutsunut myös eläkeläisiä töihin auttamaan rokotuksissa.
Porin perusturva rokottaa porilaisten lisäksi ulvilalaiset ja merikarvialaiset. Eilen tapaninpäivänä Porin Puuvillan terveysasemalla kävi rokotteen hakemassa 810 ihmistä, ja monet heistä jonottivat useita tunteja pakkasessa saadakseen piikkinsä.
40-vuotiaana Timo Ruuska lupasi kavereilleen, ettei ikinä enää lennä lentokoneella, ei laita tummaa pukua päällensä, ei asu hotellissa, eikä oikeastaan tee enää yhtään mitään.
Lupauksista ei pitänyt yksikään. Lupausten ääneen sanominen oli Timo Ruuskan mielestä yksi hänen elämänsä suurista virheistään.
– Koska jossain vaiheessa se kuuluisa mopokin karkasi käsistä.
Ruuskan isän elämäntyö oli luoda menestyvä liikeyritys. Sukupolvenvaihdoksen myötä Timo Ruuskasta tuli yrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Kun Ruuska Group vuonna 2006 myytiin, sai Timo Ruuska yrityskaupasta pankkitililleen 9,5 miljoonaa euroa.
Hovi metsän keskellä
Ruokolahden maaseudulla tie on niin kapea, että sitä pitkin mahtuu kulkemaan vain yksi auto. Aura-auto ei ole vielä käynyt. Kuulemma edellisenä päivänä postiauto oli päässyt ylämäkeä vain puoleen väliin.
Valkinhovi on valmistunut Ruokolahden Hauklapiin 1920-luvulla. Kalle Purhonen / Yle
Iso, kauniin keltainen talo näkyy lumihangen seasta jo kauas. Pihapiirissä on rakennus, joka on joskus ehkä ollut navetta. Niiden kupeessa on pari aittaa. Toisen aitan vierestä nousee taivasta kohti korkea jääkauden muovaama kallioseinä.
– Se on suojeltu kallio. Jääkausi on sen siihen jo ennen meitä tehnyt, kertoo Timo Ruuska.
Pihapiirin lumitöitä saa tehdä päivittäin. Maata Valkinhovin ympärillä on 12 hehtaaria.Kalle Purhonen / Yle
Paikka on Valkinhovi Ruokolahden Hauklapissa, noin 60 kilometrin päässä Imatralta. Liki 100 vuotta sitten Kaukas oy:n metsähankintapäällikkö Väinö Lagerstedt rakensi Valkinhovin tänne metsän keskelle kesäpaikakseen.
Yhdet puheet
Vuonna 2012 Timo Ruuska oli vielä rikas mies. Hän ajoi Valkinhovia kohti. Tarkoitus oli ostaa paikan silloiselta omistajalta Esko Piipariselta museomoottoripyörä. Jo entuudestaan Ruuskalla oli useita museoajoneuvoja ja moottoripyöriä, mutta ei vielä yhtään museomoottoripyörää.
Kaupat tehtiin, mutta samalla reissulla Esko Piiparinen ehdotti Timo Ruuskalle Valkinhovin ostamista. Hintapyyntö oli miljonäärillekin liian kova, eikä Ruuskan vastatarjous miellyttänyt Piiparista.
Kunnes meni pari vuotta ja puhelin soi. Esko Piiparinen soitti.
– Esko kysyi, että vieläkö tarjous on voimassa. Minä sanoin, että totta ihmeessä ihan niin kuin sökössäkin, yhdet puheet.
Valkinhovin päärakennus on sisustettu ulkoseinien aikakauteen sopivaksi. Kalle Purhonen / Yle
Timo Ruuskasta tuli Valkinhovin uusi omistaja. Alkoi remontointi, nykyaikaistaminen. Uutiset vuodelta 2014 kertovat, miten Timo Ruuska aikoo tehdä Valkinhovista paikan niille, jotka etsivät hiljaisuutta.
Lagerstedtin liki 100 vuotta sitten perustama metsälajipuisto arboretumkin kunnostetaan.
– 4 miljoonaa euroa olen tänne sijoittanut.
Keittiön pitkä pöytä odottaa ruokailijoita. Rauhallista on, vähän liiankin rauhallista ainakin bisneksen kannalta.
– Vaikka olen asunut ison osan elämästäni hotelleissa, ei se minusta mitään matkailun ammattilaista tee, tuumii Ruuska.
Nelikymppisenä eläkkeelle
Timo Ruuska on nyt 55-vuotias. Kotoisin Kotkasta, vaikka puheessa Kotkan murre ei enää kuulukaan.
Sen sijaan miehen puheessa kuuluu monta kertaa sanapari “edellisessä elämässäni”. Hän viittaa sillä aikaan, kun perheasiat olivat vielä kunnossa, töitä, rahaa sekä kiirettä riitti. Kun lempijuoma oli punaviini.
Elämä oli eri puolilla maapalloa, matkustamista, hotelliöitä. Yrityksen myyminen oli silloin pelastus.
– Olisin varmasti muuten kuollut. Ehkä olisi tullut vähän vähemmän vaurioita, jos olisi tajunnut hillitä aiemmin. Pahimpana vuonna olin 273 päivää pois kotoa. Tyttö rupesi vierastamaan.
"Hirveästi en halua katua menneitä, koska niille ei enää voi mitään"Kalle Purhonen / Yle
Kun Timo Ruuska vuonna 2006 sai yrityskaupasta liki 10 miljoonaa euroa, olisi hänellä ollut mahdollisuus toteuttaa perusduunarin haave – jäädä nauttimaan leppoisasta olemisesta ajassa, jossa mies on parhaassa iässään.
– Jäin periaatteessa nelikymppisenä eläkkeelle. Niin olisin voinut tehdä rahoilla, jotka sain.
Aika nauttia elämästä
Välillä Ruuska ihmettelee itsekin, mitä tapahtui.
– Kun rahat tulivat tilille, alkoivat puhelimet soida. Kavereita oli äkkiä tosi paljon. He eivät kuitenkaan kysyneet, minne aion nyt lähteä.
He tekivät kysymyksen, jossa oli valtava ero. Kaverit kysyivät: "Minne me lähdemme?"
Elämänsä aikana Timo Ruuska sanoo palvelleensa niin monta herraa, että lopulta halusi tarjota jotain itselleenkin. Kalle Purhonen / Yle
Kun sitten eräs kaveri ihmetteli, miksi Ruuska edelleen ajaa käytännöllisellä 7-paikkaisella maastoautolla, oli selkä taittunut. Kaveri näet oli varma, että Ruuska haluaisi kuitenkin ajaa Porschella.
– Tuumin, että siinä oli ajatusta. Olin peräsuoli pitkänä juossut yli puolet elämästäni ja nyt olisi aika nauttia minun työni hedelmistäkin.
Ja sitten Timo Ruuska alkoi nauttia. Kitaran vahvistimessa asteikko on 0–10, mutta Timo Ruuskalla asteikko meni 11:een saakka.
– Vähän ampui yli. Tai ehkä ei ihan vähääkään.
Ei mennyt aikaakaan, kun vuonna 2006 yrityskaupoista tienatut miljoonat olivat haihtuneet epäonnistuneisiin sijoituksiin, vääriin valintoihin ja vauhdikkaaseen elämään.
Vastuu painaa
Timo Ruuska toistaa, miten rahalla on hintansa. Elämä toki on monella tapaa helpompaa, kun rahaa on.
– Mutta rahan hinta ei näy tilastoissa eikä juorukalentereissa.
Hän palaa aikaan, jolloin heidän perheyrityksensä Ruuska Groupin tavoite oli kasvaa.
Tilauksiin oli aina pakko vastata kyllä. Muuten vaarana oli, että tilaaja hankkii tavaransa muualta, ja oma yritys menettää asiakkaan.
– Meidän yrityksessä oli 150 ihmistä töissä. Työntekijöillä oli perheet, joita piti ajatella myös. Ison yrityksen johtaminen vie aikaa ja terveyttä. Vastuu oli kova.
Timo Ruuskaa nauratti, kun hän latoi polttopuita ahkioon. Kalle Purhonen / Yle
Paljon rahaa tuo helposti paljon menoja ja kuluja. Timo Ruuskakin myöntää, että on tullut lenneltyä helikopterilla ja nautittua elämästä pitkän kaavan mukaan ihan itse ansaituilla rahoilla.
– Eräs kodinhoitajamme Yhdysvalloissa puhui koko ajan rahasta. Miksikö? "With money you can buy nice things." Se on äärettömän hieno filosofinen viisaus. Rahalla voi ostaa kivoja juttuja.
Aikansa nautittuaan rahoista huomasi Timo Ruuskakin kääntöpuolen. Pitkäaikainen avioliitto päättyi.
– Kun miettii perhesuhteita ja omaa terveyttä, kieltämättä vähemmällä riehumisella olisi tullut vähemmän vaurioita. Enkä puhu vain itsestäni. Ilman lasten äitiä tuskin homma olisi toiminut. Toivottavasti anteeksipyyntölistani ei enää kasva.
Vaimo hukassa
Timo Ruuska nousee muhkealta tuoliltaan. Valkinhovin takassa räiskyy tuli. Puita on kuulemma poltettavaksi vaikka tuhanneksi vuodeksi. Sen verran ahkerasti talon edellinen omistaja halkoja teki.
Takan lähellä isossa kirjahyllyssä on satoja kirjoja, kaikkea Mika Waltarista Ilkka Remekseen.
Keittiöstä jyrkät rappuset vievät yläkertaan, jossa on pieniä huoneita. Ne on nimetty seitsemän veljeksen mukaan.
Yksi veljeksistä on tietysti Timo. Kalle Purhonen / Yle
Isoin huoneista on Juhani. WC:n hana ei näytä miltään rautakaupan sisäänheittotuotteelta.
Ruuska haluaisi tästä paikan, jonne Tom Jones ja Beyoncé tulisivat pois paparazzien silmistä. Tai sitten ihan tavalliset hiljaisuuden, rauhallisuuden ja kiireettömyyden ystävät.
– Täällä on todennäköisempää saada myyräkuume tai jänisrutto kuin korona.
Tosiasia on, että Ruuska haluaisi myydä Valkinhovin. Sillä saisi velat kuitattua. Tai oikeastaan hän ei ole ihan varma, haluaako myydä.
– Tämän tasearvo on 3 miljoonaa euroa, ja varmasti oikeissa käsissä olisi enemmänkin.
Respaan on kertynyt vähän sinne kuulumatontakin tavaraa. Kalle Purhonen / Yle
Pihalla Ruuska esittelee aittoja, jotka hänen nykyinen, Yhdysvalloista löytynyt vaimonsa sisusti eri maiden tyyleihin.
– Siis nykyinen, kohta entinen vaimo. En tiedä, missä hän on. Ehkä Floridassa. Kohta pariin vuoteen en ole saanut häneen yhteyttä.
Joka tapauksessa tämän nykyisen vaimonsa kanssa Timo Ruuska perusti jokunen vuosi sitten Floridaan tasokkaan hyvinvointikeskuksen. Siihen paloi Ruuskan rahoja 1,2 miljoonaa euroa.
– Ei ollut minun ala. Bisnes ei ikinä lähtenyt käyntiin, yliarvioin omaa osaamistani, kiteyttää Ruuska.
Samoihin aikoihin sukua koetteli suuri suru.
– Meillä oli viidet hautajaiset peräkkäin. Ne jättävät jälkensä.
Timo Ruuska uskoo ja toivoo, että ei olisi Valkinhovissa lopun ikäänsä: "Tämä tarvitsee paremman isännän."Kalle Purhonen / Yle
Timo Ruuskalla on halu puhua. Aamulla hän kertoi näistä samoista asioista terapeutilleen. Siellä häneltä kysyttiin, että mitä tekisi toisin.
– Monta asiaa tekisin, mutta menneet ovat menneitä. Toivottavasti opin kuitenkin jotain.
Nyt hän yrittää selvitä tästä päivästä ja huomisesta. Hiljattain tuli takaisku, kun kunnan sosiaaliviranomaiset eivät antaneet yritystukia. Pankki ei anna lainaa, vaikka vakuudet riittäisivät. Pitäisi olla liiketoimintaa, ennen kuin lainaa tulisi.
– Olen realisoinut käytännössä katsoen kaiken omaisuuden. Rahaa ei enää tule mistään.
Timo Ruuska lisää puita takkaan. Näillä pakkasilla pelkkä sähkölasku on 2 000 euroa kuukaudessa – oma lämmitys helpottaa vähän.
– Joka päivä tulee käveltyä 7–10 kilometriä. Tekemistä täällä on. Tuntuu, että aina vetää jotain perässään.
Ruokolahdellakin pitää olla ainakin yksi, jolle voi nauraa, sanoo Timo Ruuska: "Ei mulla ole mitään sitä vastaan."Kalle Purhonen / Yle
Eikä perässä vetäminen ole vain täynnä puita oleva ahkio, kun perässä on kuitenkin koko elämä.
– Nelikymppisenä huomasin, että olen tarpeeton. Poistuin näyttämöltä olympiamitalit kaulassa. Sitten tuli tunne, että olin aivan loppu. Tuskin olisi vuotta selvinnyt hengissä. Onneksi siihen aikaan oli vielä onnellinen koti.
Nyt Timo Ruuska elää sosiaalitukien varassa ja nauttii suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Sen arvon hän kertoo huomanneensa vasta nyt ja käyttää sitä mielellään.
– Minä maksoin 2,1 miljoonaa euroa veroja silloin, kun rahat sain. Olen mielestäni tivolilipun tähän yhteiskuntaan maksanut.
"Talitinttikin on viisaampi kuin ihminen. Talitiainen elää, ihminen ihmettelee", puuskahtaa Timo Ruuska Valkinhovinsa pihalla.Kalle Purhonen / Yle
Pitkän keittiöpöydän äärellä Timo Ruuska katselee tietokonettaan. Pöydän vieressä on puolentoista litran pullo marketin halvinta kivennäisvettä.
Who wants to be a millionaire? Kuka haluaa olla miljonääri?
Kaikki muut yleisössä nousevat ylös ja huutavat jee, jee. Timo Ruuska jää istumaan. Hän nostaa käden ylös ja saa puheenvuoron: “I tried once, but I didn't like it”
– Kokeilin kerran, millaista on olla miljonääri. En pitänyt siitä.
Taliban-liike otti vallan Afganistanissa elokuun lopussa. Sen jälkeen maa on ollut myllerryksessä, kun vallankahvassa oleva äärijärjestö on pyristellyt irti länsimaiden tukeman hallinnon rakenteista.
Kun länsivallat poistuivat, Taliban-hallinto alkoi vahvistua. Viime aikoina Taliban-liike on alkanut muuttaa koko yhteiskuntaa mieleisekseen. Erityisesti tyttöjen ja naisten aseman heikentyminen on ollut suuri huolenaihe.
Eroon demokraattisista instituutioista
Maanantaina Taliban lakkautti keskusvaalilautakunnan ja ministeriöitä.
Lautakunta perustettiin edellisen, länsimaiden tukeman hallinnon aikaan järjestämään kaikkia maassa käytäviä vaaleja sekä valvomaan vaalien oikeellisuutta.
Myös vaalivalituksia käsittelevä lautakunta on lakkautettu.
Talibanhallinnon tiedottaja Bilal Karimi sanoi, että lautakunnat ovat tarpeettomia.
Taliban on lakkauttanut myös kaksi tarpeettomina pitämäänsä ministeriötä: maan sisäistä rauhanprosessia edistävän ministeriön sekä parlamenttiministeriön.
Taliban lakkautti jo aiemmin naisten asioita ajavan ministeriön.
Naisten asema heikkenee
Sunnuntaina uutistoimisto AFP kertoi, että Taliban-liike on määräänyt naisia koskevista matkustusrajoituksista.
Taliban kertoi, että naiset eivät saa enää matkustaa ilman miespuolista sukulaista yli 72 kilometrin matkoja. Miespuolisen henkilön tulee olla naisen lähisukulainen.
Lisäksi ääriliike kertoi ohjeistaneensa kulkuneuvojen omistajia tarjoamaan kyytejä ainoastaan niille naisille, jotka käyttävät kaulan ja hiukset peittävää hijab-huivia.
Vielä naisia ei ole määrätty pitämään koko kasvot peittävää burkahuivia. Moni nainen on kuitenkin kertonut pukeutuvansa huiviin oman turvallisuutensa vuoksi.
Taliban-liike on tällä kertaa pyrkinyt esittämään maailmalle vapaamielisempää hallintoa. Se on muiden muassa ilmoittanut toivovansa naisia hallitukseen.
Todellisuudessa Taliban-liikkeen sanat ja teot eivät kohtaa. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Taliban on toiminnallaan osoittanut, että se ei kunnioita ihmisoikeuksia.
Kabulissa kaupunginhallinnossa työskentelevien naisten tehtäviä siirrettiin miehille syyskuussa. Käytännössä vain terveydenhuollon tehtävissä työskentelevät naiset ovat saaneet jatkaa työtään ilman häiriöitä.
Turvallisuus lisääntynyt, mutta ei kaikkien osalta
Taliban-liikkeen mukaan turvallisuus maassa on parantunut sen jälkeen kun liike otti vallan maassa.
Pommi-iskuista ja joukkojen yhteenotoista raportoidaan harvakseltaan, mutta monelle asukkaalle Afganistan on muuttunut turvattomammaksi. Erityisesti Taliban-liikkeen vainoamat šiialaiset hazara-vähemmistöt ovat paenneet maan rajojen ulkopuolelle.
Myöskin horjuva taloustilanne, polttoaineen hinnan nousu ja nälänhätä luovat turvattomuutta. YK:n mukaan Afganistanissa on käynnissä humanitaarinen kriisi.
Talvimyrsky koettelee Yhdysvalloissa maan länsirannikkoa sekä luoteisosaa. Kalifornian pohjoisosassa ja Nevadassa on suljettu valtateitä runsaan lumisateen vuoksi. Lisäksi myrsky on tuonut kovia pakkasia Yhdysvaltojen luoteisosaan.
Donner’s Pass -solassa Sierra Nevadan vuoristossa on mitattu joulukuun lumiennätys, kertovat University of California -yliopiston mittaukset. Lunta on toistaiseksi tullut lähes 5 metriä. Edellinen ennätys eli noin 4,6 metriä on vuodelta 1970.
Talvimyrskyn vuoksi Pohjois-Kalifornian hiihtokeskukset ovat joutuneet sulkemaan rinteensä. Paikallisten mediatietojen mukaan Truckeen kaupungissa sijaitsevassa hiihtokeskuksessa lauantaina kadonnutta laskettelijaa etsitään yhä.
Lisäksi lumisateet ovat katkaisseet sähköjä kymmeniltätuhansilta talouksilta.
Nevadan osavaltiossa Interstate 80 -valtatie pysyy suljettuna sankan lumisateen aiheuttaman huonon näkyvyyden vuoksi. Lisäksi useita lentoja on myöhästynyt tai peruuntunut talvimyrskyn vuoksi.
Nevadan kuvernööri Steve Sisolak määräsi kaikki muut paitsi välttämätöntä työtä tekevät osavaltion työntekijät pysymään kotona talvimyrskyn vuoksi.
Washingtonin ja Oregonin osavaltioissa on avattu hätämajoituksia lämmittelyä varten, kun lämpötila alueella laski selvästi pakkasen puolelle. Seattlen suurkaupungissa lämpömittari näytti sunnuntaina 6 astetta pakkasta ja Bellinghamin kaupungissa lähes 13 astetta pakkasta, kertoo Yhdysvaltojen ilmatieteen palvelu NWS.
Oregonin osavaltiossa on julistettu hätätila pakkasen ja lumisateen vuoksi. Washingtonin osavaltiossa peruttiin sunnuntaina satoja lentoja talvimyrskyn vuoksi.
Sääennusteiden mukaan lumisateet alkavat heiketä paikallista aikaa maanantai-iltana, mutta kylmä keli jatkunee torstaihin asti, mahdollisesti jopa ensi viikonloppuun asti.
Taliban-liike otti vallan Afganistanissa elokuun lopussa. Sen jälkeen maa on ollut myllerryksessä, kun vallankahvassa oleva äärijärjestö on pyristellyt irti länsimaiden tukeman hallinnon rakenteista.
Kun länsivallat poistuivat, Taliban-hallinto alkoi vahvistua. Viime aikoina Taliban-liike on alkanut muuttaa koko yhteiskuntaa mieleisekseen. Erityisesti tyttöjen ja naisten aseman heikentyminen on ollut suuri huolenaihe.
Eroon demokraattisista instituutioista
Maanantaina Taliban lakkautti keskusvaalilautakunnan ja ministeriöitä.
Lautakunta perustettiin edellisen, länsimaiden tukeman hallinnon aikaan järjestämään kaikkia maassa käytäviä vaaleja sekä valvomaan vaalien oikeellisuutta.
Myös vaalivalituksia käsittelevä lautakunta on lakkautettu.
Talibanhallinnon tiedottaja Bilal Karimi sanoi, että lautakunnat ovat tarpeettomia.
Taliban on lakkauttanut myös kaksi tarpeettomina pitämäänsä ministeriötä: maan sisäistä rauhanprosessia edistävän ministeriön sekä parlamenttiministeriön.
Taliban lakkautti jo aiemmin naisten asioita ajavan ministeriön.
Naisten asema heikkenee
Sunnuntaina uutistoimisto AFP kertoi, että Taliban-liike on määräänyt naisia koskevista matkustusrajoituksista.
Taliban kertoi, että naiset eivät saa enää matkustaa ilman miespuolista sukulaista yli 72 kilometrin matkoja. Miespuolisen henkilön tulee olla naisen lähisukulainen.
Lisäksi ääriliike kertoi ohjeistaneensa kulkuneuvojen omistajia tarjoamaan kyytejä ainoastaan niille naisille, jotka käyttävät kaulan ja hiukset peittävää hijab-huivia.
Vielä naisia ei ole määrätty pitämään koko kasvot peittävää burkahuivia. Moni nainen on kuitenkin kertonut pukeutuvansa huiviin oman turvallisuutensa vuoksi.
Taliban-liike on tällä kertaa pyrkinyt esittämään maailmalle vapaamielisempää hallintoa. Se on muiden muassa ilmoittanut toivovansa naisia hallitukseen.
Todellisuudessa Taliban-liikkeen sanat ja teot eivät kohtaa. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Taliban on toiminnallaan osoittanut, että se ei kunnioita ihmisoikeuksia.
Kabulissa kaupunginhallinnossa työskentelevien naisten tehtäviä siirrettiin miehille syyskuussa. Käytännössä vain terveydenhuollon tehtävissä työskentelevät naiset ovat saaneet jatkaa työtään ilman häiriöitä.
Turvallisuus lisääntynyt, mutta ei kaikkien osalta
Taliban-liikkeen mukaan turvallisuus maassa on parantunut sen jälkeen kun liike otti vallan maassa.
Pommi-iskuista ja joukkojen yhteenotoista raportoidaan harvakseltaan, mutta monelle asukkaalle Afganistan on muuttunut turvattomammaksi. Erityisesti Taliban-liikkeen vainoamat šiialaiset hazara-vähemmistöt ovat paenneet maan rajojen ulkopuolelle.
Myöskin horjuva taloustilanne, polttoaineen hinnan nousu ja nälänhätä luovat turvattomuutta. YK:n mukaan Afganistanissa on käynnissä humanitaarinen kriisi.
Saarron murtoyrityksistä suuttunut Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT aloittaa tiistaina vuorokauden mittaisen työnseisauksen Suomen satamissa aamulla kello 6.
Mielenilmaisun aikana työntekijät, jotka tekevät työtä satamaoperaattorien ja AKT:n ahtausalan työehtosopimuksen piirissä, pidättäytyvät työstä.
Syy mielenilmaisulle juontaa juurensa kiistaan Keitele Groupin työehtosopimuksesta.
AKT käynnisti viime viikon tiistaina saarron Keitelettä vastaan tukeakseen Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja yhtiön kanssa. Saarron aikana AKT:n jäsenet eivät käsittele Keitele Groupin tuotteita Suomen satamissa.
AKT perustelee huomisen työnseisaustaan sillä, että Keiteleen vastaista saartoa on yritetty murtaa Valkon satamassa Loviisassa joulun alla.
EK suree ulkomaankauppaa, Metsäteollisuus myös mainehaittaa
Huomenna alkava AKT:n tukilakko pysäyttää Suomen kaikki satamat, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto. Sen mukaan lakko kohdistuu varsinaisen riidan kannalta täysin ulkopuolisiin suomalaisiin yrityksiin. Tämä osoittaa maamme työrauhalainsäädännön heikkouden, EK tähdentää.
Yhtä yritystä koskevan työriidan seurauksena maamme lähes koko ulkomaankauppa pysäytetään, EK tiedotti tuoreeltaan AKT:n kerrottua aikeistaan.
Satamien kautta kulkee EK:n mukaan päivittäin 350 miljoonan euron arvosta tavaraa.
Myös Metsäteollisuus pitää AKT:n toimintaa vastuuttomana ja lakosta aiheutuvia haittoja suhteettomina.
Välittömän haitan lisäksi tulee mainehaitta, josta kansainvälinen kilpailukyky ja koko Suomen kansantalous kärsivät, kuittaa Metsäteollisuus.
Sekä Metsäteollisuus että EK vaativat painokkaasti työrauhalainsäädännön uudistamista.
Raideliikenteen rakentaminen on lisääntymässä Suomessa vauhdilla. Tästä syystä Helsingin kaupunki ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ovat käynnistäneet yhteistyössä sveitsiläisyliopiston kanssa uuden Raideliikenne Akatemian Helsinkiin.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskosken mukaan koulutusohjelman tavoitteena on saada lisää raideliikenteen huippuosaajia Suomeen.
– Alan osaajia valmistuu suomalaisista oppilaitoksista valitettavan vähän, Lehmuskoski sanoo.
Helsingin kaupungin ja HKL:n yhteistyökumppanina akatemian pyörittämisessä on sveitsiläinen yliopisto Ostschweizer Fachhochschule. Koulutus käynnistyy nimellä Light Rail Training.
– Emme ole ajatelleet akatemiaa vain Helsingin juttuna. Kaupunkiraideliikenteen osaajia tarvitaan pääkaupunkiseudullakin esimerkiksi Vantaan ja Espoon tarpeisiin ja Tampere on myös laajentamassa ratikkaansa. Lisäksi muuallakin on sunnitelmia, Lehmuskoski sanoo.
Helsingissä kaupunkiraitiotieverkon pituus kolminkertaistuu 150 kilometriin 2030-luvun puoliväliin mennessä.Matti Myller / Yle
Raideliikenne Akatemian koulutusohjelmaan osallistuva Heidi Heikkilä kertoo olevansa siitä hyvin innostunut.
Hänen mielestään akatemia sopii juuri hänen kaltaisilleen henkilöille, jotka tulevat suunnittelu- tai johtotehtäviin alan ulkopuolelta. Heikkilä on työskennellyt aiemmin lentoliikenteen parissa lähes kaksikymmentä vuotta. Hän aloitti HKL:n kalustopäällikkönä vuosi sitten.
– Koulutuksessa saa varmasti hyvin kattavan kuvan koko alasta.
Tavoite lisätä nopeasti alan osaajia
Akatemian ensimmäiselle kurssille osallistuu 18 oppilasta. Helsingin toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kertoo, että uusi koulutusohjelma on tarkoitus viedä ensivaiheessa läpi ainakin 3–5 kertaa, jotta alan osaajamäärää saadaan nopeasti lisättyä.
Lehmuskosken mukaan ensimmäisille kursseille osallistuu siis yhteensä noin sata opiskelijaa.
– Koulutusta laajennetaan tarpeen mukaan.
Koulutusohjelmaan valittavista opiskelijoista valtaosa on jo työelämässä olevia henkilöitä. Kurssille osallistuu muun muassa Helsingin kaupunkiympäristötoimialan ja HKL:n työntekijöitä. Mukana on myös Espoon ja Vantaan kaupungin työntekijöitä sekä liike-elämän väkeä.
– Tarkoitus on, että jatkossa koulutusohjelma kerää osallistujia laajalta rintamalta. Yksi tärkeä hyöty kurssilla syntyy siitä, että raideliikenteen parissa toimivien eri kaupunkien, muun julkishallinnon organisaatioiden sekä urakoitsijoiden ja suunnitteluyritysten ihmiset keskustelevat keskenään ja oppivat paremmin ymmärtämään toistensa tarpeita, Lehmuskoski sanoo.
Toimialajohtajan mukaan Helsingin kaupungin suunniteltu kasvu perustuu pitkälti raideliikennekaupungin laajenemiseen. Asunto- ja liikerakentaminen painottuvat radan varteen.
– Raideliikennehankkeet ovat samalla kaupunkikehityshankkeita, Lehmuskoski sanoo.
Akatemian koulutukseen osallistuva Heidi Heikkilä näkee aiemmalla toimialallaan lentoliikenteellä ja raideliikenteellä yhtäläisyyksiä.
– Kaluston huoltamiseen, käytettävyyteen ja turvallisuudesta huolehtimiseen pätevät pitkälti samat lainalaisuudet, Heikkilä summaa.
Hän on koulutukseltaan tuotantotalouden insinööri. Heikkilällä on lisäksi kaupallisen alan korkeakoulututkinto.
Raideliikenne Akatemian tarkoituksena on siis pätevöittää hyvät perustiedot esimerkiksi rakentamisesta ja johtamisesta omaavat henkilöt nopeasti raideliikenteen huippuosaajiksi.
Heikkilä uskoo, että sveitsiläisyliopiston opit on helposti sovitettavisssa täkäläisiin oloihin.
– Rakentamisessa ja raideverkostossa on maiden välillä paljon yhtäläisyyksiä. Voimme oppia heiltä paljon, Heikkilä sanoo.
Heikkilän mukaan yhteistyö sveitsiläisyliopiston kanssa tuo paitsi uutta oppia myös tärkeän mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisten osaajien kanssa.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskosken mukaan Helsingillä on jo tiivistä yhteistyötä esimerkiksi raideliikenteen vastikään käynnistäneen Tampereen kanssa. Kotimaisten verkostojen lisäksi tärkeää on, että oppia haetaan muun muassa Keski-Euroopasta, jossa kaupunkiraideliikenteen määrä ja kehitys ovat maailman kärkeä.
Uusia osaajia tarvitaan suunnittelusta radan rakentamiseen
Uusi koulutusohjelma koostuu neljästä viikon pituisesta moduulista ja räätälöidystä käytännön harjoittelusta. Toimialajohtaja Lehmuskosken mukaan Raideliikenne Akatemia on esimerkki siitä, miten Helsingin kaupunki pyrkii kasvattamaan osaamista tarpeisiinsa.
– Luennoitsijat ovat alan ehdotonta kärkeä Euroopasta. Koulutusohjelmaa on tarkoitus kehittää ja syventää pilottijakson jälkeen, Lehmuskoski selventää.
Helsinki tulee suunnitelmiensa mukaan kasvamaan lähivuosikymmeninä 800 000 – 900 000 asukkaan kaupungiksi. Valtaosa kasvusta sijoittuu radan varteen.Silja Viitala / Yle
Hänen mukaansa akatemia tarjoaa valmiudet alan koulutuksen lisäämiseen ja osaamisen vahvistamiseen käytännön työn kautta.
Raideliikenteen lisääntyessä osaajia tarvitaan lisää kautta linjan: yleissuunnitteluun, infran yksityiskohtaiseen suunnitteluun, rakentamiseen, elinkaaren hallintaan, sähköjärjestelmiin, varikoihin, vaunukalustoon, kunnossapitoon ja liikennöintiin.
Helsinki tulee suunnitelmiensa mukaan kasvamaan lähivuosikymmeninä 800 000 – 900 000 asukkaan kaupungiksi.
– Valtaosa kasvusta sijoittuu radan varteen, Lehmuskoski sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een asti.
Koronarajoitukset ovat jälleen tiukentumassa useilla alueilla.
Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tulevat tänään tiistaina voimaan entistä kovemmat rajoitukset. Aiempaa tiukemmista määräyksistä on päätetty myös Kymenlaaksossa.
Monilla muilla alueilla odotetaan aluehallintovirastojen päätöksiä, jotka valmistunevat välipäivien aikana.
Myös ravintoloiden aukioloa säätelevät valtakunnalliset rajoitukset kiristyvät tänään tiistaina.
Leviämisalueiden anniskeluravintoloiden pitää nyt sulkea ovensa kello 18, vaikka käytössä olisi koronapassi. Ruokaravintolat saavat olla auki kello 20 asti, jos ne edellyttävät koronapassia.
Leviämisaluetta on koko maa lukuunottamatta Ahvenanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirejä.
Kokosimme alle alueellisia rajoituksia kaikista maakunnista. Maakunnallisten toimien lisäksi kunnat voivat päättää omista toimistaan.
Näillä alueilla rajoitukset tiukentuvat:
Uusimaa
Kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Niitä ei saa järjestää edes koronapassilla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös tulee voimaan tänään tiistaina ja sitä on noudatettava 17. tammikuuta asti.
Lisäksi yleisölle avoimet sekä rajatun piirin oleskeluun tarkoitetut tilat ovat kiinni. Näitä ovat tanssipaikat, kuorolaulutilat, harrastajateatterien tilat sekä muut vastaavat ryhmäharrastuspaikat. Tilat pysyvät suljettuina 10. tammikuuta asti.
Tiloja voi kuitenkin käyttää lasten ja nuorten ohjattuun harrastustoimintaan sekä lakisääteisiin palveluihin.
Kymenlaakso
Asiakastiloissa täytyy rajoittaa lähikontakteja. Käytännössä se tarkoittaa asiakasmäärien rajoittamista, paikkojen sijoittelua uudelleen, kävijöiden porrastusta ja kulkureittien muuttamista. Velvoite koskee esimerkiksi kuntosaleja, sisäliikuntatiloja, uimahalleja, kirjastoja ja museioita.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös tulee voimaan tänään tiistaina ja kestää 27. tammikuuta asti.
Lisäksi yli 50 henkilön yleisötilaisuudet on kielletty sisätiloissa 12. tammikuuta asti. Koronapassilla tilaisuuksia voi järjestää.
Ulkona voi pitää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia. Suurempiakin tapahtumia saa järjestää koronapassilla. Yleisiä kokouksia ei saa pitää edes koronapassilla.
Määräys on voimassa 26. tammikuuta asti.
Lisäksi asiakastilojen kävijämääriä pitää rajottaa. Määräyksestä vapautuu koronapassilla vapaa-ajan virkistystiloissa, kuten museioissa ja sisäliikuntatiloissa.
Asiakastilojen määräykset ovat voimassa 19. tammikuuta asti.
Alueellinen koronakoordinaatioryhmä haluaa tiukentaa rajoituksia, koska koronatilanne on vaikea. Maakunnassa odotetaan nyt aluehallintoviraston päätöstä ryhmän esityksestä.
Maakunnallinen koronakoordinaatioryhmä esittää tiettyjen liikunta- ja harrastetilojen sulkemista enintään kahdeksi viikoksi tartuntatautilain 58 g -pykälän turvin. Kiinni menisivät uimahallit, tanssipaikat ja kauppakeskusten yleiset oleskelutilat. Rajoitus ei koskisi ammattilaisurheilua eikä alle 18-vuotiaita.
Aluehallintoviraston ratkaisua odotetaan ensi viikolla.
Näillä alueilla suunnitellaan rajoitusten tiukennuksia:
Itä-Suomen aluehallintovirasto päättää rajoitusten tiukennuksista kuluvan viikon aikana ja pyytää päätöksestä lausuntoja leviämisalueiden sairaanhoitopiireiltä viikon 1 alkupuolella. Se on myös varautunut nopeampiin toimenpiteisiin, jos epidemiatilanne vaatii niitä. Maakuntien koronanyrkit keskustelevat asiasta maanantain ja tiistain aikana.
Keski-Pohjanmaa
Sisätiloissa ei saa järjestää yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. Määräys on voimassa 5. tammikuuta asti.
Kokoontumisrajoituksiin on tulossa kiristyksiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksiä odotetaan joulun jälkeisellä viikolla.
Näillä alueilla rajoitusten jatko selviää lähipäivinä:
Varsinais-Suomi
Kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sekä sisällä että ulkona on kielletty vuoden loppuun asti.
Lisäksi yleisölle avoimet sekä rajatun piirin oleskeluun tarkoitetut tilat ovat kiinni. Näitä ovat tanssipaikat, kuorolaulutilat, harrastajateatterien tilat sekä muut vastaavat ryhmäharrastuspaikat. Myös kauppakeskusten yleiset oleskelutilat on suljettu yleisöltä.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto päättää rajoitusten jatkosta todennäköisesti tiistaina tai keskiviikkona.
Satakunta
Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset niin sisällä kuin ulkonakin on kielletty. Myös liikunta-, urheilu-, huvi- ja virkistystoiminnan tiloja on suljettu.
Yleisölle avointen oleskelutilojen käyttö täytyy järjestää niin, että lähikontakteja voidaan ehkäistä. Käytännössä koronatartunnan riskiä voi alentaa esimerkiksi edellyttämällä kasvomaskien käyttöä, tehostamalla ilmanvaihtoa, rajoittamalla asiakasmäärää, porrastamalla kävijöiden osallistumista tai sijoittelemalla asiakaspaikat aiempaa väljemmin.
Rajoitukset ovat voimassa vuoden loppuun asti.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto päättää rajoitusten jatkosta todennäköisesti keskiviikkona.
Näillä alueilla aiemmat rajoitukset pysyvät voimassa:
Lisäksi kaikki avoimet asiakas-, osallistuja- ja odotustilat täytyy pitää suljettuina, eikä niihin pääse edes koronapassilla. Tiloja voi kuitenkin käyttää alaikäisten harrastuksiin.
Jämsässä kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat kiellettyjä sekä sisällä että ulkona. Lisäksi yleisölle avoimet tilat sekä rajatun piirin oleskeluun tarkoitetut tilat on suljettu. Myös kauppakeskusten yleiset oleskelutilat täytyy pitää kiinni.
Jämsää koskevat määräykset ovat voimassa 7. tammikuuta asti, eikä niistä voi vapautua koronapassilla. Jämsän määräykset poikkeavat muusta Keski-Suomesta, koska kunta kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja noudattaa sen rajoituksia.
Etelä-Karjala
Yli 50 yleisötilaisuudet sisätiloissa on kielletty, mutta rajoituksen voi kiertää koronapassilla. Rajoitus on voimassa 23. tammikuuta asti.
Etelä-Pohjanmaa
Sisätiloissa saa pitää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja kokouksia. Koronapassin turvin voi kokoontua suuremmallakin joukolla.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston määräys on voimassa 23. tammikuuta asti.
Pohjanmaa
Yli 50 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on kielletty Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiiriin kuuluvat Pohjanmaan kunnat Kruunupyytä lukuun ottamatta. Yleisötilaisuuksia voi kuitenkin järjestää koronapassilla.
Määräys on voimassa 19. tammikuuta asti.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kokoustaa asian tiimoilta seuraavan kerran keskiviikkona.
Pohjois-Pohjanmaa
Kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset tilaisuudet sekä sisä- että ulkotiloissa on kielletty vuoden loppuun saakka. Esimerkiksi uimahallit, kylpylöiden allasosastot, kuntosalit ja tanssipaikat ovat kiinni.
Lisäksi asiakas- ja yleisötilojen käyttöä rajoitetaan lyhytaikaisesti. Tiloja voidaan kuitenkin käyttää edelleen lasten ohjattuun harrastustoimintaan.
Alueellinen koordinaatioryhmä pohtii tilannetta jälleen tänään tiistaina iltapäivästä.
Kainuu
Maakunta on edelleen koronatartuntojen perustasolla, eikä aluehallintovirasto ole määrännyt alueelle rajoituksia.
Koronavalvontaa on kuitenkin tiukennettu raja-asemilla.
Lappi
Yli 20 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisätiloissa on kielletty. Yleisötilaisuuksiksi luokitellaan esimerkiksi konsertit ja urheilutapahtumat, yleisiksi kokouksiksi esimerkiksi mielenosoitukset. Yleisötilaisuuksien rajoituksista vapautuu koronapassilla, mutta yleisen kokouksen järjestäjä ei voi edellyttää sitä.
Asiakas- ja yleisötiloissa täytyy myös ehkäistä lähikontaktien aiheuttamaa koronatartuntariskiä. Riskiä voi alentaa esimerkiksi edellyttämällä kasvomaskin käyttöä, rajoittamalla asiakasmäärää tai sijoittelemalla asiakaspaikat aiempaa väljemmin. Toimista on tehtävä suunnitelma.
Viherkasveja ja kukkia ostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Kotimaisten huonekasvien kysyntä on kasvanut, sillä niillä on pienemmät päästöt ja kuljetuskustannukset kuin ulkomailta tuoduilla kasveilla.
Huonekasvien viljelyllä on myös työllistävä vaikutus Suomeen, kun puutarhoilla on enemmän töitä ympäri vuoden.
Tänä vuonna Suomen markkinoille viljeltiin reilut 400 000 huonekasvia. Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori arvioi, että kaikkiaan huonekasveja on myyty vuoden aikana yli miljoona, kun mukaan lasketaan ulkomailta tuodut kasvit.
– Muutama vuosi sitten kotimaiset viljelijät viljelivät vain muutaman kymmenentuhatta [huonekasvia]. Tästä ei aivan tarkkaa tietoa ole, mutta kotimainen tuotanto on moninkertaistunut.
Kasvaneen kysynnän ja tuotannon seurauksena huonekasvimarkkinoille on tullut uusia myyjiä. Perinteisten kukkakauppojen ja puutarhamyymälöiden lisäksi tavarataloketjut ovat ottaneet valikoimiinsa huonekasveja.
Pohjoisessa viljellyt kasvit sopeutuvat paremmin pimeään talveen
Huonekasvien ovat hyviä välikasveja monelle viljelijälle kevään ulos istutettavien kasvien jälkeen.
– Niiden jälkeen voidaan laittaa tulemaan huonekasveja. Kesän valossa ja auringossa ne kasvavat kasvihuoneessa aika pienillä kustannuksilla, Taulavuori sanoo.
Viherkasviharrastaja Mari Liedes pitää kotimaisen tuotannon yleistymistä hyvänä asiana, sillä se laskee kasvien hintoja, eikä kasveja kerätä luonnosta.
– Ja muutenkin ne ovat paremmin sopeutuneet tänne peräpohjolan pimeyteen. Ne kasvatetaan kasvihuoneissa täälläkin, mutta kuitenkin sanoisin, että ne ovat paremmin sopeutuneet ja sitkeämpiä kuin ulkomailta tuodut.
Mari Liedes on keräillyt huonekasveja jo parikymmentä vuotta. Kasvien hoito on mukavaa, mutta välillä myös hermoja raastavaa puuhaa, jos tuholaiset pääsevät valtaamaan kasvin.Jarkko Heikkinen / Yle
Perusharrastajat, sisustajat ja intoilijat suosivat erilaisia kasveja
Timo Taulavuoren mukaan viherkasvien ostajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään.
Perusharrastajat haluavat kotiin vähän jotain vihreää, jolla saa kodista viihtyisämmän. He suosivat yleensä helppohoitoisia kasveja, kuten fiikuksia, palmuja ja muratteja.
Vihersisustajat seuraavat tarkasti trendejä ja ostavat graafisia kasveja, jotka sopivat kodin tyyliin. Tällaisia ovat esimerkiksi peikonlehdet, muorinkukat ja anopinkielet, jotka ovat helppohoitoisia, mutta näyttäviä.
Kolmas ryhmä on fanaattiset keräilijät ja intoilijat, jotka saattavat tilata harvinaisuuksia ja erikoismuotoja kasveista ulkomailta.
Mari Liedes etsii kokoelmaansa erikoisia kasveja, joita ei lähimarketeista löydy. Harvinaisista kasveistaan hän mainitsee ikkunan eteen asetellun philodendron painted ladyn.
Liedeksellä on tällä hetkellä kotonaan Evijärvellä 120 kasvia. Muutama lisää löytyy lemmikkieläinten terraarioista.
Madagaskarin päivägekot pitävät seuraa Mari Liedeksen huonekasveille.Jarkko Heikkinen / Yle
Liedes muisti kaikkien kasviensa nimet ulkoa silloinkin, kun niitä oli yli viisisataa.
– Niitä on ollut sellaiset 560. Mutta sanoisin, että Huonekasviseurassa se on ihan sellainen normimäärä. Joillakin on vielä enemmän.
Huonekasviseura on neljä vuotta sitten perustettu harrastajien seura, joka järjestää muun muassa kasvitreffejä, pistokkaiden vaihtoa ja sometapahtumia. Liedes kuuluu Huonekasviseuran hallitukseen.
Peikonlehti on Mari Liedeksen ensimmäinen kasvi. Liedes on itse rakentanut valaisimen kasvin yläpuolella.Jarkko Heikkinen / Yle
Kukkaruukuissa ja kasvien valaisimissa hän käyttää luovuutta. Jos sosiaalisessa mediassa nousee esille uusi kukkapurkkitrendi, hän miettii, miten sellaisen voisi rakentaa itse.
– Sitten lähden rakentelemaan ja yleensä se ei mene niin kuin Strömsössä. Ulkonäkö voi olla vähän erikoinen, eikä se toimikaan ihan niin kuin pitäisi, mutta onpahan tullut ainakin kokeiltua, Liedes naurahtaa.
Korona-aika on innostanut hoitamaan kasveja sisällä ja ulkona
Viherkasvien suosion lisäksi puutarhahankintoja on tehty koronavuosina enemmän kuin koskaan. Puutarhakauppa rikkoi jälleen edellisen vuoden ennätysmyyntilukemat.
Suomalaisissa kotitalouksissa käytettiin tänä vuonna keskimäärin 340 euroa puutarhahankintoihin.
Taulavuoren mukaan kaikkien kasvien ja kukkien myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana, sillä läheisiä on muistettu kukilla haastavina aikoina ja kodista on haluttu tehdä viihtyisämpi kasveilla, kun siellä vietetään enemmän aikaa.
– Olen kuullut monilta ihmisiltä, että on ollut kiva herätä korona-aikana kotoa, kun ollut jotkut, joista pitää huolta. Ne ovat olleet näitä viherkasveja, Taulavuori kertoo.
Huonekasvien suosio alkoi kuitenkin jo ennen koronaa, noin viisi vuotta sitten. Trendi levisi sosiaalisen median kautta maailmanlaajuiseksi viherkasvibuumiksi, jota korona-aika on vain vahvistanut.
Haluaisit siis lukea kirjan. Hyvä idea. Saanko ehdottaa kaksi neuvoa, miten edetä?
Nuorena luin paljon kirjoja vain lukeakseni ne, ruksiakseni niitä pois listalta. Nyt kun vaimoni lukee Anna Kareninaa ensi kertaa ja puhuu Levinin ja Vronskin persoonallisuuksista, huomaan etten muista tuosta Tolstoin romaanista juuri mitään. Olisi kiva voida osallistua keskusteluun. Olisi kiva muistaa lukemansa paremmin.
Tähän liittyy ensimmäinen oppimani vinkki kirjan lukemiseen.
Romaani on elämäsimulaattori. Pääset kokeilemaan toisen ihmisen elämää. Parempaa virtuaalitodellisuuskonetta tähän ei ole keksitty.
Romaani kannattaa lukea kuin Hullujen päivien tarjouskatalogi: ei vain silmäillen tuotteet läpi, vaan pysähtyen jokaisen tuotteen kohdalle ja miettien, millaista elämäni olisi tuon kanssa.
Ainoa todellinen matka - - on toista kuin kulkea kohti uusia maisemia, se on yhtä kuin hankkia uudet silmät, katsella maailmaa jonkun toisen, satojen toisten silmillä, nähdä ne sata maailmaa jotka he näkevät, jotka he ovat, kuten Marcel Proust sen sanoi.
Mutta elämäsimulaattori ei toimi, jos vain silmäilet sitä astumatta sisään.
Niinpä romaani kannattaakin lukea kuin Hullujen päivien tarjouskatalogi: ei vain silmäillen tuotteet läpi, vaan pysähtyen jokaisen tuotteen kohdalle ja miettien, millaista elämäni olisi tuon kanssa. Mitä jos minulla olisi tuollainen takki? Missä sitä käyttäisin? Mitä sörsseleitä valmistaisin tuolla tehosekoittimella? Voisinko luovuttaa tuon lelun joulupakettina kummitytölle?
Romaanissa tätä vastaa suhteesi kirjan henkilöhahmoihin ja tapahtumiin. Hieno juttu kirjaa lukiessa on, että nyt saat olla juuri niin armottoman tuomitseva kuin oikeassa elämässä et kehtaisi olla: Voit arvioida jokaisen henkilöhahmon ja miettiä mitä mieltä olet heistä. Pidätkö tästä tyypistä? Haluaisitko hänet futisjengiisi, työryhmääsi, naapuriksi, rakastajaksi? Muistuttaako hän jotain tuntemaasi ihmistä? Onko tämä Sinuhe vähän säälittävä ressukka kuten serkkusi Matti, vai hyvä ihminen pahassa maailmassa, kuten itse olet? Kumman ottaisit, jos olisit Anna Karenina, Vronskin vai Levinin? Oliko luokallasi Nuuskamuikkunen?
Tällainen itsekeskeinen suhtautuminen lisää tunnesidettä kirjaan ja auttaa näin paitsi nauttimaan lukemastasi, myös muistamaan sen paremmin. Sinulle syntyy suhde kirjan hahmoihin. Elät heidän joukossaan. Elät heinä. Näet maailman heidän silmin.
Ja samalla koet kirjan tapahtumat heidän rinnallaan. Jotkut ihmiset ovat supereläytyjiä, jotka vetistelevät elokuvan lopussa sankarin isoäidin kuolemaa. Miksi? Koska he miettivät tapahtumia omalle kohdalleen: mitä jos minun Tyyne-mummuni olisi kuollut? Me muutkin voimme käyttää tätä "Mietipä omalle kohdalle" -taktiikkaa.
Toinen neuvoni kirjan lukemiseen on siis: Mietipä omalle kohdalle. Visualisoi kirjan näyttämöt ja tapahtumat ja kuvittele itsesi niihin.Miltä haisevat märät jalkarätit ja kessutupakka korsussa Syvärin rintamalla? Mitä jos olisit omien koulutovereidesi kanssa jatkosodassa? Purnaisitko, pelaisitko korttia, polttaisitko pontikkaa? Tai mitä jos puolisosi pettäisi sinua toisen kanssa?
Miten menisi noin niin kuin omasta mielestä?
Lukija saa olla ihanan egosentrinen. Kirjailija on tähän vain tyytyväinen: hän on nimittäin itse miettinyt samoja asioita kirjaa tehdessään.
Kyllä, nämä eläytymistaktiikat vähän hidastavat kirjan läpi juoksemista. Ja kirjan voi kyllä hyvin lukea kuin sanaristikko täytetään: Sanaristikko vie ajatuksesi hetkeksi muualle ja unohtuu sitten, ja samoin voit hyvin lukea aurinkoa ottaessa pokkarin, josta ei jälkeenpäin muista kuin jonkin hauskan repliikin. Mikäs paha hänessä.
Mutta lisäpanos tuottaa lisävoiton.
Mieleeni on jo nuoresta miehestä jäänyt pyörimään varhaisen suomiräpin sietämätön korvamato. Räppäri MC Nikke T opetti jo vuonna 1990, että Jos haluu saada, on pakko antaa. Lause on pyörinyt päässäni kolme vuosikymmentä, ja olen oppinut ymmärtämään sen viisauden pätevän moneen asiaan. Mitä enemmän maailmaan antaa, sitä enemmän voi saada takaisin.
Se pätee paitsi elämään yleensä, myös kirjan lukemiseen erityisesti.
Joonas Konstig
Kirjoittaja on espoolainen kirjailija, joka itkee, nauraa ja jännittää romaanejaan kirjoittaessaan ja löytää jokaisesta hahmostaan itseään.
Kolumnista voi keskustella 29.12. klo 23.00 saakka.
Audion suosio kasvaa Suomessa, ja ihmiset kuuntelevat yhä enemmän podcasteja, tallennettuja ohjelmia, kuten jo kertaalleen radiossa lähetettyjä jaksoja ja esimerkiksi äänikirjoja. Podcastien ja tallennettujen ohjelmien suosio heijastuu myös perinteiseen lähetysvirtaradioon. Ylen kuuntelijämääriltään pienin radiokanava, Yle Puhe, muuttuu vuodenvaihteessa podcastien ja tallennettujen ohjelmien radiokanavaksi.
Osa kanavan nykyisistä, juonnetuista ohjelmista jatkaa uudistuksen jälkeen Yle Radio 1:llä.
– Ylessä täytyy olla audiotarjontaa myös niille kohderyhmille, jotka eivät kuuntele radiokanaviamme. Niinpä osa radiotuotannosta siirretään Areena-edellä tuotettavaan audioon ja Yle Puhe tarjoaa sitten jatkossa näitä hyviä sisältöjä, Ylen radio- ja audiopäällikkö Jonna Ferm sanoo.
Podcastit ovat kaikkein suosituimpia alle 30-vuotiaiden keskuudessa, ja nuorimmissa ryhmissä kuuntelu menee jo perinteisen radion ohi.
Vaikka podcastien ja muiden äänitallenteiden suosio kasvaa, radion kuuntelu ei ole kuitenkaan laskenut samassa suhteessa. Päin vastoin. Kokonaiskuuntelu nousee.
Ylen radio - ja audiopäällikkö Ferm pitää tilannetta hyvänä.
– En suostu itse näkemään vastakkainasettelua podcastien tai radion ja radio-ohjelmien välillä. Kysymys on äänen kuluttamisesta erilaisilla alustoilla.
Naiset tulivat miesten perässä podcastien pariin
Podcastit kiinnostavat luonnollisesti myös kaupallista radiota ja sitä kautta mainostajia.
Kaupallisen radion edunvalvoja Radiomedia on tutkinut kahdesti suomalaisten podcast-käyttäytymistä. Tuorein kyselytutkimus julkaistiin vuonna 2020. Kyselyn kohteena oli vajaat kaksituhatta ihmistä.
– Podcastit ovat iso keskustelu kaupallisessa radiossa. Podcastit kiinnostavat mainostajia todella paljon, ja mainostajat haluavat tietää niiden mahdollisuuksista, Radiomedian tutkimus- ja kehityspäällikkö Riina Aho sanoo.
Hän kertoo, miten aluksi miesten omima podcast muuttui myös naisten välineeksi. Naisista tuli podcastien kuuntelijoita, kun sisällöt laajenevat.
– Naisten ja miesten suosituimpien podcastien kesken on isoja eroja. Ihmissuhteita ja perheasioita käsittelevät podcastit tekivät ison loikan kahden viime tutkimuksen välillä. Tutkimukset tehtiin vuosina 2018 ja 2020.
Podcastien kuuntelu nousi huomattavasti vuosien 2018 ja 2020 välillä.
– Minuutit kasvoivat merkittävästi, samoin tavoittavuus. Suomalaiset kuuntelevat tällä hetkellä podcasteja noin kolme tuntia viikossa, Aho sanoo.
Podcastien tekijät matkivat radiota sosiaalisuudessa
Podcasteja käännetään jo englannista suomeksi, ja markkinoilla on myös maksullisia podcasteja. Yhdysvaltalaisen Applen podcast-palvelussa on tarjolla 57 miljoonaa erillistä jaksoa.
Radiomediassa seurataan myös kansainvälisiä podcast-markkinoita.
– Siellä on selkeitä trendejä, kuten podcastin sosiaalisuus. Se kasvaa, Aho sanoo.
Kun kuuntelijat ovat päässeet jo vuosikymmenien ajan mukaan radiolähetykseen, sama palvelu tekee tuloaan podcasteihin.
– Se tarkoittaa sitä, että tekijät ovat yhteydessä podcastin kuuntelijoihin. Podcastien tilaaminen tulee myös todennäköisesti kasvamaan, ja ihmiset ovat mahdollisesti valmiita jopa maksamaan mieleisestä podcast-sarjastaan vähän niin kuin äänikirjoista, Aho toteaa.
Hän uskoo, että kaupallisilla podcast-markkinoilla nähdään pian tilanne, jossa tietyt podcastit on kuunneltavissa vain tietyiltä alustoilta.
– Nämä muutokset nähdään varmaan jo ensi vuoden aikana, Aho toteaa.
Ruben Stiller on seilannut Ylen eri kanavilla. Vuodenvaihteen jälkeen häntä voi kuunnella Yle Puheen sijaan Yle Radio 1:ssä.Yle Kuvapalvelu
Politiikkaradio ja Ruben Stiller vaihtavat kanavaa
Kaupallisen radion edunvalvojan edustajana Aho odottaa Yle Puheen muuttumista podcast-kanavaksi mielenkiinnolla.
– On mielenkiintoista nähdä, miten Yle Puhe rakentaa ohjelmavirran vuodenvaihteen jälkeen, ja osaavatko kuuntelijat hakea juuri niitä tiettyjä podcasteja tiettyinä aikoina.
Yle Puheen uudistuksesta vastaava päällikkö Jonna Ferm kertoo, että uudistetulle kanavalle rakennetaan laaja ohjelmisto:
– Sinne tulee Ylen parhaita audiosisältöjä. Niitä podcasteja ja radio-ohjelmia, joita tuotetaan nykypäivänä. Ja parhaita arkistoituja ohjelmia Yle Puheelta ja muilta Ylen kanavilta, Ferm sanoo.
Vaikka osa Yle Puheen nykyisistä ohjelmista siirtyy Yle Radio 1:een, Yle Radio 1:n ohjelmakaavio ei Fermin mukaan muutu radikaalisti.
Yle Puheelta Yle Radio 1:een siirtyvät seuraavat ohjelmat: Politiikkaradio, Markus Leikolan totuudet ja todellisuudet, Ruben Stiller, Kaisa Pulakan aikamatkat ja Tiina Lundbergin huoltamo.
Yle Puheesta tutuksi tulleet urheilulähetykset jatkavat uudistuksen jälkeenkin Yle Puheella.
Pääsenkö konserttiin, kirjastoon tai uimaan? Tarkista tästä alueesi tuoreimmat koronarajoitukset – tiukennuksia luvassa monin paikoin
Koronarajoitukset ovat jälleen tiukentumassa useilla alueilla. Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tulevat tänään tiistaina voimaan entistä kovemmat rajoitukset. Aiempaa tiukemmista määräyksistä on päätetty myös Kymenlaaksossa. Monilla muilla alueilla odotetaan aluehallintovirastojen päätöksiä, jotka valmistunevat välipäivien aikana.
Viherkasvien kotimainen tuotanto moninkertaistui korona-aikana – harrastaja kiittää, sillä kasvien hinta laskee
Peikonlehti on Mari Liedeksen ensimmäinen kasvi. Liedes on itse rakentanut valaisimen kasvin yläpuolella.Jarkko Heikkinen / Yle
Viherkasveja ja kukkia ostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Kotimaisten huonekasvien kysyntä on kasvanut, sillä niillä on pienemmät päästöt ja kuljetuskustannukset kuin ulkomailta tuoduilla kasveilla. Viherkasviharrastaja Mari Liedes iloitsee kehityksestä, sillä kotimainen tuotanto laskee kasvien hintoja.
Siirtolaisten kuolemat Englannin kanaalissa järkyttävät rannikon asukkaita
Britannian rajaviranomaisten pelastamia siirtolaisia Doverissa joulukuussa 2021. Stuart Brock / AOP
Englannin kanaalin rannalla asuvia brittejä huolestuttavat meren yli pyrkivien siirtolaisten kuolemat. Hukkumiset ovat lisääntyneet, koska kanaalin ylitystä yrittävien määrä on noussut.
Podcastien suosio myllää Ylen radiotarjontaa
Podcastien suosio kasvaa Suomessa.Yle
Podcastien suosio on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tilanne heijastuu myös perinteiseen lähetysvirtaradioon. Yle Puhe alkaa lähettää vuodenvaihteen jälkeen podcasteja, kun juonnetut, suorat ohjelmat loppuvat kanavalla.
Tuuli yltyy, muuten lauhtuu
Eteläinen tuuli voimistuu ja sää lauhtuu selvästi eteläosasta alkaen. Samalla maan yli liikkuu vähäisiä lumisateita pohjoiseen. Sateiden seassa voi olla paikoin jäätävää tihkua. Pohjoisessa pakkasta on vielä tiistaina reilusti.
FOLKESTONE Lapset leikkivät rannan aalloissa lauhana joulukuun päivänä Sunny Sands-rannalla Folkestonessa Englannin kaakkoisrannikolla. Ranska siintää horisontissa vain 50 kilometrin päässä.
Folkestonessa asuvalle David Harelle on ollut shokki, että paikallisille niin ystävällinen meri on muuttunut tragedioiden näyttämöksi.
– Suurin osa ihmisistä on hyvin järkyttyneitä. Ei kukaan halua 27 ihmisen kuolevan. Osa heistä oli hyvin nuoria, eläkkeellä oleva valokuvaaja kertoo.
Folkestonessa asuva David Hare on järkyttynyt merellä tapahtuneista kuolemantapauksista. Pasi Myöhänen / Yle
Kolme marraskuun turman uhreista oli lapsia. Koko vuonna 35 kanaalin yritystä ylittänyttä siirtolaista sai surmansa merionnettomuuksissa.
Järkytyksen lisäksi vallalla on tyytymättömyys hallitukseen. Lontoosta päiväreissulle tullut Dionne Findley toivoo laajempaa valvontaa.
– En ymmärrä miksi emme valvo vesiämme paremmin. Ihmiset eivät ylittäisi kanavaa turvattomilla tavoilla, jos ihmissalakuljettajat saataisiin kiinni ja heille annettaisiin kovat rangaistukset, Findley sanoo.
Matkaa Britannian puolelta Ranskaan on Folkestonessa vain viitisenkymmentä kilometriä. Pasi Myöhänen / Yle
Ylittäjien määrä kasvaa kun muut reitit tukitaan
Tragedioista tuli tänä kuluneena vuonna lähes väistämättömiä, sillä ylitystä yrittävien siirtolaisten määrä on kasvanut rajusti. Ainakin 26 000 siirtolaista ylitti kuluneena vuonna Englannin kanaalin pienaluksilla. Määrä on yli kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Lähes kaikki kanaalin ylittäjät hakevat Britanniasta turvapaikkaa. Kasvaneen ylittäjämäärän takana on lähtömaiden huonontunut tilanne.
Britanniaan matkustaminen on vaikeutunut monin tavoin muun muassa koronapandemian ja Ranskan puolella tiukentuneen satamavalvonnan vuoksi.
Samalla ihmissalakuljettajat ovat yhä useammin ryhtyneet tarjoamaan ylitystä merikelvottomilla ilmatäytteisillä veneillä.
Oxford Migration Observatoryn tutkija Peter William Walsh selvittää, että lähes kaikki pienveneillä Britanniaan saapuneet hakevat turvapaikkaa. Walshin mukaan hakijoita tulee nyt ennen kaikkea Iranista, Eritreasta ja Syyriasta. Hakemusten hyväksymisprosentti on korkea. Pasi Myöhänen / Yle
Myös Britannian EU-ero brexit on osasyy, kertoo Oxford Migration Observatoryn tutkija Peter William Walsh.
– Turvapaikanhakijat kertovat haastatteluissa tietävänsä sen, että Britannia ei ole enää EU:n turvapaikkasääntöjen piirissä. He uskovat, että heitä ei palauteta Ranskaan, jos he pääsevät Britannian kamaralle, tohtori Walsh kertoo.
Sunny Sands -ranta Folkestonessa on paikallisten kokoontumispaikka, jolle on saapunut lukuisia siirtolaisten aluksia. Rannalla on nähty siirtolaisia vastustavia ja heitä puolustavia mielenilmauksia. Pasi Myöhänen / Yle
Britannia ei ole onnistunut sopimaan uusista palautussäännöistä EU:n tai yksittäisten jäsenmaiden kanssa. Tänä vuonna vain viisi turvapaikanhakijaa on palautettu Britanniasta EU-maihin, kun edellisvuosina määrä on ollut vuositasolla useita satoja.
Politiikka ja siirtolaislait ratkaisujen tiellä
Britannian vetovoima tuskin katoaa, sillä siirtolaisia houkuttelevat maahan niin sukulaissuhteet kuin helpoksi koettu englannin kieli.
Pakolaisjärjestöt toivovat ratkaisuksi turvallisia reittejä turvapaikan hakemiseen: joko niin että Britanniaan järjestettäisiin väliaikainen viisumi - tai niin että hakemus tehtäisiin Euroopan mantereen puolella suurlähetystöissä.
Siirtolaisuutta tutkiva tohtori Walsh ei usko tämän ratkaisun etenevän.
– En ole nähnyt poliittista tahtoa tähän. Hallitus katsoo tällaisen johtavan hakemusten määrän nousuun. Britannia pyrkii monien muidenkin hallitusten tavoin vähentämään turvapaikanhakijoiden määrää, arvioi Walsh.
Britannian hallitus pyrkii sen sijaan koventamaan valvontaa ja lainsäädäntöä.
Rannikon jatkuva valvominen Ranskan puolella on kuitenkin käytännössä mahdotonta lähes kahdensadan kilometrin alueella.
Alusten käännyttämisen tiellä ovat niin lailliset esteet kuin turvallisuuskysymykset.
Britannian hallitus on suunnitellut jopa veneillä saapuvien turvapaikanhakijoiden asettamista rikossyytteisiin, jotta kanaalin ylitysinto vähenisi.
Oxford Migration Observatoryn Peter William Walsh näkee tämän lähestymistavan vaikeana.
– Se sotii YK:n pakolaissopimusta vastaan. Lisäksi pelotteen luominen ei toimi, jos tieto mahdollisista syytteistä ei kantaudu siirtolaisten korviin.
Turvapaikanhakijoita muita Euroopan suuria maita vähemmän
Britanniassa turvapaikanhakijoiden määrä on huomattavasti pienempi kuin muissa suurissa Euroopan maissa. Suurin osa pakolaisista jää Ranskaan tai esimerkiksi Saksaan, eikä lähde yrittämään kanaalin ylitystä.
Syyskuun lukujen mukaan noin 37 000 haki Britanniasta turvapaikkaa vuoden aikana. Saksassa hakijoiden vuosimäärä oli viimeisimpien lukujen mukaan yli 120 000 ja Ranskassa reilut 93 000.
Samalla kokonaismaahanmuuton taso Britanniassa on vähentynyt miinusmerkkiseksi niin EU-eron kuin koronaepidemian vuoksi.
Siirtolaiset jakavat kuitenkin mielipiteitä. Folkestonen rannoilla on nähty siirtolaisten vastustajia, jotka videoivat tulijoita ja tiukkaavat heiltä syitä Britanniaan saapumiseen.
Alueella toimii myös aktiivisia pakolaisjärjestöjä, jotka auttavat turvapaikanhakijoita ja tarkkailevat rannikkovartioston toimia.
Pasi Myöhänen / Yle
David Hare katsoo, että vallitseva tunne on huoli kanaalin ylityksen yrittäjistä.
– Minun puolestani he saavat tulla, kunhan menevät töihin ja maksavat veronsa. En haluaisi olla heidän kengissään myrskyisenä päivänä, sillä kanaali on vaarallinen.
Britannian rajaviranomaisten pelastamia siirtolaisia Doverissa joulukuussa 2021. Stuart Brock / AOP
Pelkona Englannin kaakkoisrannikolla on se, että tragedioita nähdään myös alkavana vuonna, sillä kanaalin ylitysinto ei näytä laantuneen edes talvikuukausina.
Pelkästään jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä rannikolle saapui 150 siirtolaista.
Tiistaina 28. joulukuuta voimaan astuvien uusien koronamääräysten mukaan kaikissa ravintoloissa, myös ruokaravintoloissa, päättyy anniskelu kello 17. Ravitsemisliikkeiden, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, on suljettava kello 18. Ruokaravintolat saavat olla auki 20:een asti edellyttämällä asiakkailta koronapassia.
Tiukentuvat määräykset koskevat myös kahviloita ja pikaruokaketjuja, elleivät ne sijaitse liikenneasemien yhteydessä.
McDonald's- ja Hesburger-ketjut ovat päätyneet samaan ratkaisuun eli sulkevat ravintolasalit ruokailijoilta jo kello 18. Autokaistat pysyvät käytössä normaaleilla aukioloajoilla, eikä niissä vaadita pikaruokaketjujen tulkinnan mukaan koronapasseja.
Jos ketjulla on kotiinkuljetus, se jatkuu normaalisti myös uusien rajoitusten aikana.
Hesburger-ketjun omat ravintolat koronavirusepidemian kiihtyvyys- ja leviämisalueilla ottivat tiukentuneet ravintolarajoitukset käyttöön jo jouluaattona, kertoo viestintäpäällikkö Heini Santos.
Sama tapahtui muun muassa myös pohjalaismaakuntien McDonald’s ravintoloissa.
– Emme lähteneet ihan käytännön hankaluuden takia siihen, että kahden tunnin ajalta ruvettaisiin tarkistamaan koronapasseja, kertoo ketjun pohjalaisia ravintoloita luotsaava yrittäjä Mika Rajamäki.
– Seinäjoella avataan 30.12. uusi McDonald's -ravintola. Avajaisiloa himmentää se, että ravintola, joka on rakennettu olemaan kokonaan auki 24/7 joutuukin sulkemaan salinsa nyt klo 18. Mutta näinä aikoina on otettava ilo siitä, mistä voidaan eli hienoa, että saadaan avattua ravintola, miettii Mika Rajamäki.Tuomo Rintamaa / Yle
Rajamäen tulkinnan mukaan uudet koronapassirajoitukset olisivat tarkoittaneet pikaruokaketjussa sitä, että take away -annosta ravintolasalista odottamaan ja hakemaan tulleelta ei olisi tarvinnut kysyä koronapassia, mutta paikan päällä ruokailevalta kyllä.
– Se olisi meidän mielestämme hankalaa.
Rajamäki sanoo ymmärtävänsä, että ihmisten kohtaamista tartuntojen lisääntyessä rajoitetaan, mutta kyseenalaistaa lasten ja nuorten suosimien pikaruokaketjujen kellonaika- ja koronarajoituksia.
– Vasta 16-vuotiaasta ylöspäin voidaan edellyttää koronapassia ja pikaruokaketjun asiakaskunnasta iso osa on 15-vuotiaita. Tämä on vastaava kysymys kuin, että tarttuuko korona herkemmin ennen kello 18 vai sen jälkeen.
Huoltamon pikaruokalat auki normaalisti ja ilman koronapassia
Tartuntalain mukaan aukioloaikarajoitukset eivät koske polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä olevia ravitsemusliikkeitä.
Esimerkiksi jakeluasemalla sijaitseva pikaruokaketju voi olla auki 24 tuntia paikan päällä aterioiville asiakkaille. Myöskään koronapassia ei tarvitse kysyä liikenneasemalla.
– Näin pystytään varmistamaan liikenneturvallisuus sekä huoltovarmuuden varmistaminen eli esimerkiksi tavaraliikenteen toimiminen ja pakollisten taukojen pitäminen, selventää ABC-ketjuohjauksen kehitysjohtaja Marko Fonsén.
Muut rajoitukset kuten asiakaspaikkamäärä, turvavälit ja hygieniaohjeistukset koskevat myös jakeluasemia.
– On tärkeää, että sairaanhoidon kantokyky pystytään varmistamaan, ja jos se edellyttää uusia määräyksiä niin se on luonnollista, Fonsén toteaa kiristyneistä määräyksistä.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara pitää ruokaravintoloita koskevia koronarajoituksia erittäin ankarina. Se katsoo kantelussaan, että hallituksen päätöksen laillisuus tulee tutkia. Maran suunnittelemasta kantelusta kertoi STT.
Koronatilanteessa perustasolla olevissa maakunnissa ei ole käytössä ravintoloita koskevia rajoituksia. Rajoitukset eivät myöskään koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 29.12. kello 23:een saakka.
Yhdysvallat ja Venäjä keskustelevat ydinasevalvonnasta ja Ukrainan tilanteesta tammikuun 10. päivänä, kertoo nimettömänä pysyvä Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden edustaja uutistoimisto AFP:lle. AFP:n mukaan edustaja antoi kommenttinsa sillä ehdolla, ettei hänen nimeään kerrota julki.
– Kun istumme alas neuvottelupöytään, Venäjä voi nostaa esiin omat huolensa ja me myös voimme nostaa esiin huolemme Venäjän toiminnasta, edustaja sanoi.
AFP:n mukaan 10. tammikuuta pidettävät neuvottelut ovat osa strategista turvallisuuskeskustelua, joka alkoi Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välillä viime kesäkuussa Sveitsin Genevessä.
Edustajan mukaan Venäjän ja sotilasliitto Naton edustajien on määrä tavata tammikuun 12. päivänä ja Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin edustajien puolestaan sitä seuraavana päivänä. Niissä tapaamisissa on tarkoitus keskittyä nimenomaan Ukrainan tilanteeseen.
Toisen nimettömänä pysyttelevän korkean Valkoisen talon virkailijan mukaan 10. tammikuuta tulevassa tapaamisessa pääpaino on kylmän sodan jälkeisten ydinaseiden valvontasopimusten elvyttämisessä, sillä se on strategisen turvallisuuskeskustelun keskiössä. Neuvotteluissa on tarkoitus myös sivuta Ukrainan tilannetta.
Jo ennen joulua AFP uutisoi lähteidensä tietojen perusteella, että Yhdysvallat on valmis aloittamaan neuvottelut Venäjän kanssa mahdollisesti lähiviikkoina.
Neuvotteluihin osallistujista ei vielä tietoa
Maiden väliset jännitteet ovat kasvaneet erityisesti Ukrainan kiristyneen tilanteen vuoksi. Venäjä on keskittänyt kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan rajojen läheisyyteen, mikä on aiheuttanut Ukrainassa ja Yhdysvaltojen liittolaisissa pelkoja siitä, että Venäjä valmistelee hyökkäystä Ukrainaan.
Venäjä on presidentti Putinin suulla kiistänyt hyökkäysaikeet ja sanonut joukkojen olevan puolustamassa Venäjää vihamielisiltä läntisiltä armeijoilta.
Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden edustaja sanoi AFP:lle, ettei Ukrainan etuja jätetä huomioimatta missään mahdollisissa sopimuksissa eikä neuvotteluihin sisälly asioita muistakaan Yhdysvaltojen kumppaneista tai liittolaisista ilman, että ne ovat läsnä.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, ketkä edustavat eri osapuolia 10. tammikuuta järjestettävässä neuvottelussa.
Pieni Juurileipomo-yritystä ei olisi, jollei Kaisa Kinnari olisi REKO-lähiruokapiirissä törmännyt Malmgårdin kartanon isäntään, kreivi Henrik Creutziin. Kartano viljelee Loviisassa tuhansiksi vuosiksi unholaan vaipuneita vehnälajikkeita kuten emmervehnää ja yksijyvävehnää.
Sitä ennen Kaisa Kinnari ei välittänyt leipomisesta, mutta sitten hän kokeili harvinaisia jauhoja ja hapanjuurta. Ja hupsis, hän sai paakariherätyksen.
– Ensimmäistä kertaa hapanjuurileipää syödessäni hämmästyin, miten hyvää se on, Kaisa Kinnari kertoo.
Leipurin jauhontoimittajalla, Malmgårdilla, on huomattu, että kiinnostus harvinaistuneita viljalajikkeita kohtaa seuraa Euroopan ja Pohjoismaiden trendiä. Kysyntä on selvästi kasvussa ja sitä on pönkittänyt hapantaikinalla leipomisen harrastus.
Kaisa Kinnari halkaisi yksijyvävehnästä leivotun leivän näyttääkseen, millaisen värin jauhot antavat sille. Tulikuumaa leipää halkaistaessa kuohkea rakenne hieman kärsi. Outi Parikka / Yle
Kinnarin perheessä paakari-innostus johti leipomoyrityksen perustamiseen vuonna 2019. Aamuvirkku puoliso Tommi Kinnari käy neljältä herättelemässä ja ruokkimassa taikinajuuret, jotta leipominen voi seitsemältä alkaa. Virtain entisestä meijeristä erikoisleivät matkaavat lähiruokapiireihin ja muutamalle kauppa-asiakkaalle.
LUKE kiinnostui myös maatiaisista
Kaisa Kinnari ylistää jalostamattomien lajikkeiden ravinnearvoja. Päätelmä ravinnerikkaudesta lähtee siitä, että alkuvehnäkasveilla on uusia lajikkeita syvemmät juuret. Sen ansiosta ne saavat maaperästä irti enemmän kivennäisaineita.
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkijat eivät voi vahvistaa väitettä, koska emmeriä ja yksijyvävehnää ei ole tutkittu Suomessa ja kovin vähän muuallakin. Sen sijaan LUKE alkoi tutkia tänä vuonna kolmea leipävehnän maatiaisviljalajiketta sekä rukiin maatiaislajikkeita.
Monimuotoisuutta peltoon-hanke vertaa vähemmän viljeltyjen maatiaislajien ravinnearvoja jalostettuihin lajikkeisiin. Tutkija Maarit Heinonen kertoo, että ensimmäiset tutkimustulokset puhuvat maatiaisviljojen puolesta.
– Ensimmäisistä tuloksista on nähtävissä eroja ravintoarvoissa kuten flavonoideissa ja karotenoideissa. Arvot ovat nimenomaan maatiaislajikkeiden eduksi.
Heinonen on kuitenkin vielä varovainen sanoissaan, koska tutkimustietoa on vähän ja ravintoarvoihin vaikuttavat monet tekijät.
Viljatermit vaihtelevat
Toinen LUKE:n viljatutkija Marjo Keskitalo kertoo, että maatiaislajikkeiden jyvissä on paksummat kuoret kuin jalostetuilla lajeilla.
– Kasvinjalostukssa jyvän kuoren osuus on pienentynyt, kun ihminen on halunnut parantaa käyttöominaisuuksia.
Suomalaiset viljatutkijat jättävät emmerin ja yksijyväviljan väliin, koska he palvelevat Suomen kansallista kasvigeenivaraohjelmaa. Ohjelma on sitoutunut ylläpitämään ja edistämään suomalaisia maatiaislajikkeita.
Emmervehnällä leipää tehdessä on taikinan käsittelyssä oltava tarkkana. Emmer on muita maatiaislajikkeita herkempi ja oikukkaampi raaka-aine. Outi Parikka / Yle
Tiedemaailma ja yrittäjät käyttävät eri termejä harvinaistuneista ja jalostamattomista vehnälajikkeista. Tutkijat puhuvat maatiaislajikkeista. Muinaisvilja-sanaa käytetään markkinoinnissa ja sillä tarkoitetaan usein harvinaisia viljalajeja, kuten emmeriä, spelttiä ja yksijyväistä vehnää.
Emmervehnä vaatii taikinan lukutaitoa
Havainnolistaakseen harvinaisten vehnälajien eroja Kaisa Kinnari ripottelee pöydälle näytekokkareet jauhoistaan. Ensimmäinen kasa syntyy rakkaimmasta. Se on maailman vanhin viljelty vilja, yksijyvävehnä. Lempilapsi on väriltään keltainen ja antaa leivälle lämpimän värin.
Jauhonäytteet kertovat, että harvinaistuneet vehnälajit eroavat suuresti ulkonäöltään. Eturivissä on kahta jauhalaatua yksijyvävehnää. Toisessa rivissä on kahta laatua emmervehnää, joka on yksijyvävehnän jälkeen toiseksi vanhin vehnälaji maailmassa. Kolmannella rivillä on spelttiä. Takana häämöttävät Öölannin ja Taalainmaan maatiaisvehnät. Outi Parikka / Yle
Emmervehnäjauho on tummaa ja siinä on mantelinen maku. Siitä sataprosenttisesti tehty ja hapanjuurella nostettu leipätaikina vaatii leipurilta herkkää taikinan lukutaitoa. Jos tuntosarvet eivät ole pystyssä leivonnan joka vaiheessa, voi lopputuloksena olla pannukakku.
– Se imee vettä vähän ja on tosi herkkä käsittelylle. Taikinaa ei saa liikaa käännellä. Kun se otetaan kylmälevosta, sitä ei pidä seisotella odottamassa uuniin menoa, Kinnari kuvailee.
Vaikka emmerjauho on haastava raaka-aine, on se silti Kaisa Kinnarin mielitietty. Leivän maku korvaa vaivan. Kolmas näyte on speltti, joka on jo aiemmin tullut tutuksi suomalaisille. Leipuri puhuu hellästi myös Taalainmaan vehnästä ja Öölannin vehnästä.
Syrjäytyneet vehnät unohtuivat vuosituhansiksi
Yksijyvävehnää ja emmeriä viljeltiin jo yli 10 000 vuotta sitten Lähi-Idässä. Ne jäivät vuosituhansiksi unholaan, kun viljelijät risteyttivät satoisampia lajikkeita. Manner-Suomen viljelyhistoria ei tunne niitä, koska kylmässä pohjolassa vehnän viljely alkoi yleistyä vasta noin sata vuotta ja viljelyyn tuli leipävehnä.
Leipurin on oltava joka hetki valppaana, kun hän valmistaa sataprosenttisesti emmervehnästä tehtyä taikinaan. Outi Parikka / Yle
Malmgårdin kartano aloitti ensimmäisenä Suomessa emmervehnän ja yksijyvävehnän viljelyn vuonna 2004. Tila on edelleen ainoa luomuemmervehnän viljelijä. Emmerin ja yksijyvävehnän viljely on Suomessa niin pienimuotoista, ettei se näy viljelytilastoissa.
Malmgårdin kartanon isännän Henrik Creutzin mukaan muinaisviljalajikkeet sopivat hyvin luomuviljelyyn.
– Näiden lajikkeiden täyteläinen maku ja mineraalien runsaus saivat meidät kiinnostumaan niistä, Henrik Creutz kertoo.
Vatsaystävällisyys viehättää
Jauhoilla hifistelyn lisäksi Kaisa Kinnari katsoo, että huipputulokseen pääsee vain hapanjuurella, vaikka vehnäleivän hapanjuuri vaatii tarkempaa hoitoa kuin ruisleivän hapanjuuri.
Pienen Juurileipomon tuotteet ovat huomattavasti hinnakkaampia kuin tavalliset vehnäleivät, koska käytettyjä raaka-aineita viljellään hyvin vähän. Kuluttajille leipien jauhot eivät ole vain jauhoja, vaan pikemminkin edustavat kulttuuritekoa. Outi Parikka / Yle
– Sitä pitää ruokkia tarpeeksi usein, jotta se ei pääse tekemään etikkahappoja, Kaisa Kinnari selostaa.
Hapanjuuri lisää myös leivän säilyvyyttä. Kinnari on huomannut, että hapanjuurileivonnaiset eivät turvota vatsaa. Leipurin mukaan hapanjuurileipä pitää nälän pidempään loitolla, koska hiilihydraatit nostavat energiatason hitaammin.
Luonnonvarakeskuksen tekemä hapanjuuritutkimus tukee Kinnarin havaintoja.
– Hapanjuuren villijuuri ja maitohappobakteerit käsittelevät jauhon ravintoarvoja paremmin elimistössä imeytyviksi, LUKE:n tutkija Maarit Heinonen vahvistaa.
Hänen mukaansa tästäkin tarvitaan lisätutkimuksia, jotta ymmärrys elimistön tapahtumista kasvaisi.
Keskusrikospoliisi on jäädyttänyt Kankaanpään terrorismirikoksista epäiltyjen varat. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat. Myös epäiltyjen miesten perustaman aatteellisen yhdistyksen varat on jäädytetty.
Keskusrikospoliisi päätti jäädyttää varat tämän kuun puolivälissä. Tällä ehkäistään se, että epäillyt eivät voi käyttää varojaan edistämään terrorististen tekojen valmistelua.
Lounais-Suomen poliisi otti marraskuun lopussa kiinni viisi Kankaanpään seudulla asuvaa noin 25-vuotiasta miestä. Poliisi epäilee heidän suunnitelleen terroristista tekoa. Neljä miehistä on vangittu ja yksi päästetty vapaaksi.
Tehohoidon tilanne on hyvin hallinassa. Tätä mieltä on anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
– Joulunpyhinä koronaan liittyvä tehohoidon tarve kasvoi HUSn alueella, mutta vastaavasti hieman pieneni muualla. Kokonaisuutena tilanne on pysynyt aika lailla ennallaan, Reinikainen sanoi Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.
Reinikainen on puheenjohtajana tehohoidon COVID-koordinaatioryhmässä.
On esitetty arvioita siitä, että helposti leviävä omikronmuunnos veisi ihmisiä lähiviikkoina sairaalaan. Reinikainen ei osaa ottaa vielä asiaan vahvaa kantaa.
– Emme pysty sitä vielä varmuudella ennakoimaan. On viitteitä siitä, että omikronin vuoksi harvemmin ajaudutaan sairaalahoitoon, Reinikainen sanoo.
Hänen mukaansa omikron on kykenevä aiheuttamaan lievää tautia sellaisille ihmisille, joilla on jo vastustuskykyä koronaa vastaan joko rokotusten tai taudin sairastamisen ansiosta.
– Emme tiedä, onko omikron lievempi myös heille, joilla ei ole vastustuskykyä ennestään.
Epidemia keskittyy Etelä-Suomeen
Viime viikkoina tehohoidossa ei ole ollut paljoa alueellisia eroja. Nyt asia näyttäisi muuttuneen.
– Viime päivinä näyttää siltä, että epidemia keskittyy voimakkaammin Etelä-Suomeen. Kaikkein eniten tehohoidon tarvetta on HUSin erityisvastuualueella eli HUSin sairaaloissa sekä alueen keskussairaaloissa eli Kotkassa, Lappeenrannassa ja Lahdessa.
Reinikaisen mukaan vielä ei ole kantautunut sellaista tietoa, että hoitohenkilökunta olisi sairastunut laajasti.
–Mutta tässä toden totta on yksi huolenaihe. Tämä herkästi leviävä omikronvirus sairastuttaa mitä todennäköisemmin myös hoitohenkilökuntaa ja siten asettaa sairaalat hankalaan haasteeseen.
Hiljattain kerrottiin, että noin joka kolmas suomalainen kantaa APOE4-geenimuotoa, joka altistaa Alzheimerin taudille. Havaintojen mukaan sama geenimuoto yhdistyy myös koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin.
Reinikaisen mukaan asian merkitys koko koronakokonaisuudessa on vielä epäselvä.
Varustamoyhtiö Viking Linen uusin matkustaja-alus Viking Glory on aloittanut matkan kohti Suomea.
Viking Line kertoo tiedotteessaan, että alus lähti Kiinasta Xiamenin telakalta tiistaina. Laiva seilaa Intian valtameren yli Suezin kanavaan ja sieltä Välimerelle. Välimereltä alus kulkee Gibraltariin ja saapuu Itämerelle Tanskan salmien kautta. Matka kestää vajaat viisi viikkoa.
Aluksessa on kapteenin lisäksi noin 40 henkinen miehistö ja myös alihankkijoita.
Laivan rakennustyöt jatkuvat merimatkan aikana. Alus luovutettiin telakalla Viking Linelle viime viikolla.
Viking Glory aloittaa liikennöinnin Turun ja Tukholman välillä ensi vuoden keväällä.
Kellarikerroksessa on hylättyjen konttorituolien, työpöytien ja toimistokaappien hautausmaa. Avaraan tilaan saattaa helposti kuvitella pukukaappien rivistöt, joissa ahtaajat ovat päässeet vaihtamaan vaatteensa ja puhdistautumaan saunan lämpimään raskaan työpäivän jälkeen.
Kotkan Kantasataman kupeessa Ruukinkadulla olevan Ankkuri-talo valmistui vuonna 1952 ahtaajien ja muiden satamatyöntekijöiden sosiaalitilaksi ja huoltorakennukseksi.
Noin 2 500 neliömetrin rakennus piti sisällään pukeutumis- ja peseytymistilat sekä ruokalan.
Pukukaappien sijaan alakerta on täynnä käytöstä poistettuja toimistokalusteita.Pyry Sarkiola / Yle
Samassa rakennuksessa toimi myös henkilöstöhallinto ja jossain vaiheessa myös merimiestyönvälitys. Suuressa huutosalissa jaettiin päivän työt.
Alusta saakka Ankkuri-talo on ollut myös luotsien tukikohta. Parhaimpina vuosina Ankkuri-talon palveluita käytti noin tuhat satamatyöntekijää päivittäin.
– Se oli aikaa, jolloin kaikki laivaliikenne Kotkassa oli kantasatamassa. Nyt täällä ei ole enää laivoja eikä ahtaajia, joten huoltorakennuksen tarve on poistunut, sanoo Stevecon kiinteistöistä vastaava johtaja Pertti Westman.
Talo on hiljainen. Neljännessä kerroksessa olevien luotsien lisäksi alakerran toimistosiivessä työskentelee kolme Stevecon työntekijää.
Kokoustila on vielä käytössä viikoittain. Stevecolla olisi vapaata toimistotilaa näille muutamille työntekijöilleen muuallakin, mutta ilkivaltaa torjuakseen talo pidetään asuttuna ja peruslämmöt päällä.
Ahtaajia Ankkuri-talossa ei ole ollut enää yli kymmeneen vuoteen, kun ruokala lopetti toimintansa.Pyry Sarkiola / Yle
Remontit jääneet tekemättä
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä huonompaan kuntoon ensi vuonna 70 vuotta täyttävä talo menee.
– Talotekniikka on elinkaarensa päässä. Kosteutta löytyy pohjakerroksista, jos kohta ullakkokerroksistakin. Tämä edellyttäisi aika mittavia peruskorjauksia, toteaa kiinteistöistä vastaava johtaja Pertti Westman Stevecolta.
Kunnolliset pesutilat olivat merkittävä parannus Kotkan sataman työntekijöiden sosiaalisiin oloihin.Pyry Sarkiola / Yle
Westman myöntää, että kosteusvauriot olisi pitänyt korjata jo aiemmin, mutta Ankkuri-talo ei ole ollut satamayhtiön investointilistojen kärjessä.
– Alan nopea kehittyminen on vaatinut valtavasti rahaa ja investointeja muun muassa lastinkäsittelylaitteisiin, konttinostureihin ja tietotekniikkaan. Ankkuri-rakennus ei ole ollut siellä yläpäässä, koska se on ollut liiketoiminnan kannalta merkityksetön, sanoo kiinteistöistä vastaava johtaja Pertti Westman.
Stevecon kiinteistöistä vastaava johtaja Pertti Westman on yksi niistä harvoista, joiden työhuone on vielä Ankkuri-talossa.Pyry Sarkiola / Yle
Ankkuri-talosta kaavailtiin muutamia vuosia sitten luovien alojen keskusta, mutta suunnitelmat kaatuivat korkeisiin remonttikustannuksiin.
Pala Kotkan kulttuurihistoriaa
Satamaoperaattori Steveco tahtoisi purkaa itselleen tarpeettomaksi käyneen rakennuksen jahaki sille purkulupaa kesällä. Aikeet herättivät vastustusta, ja esimerkiksi Kotkan kaupunkisuunnittelu ei puoltanut purkulupahakemusta.
Kymenlaakson museo toteaa lausunnossaan, että Ankkuri-talo on olennainen osa Kotkan kaupungin satamahistoriaa ja rakennushistoriallisesti merkityksellinen.
– Rakennus on tyypillinen aikakautensa edustaja, jonka julkisivu on säilynyt hyvin aikakautensa asussa, perustelee Kymenlaakson museon rakennustutkija Viivi Alajuuma.
Myös Kotkan ympäristöseura pitää Ankkuri-taloa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaana ja olennaisena osana kaupunkikuvaa.
Ankkuri-talo on ainoa 1950-luvun arkkitehtuuria edustava rakennus Ruukinkadulla.Pyry Sarkiola / Yle
Kotkan ympäristöseuran puheenjohtaja Hannu Männistö vertaa rakennusta Kaapelitehtaaseen Helsingissä tai Kotkan Höyrypanimoon Metsolassa. Höyrypanimo suojeltiin 1990-luvulla ja peruskorjattiin nykyiseen käyttöön muun muassa juhla- ja kokouspaikaksi.
– Höyrypanimo oli täysin raunio ja se käytännössä rakennettiin uudestaan. Ankkuri-talon korjaukset olisivat suht vaatimattomia siihen verrattuna, huomauttaa Kotkan ympäristöseuran puheenjohtaja Hannu Männistö.
Kotkan ympäristöseuran puheenjohtaja Hannu Männistö sanoo Ankkuri-talon olevan ainoa kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus Kotkassa, jota ei ole suojeltu.Pyry Sarkiola / Yle
Männistö pitää kuntokartoituksen löydöksiä kosteusvaurioista ja homeesta liioiteltuna. Hänen silmiinsä kellarissa ei osunut merkkejä vesivaurioista.
– Home on taikasana, jos halutaan jotakin purkaa niin vedotaan siihen, Männistö puuskahtaa.
Kotkan Höyrypanimon tapaan rahoitusta kunnostukseen tulisi Hannu Männistön näkemyksen mukaan hakea Suomen ympäristöministeriöltä ja EU:lta.
