“En kommentoi”, sanoo tärkeän näköinen herrasmies vapaaehtoisille ovensuukyselyn tekijöille poistuessaan Venäjän suurlähetystöstä Helsingissä.
– Jotkut kieltäytyvät, mutta suuri osa täyttää lomakkeemme mielellään, ja jotkut jopa kiittävät, kertoo “Äänestä ulkomailla!” -projektin Suomen-koordinaattori Irina Vesikko.
Hanke on yhdistänyt ulkomailla asuvia venäläisiä, jotka eivät voi välinpitämättöminä seurata, mitä Venäjällä tapahtuu. Vapaaehtoiset ovat rekisteröityneet eri puolueiden vaalitarkkailijoiksi, jolloin he voivat tarkkailla vaaleja äänestyspaikoilla. Sen lisäksi vapaaehtoiset järjestävät ovensuukyselyjä vaalihuoneistojen ulkopuolella.
Irina Vesikko kertoo, että hanketta ovat konsultoineet niin Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi luokiteltu Golos-vaalitarkkailuliike, kuin myös valkovenäläiset aktivistit, joilta on saatu tukea ovensuukyselyjen järjestämisessä.
– Meitä ovat innoittaneet valkovenäläiset, joilla oli viime vuonna samanlainen hanke maan presidentinvaalien yhteydessä. He järjestivät ovensuukyselyt ennätysajassa, vain kuukaudessa. He ovat auttaneet meitä suuresti, olemme saaneet heiltä hyviä neuvoja. Mutta tämä on kuitenkin ennen kaikkea kaikkien ulkomailla asuvien venäjänkielisten yhteinen kansalaisaloite.
Ulkomailla asuville venäläisille suunnattu "Äänestä ulkomailla!" -projekti on käynnissä 45 maassa ja siihen osallistuu noin 400 aktivistia. Ovensuukyselyjä tehdään 15 maassa, sillä kaikissa projektiin osallistuvissa maissa ei löytynyt tarpeeksi vapaaehtoisia suorittamaan sekä vaalitarkkailua että ovensuukyselyjä. Noin 300 henkilöä on rekisteröitynyt vaalitarkkailijoiksi, loput tekevät ovensuukyselyjä.
– Valmisteluihin meni noin kaksi kuukautta. Aloitimme järjestelyt heinäkuun lopussa, mutta maaperä hankkeelle oli luotu jo aikaisemmin. Kun puoli vuotta sitten Venäjällä järjestettiin Navalnyi-mielenosoituksia ja vainot alkoivat, päätimme, että oppositiota on kannatettava kaikin keinoin ja että meidänkin on lähdettävä kadulle. Mielenosoituksia järjestettiin Venäjällä 200 kaupungissa ja ulkomaillakin 80 kaupungissa. Aloimme silloin tehdä yhteistyötä, joka jatkuu vieläkin. Ulkomailla asuvat venäläiset ovat lyöttäytyneet yhteen ja heistä on tullut aktiivisia. Se pelastaa meidät vaipumasta epätoivoon ja masennukseen.
Venäjän presidentinvaalien aikaan Tehtaankadulla Helsingissä muodostui jopa jonoja, mutta tällä kertaa lähetystön edustalla on ollut hiljaista. Aamupäivällä ovensuukyselylomakkeet mahtuivat vielä Elovena-pakettiin, mutta iltapäivällä tarvittiin jo muovinen laatikko.
Vaaleja tarkkailtiin ja ovensuukyselyjä järjestettiin Helsingin lisäksi myös Turussa ja Lappeenrannassa. Lisäksi perjantaina liikkeen aktivisti matkusti Pyhäjoelle, jossa Hankikiven voimalatyömaan työntekijöille oli järjestetty äänestysmahdollisuus. Häntä ei kuitenkaan haluttu päästää äänestyspaikalle.
– Ulkomailla tarkkailussa on ollut enemmän ongelmia, sillä läheskään kaikkialla tarkkailijoita ei ole päästetty äänestyspaikoille. Joko keskusvaalilautakunta ei ole ottanut vastaan laatimiamme tarkkailijalistoja tai sitten niitä ei ole lähetetty ulkoministeriöön. Kaikenlaisia esteitä yritetään järjestää. Mutta me teemme valituksia, ja niiden avulla olemme saaneet tarkkailijat sisään äänestyspaikoille. Ovensuukyselyjen järjestäminen on sen sijaan sujunut paljon helpommin. Olemme tehneet ilmoituksen poliisille ja kertoneet aikeistamme lähetystöille ja konsulaateille. Lähetystön työntekijät suhtautuvat asiaan rauhallisesti ja ovat ystävällisiä meitä kohtaan. He ovat jopa tulleet luoksemme ja kysyneet, tarvitsemmeko jotakin.
Ovensuunkyselyn avulla selvitetään äänestysaktiivisuutta ja -käyttäytymistä, ja saatuja tietoja verrataan myöhemmin virallisiin tuloksiin. Ovensuunkyselyn tulokset tullaan julkaisemaan projektin nettisivuilla.
– Ulkomailla harjoitetaan vaalivilppiä harvemmin, kuin Venäjällä, mutta “Äänestä ulkomailla!” -hanke on kuitenkin tärkeä, kertoo Golos-liikkeen aluejärjestöjen verkoston koordinaattori Vitali Averin. - Valtaapitävät yrittävät kaikin keinoin laskea äänestysaktiivisuutta, mutta tällainen itseorganisoitunut kansalaistoiminta häiritsee näitä aikeita. Hankkeen tavoitteena on kannustaa ulkomailla asuvia venäläisiä äänestämään, sillä erotuksena presidentinvaaleihin, tällä kertaa virallinen Venäjä ei juurikaan ole kampanjoinut asian tiimoilta, osin koronarajoitusten takia.
Silmät ja nenä kiinni ja äänestämään
Espoosta äänestämään tullut Vitali Reif yllättyi myönteisesti ovensuukyselystä.
– Ulkomailla vaalivilpin todennäköisyys on pienempi kuin Venäjällä, mutta mielestäni tämä on hyödyllinen tapa vertailla virallisia ja epävirallisia tuloksia.
Samalla hän ei kuitenkaan usko, että kansalaisaktivismi estäisi valtapuoluetta voittamasta vaaleja.
– Suoraan sanoen minulla ei ole suuria odotuksia. Ne puolueet, jotka pääsevät duumaan, harvoin vastustavat Putinin ja Yhtenäisen Venäjän linjauksia. Joka tapauksessa edes jonkinlainen monimuotoisuus on parempi kuin ei mitään, siksi toivon, että heidän monopolinsa kärsii edes hieman.
Suomessa asuvien venäläisten äänet menevät Venäjän vaalilain mukaan Tatarstanissa sijaitsevan Almetjevskin vaalipiirin ehdokkaille. Vitali Reif kertoo valinneensa ehdokkaansa huolella. Hän tutustui kaikkiin vaalipiirin ehdokkaisiin. Sen lisäksi hän otti selvää, kenelle Navalnyin kehittämä “Älykäs äänestäminen” suosittaa keskittämään äänet.
– En aikonut äänestää “Älykkään äänestämisen” suosittamaa ehdokasta. Hänestä ei ollut muuta tietoa kuin ammatti. Mutta kun oma ehdokkaanikin ilmoitti somessa, että aikoo äänestää “Älykkään äänestämisen” suosituksen mukaan, niin mitäpä tässä muuta kuin silmät ja nenä kiinni ja äänestämään.
Lohjalla asuvan Janan ääni oli jo annettu Pietarissa
Vaalivilppiin voivat törmätä myös Venäjän ulkopuolella asuvat. Lauantaina Lohjalla asuvan Jana Pekin puhelin soi. Hänen Pietarissa asuva isänsä ilmoitti, että Jana on jo äänestänyt.
– Olin ihmeissäni ja sanoin, etten ole vielä voinut äänestää, sillä Suomessa vaalit järjestetään vain sunnuntaina.
Janan isä kertoi, että hän oli käynyt äänestämässä lauantaina, ja kun virkailija antoi hänelle äänestyslistat allekirjoitettavaksi, hän huomasi, että heidän talostaan hän oli toinen äänestämään tullut. Ennen häntä äänensä oli antanut samassa asunnossa kirjoilla oleva Jana-tytär, joka asuu Suomessa eikä ole viime päivinä käynyt Venäjällä. Luettelossa oli hänen nimensä, muttei passitietoja.
– Kaiken lisäksi minulla on hyvin omintakeinen allekirjoitus. Isäni sanoi, että listassa ollut allekirjoitus oli joku epäselvä töherrys.
Jana kertoo, että hänen isänsä nosti metakan, ja silloin paikalle saapuivat äänestysvirkailijat ja tarkkailijat. Aluksi häntä ei haluttu uskoa, mutta hän ei luovuttanut, vaan haki kotoa tyttären passin kopion. Vertailtuaan tietoja vaalivirkailijat sallivat hänen ottaa valokuvan listoista, että hän voisi tehdä virallisen valituksen.
– Isä sanoi, että valittaa ehdottomasti keskusvaalilautakuntaan tai jos on tarvetta, vaikka ylemmäksikin.
Vitali Averinin mukaan tällaiset tapaukset eivät ole harvinaisia Venäjän vaaleissa.
– Tämä on hyvin yleinen vaalivilppikeino Venäjällä. Otetaan selvää, kuka todennäköisesti ei tule äänestämään: asepalvelusta suorittavat, ulkomailla asuvat ja väliaikaisesti kirjoilla olevat.
Alkuperäisestä venäjänkielisestä artikkelista suomentanut Heli Jormanainen.
