Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Venäläisagentit yrittivät murhata oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kahdesti myrkyttämällä, kirjoittaa brittiläinen Sunday Times tiedustelulähteiden perusteella.

Navalnyi sai voimakkaita oireita elokuun lopulla, kun hän oli lentämässä Siperian Tomskin kaupungista kohti Moskovaa. Kone teki hätälaskun Omskiin, ja Navalnyi kiidätettiin sairaalaan.

Kun hän oli ensimmäisen yrityksen jäljiltä koomaan vaivutettuna sairaalassa Omskissa, hänet yritettiin myrkyttää toistamiseen, brittilehti kertoo. Navalnyi oli venäläissairaalassa pari päivää, ennen kuin hänet siirrettiin ambulanssilennolla sairaalahoitoon Berliiniin.

Useat länsimaiset laboratoriot löysivät testeissään hänestä myöhemmin jälkiä Novitshok-ryhmän hermomyrkystä.

Navalnyille aiemmin ambulanssissa annettu vastamyrkky atropiini saattoi pelastaa hänet myös toiselta myrkytykseltä, arvioi ympäristötoksikologian professori Alastair Hay Leedsin yliopistosta Sunday Timesille.

Lue lisää:

Der Spiegel: Navalnyi sanoo Putinin olevan myrkytyksen takana ja kertoo oireistaan: "Mihinkään ei sattunut, tiesin vain, että kuolen"

Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjä pyrkii hämmentämään väitteillään Navalnyin myrkytyksestä, mutta silmitön propaganda kääntyy sitä vastaan

Saksa tiukentaa koronarajoituksia keskiviikosta alkaen, ilmoittaa liittokansleri Angela Merkel.

Koulut siirtyvät etäopetukseen ja suurin osa kaupoista suljetaan 10. tammikuuta asti. Vain välttämättömät kaupat, kuten ruokakaupat ja apteekit saavat pitää ovensa auki.

– Olisin toivonut kevyempiä rajoituksia, mutta jouluostoksilla käyminen on merkinnyt sosiaalisten kontaktien lisääntymistä merkittävästi, Merkel sanoi Reutersin mukaan.

– Meillä on kiire toimia.

Saksassa on ollut jo kuudetta viikkoa voimassa osittainen koronasulku, mutta tartuntamäärät ja kuolleisuus ovat jatkaneet nousuaan. Päiväkohtaiset ennätykset ovat menneet tällä viikolla uusiksi jo pariin kertaan.

Eilen lauantaina Saksassa todettiin lähes 22 000 uutta tartuntaa ja 351 koronaan liittyvää kuolemaa, perjantaina yli 28 000 tartuntaa ja 587 kuolemaa, osoittaa Worldometers-tilasto.

Siksi kaupanalan joulusesonki keskeytetään, eikä uudenvuoden raketteja saa myydä lainkaan. Myös kampaamot, kauneussalongit ja tatuointiliikkeet suljetaan.

Saksa lupaa rajoitustoimien kohteena oleville yrityksille yhteensä 11 miljardia koronatukea kuukaudessa. Yrityksille korvataan jopa 90 prosenttia niiden kiinteistä kustannuksista, mutta korkeintaan 500 000 euroa kuukaudessa.

Rajoituksista sovittiin Merkelin ja Saksan 16 osavaltion pääministerien kesken käydyissä neuvotteluissa.

Turkulaisella Kirsi Saaroksella on takana tuskainen elämä vaikean masennuksen kanssa. Synnytyksen aikoihin alkanut masennus vei työkyvyn ja toimintakyvyn kymmeneksi vuodeksi.

Monenlaisia hoitoja annettiin. Lopulta kokeiltiin aivojen stimulaatiota sähkön avulla. Saarokselle tarjottiin muutama vuosi sitten mukana kannettava tasavirtastimulaatioon perustuva paristokäyttöinen laite. Se on eräänlaista myssyä.

– Kyllä se vähän outoa oli ja maallikolta saattoi usko loppua, mutta huomasin itse ja huomasivat läheiset, että nyt ollaan hyvään päin koko ajan menossa, Saaros muistelee.

Turku kulkee edellä

Tasavirtastimulaatio otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Psykiatrian ylilääkäri Tero Taimisen mukaan laite on erityisen käyttökelpoinen hoitomuoto lievään ja keskivaikeaan masennukseen jo masennuksen alkuvaiheessa.

Masennuksessa tietyt aivojen alueet toimivat vajaateholla ja tietyt aivojen alueet toimivat liikaa. Sähköhoidolla voidaan tasapainottaa tilannetta.

– Laitteen avulla voidaan lisätä tai vähentää aivosolujen signaalin laukeamisherkkyyttä, Taiminen täsmentää.

Salon Kiskossa asuva Janika Nivalinna on myös innostunut masennusmyssystä. Nivalinnan masennus syveni vuosi sitten ja vei mukanaan myös työkyvyn. Nyt syksyllä elämään tuli valoa, kun lääkitys saatiin kohdalleen ja hän otti käyttöön myssyn eli tasavirtastimulaatiohoidon.

Nivalinna innostui kotona käytettävästä myssystä heti, sillä toinen vaihtoehto olisi ollut sähköhoito kolme kertaa viikossa Tyksissä. Sinne on Kiskosta pitkä matka. Myssyn ja lääkkeiden ansiosta Nivalinna on aloittamassa työt uudelleen.

Nivalinna nostaa myssyn päähänsa yleensä iltapäivisin ja tekee siinä samalla jotain mukavaa. Kun virran napsaisee päälle, olo piristyy ja aivot alkavat toimia paremmin.

– Ristikoissa sanat löytyvät ja peleissä saa huipputuloksen, kun on myssy päässä, vahvistaa Janika Nivalinna.

Laite säästää aikaa ja rahaa

Tasavirtastimulaation suurimpia etuja ovat liikuteltavuus ja helppokäyttöisyys. Kaikki muut neuromodulaatiohoidot täytyy antaa sairaalassa tai poliklinikalla, mutta tasavirtahoitoa potilas voi toteuttaa kotona. Kun potilas on opetettu laiteen käyttöön, hän voi lainata laitteen kotiinsa ja käyttää sitä siellä.

– Korona-aikana tämä on vähentänyt tartuntariskiä, sanoo ylilääkäri Tero Taiminen.

– Hoidon aikana voin samalla siivota, lukea, tiskata ja käydä kaupassa, iloitsee Kirsi Saaros.

Kotioloissa itsenäisesti käytettävä hoitomuoto säästä myös yhteiskunnan rahaa, kun terveydenhuollon henkilökunta ei ole sidottu hoitoihin.

– Kun verrataan muihin neuromodulaatiohoitoihin, niin tämä tulee edullisemmaksi jo ensimmäisen käyttökuukauden aikana, Taiminen arvioi.

Sopii yhteiskäyttöön lääkkeiden kanssa

Tasavirtastimulaatiota voidaan Tero Taimisen mukaan käyttää yksinään tai masennuslääkkeen ja/tai terapian kanssa yhdessä. Tasavirtastimulaatiota voidaan käyttää myös masennuksen estohoitona.

Kotimaisessa käypähoitosuosituksessa tasavirtastimulaatio on saanut näytönasteen B eli hoidon on katsottu olevan todennäköisesti tehokas masennuksen hoitoon. Joissakin maissa tämä hoitomuoto on nostettu parhaaseen luokkaan eli näytönasteelle A.

Paristokäyttöisen tasavirtastimulaation teho on lääkehoidon luokkaa. Sillä ei voida korvata tehokkaampia neuromodulaatiohoitoja, kuten psykiatrista sähköhoitoa ja sarjamagneettistimulaatiohoitoa tai laskimoon annettavaa ketamiinia. Näitä hoitoja tarvitaan tulevaisuudessakin vaikeampien masennustilojen hoitoon.

Laitteita luvassa lisää

TYKS on ollut tasavirtastimulaatiolaitteiden käytön edelläkävijä Suomessa ja nyt laitteita on lainassa noin 120.

– Uskoisin, että tulevaisuudessa vähitellen vuosien mittaan, kunhan tähän asiaan varataan rahaa, myös näitä laitteita on lainassa tuhansia tai kymmeniä tuhansia koko Suomessa, Tero Taiminen ennustaa.

Kannettavia tasavirtastimulaatiolaitteita valmistetaan useissa maissa. Suomessa niitä tekee helsinkiläinen Sooma Oy. Kyseisen firman laitteita on käytössä myös Turussa.

Yrityksessä uskotaan, että laitteen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi.

– Ei voida tehdä sellaista lupausta, että tämä toimii kaikille potilaille. Koko ajan kyllä tehdään töitä ja tutkimuksia sen eteen, että löydetään se paras potilasryhmä, joka tästä hyötyy, toimitusjohtaja ja yrityksen perustaja Tuomas Neuvonen Soomasta sanoo.

Kaikkien etuna on nopea puuttuminen masennukseen

Masennusta hoidetaan nykyisin sähkön lisäksi lääkkeillä ja terapialla sekä näiden yhdistelmillä.

TYKSin psykiatrian ylilääkäri Tero Taimisen mukaan tärkeintä on kuitenkin se, että masennukseen puututaan riittävän nopeasti ja uusia hoitomuotoja otetaan ripeästi käyttöön, jos käytetty hoitomuoto ei lievitä masennusta riittävästi.

Suomen hoitojärjestelmän ongelma on Taimisen mukaan se, että masennuksen hoito etenee liian hitaasti. Jos masennus pitkittyy, sen ennuste aina heikkenee kaikilla hoitomuodoilla.

– Tämä liian hidas masennuksen hoidon eteneminen on tärkein syy siihen, että Suomessa masennusten takia kirjoitettujen eläkkeiden määrä on koko ajan kasvanut, Taiminen vahvistaa.

Sähkö on hyvä renki masennuksen hoidossa. Sähköllä on hoidettu Egyptissä masennuspotilaita jo 3 000 vuotta sitten. Ihminen ei tuolloin osannut sähköä tehdä, mutta Niilin kissakala osasi.

– Potilas meni altaaseen, johon laitettiin sopivan kokoinen kissakala. Kalasta tulevan sähköimpulssin avulla hoidettiin masennusta ja hermoperäistä kipua, kertoo ylilääkäri Tero Taiminen.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 14.12. kello 23.

Kuvittele, että suussasi yhdistyisivät anjovis ja sinihomejuusto. Suunnilleen sellaista oli keskiajan makumaailma.

Keskiajan voimakkaat maut johtuivat säilöntätavoista. Ensin kaikki hapatettiin, savustettiin tai säilöttiin etikkaan. Myöhemmin kun suola halpeni, suolattiin.

Oli pakko. Jääkaappeja ei ollut vielä moneen sataan vuoteen.

Vain ylhäisö sai lautasilleen tuoretta lihaa. Hämeen linnassa sellainen väki olisi syönyt linnantuvassa. Se on tiettävästi vanhin Suomessa säilynyt juhlasali. Siellä söivät ja joivat monet oman aikansa vaikutusvaltaisimmat ihmiset.

Maan ylhäiset eivät olleet linnan ainoita ruokailijoita. Linnassa asui kolmen kerroksen väkeä. Jokainen söi arvonsa ja asemansa mukaan.

Parasta ruokaa sai ylhäisö, seuraavaksi tulivat asemiehet ja viimeiseksi palvelijat. Ruokailu oli osa palvelusväen palkkaa.

– Hoviväki sai voita leipänsä päälle, asemiehet saivat voita ehkä jouluisin, palvelijoiden pöydässä ei voita näkynyt, kertoo tietokirjailija ja ruokahistorioitsija Satu Hovi.

Myös lihan määrä ja laatu olivat keskiajalla keskeinen aseman mittari.

– Linnan parempi väki söi vasikkaa, lammasta, porsasta ja riistalintuja. Heidän lihansa oli tuoretta. Linnan rahvas tai palvelijat saivat kyllä lihapäivinä sylttyjä ja muussattuja liharuokia, tuoretta lihaa ehkä jouluna, kertoo Hovi.

Myös makkaroita tehtiin jo tuohon aikaan Suomessakin ja palvelijoiden pöydässä kyllä makkaroita näkyi.

Esimerkiksi porsaasta syötäväksi kelpasi koko eläin.

– Kaikki. Ihan kaikki. Niin kuin esimerkiksi sorkat, joita ei nykyään oikein osata käyttää, mutta joista tulee erinomaista ruokaa. Siansorkasta ja vaikka härkäpavuista tulee tosi herkullinen ruoka.

Maistuisiko puuro – joukossa silakkaa tai ihraa?

Yleisin ruoka keskiajan (n. 1100-n. 1570) Hämeen linnassa oli todennäköisesti kuitenkin puuro. Varsinkin alhaisemman väen pöydässä.

– Puuro ei tosin ollut sellaista, mitä me puurolla ymmärrämme. Keskiajallakin puurokattilassa oli toki viljaa, mutta siellä saattoi myös olla kasviksia tai ihraa tai kalaa – tai kaikkia näitä.

Kalaa syötiin paljon. Suomi oli vuoteen 1520 saakka katolinen maa ja lihattomia paastopäiviä riitti. Eivätkä paastopäivät päättyneet heti uskonpuhdistukseenkaan.

Palkollisten aterioihin eivät paastopäivät tosin kovin paljon vaikuttaneet – lihaa he söivät muutenkin kovin vähän.

Keskiajan tiukasti hierarkkisessa maailmassa eivät tasan menneet onnen lahjat kalansyönnissäkään.

Kalapäivinä hoviväki söi suolattua ankeriasta, savustettua haukea ja lahnaa. Myös suolattu ja kylmäsavustettu lohi kuului vain ylhäisön pöytään. Vähempi väki sai tyytyä useimmiten niin sanottuun roskakalaan, kuten vaikka särkeen.

Karppaajat olisivat olleet pulassa

– Juhla erosi arjesta hyvin paljon, koska silloin oli sallittua näyttää oma vauraus. Silloin oli sallittua pröyställä ja ylensyödä ja ylenjuoda, mikä arkena ei ollut sopivaa rikkaallekaan, kertoo Hovi.

1500-luvun Hämeessä ruis oli harvinaisuutensa vuoksi yläluokan vilja. Linnassa ruisleipää saivat vain voudin pöydässä ruokailevat. Myös vehnäleipä kuului ylhäisölle. Hämeen linnan palkolliset söivät ohrasta ja rukiista leivottua sekaleipää.

Karppaajat olisivat keskiajalla olleet pahassa pulassa. Leipä ja olut olivat nimittäin ravinnon selkäranka. Jokainen linnan asukas kulutti päivittäin yli kolme litraa olutta ja noin 700 grammaa leipäjauhoja.

Keskiajalla olut oli usein terveellisempää ja puhtaampaa kuin vesi. Olutta oli monenlaista ja sitäkin juotiin arvoaseman mukaan.

Hämeen linnassa tehtiin herrainolutta, voudinolutta, soininolutta ja arkiolutta.

Vahvinta oli herrainolut, joka oli alkoholiprosentiltaan noin 3,5. Voudinolut oli 2,8 prosenttista, soininolut (soini = asemies) 2,3 prosenttista ja arkiolut 1,1 prosenttista.

Vahvin keskiajan olut oli siis alkoholiprosentiltaan suunnilleen nykyisen keskioluen vahvuista. Voudinolut vastasi suunnilleen meidän ykkösoluttamme.

Mausteet olivat lääkkeitä

Keskiajalla hansakauppiaiden mukana tuli Hämeen linnaankin mausteita – kaikille, joilla oli varaa niitä ostaa.

Keskiajan Suomessa mausteita tosin käytettiin vielä enimmäkseen lääkkeinä. Rahvas ei juurikaan mausteita käyttänyt.

Keskiajalla tunnettuja tuontimausteita olivat esimerkiksi muskottipähkinä, inkivääri, kaneli, lakritsijuuri, erilaiset pippurit, neilikka ja sahrami.

Linnankokki Henrikki ja Kerttu-leipuri

Mutta kuka oli linnankokki Henrikki?

Emme tiedä hänestä kovin paljoa. Tiedämme, että hän oli linnan palkkalistoilla ainakin lokakuun alkupuolella 1558. Apunaan hänellä oli kokinrengit Nuutti ja Martti.

Sen tiedämme, että hänellä oli Hämeen linnan keittiössä hikiset olot. Valtavassa liedessä paloi avotuli aamusta iltaan. Ruoka valmistettiin hiilloksella jalallisissa rauta-ja kuparipadoissa. Niitä riippui myös ketjuissa hiilloksen yläpuolella.

Kerttu-leipuri paistoi keittiön viereisessä leivintuvassa linnan leipiä ja leivonnaisia. Kerttu oli muuten linnan työntekijöistä pitkäaikaisimpia; hän toimi linnan leipurina noin 30 vuotta.

Senkin tiedämme, etteivät Henrikki sen paremmin kuin Kerttukaan juuri arvostaisi meidän ruokiamme. He olivat tottuneita voimakkaampiin makuihin.

– Jos sieltä ajasta joku hyppäisi meidän elämäämme ja me tarjoaisimme parasta mahdollista ruokaa, yrteillä maustettua ja vähän pippurilla, he juttelisivat keskenään että onpas tämä mautonta, eikä tämä kyllä millekään tuoksukaan, hymähtää Satu Hovi.

Tiedämme myös, ettei Henrikki käyttänyt kelloa, paistolämpömittarista nyt puhumattakaan.

Keskiajan tapaan kiehumisajan mittaamiseen hän luultavasti käytti vaikkapa rukouksia. Reseptissä saattoi olla maininta "keitä niin kauan kuin kolme Pater Nosteria (Isä meidän– rukousta) kestää."

Maalaiskana pihlajanmarjojen ja herukanlehtien kera

(resepti Satu Hovi)

4-6 syöjälle

1 kokonainen maalaiskana

2-3 dl tuoreita tai kuivattuja pihlajanmarjoja

2 omenaa

valkoviiniä tai omenamehua

1 rkl suolaa

pippuria

mustaherukanlehtiä

2 sipulia

voita voiteluun

Kyni ja kärvennä kana. Poista sisälmykset, ja huuhtele ja kuivaa lintu. Mausta kana sisä-ja ulkopuolelta suolalla ja pippurilla. Kuutioi omenat ja viipaloi sipulit.

Työnnä pihlajanmarjoja , omenakuutioita, sipulia ja muutama herukanlehti kanan sisään. Voitele pata ja peitä sen sisäpinta herukanlehdillä. Laita kana pataan ja asettele sen ympärille loput marjat, omenat ja sipulit. Laita päällimmäiseksi pari herukanlehteä. Kaada padan pohjalle 1-2 senttimetrin verran viiniä tai omenamehua.

Paista kanaa uunissa 175 asteessa kannen alla runsaan tunnin ajan. Kana on kypsää, kun liha irtoaa helposti luista.

lähteet: Satu Hovi - Katri Niemi: Keskiajan maut, Art House 2015, Anna-Maria Vilkuna: Vuosi linnassa, Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin, Hämeen Vanhan Linnan Kilta 1998

Lue myös:

Tunnetun arkkitehtikolmikon ateljee ja asunto oli ilon, rakkauden ja hyvän ruuan talo – Nykypäivänä sen elämästä saisi meheviä lööppejä

Sota-ajan Helsingissä kasvatettiin kaniineja ruuaksi, jotkut pitivät possuja kerrostaloasunnoissa

Ruokamatka maailmaan, jossa keittiö oli naisten paikka ja rasvaton maito kauhistus – 70-luvulla kaupungista tuotu jugurtti oli odotettu herkku

Langinkoskella Venäjän keisariperhe harrasti larppausta paljon ennen sen yleistymistä

Louhisaaren kartanolinna Askaisissa oli viimeisimpänä Mannerheimin suvun omistuksessa – hyvän ruuan ystävälle talon historia on oikea aarreaitta

Torstaina iltapäivän alussa Säteilyturvakeskukseen (STUK) tuli tieto, että Olkiluodon ydinvoimalassa on tapahtunut jotain erikoista. Laitoksella oli havaittu normaalia korkeampia säteilytasoja, ja laitoksen automatiikka on eristänyt laitoksen suojatoimin. Näin ei ole aiemmin tapahtunut. Häiriötä pidettiin vakavana.

Olkiluodon ydinvoimalan torstain häiriö käynnisti ison tapahtumaketjun, jota viranomaiset käyvät läpi jälkikäteen. Muutaman tunnin ajan viranomaiset valmistautuivat säteilyonnettomuuteen.

Torstain kuluessa selvisi, ettei säteilyä ole päässyt ympäristöön, vaan voimalan turvajärjestelyt ovat toimineet.

Viranomaisten välillä liikkui paljon tietoa, mutta muille suomalaisille se välittyi epätarkasti ja melko hitaasti. Hitautta oli alussa osin myös viranomaisten välisessä tiedonkulussa. Selvitimme voimayhtiö TVO:lta ja keskeisiltä viranomaisilta, kuinka vakava tilanne oli kyseessä ja miten tilanteen hoitamisessa onnistuttiin.

1. Kuinka vakava tilanne oli? "Ensi arvio oli iso polttoainevaurio, ja voi olla säteilyä"

Tällä hetkellä Suomessa voidaan huokaista. Vaikka Olkiluodossa on ollut vakava häi–riö, säteilyonnettomuutta ei tapahtunut.

– Tämä ei ollut turvallisuusmielessä vakava tapaus. Tämä on alustavasti arvioitu kansainvälisellä ines-asteikolla kategoriaan 0. Tilanteessa ei ollut vaaraa, tekniikkajohtaja Sami Jakonen TVO:lta sanoo.

Ines-asteikolla arvioidaan ydinvoimaloiden poikkeustilanteita. Asteikolla 0–7 tapahtuma on siis kategoriassa, jossa vaaraa ei ollut.

Tämä arvio kuitenkin tehtiin vasta torstaina illalla. Siihen asti voimayhtiö ja viranomaiset olivat epätietoisia, kuinka vakava tapaus on.

Häiriötilanteen jälkeen iltapäivällä voimayhtiö ja viranomaiset varautuivat pahimpaan eli ydinonnettomuuteen.

Teknisesti tilanne meni suunnilleen näin.

• Kello 12.22 Olkiluodon kakkosyksikon automatiikka toteaa häiriön.
• Järjestelmä havaitsee päähöyryputkistossa korkeita säteilyarvoja. Ne ovat jopa kolmin–nelinkertaisia tilan normaaleihin arvoihin verrattuna.
• Automatiikka varautuu siihen, että suojarakennuksen sisällä on vuoto. Se sulkee reaktorin ja eristää suojarakennuksen eli sulkee höyry- ja vesiputket.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalaisessa ydinvoimalaitoksessa suojarakennus eristetään korkeiden säteilytasojen vuoksi.

• Katso tästä havainnekuvat ja lue tarkemmin, millainen vika voimalaan tuli

Tämä ongelmatilanne käynnisti Olkiluodon historian ensimmäisen laitoshätätilanteen, jossa voimalaitoksella valmistauduttiin toimimaan säteilyonnettomuudessa.

Ensimmäistä kertaa myös Suomen viranomaiset olivat täydessä valmiudessa ydinonnettomuuden varalta. Näitä viranomaisia ovat Säteilyturvakeskus, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja esimerkiksi Ilmatieteenlaitos.

Koska voimalan automatiikka ei kerro, mistä säteilytason nousu johtuu, yhtiön ja viranomaisten on tehtävä oma arvionsa. Tällaisissa tilanteissa ensimmäinen oletus Säteilyturvakeskuksessa ja voimayhtiössä on polttoainevaurio.

– Aika ajoin polttoainesauvan metalliputki voi hajota ja piiriin vapautua radioaktiivisuutta. Jos säteilytaso nousee niin korkealle, että tapahtuu niin kutsuttu i-eristys, se voi indikoida, että on tapahtunut merkittävämpi vaurio tai polttoainevuoto. Silloin on myös mahdollista, että säteilyä voi päästä ympäristöön, Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö sai Säteilyturvakeskuksen ensitiedot valmiuskeskuksensa kautta noin kello 13.13.

– Ensi arvio oli iso polttoainevaurio, ja että voi olla säteilyä. Mutta automaattisulku oli tapahtunut. Ei ollut tietoa, onko altistuneita tai säteilyä, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo.

– Tilanne oli kyllä vakava. Siinä kohtaa kaikki muut palikat putosivat käsistä, Varhila kertoo.

Niin kauan kun ei tiedetä, miksi säteily on koholla, tilanne on hälyttävä.

– Alussa on vaihtoehtoja. Osa on sellaisia, jotka ovat vakavampia, osa on vähemmän vakavia. Kun ei tiedetä, kannattaa varautua pahimpaan, TVO:n teknisten palveluiden johtaja Sami Jakonen sanoo.

Esimerkiksi STUK otsikoi ensimmäisen tiedotteensa vajaa tunti häiriön toteamisen jälkeen, että kyseessä on häiriötilanne. Seuraava otsikko jälleen tuntia myöhemmin kertoi vakavasta häiriötilanteesta.

2. Liikkuiko tieto niin kuin piti? "Kello 13.02 tuli hälytysfaksi laitoksen tilasta"

Voimalan aloitettua automaattiset turvatoimet kello 12.22 tieto tuli saman tien Olkiluodon valvomoon. Siellä sen saivat käsiteltäväkseen vuorossa olevat työntekijät.

Koska voimalassa ei ollut tuossa vaiheessa tietoa säteilytason nousun aiheuttajasta, asiaa ruvettiin selvittämään. Se kesti jonkin aikaa.

TVO:lla ei tätä juttua kirjoitettaessa ollut tietoa, kuinka kauan asiaa selvitettiin ennen kuin häiriötilanteesta ilmoitettiin laitoksen valmiusorganisaatiolle ja annettiin laitoshälytys. Viestinnän arvion mukaan siihen meni noin 40 minuuttia. Jutun julkaisemisen jälkeen TVO kertoi, että hälytys annettiin kello 12.38.

TVO:sta kerrottiin alun perin, että STUK sai tiedon poikkeustilanteesta heti, 30 sekuntia häiriötilanteen jälkeen. Myöhemmin TVO täydensi, että STUKin paikallistarkastaja sai tiedon muiden voimalassa olleiden tavoin viestillä kello 12.38, laitoksessa myös kuulutettiin asiasta.

STUK taas kertoo saaneensa virallisen tiedon Teollisuuden voimalta vasta noin kello 13.02.

Säteilyturvakeskuksen mukaan tieto kulki eri järjestyksessä kuin piti. Teollisuuden voiman velvollisuus on ilmoittaa STUKin päivystäjälle, jos laitoksessa on ongelma. Virallinen ilmoitus tuli TVO:lta vasta 40 minuuttia ongelmatilanteen alkamisesta.

– Silloin tuli hälytysfaksi laitoksen tilasta, sanoo STUKin Tiippana.

Siihen mennessä STUK oli jo ehtinyt selvittää asiaa itse ja hälyttää ison valmiusorganisaationsa, 70–80 ihmistä, töihin.

Tämä oli mahdollista, koska Olkiluodossa toimiva STUKin paikallinen tarkastaja ilmoitti noin kello 12.40 Säteilyturvakeskuksen päivystäjälle, että jokin on vinossa. STUKin mukaan paikallistarkastaja ei ollut saanut mitään ilmoitusta tilanteesta lukuun ottamatta laitoksen kuulutuksia.

STUKin päivystäjä soitti TVO:n valvomoon noin klo 12.45, jonka vuoropäällikkö kertoi ongelmasta. Silloin STUK alkoi toimia.

Tämän jälkeen iso pyörä lähti pyörimään melko nopeasti.

Valtioneuvoston tilannekeskus ja ministeriöt saivat tiedon kello 13.13. Puolen tunnin päästä tästä säteilyturvallisuudesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön johto – kaksi ministeriä ja kansliapäällikkö – palaveerasivat STUKin kanssa ja kävivät tilannetta läpi. He päättivät tiedottaa suomalaisille tiedotustilaisuudessa, jonka ensimmäinen mahdollinen hetki oli klo 15.30.

Yleisölle tietoa tuli alkutunteina niukasti. Ensimmäinen tiedote ja twiitti Olkiluodon häiriöstä lähti Säteilyturvakeskuksesta vasta noin tunti tapahtuneen jälkeen.

Teollisuuden voima taas sai oman tiedotteensa ja twiittinsä ulos "76 minuuttia tapahtuneesta", yhtiön viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa laskee.

• Lue tarkemmin tästä, miten tieto kulki alueella. Eurajoen kunta kuuli paikallisen Olkiluodon ydinvoimalan ongelmasta vasta, kun tapahtuneesta oli kulunut tunteja.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tiedotustilaisuus kello 15.30 ei varsinaisesti valaissut, mitä Olkiluodossa on tapahtunut. Tilanne oli vielä hyvin kesken. Alustavat tiedot kuitenkin kertoivat, ettei säteilyä ollut päässyt ympäristöön eikä työntekijöitä ollut altistunut.

– Alustavasti on keskusteltu STUKin kanssa, että mitä tapahtui, ennen kuin ensimmäinen informaatio julkisuuteen saatiin. Siinä meni tunti, se on liian pitkä aika, kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo.

3. Missä vaiheessa tiedettiin, että turvallisuusriskiä ei ole? "Kello 14.40 tuli tieto, että ympäristössä ei ole radioaktiivisuutta"

Ministerien pitäessä tiedotustilaisuuttaan Olkiluodossa selvitettiin kuumeisesti häiriön syytä. Syystä oli tiedotustilaisuuden aikaan arvio, mutta vahvistus asialle saatiin vasta kello 16 aikaan iltapäivällä.

– Voimayhtiö otti näytteen reaktorin vedestä. Jos on polttoainevuoto, vapautuu tiettyjä radionuklideja. Niitä ei löytynyt, mutta löytyi merkkejä suodatinmassasta. Siitä saatiin varmin tieto, että polttoainevauriota ei ole, STUKin Tiippana sanoo.

Tämän vesinäytteen analyysi valmistui vasta ministereiden ja STUKn infon päätyttyä.

Voimalayhtiö kertoi jo ensimmäisessä tiedotteessaan, että säteilyä ei ole päässyt ympäristöön. Samoin tiedotti STUK. Arviot perustuivat alustaviin mittauksiin. TVO:n mukaan torstain kuluessa selvisi lopullisesti, ettei radioaktiivisuus päässyt ulos reaktorin suojasta.

– Oli suhteellisen selvää jo 14:n ja 15:n välillä, että radioaktiivisuutta ei ole ympäristössä. Mikään ei näyttänyt uhkaavan, Tiippana sanoo.

– STUKilta tuli viisi raporttia tilannekeskukseen. Kello 14.40 tuli tieto, että pikasulku onnistunut, jäähdytys on käynnissä, tila on tiivis, eikä ole vuotoa. Eikä ympäristössä ole aktiivisuutta, Varhila kertoo.

4. Vielä yksi keskeinen viranomainen kertoo, kuinka työ sujui: "Sateita ei ollut odotettavissa, niillä on vaikutus mahdolliseen laskeumaan"

Säteilyturvakeskuksen ja valtioneuvoston lisäksi mukana oli paljon muitakin viranomaisia. Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiiri oli valmiudessa, samoin aluehallinto.

Kello 13 jälkeen tieto saavutti myös Ilmatieteenlaitoksen.

– Meille välittyi tieto, että kyse on vakavasta häiriötilanteesta. Ne pensselit, mitkä on käsissä, vaihtuu tässä tilanteessa saman tien toisiin pensseleihin, toimialajohtaja Juhana Hyrkkänen sanoo.

Vastaavia tositilanteita on tullut harvoin, mutta niitä harjoitellaan jatkuvasti. Hyrkkänen mainitsee Islannin tuhkapilven ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden. Harjoitukset alkoivat Tšernobylin vuoden 1986 onnettomuuden jälkeen.

Meteorologit laskevat leviämisennusteita: mikä potentiaalisessa paikassa on tuulen suunta ja nopeus, ja onko sateita. Tuulet ja ilmavirtaukset vaikuttavat siihen, mihin saasteet kulkeutuvat. Sateet vaikuttavat laskeumaan.

Tiedot lähtevät STUKille minuuteissa.

– Torstaina säätila oli sikäli yksinkertainen, että tuulen suunta oli kaikilla korkeuksilla aika vakio eikä sateita ollut odotettavissa, Hyrkkänen sanoo.

Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan 13.12.2020 klo 23.

Korjaus: Juttua täydennetty, kun TVO kertoi tarkempia tietoja laitoksen tapahtumien aikatauluista 12.12.20 klo 13.00. Korjattu viestintäpäällikön titteli.

Lisää aheesta:

Olkiluodon voimalassa harvinainen häiriötilanne – TVO:lla aavistus ongelman syystä, työntekijät eivät olleet vaarassa, katso tallenne tiedotustilaisuudesta

Suomi varautui torstaina iltapäivällä ydinonnettomuuteen – mutta menikö kaikki kuten piti? Näin ydinvoimayhtiö TVO ja viranomaiset vastaavat

Suomalaiset ovat ihastuneet laulavaan joulupukkiin, joka latoo tutun joululaulun keinoin tiskiin koronatotuuksia: ei koskea saa, ei halata saa, joulupukin kirjaan merkataan lasten nimien sijaan altistusketjut ja lahjojen tilalla jaetaan karanteenikäskyjä.

Joulupukki matkaan ei käy -nimistä videota on katsottu jutun julkaisun aikaan Facebookissa huimat 370 000 kertaa ja jaettukin noin 9 000 kertaa. Youtubessa katsomiskertoja on reippaat 67 000.

– Arvelin, että tämä saattaa joitakin kiinnostaa, mutta tämähän on levinnyt suorastaan viruksen lailla, kertoo laulava pukki Tatu Kemppainen.

Tämä pukki tietää, mistä puhuu: valkoisen parran takaa löytyy Kuopion yliopistollisen sairaalan operatiivisen keskuksen palvelukeskusjohtaja ja vastaava ylilääkäri.

Kemppaisen mukaan videon inspiraationa oli huoli joulupukin sekä varsinkin vanhempien ihmisten terveydestä joulun aikaan.

– Pukki on kuitenkin vanhempi herrasmies ja vatsakas. En tunne häntä tarkemmin, mutta hänellä voi olla myös verenpainetautia tai sokerit ja rasvat vähän koholla. Hänellä voi olla riski sairastua vakavampaankin koronainfektioon, Kemppainen pohtii.

– Huumori on hyvää lääkettä monessa tilanteessa, varsinkin, jos maailman meno on huolestuttava tai ahdistavakin. Huumorin kautta me pystymme katsomaan asioita vähän etäämpää ja hakemaan yhteisöllisyyttä.

Kummalliselle joululle voi ehkä nauraa

Kemppainen on saanut videosta valtavasti palautetta, pääasiassa positiivista sellaista.

– Minulle on välittynyt kuva, että ihmiset ovat saaneet laulusta juuri sitä mitä toivoinkin: he ovat voineet nauraa tälle kummalliselle joulun ajalle, joka meillä on nyt edessä, ja kaikelle huolelle, mitä siihen liittyy.

Pieni osa kommenteista on ollut kriittisiäkin. Niissä on lähinnä oltu huolissaan siitä, mitä lapset oikein videosta ajattelevat. Kemppainen itse uskoo, että lapset osaavat suhtautua erilaiseen jouluun hyvin.

– Luulen, että nykylapset ovat jo niin diginatiiveja, että eiköhän heille mene oikein hyvin läpi sellainen etäpukkipalvelukin.

Entisen ammattimuusikon joulu meni uusiksi

Ennen lääkärinuraansa Kemppainen tunnettiin muun muassa Leningrad Cowboys -yhtyeen kitaristina.

Vaikka ammattimuusikon arki on takanapäin, musiikki on edelleen iso osa Kemppaisen elämää. Hän soittaa eri kokoonpanoissa ja säveltää musiikkia.

Kemppaisen omat joulusuunnitelmat ovat menneet uusiksi koronatilanteen takia. Alun perin Kuopioon joulunviettoon oli tulossa läheisiä eri puolilta Suomea, muun muassa alueilta, joissa koronaepidemia on leviämisvaiheessa.

Nyt tapaamiset on siirretty myöhemmäksi ja joulut toivotellaan etäyhteyksin.

– Välillä pitää tehdä raskaita ja ikäviäkin päätöksiä, mutta tämä on vain yksi joulu muiden joukossa, Kemppainen toteaa.

Joulunaikaa on kuitenkin piristänyt muun muassa se, että Kemppaisen 20-vuotias muusikoksi opiskeleva poika on viettänyt paljon aikaa kotona, koska opinnot järjestetään nyt pääosin etänä.

Poika ja hänen muusikkokaverinsa ovat viettäneet paljon aikaa Kemppaisen kotistudiossa, ja isäkin on päässyt mukaan.

– Siinä saa sellaista uudenlaista nuoruuden intoa, kun näkee, miten nuoret touhuavat musiikin kanssa. Seuraan sitä siinä sivussa ja yritän välillä antaa jonkun setämäisen vinkin.

Lääkäri toivoo turvallista joulua

Suomalaisille Kemppainen lähettää lääkärin terveiset: pidetään turvavälejä, pestään kädet, käytetään kasvomaskeja.

– Koetetaan järjestää asiamme niin, että meillä kaikilla olisi hyvä ja turvallinen olla – erityisesti meidän mummoilla, ukeilla ja muilla, joilla on suurempi riski sairastua, Kemppainen toivoo.

– Ehkäpä tätäkin joulua voi myöhemmin muistella tietyllä tavalla hyvällä, jos me olemme omalta osaltamme tehneet siitä turvallisen. Vaikka emme ole naamakkain tapaamassa isovanhempia, niin ehkä siitä jää parempi muisto kuin siitä, jos infektio pääsee leviämään hallitsemattomasti. Sitä olisi ikävämpi muistella.

Lue lisää:

Isoon sukujouluun tottunut 8-vuotias tyttö kertoo, miltä tuntuu viettää joulu perheen kesken: "Outoa"

Joulupukkikin tekee tänä vuonna etätöitä: kuopiolainen pukki vierailee perheiden luona Teams-palaverissa

Milloin kannattaa tilata joulun ruuat ja matkaliput, entä ehtivätkö joululahjat perille vielä joulukuussa? Etsimme vastaukset

Joulupukin videopuhelu saa äidit kyyneliin ja lapset nauramaan – Napapiirin videopukki on vastaus korona-ajan matkailuhaasteisiin

Turun kaupungin koronatilanne on heikentynyt nopeasti viime viikkoina. Väkilukuun suhteutettu ilmaantuvuusluku on noussut jyrkästi juuri joulun alla.

Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmän puheenjohtajalla, johtajaylilääkäri Mikko Pietilällä ei ole antaa huonolle kehitykselle yksiselitteistä syytä. Osin kyse lienee testauksen tehostumisesta.

– Yksi mahdollinen tilannetta näennäisesti huonommaksi tilastoissa tekevä seikka on, että meillä on aika laajalti seulottu nyt tiedossa olevien tapausten perhekuntia. Sieltä on saatu melko runsaasti kiinni oireettomia tapauksia, toteaa Pietilä.

Testausten tarkemmalla kohdennuksella on Mikko Pietilän mukaan saatu enemmän tapauksia ilmi.

– Eli vaikka tilastoissa näyttää ikävältä, niin epidemian hallinnan kannalta se on erittäin hyödyllinen asia, huomauttaa Pietilä.

Haluamatta syyllistyä liialliseen optimismiin Pietilä arvelee, että tilanne saattaa olla jopa hieman tasaantumassa.

– Jos verrataan tämän viikon maanantaista torstaihin tullutta absoluuttista kertymää edellisen viikon vastaavaan, niin ilahduttavasti luvut ovat hieman pienemmät.

Annettujen suositusten ja rajoitustoimien tehoamisesta on ennenaikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä on kuitenkin toiveikas niiden tepsimisestä.

– Ilmaantuvuus ei ainakaan muutaman viime päivän aikana ole onneksi rajusti lisääntynyt.

Turkuun kirjattiin perjantaina 53 uutta tartuntatapausta, koko Varsinais-Suomeen 87.

Kokoontumisrajoitusten tiukentamisesta päätetään juuri joulun alla

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli perjantaiaamuna 16 potilasta hoidossa koronan takia. Mikko Pietilän mukaan luku alkaa olla lähellä syksyn huippua, mutta tehohoidon tarve on onneksi ollut vähäistä.

– Tehohoidon osalta tilanne on melko rauhallinen tällä hetkellä. Mutta vuodeosastoilla on melko runsaasti potilaita verrattuna syksyn aiempaan tilanteeseen. Myös alueemme terveyskeskusten vuodeosastoilla on koronapotilaita melko runsaasti hoidossa, kertoo Pietilä.

Alueellinen koronakoordinaatioryhmä kokoontuu seuraavan kerran ensi tiistaina tarkastelemaan epidemiatilannetta.

– Toivomme, ettei tarvitsisi mennä enää rajumpiin suosituksiin. Se tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi kokoontumisrajoitusten viemistä hyvin alas, ja yksityistilaisuuksien täydellistä välttämistä.

Ryhmän puheenjohtajana Mikko Pietilä tietää, ettei päätös olisi kenellekään mieluisa.

– Kukaan meistä ei haluaisi tätä tulossa olevana jouluna. Pyrin olemaan optimisti tässäkin asiassa, mutta kieli keskellä suuta. Ei nyt mokata tätä.

Epidemiaa torjuttu kaikin keinoin

Myös kaupunginjohtaja Minna Arve vetosi jo aiemmin viikolla koronakurin puolesta. Hän luonnehti Turun tilannetta erittäin vakavaksi.

Epidemian etenemistä Turussa on yritetty hillitä ottamalla käyttöön kaikki kaupungin käsissä olevat keinot. Esimerkiksi kaupungin sisäliikuntatilojen käyttöä rajattiin entisestään aiemmin viikolla, ja Turku on siirtänyt 4–9-luokkalaiset etäopetukseen loppulukukaudeksi.

Turun kaupungin keskiviikkoisen tiedon mukaan tartuntojen jäljitysprosentti on Turussa tällä hetkellä noin 65. Tämä tarkoittaa, että yli puolet tartunnoista voidaan vielä jäljittää.

Koronaviruksen jäljityksen työmäärä on kasvanut voimakkaasti viime viikkoina. Turku on ilmoittanut siirtävänsä vapaaehtoista henkilöstöään jäljitystyöhön muilta toimialoilta, joissa kuntalaisille suunnattuja palveluja on supistettu tai suljettu.

Varsinais-Suomen alueellinen koordinaatioryhmä jatkoi joulukuun alussa annettujen suositusten kestoa vuodenvaihteen yli. Suositukset ovat voimassa koko maakunnassa pääosin 10. tammikuuta saakka.

• Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Varsinais-Suomessa
• Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla
• Koronavirus lukuina

Klassisen nälkään

Helsingin kaupunginorkesteri päättää Beethovenin 250-vuotisjuhlavuoden konsertilla. Illan aikana kuullaan yksi länsimaisen taidemusiikin ikiklassikoista, Beethovenin viimeinen ja järjestyksessä yhdeksäs sinfonia. Mestari sävelsi sen kuurona. Finaalissa soi Oodi ilolle, joka tunnetaan myös EU:n epävirallisena kansallislauluna. Orkesteria johtaa Susanna Mälkki. Konsertti on maksuton.

Perjantai 18.12. klo 19 Helsingin kaupunginorkesteri: Beethovenin Yhdeksäs sinfonia.

Laulua monin äänin

Joulu ilman kuoroa on kuin riisipuuro ilman mantelia. Ylioppilaskunnan laulajat on jo vuosikymmenten ajan tuonut joulun helsinkiläisiin koteihin. Perinteeseen voi perjantaina osallistua muualtakin Suomesta. Joulukonsertti on taltioitu Temppeliaukion kirkossa. Kuoroa johtaa Pasi Hyökki.

Perjantai 18.12. kello 19 Ylioppilaskunnan laulajien etäjoulukonsertti.

Tamperelainen Mieskuoro Laulajat vastaa helsinkiläisten haasteeseen lauantaina. Se kajauttaa perinteisiä ja tuoreita joulunumeroita Tampereen Tuomiokirkossa.

Lauantai 19.12. klo 19 Mieskuoro Laulajien joulu. Tallenne katsottavissa Tapaninpäivään asti.

Poikakuoro Cantores Minoreksen joulukonsertit ovat täyttäneet Helsingin Tuomiokirkon äärimmilleen yli 65 vuoden ajan. Tämänvuotinen konsertti on katsottavissa virtuaalisesti loppiaiseen asti. Kuoroa johtaa Hannu Norjanen. Urkurina on Markus Malmgren ja tekstinlukijana piispa Teemu Laajasalo. Kaikki yllä mainitut kuorokonsertit ovat maksullisia.

Cantores Minores: Joulukertomus 6.1.21 asti.

Jazz virittää tunnelmaan

Joulua a cappelana tarjoilee kaksikin lauluyhtyettä: Club For Five ja Rajaton. Rajattoman ensimmäisestä joulukonsertista tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Nyt saa valita, kuunteleeko virtuaalisesti viittä vai kuutta ihmisääntä. Kenties molempia? Club for Fiven suoratoistokonsertti lähetetään Naantalin kirkosta. Konsertit ovat maksullisia.

Lauantai 19.12. klo 18 Club For Five Jouluna 2020 -livestriimi. Tallenne säilyy Tapaninpäivään asti.

Perjantai 18.12. klo 18 Rajaton Joulu 2020. Tallenne säilyy Loppiaiseen asti.

Suomen kiistaton tangokuningas Eino Grön ja kaikkien musiikkilajien enfant terrible Iiro Rantala esittävät kauneimpia joululauluja. Mukana on myös Veera Railio vahvistettuna Eikan enkelit -kuorolla. Ohjelmassa on ikivihreitä. Lisäksi Iiro Rantala esittää soolopianonumeroita, kuten John Lennonin Happy X-masin. Konsertti on maksuton.

Perjantai 18.12. kello 18 Iiro Rantala, Eino Grön & Eikan enkelit: livestream-joulukonsertti. Konsertti on katsottavissa 28.12. asti.

UMO Helsinki Jazz Orchestra esittää jazzsovituksen joulun iki-ihanasta balettiklassikosta, Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä. Duke Ellington ja Billy Strayhorn kirjoittivat ja levyttivät teoksesta oman versionsa 1960. Taltioitua konserttia johtaa Ed Partyka. Taatusti jotain erilaista. Konsertti on maksullinen.

Maanantai 21.12. klo 19 UMO Helsinki Jazz Orchestra: Pähkinänsärkijä. Tallenne katsottavissa 28.12. asti.

Rauhallista joulua

Pitkän linjan muusikko Pepe Willberg konsertoi tänä jouluna etänä Meilahden kirkossa. Ohjelmassa on nostalgiaa: lapsuuden rakkaimmat joululaulut. Willbergin joulukvartettiin kuuluvat Anu Kosonen (piano), Sirkku Hilanko (viulu), Niklas Hagmark, (sello) ja Ville Vannemaa (puhaltimet).

Perjantai 18.12. kello 20 Pepe Willberg & Joulukvartetti: Kynttilöiden syttyessä.

Oopperalaulaja Waltteri Torikan piti alun perin järjestää joulukonserttikiertue kirkoissa. Se vaihtui striimikonsertiksi, jossa kuullaan klassikoita ja maistiaisia laulajan albumeilta. Konsertissa nähdään erikoisvieraita.

Lauantai 19.12. klo 17 Waltteri Torikka: Joulun toivo. Tallenne katsottavissa Tapaninpäivään asti.

Melankolista, taiteellista, omaäänistä ja harrastakin musikkia tehnyt Samuli Edelmann striimaa oman joulukonserttinsa etänä Valamon luostarista. Edelmannia säestää Matti Paatelma. Konsertin tuotto lahjoitetaan Valamon luostarille. Kaikki tässä osiossa mainitut konsertit ovat maksullisia.

Sunnuntai 20.12. klo 20 Samuli Edelmann: Joulukonsertti.

Kevyttä joulua

Iskelmälaulaja Suvi Teräsniska julkaisi viikko sitten uuden joululaulun nimellä Tämä maailma tarvitsee rakkautta. Aiemmin häneltä on kuultu versio Tulkoon joulu -kappaleesta. Molemmat saatetaan kuulla Joulun henki -konsertissa.

Perjantai 18.12. klo 19 Suvi Teräsniska: Joulun henki.

Pop-tähti Saara Aallon ja vuoden 2014 tangokuningas Teemu Roivaisen konsertti on taltioitu Seinäjoen Lakeuden risti -kirkossa. Konsertissa kuullaan joululauluja Walking in the Airista Ave Mariaan. Konsertin jatkot järjestetään Facebookissa.

Lauantai 19.12. klo 19 Saara Aalto ja Teemu Roivainen: Tuhannet tähdet. Tallenne katsottavissa viikon.

Tänä syksynä Vain elämää -tv-ohjelmassa esiintynyt Reino Nordin striimaa joulukonsertin, jossa kuullaan myös akustisia tulkintoja näyttelijä-muusikon omasta tuotannosta. Mukana on lisäksi Nordinin itsensä tekemä joululaulu Meidän valo. Kaikki tässä osiossa mainitut konsertit ovat maksullisia.

Lauantai 19.12. klo 19 Reino Nordin: Meidän valo.

Raskasta joulua

Raskasta Joulua -keikka tarjoilee nimensä mukaisesti “raskaalla kädellä sovitettuja joululauluja”. Mukana ovat kaikki tämän vuoden solistit muun muassa Battle Beastin Noora Louhimo sekä One Desirestä ja Sturm und Drangista tuttu André Linman. Paikkana on konserttitalo, johon on varta vasten rakennettu muun muassa kuusimetsä.

Lauantai 19.12. kello 19 Raskasta joulua -kiertueen solistien livestream-keikka.

Teräsbetonista tunnetuksi tullut Jarkko Ahola konsertoi Tampereen Tuomiokirkosta. Aiheena ovat tietysti joululaulut. Rock-tenorin ensimmäinen sooloalbumi oli nimeltään Ave Maria – Joulun klassikot (2012) ja myi heti tuplaplatinaa. Jouluista kokemusta siis on. Molemmat konsertit ovat maksullisia.

Tiistai 22.12. klo 19 Jarkko Ahola: Joulukonsertti 2020.

Lue myös:

Huijarit häirinneet Kauneimmat joululaulut -verkkotapahtumia – Suomen lähetysseura tehnyt rikosilmoituksen valetapahtumista

Yhdysvaltain itärannikolle torstaina saapunut talven ensimmäinen kunnon lumimyrsky on aiheuttanut satoja liikenneonnettomuuksia. Niissä on kuollut ainakin neljä ihmistä.

Kymmeniä juna- ja lentovuoroja on jouduttu perumaan.

New Yorkin osavaltiossa ja Pennsylvaniassa tuli paikka paikoin jopa metri lunta.

New Yorkin kaupunkiin myräkkä jätti parinkymmenen sentin lumipeitteen, mikä on enemmän kuin koko viime talvena.

Runsaat 20 senttiä lunta tuli kerralla myös Bostoniin. Massachusettsin kuvernööri kehotti ihmisiä jäämään kotiin, jollei ole pakko lähteä autolla liikkeelle.

Lumimyrsky ei aiheuttanut niin paljon haittaa kuin ehkä muulloin, sillä monet amerikkalaisistakin ovat koronan vuoksi etätöissä kotonaan. Paitsi esimerkiksi jutun alussa videolla esiintynyt vähäpukeinen turistihoukutin.

Lumisade on perjantain puolella loppunut, ja lumi sulaa viimeistään sunnuntaina sään lämmetessä.

Tässä vielä video siitä, miltä lumimyräkän tulo näytti New Yorkin Times Squarella.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi perjantaina tuomion tapauksessa, jossa mies puukotettiin kuoliaaksi Joensuussa Noljakan koulun lähellä viime vuoden syyskuussa. Tekohetkellä 19-vuotias puukottaja sai taposta yksitoista vuotta vankeutta ja päälle vuoden kestävän valvonta-ajan.

Uhri, 26-vuotias joensuulaisopiskelija lähti myöhään illalla 14. syyskuuta 2019 käymään kotinsa läheisellä pankkiautomaatilla Joensuun Noljakassa.

Mies nosti automaatista 50 euroa. Hän ei ehtinyt kävellä kuin parisataa metriä automaatilta, kun kaksi tuntematonta miestä hyökkäsi yllättäen kimppuun.

Noin tuntia myöhemmin puolenyön jälkeen ulkopuolinen soitti hätäkeskukseen, kun hän löysi kevyenliikenteenväylältä Noljakan koulun läheltä verissään olevan kuolleen miehen.

Tuomittu oli syyntakeinen, mutta ihannoi väkivaltaa

Syyttäjä vaati tuomiota myös törkeästä ryöstöstä. Syyttäjä katsoi, että teon motiivina oli ollut ryöstää uhrilta 50 euroa ja tupakkaa.

Syyte törkeästä ryöstöstä kuitenkin kaatui, koska oikeus ei saanut selvää, oliko väkivaltaisen teon motiivina raha. Näyttö ei myöskään riittänyt todistamaan sitä, että tuomittu olisi ryöstänyt setelin uhrilta, koska seteliä ei löytynyt.

Oikeudelle jäi epäilys, että motiivina on voinut olla pelkkä väkivallan kohdistaminen. Tekijää pidettiin mielentilatutkimuksessa syyntakeisena, mutta väkivaltaa ihannoivana.

Erilaisia korvauksia tekijä määrättiin maksamaan lähes 45 000 euroa ja korot päälle. Summa sisältää muun muuassa oikeuskuluja, hautajaiskustannuksia sekä kärsimyskorvausta uhrin nuorelle vaimolle.

Uhrista löytyi ainakin yksitoista puukoniskua. Hänen ei katsottu humalatilansa vuoksi pystyneen puolustautumaan yllätyshyökkäystä vastaan. Uhri menehtyi nopeasti vammoihinsa.

Paikalla olleen toisen miehen ei voitu osoittaa osallistuneen väkivallantekoon eikä häntä siksi tuomittu teosta.

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen tai hakea muutosta ennakkopäätösvalituksella korkeimmasta oikeudesta.

Lue myös:

Kohtalokkaaseen puukotukseen riitti 50 euroa ja tupakka-aski

Nuori mies löytyi kuolleena joensuulaisen koulun läheisyydestä – poliisi epäilee henkirikosta

Entä jos rokotteita ei saadakaan Suomeen, koska niitä kuljettava rekka ryöstetään?

Uhkakuva on niin todellinen, että siihen on pitänyt varautua.

– Kuljetuserän tai kontin varastamiselle on iso riski olemassa, sanoo koronavirusrokotteiden tilauksesta vastaava THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander.

Kansainvälinen poliisi Interpol tiedotti vaarasta globaalisti joulukuun alussa: äkillisesti kasvanut rokotteiden kysyntä tulee todennäköisesti houkuttelemaan tilanteesta taloudellista hyötyä hakevia rikollisia. Interpolin varoitus koski väärennettyjen rokotteiden jakelun ja myynnin lisäksi laillisten valmisteiden varkauksia kuljetusten ja säilytysten aikana.

– Rikollisten mielenkiinto rokotetta kohtaan voi olla samaa luokkaa kuin huumaaviin lääkkeisiin, kertoo Relander THL:stä.

– Tuskin sininen Pfizer-rekka ajaa ympäri Eurooppaa ja mainostaa, että täällä on meidän rokotteita, hän jatkaa.

• Lue myös: 5 000 suomalaista saanee koronarokotteen heti joulun jälkeen – "Kyseessä symbolinen ele" arvioi STM:n Tuija Kumpulainen

Rokotevalmistaja Pfizerin viestintäpäällikkö Jutta Joutseno välittää yhtiö logistiikan asiantuntijoiden sähköpostivastaukset Ylelle: Yhtiön tiedossa ei ole koronarokotteiden varkaustapauksia, eikä rokotteen kuljetuksiin ole toistaiseksi kohdistunut uhkia. Asiaan on kuitenkin valmistauduttu ja kuljetusratkaisujen valinnassa myös tämä asia otetaan huomioon.

Turvallisuussyistä emme avaa tarkemmin sitä, miten tai kenen toimesta rokotteet kuljetetaan Suomeen. Lähetyslaatikoissa on GPS-seurantaa hyödyntävä anturi. Global Security vastaa tuotteiden ja niiden kuljetusten suojaamisesta. Kuljetustapa valitaan toimipisteittäin, jotta se on mahdollisimman turvallinen ja suoraviivainen, todetaan Pfizerin Ylelle lähettämässä viestissä.

Asia otetaan myös THL:ssä hyvin vakavasti, vaikka riski rokotteiden varastamiselle nimenomaan Suomessa arvioidaan pieneksi.

– Jos rikollinen ryhmä haluaa rokotteet kaapata, sen ensisijainen vaihtoehto tuskin on käydä tekemässä se Suomessa. Riski pitää ottaa kuitenkin huomioon, koska tilanne poikkeaa normaalista, kertoo Relander.

"Poliisisaattuetta tai karnevaalia ei ole tarkoitus ympärille rakentaa"

Rokotteisiin kohdistuvaa ryöstöriskiä minimoidaan THL:n mukaan muun muassa siten, että tiedot kuljetuksista ja säilytyksestä pidetään mahdollisimman pienen piirin tiedossa.

– Jokainen tiedostaa mitä tarkoittaa, ettei luovuteta tietoa kuin asianomaisille. Vaikka riski on äärettömän pieni, erityisesti pitkäaikaiset varastointipaikat täytyisi pitää suuren yleisön tietämättömissä, sanoo Relander.

Toimittajat haluaisivat kertoa näyttävästi kansalaisille rokotteiden kuljetusoperaatiosta, mutta useat kysymykset ja kuvauspyynnöt jäävät tällä hetkellä turvallisuussyistä ilman vastauksia.

– Niitä kysytään ihan hirveästi. Media haluaa valokuvia rokotteista, kun ne lastataan, ja rekoista kun ne lähtevät ja lentokoneista kun ne laskeutuvat, sanoo Relander THL:stä.

Spektaakkelia ei ole kuitenkaan luvassa, sillä logistinen ketju pyritään pitämään viimeiseen asti salassa.

– Tämä on juuri sitä tietoa, mitä ei voida toimittaa, koska siinä paljastetaan koko maailmalle mitä kautta rokotteet kulkevat.

Rokote-erät saapuvat Suomeen lähipäivinä tai -viikkoina THL:n johtaja Relanderin mukaan kaikessa hiljaisuudessa muun rahdin seassa.

– Poliisisaattuetta tai karnevaalia ei ole tarkoitus kuljetuksen ympärille rakentaa.

Tosin ensimmäinen symbolinen rokote-erä saattaa olla tähän poikkeus. Se saanee ainakin politiikot ja median liikkeelle.

– Meidän toive olisi, että siitä ei hirveästi huudeltaisi, mutta koska kyseessä on historiallinen hetki niin varmaan tärkeät ihmiset ovat olkapäät paljaana ottamassa ensimmäisiä satseja, lohkaisee THL:n lääketukkukaupan johtaja Relander.

Lue lisää:

Finnair Cargo valmistautuu rokotekuljetuksiin maailmanlaajuisesti – liiketoimintajohtaja: "Keskusteluja on paljon, lähinnä valmiusasteella"

Noin 400 000 kunta-alan eläkeläistä sai tammikuun eläkkeensä pankkitililleen virheellisesti jo eilen torstaina.

Kyse oli julkisalan eläkelaitos Kevan tekemästä virheestä, jonka vuoksi kyseiset kunta-alan eläkeläisten tammikuun eläkkeet lähtivät liian aikaisin maksuun.

Vielä torstaina Keva ilmoitti verkkosivuillaan, että tammikuun eläkkeen voi palauttaa takaisin. Sittemmin Keva päivitti omaa ohjeistustaan ja toivoi, ettei rahoja palautettaisi vielä takaisin, sillä verottajan kanssa neuvoteltiin yhteisestä ratkaisusta.

Nyt Keva sekä Verohallinto ovat löytäneet ratkaisun siihen, miten pankkitilille kilahtaneiden tammikuun eläkkeiden kanssa tulisi menetellä. Selvitettävänä on ollut muun muassa se, vaikuttaako summa tämän vuoden verotukseen.

Nyt yhteinen ratkaisu on löytynyt: veroseuraamuksia ei koidu eikä rahoja peritä takaisin – mutta tammikuun 4. päivä ei kannata odotella eläkemaksua, jos sen sai virheellisesti liian aikaisin.

– Teemme asiaan teknisluontoisen korjauksen siten, että vuoden 2020 eläketulo kirjautuu oikein ja samoin vuoden 2021. Täten eläkkeensaajalle ei aiheudu tästä mitään verotuksellisia seuraamuksia, kertoo varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Kevasta.

Joulukuun virhemaksu kirjataan siis järjestelmissä tammikuulle.

Keva ei enää pyydä eläkemaksun eilen saaneita palauttamaan summaa. Rahat on jo ehtinyt palauttaa Kevalle tähän mennessä muutamia kymmeniä henkilöitä. Heille tammikuun eläke maksetaan oikeana maksupäivänä 4.1.

Mikander kertoo, ettei tammikuun eläkkeen nyt jo saaneiden henkilöiden tule enää olla erikseen yhteydessä Kevaan asian suhteen.

Valtiovarainministeriö antoi Mikanderin mukaan ratkaisulle vihreää valoa.

Kansaneläkelaitos (Kela) kertoi puolestaan torstaina, että esimerkiksi joulukuun toimeentulotukia ei aiota periä takaisin liian aikaisin maksetun tammikuun eläkkeen vuoksi.

Seuraavan kerran kunta-alan eläke maksetaan 3.2.2021.

Oikaisu 18.12.2020 klo 15.07: Korjattu Kevan määritelmä eläkevakuutusyhtiöstä eläkelaitokseksi.

Keva maksoi tammikuun eläkkeet jo joulukuussa: ylimääräisen maksun voi palauttaa myös itse, neuvoo Keva – Verottaja: Nyt kannattaa odottaa hetki, viranomaiset ratkaisevat asian

Kuntien eläkeläiset saivat rahat liian varhain, mitä eläkeläisen pitää nyt tehdä? Viisi kysymystä ja vastausta – verottaja: "nyt kannattaa odottaa rauhassa pari päivää"

Kelan tukia epäillään huijatun viime vuonna noin 12 miljoonalla eurolla. Väärinkäytösepäilyjä vietiin poliisin tutkittavaksi 1309. Tästä kertoi Helsingin Sanomat alkusyksystä.

Sosiaaliturvan huijaukset ovat oikeastaan joskus hyvä asia. Niitä pitäisi olla lisää. Näin sanoi Tampereen yliopiston hallintotieteiden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.

Juttelin Rautiaisen kanssa elokuussa toista juttua tehdessäni.

Rautiaisen heittämä ajatus perustui aineistoon, jonka mukaan sosiaalietuuksien väärinkäyttö vaikuttaa perheväkivallan määrään. Siis: lapsia tai puolisoita pahoinpidellään vähemmän, jos huijauksia on enemmän.

Se että sosiaaliturvahuijauksilla ja perheväkivallalla on yhteys, on asia, jota harva tulee ajatelleeksi.

Se on esimerkki arvaamattomista vaikutuksista. Ne voivat olla hyviä, huonoja tai melko neutraaleja, mutta ihmisen arkijärjelle ne ovat todella vaikeita hahmottaa.

Toimittaja Mari Mannisen tuore kirja Hyvät aikeet - Miksi autamme ja mitä siitä seuraa? sisältää toisen esimerkin.

Manninen kertoo, kuinka hyvää tarkoittavat auttajat matkustavat kehitysmaiden orpokoteihin tekemään vapaaehtoistyötä ja hoitamaan lapsia. Se on luonut orpokotiturismista bisneksen: lapsia ostetaan köyhistä perheistä orpokoteihin, jotta turisteilta saataisiin rahaa.

Esimerkiksi Kambodžassa turistit piipahtavat leikkimässä lasten kanssa orpokodeissa. Äärimmillään lapsia pidetään nälässä ja puetaan ryysyihin, jotta turistit heltyisivät antamaan rahaa.

Hyvää tarkoittavan auttamisen seuraus onkin lisääntyvä kurjuus.

Kuten Manninen korostaa, tämä ei tarkoita tietenkään, että auttamista seuraa väistämättä kurjuus.

Apu on tarpeen, mutta kuten terveydenhoidossa, väärä lääke voi vain pahentaa oireita. Viisautta on tutkia, tepsiikö lääke.

Suurin ongelma on usein se, että kaikkia kustannuksia ei sisällytetä laskelmiin.

Usein niitä on vaikea arkijärjellä selvittää.

On paljon asioita, joiden suoraa vaikutusta on vaikea laskea. Siksi ne jätetään huomiotta.

Usein vaikutukset tiedetään, mutta jos ne eivät ole suoraan koettavissa, ne jätetään huomiotta.

Orpokotiturismi tuntuu auttamiselta. Siksi se jatkuu edelleen.

“Meillä on hyvät aikeet, mutta olemme sangen sokeita sekä apumme syistä että seurauksista”, Mari Manninen kirjoittaa.

Klassinen vastaava esimerkki ovat ympäristöasiat tai vaikkapa luonnonvarojen käyttö.

Taloustieteen piiriin on syntynyt kokonainen ala, ympäristötaloustiede. Sen ajatuksena on ollut, että saastuttamista ja luonnonvarojen käyttöä ei huomioida taloustieteessä haittoina.

Kustannuksista jäävät siis laskematta kustannukset ympäristölle.

Taloustieteessä on vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tajuttu, että myös ympäristölle tulee lasku.

Ympäristötaloustiede tutkii markkinoiden epäonnistumista, kiteyttää ympäristötaloustieteilijä, apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta.

Soitin Ahlvikille, joka selitti ympäristötaloustieteen perusidean näin: Nyt useiden tuotteiden hinta ei ota huomioon kaikkea. Hinta esimerkiksi sähkölle on liian matala, koska se tulee vain siitä kulusta, joka tuottajalle tulee. Jos vaikka sähkön tuottaja ostaa hiiltä ja polttaa sen, hän maksaa vain ostamastaan hiilestä. Hiilen poltossa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon kaikki sen yhteiskunnalliset kustannukset, kuten ilmansaasteet ja hiilidioksidipäästöt.

Päästökauppa on tietenkin yritys hinnoitella päästöjä.

Ongelma on, että ilmastolle on vaikea panna hintaa. Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa satoon, ihmisten elämään ja talouteen? Miten vaikkapa kuivuutta tai merenpinnan nousun kaikkia vaikutuksia laskea – ja vaikutukset kun voivat ulottua satojen vuosien päähän?

Mitä monimutkaisempi vaikutusketju, sitä useammin moni nostaa kätensä pystyyn. Parempi olla tekemättä mitään.

Typerä ja kyyninen sanonta kuuluukin: Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla.

Eihän se niin mene, että hyvät aikeet olisivat pahasta. Lopputulosten vaikutuksia vain ei osata aina arvata. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä enemmän muuttujia.

Mitä tulee alussa mainittuun sosiaaliturvavilppiin: Pauli Rautiaisen tarjoama lääke ongelmiin ei ole lisätä vilppiä, vaan parantaa universaalia perusturvaa.

Heikki Valkama

Kirjoittaja on kirjailija ja Ylen toimittaja, joka päätti verhoiluttaa sohvan, vaikka uuden ostaminen olisi kaikkien kulujen jälkeen tullut halvemmaksi. Oppiarvoltaan Valkama on valtiotieteen maisteri, pääaineena taloushistoria.

Blogista voi keskustella 19.12. klo 23.00 saakka.

Lue myös

Pomot käyttävät työmatkoihin enemmän aikaa kuin duunarit – etätyöt tasasivat työmatkat

Heikki Valkama: “Valintamme ei osunut tällä kertaa sinuun” – työnantajakin voi mokata työnhaun

Heikki Valkama: Sä kun olet ammattilainen, voisit vähän auttaa – teettävätkö kaverit sinulla häikäilemättä ilmaistyötä?

Ravintoloitsija Tapio Leppänen valuttaa aamupäivän toiselle asiakkaalle tuoppiin kullankeltaisen mallasjuoman. Heikki Ryhänen maksaa tilaamansa oluen paperirahalla ja tiukentaa otettaan flexistä. Pienen vasikan kokoinen Rölli-koira ei turvaväleistä piittaa, vaan losauttaa lämpimät tervehdykset jokaiselle paikalla olijalle pehmeällä kielellään.

Televisiossa uutiset pauhaavat tuttua sanomaa: koronatilanne kiihtyy Suomessa. Lisää tartuntoja, lisää rajoituksia.

Tiskin viereisessä pöydässä asiakas ryystää kahvia kupista kertakäyttökasvomaski leukansa alle venytettynä. Tavallisesti hän ei sitä pitäisi, mutta aamulla oli käytävä terveyskeskuksessa.

– Ajattelin, että laitetaan nyt sitten, mies toteaa.

Hiljaisena tiistaiaamupäivänä asiakkaat ja ravintolayrittäjät juttelevat aivan muusta kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta. Keski-Suomen ja Pirkanmaan rajalla sijaitseva parin tuhannen asukkaan pikkukunta Kuhmoinen on säästynyt suuremmilta tartuntaryppäiltä.

– Porukka rupee olemaan selkeästi kyllästynyttä. Totta kai koronakin melkein joka päivä tulee esiin, mutta se on vähentynyt puheenaiheena, Tapio Leppänen kertoo.

Keväällä oli toisin.

Koko Suomi seurasi oudon taudin leviämistä maailmalta meille herkeämättä. Maaliskuun lopussa ravintoloiden ovet menivät säppiin. Mökkipaikkakunta Kuhmoinenkaan ei säästynyt koronalta.

Leppäset saivat tuntea lukuisten muiden sairastuneiden tavoin henkilökohtaisesti, miltä tuntuu, kun tartuntatauteihin liittyvää häpeäleimaa yritetään istuttaa omaan otsaan.

Leimaamisen pelko piinaa sairastunutta

Kuhmoisten Facebook-ryhmään julkaistiin huhtikuun alkupäivinä viesti: “…No korona tuli kylään…“ Verkkokeskustelijat kyselivät toisiltaan, kuka tartunnan on saanut.

Nopeasti vihjailevaksi äitynyt viestiketju osoitti paikalliseen ravintolayrittäjäpariskuntaan.

Uteliaisuus ei ole vain pienten paikkakuntien ongelma.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tutkinut karanteenikokemuksia ja Covid19-stigmaa, eli häpeäleimaa, pääkaupunkiseudulla. Tutkimukseen osallistui 64 vastaajaa, jotka kuuluivat 24:ään perheeseen. Erikoistutkija Anna-Leena Lohinivan mukaan stigma oli yllättävän yleinen, ja sitä esiintyi lähes jokaisessa tutkimukseen vastanneessa perheessä.

Useammin leimaantumisen pelosta tai itsensä stigmatisoinnista kärsivät aikuiset.

– Ihminen saattoi pelätä olevansa tartuttava karanteenin jälkeenkin. Vastaajat pelkäsivät naapurien katsovan, että tuolla tuo nyt kävelee. Ystäviltä tulevaa stigmatisointia saattoi olla se, että välteltiin tapaamasta koronan sairastanutta, Lohiniva kertoo.

Vastaavanlaisia kokemuksia on havaittu muidenkin tartuntatautien, kuten tuberkuloosiin ja HIV:n kohdalla. Leimaantumisen pelolla voi olla merkittävä kansanterveydellinen vaikutus, mikäli se estää sairastunutta hakeutumasta hoitoon tai testeihin.

Haasteellisen tilanteesta tekee se, että pelkoa lietsotaan monesta suunnasta ja se istuu syvällä rakenteissa. Siihen syyllistyvät niin viestinnän ammattilaiset kuin tavalliset kansalaisetkin.

Pelko saa lisäpontta median välityksellä, kahvipöytäkeskusteluissa – ja myös sosiaalisessa mediassa.

– Pääkaupunkiseudun asuinalueiden Whatsapp-ryhmissä oli syyllistämistä, miten joku on mennyt ottamaan tuollaisen tartunnan: on matkustanut jonnekin tai mennyt juhliin.

Lohiniva toteaa, että pienellä paikkakunnalla tilanne on kriittisempi.

– Ollaan pienissä ympyröissä, ja helposti myös tiedetään, kenellä tartunta on. Ei voi olla anonyymi, kuten pääkaupunkiseudulla.

“Sitä vaan ajatteli ihmisten pikkusieluisuutta”

Samaan aikaan kun viestimylly jauhoi Kuhmoisten somekanavalla huhtikuussa, Eila Leppänen makasi toipilaana kotinsa ruskealla nahkasovalla.

Lääkärin diagnosoima keuhkoputkentulehdus oli vahvistunut testissä koronaksi.

– En tiedä onko tämä nyt rumasti sanottu, mutta tuntui, kuin olisin kasikymppinen mummu. En jaksanut kävellä, enkä tehdä yhtään mitään. Oli pientä lämpöä ja hengenahdistusta, Leppänen muistelee oireita.

Kertoessaan henkilökohtaisella sometilillään tartunnastaan, hän ei arvannut, että joutuisi pian painostetuksi vastaamaan aiheesta tuntemattomillekin uteliaille.

Edes yrittäjyys ei muuta sitä faktaa, että yksityisyyden suoja ja potilaan oikeudet suojaavat sairastunutta. Siispä ravintolayrittäjäänkään ei tarvitse kertoa tartunnastaan asiakkaille julkisesti.

Ensimmäisenä Kuhmoisten ryhmään tulleet viestit huomasi Tapio Leppänen.

Tilanteen muisteleminen korpeaa häntä silmin nähden edelleen, vaikka kuukaudet ovat kuluneet ja vuosi lähenee loppuaan.

Miestä ärsytti eniten se, että kohteeksi joutui kylälle suhteellisen hiljattain muuttanut puoliso.

– Kyrpihän toi, että ruvettiin heti kaivamaan. Sitä vaan ajatteli ihmisten pikkusieluisuutta ja uteliaisuutta. Mikä hiton halu kaikilla on tietää, kenellä se on? Kun ajatellaan koronaa, niin sairastunutta aletaan vältellä ja pidetään likaisena ihmisenä. Sen selkeästi huomasikin, hän sanoo.

Tapio kertoi näkemistään viesteistä vaimolleen.

– Olin sillä hetkellä aika kipeä, ettei se silloin harmittanut niin paljon. Vähän sen jälkeen rupesi harmittamaan, Eila Leppänen muistelee.

– En ollut matkustellut ulkomailla ja suurin osa päivistäni oli kulunut töissä. Korona on tullut tuosta ovesta jonkun mukana, Leppänen jatkaa ja nyökkää kohti ravintolan ovea.

Sisään kävelee päivän kolmas asiakas. Hän hakee ravintolaan unohtuneen puukkonsa tupen ja morjenstaa tuttuja.

Keväällä erityisesti ravintolaan viittaaminen loukkasi yrittäjiä.

Ravintola-alalla oli jo valmiiksi vaikeaa. Kun ovet olivat kiinni, rahaa ei tullut mistään, mutta kulut juoksivat.

– Kun vielä annettiin kuva, että baari on saastainen, niin se oli jo aika noloa, Eila Leppänen sanoo.

Lopulta Tapio Leppänen päätti jättää viestinsä ketjuun ja ilmoittaa samalla, että on itsekin negatiivisesta testituloksesta huolimatta kotona. Keskustelun suunta muuttui kannustavaksi ja ylläpitäjä poisti julkaisun pahoittelujen kera.

Kalabaliikki ei ollut siltikään vielä loppuunkäsitelty.

Koirakaverikin kaikkosi

Leppäset asuvat Kuhmoisten aitiopaikalla, hiljaisen kylän vilkkaimman kadun varrella. Samassa talossa sijaitsee pariskunnan omistama ravintola. Työmatkan voi mitata metreissä.

Kun Eila Leppänen tervehtyi, hänen oli aika lähteä ovesta ulos ja lenkkeilyttämään koiraa. Jalkeille lähteminen oli myös lääkärin suositus.

– Minulle tultiin kertomaan jonkun asiakkaan huutaneen kaupassa, että mitä helvettiä se Leppäsen rouva lenkittää koiraa meidän lähellä. Olin kävellyt toisella puolella katua. Myös kaupassa minua väisteltiin.

Oudoin epäluulon ilmentymä liittyy niin ikään pariskunnan koiraan.

– Meidän koiralla on ollut aiemmin koirakaveri tässä kylässä, mutta tänä päivänäkään se ei saa tulla lähellekään mun koiraa. En tiedä mistä on aikoinaan lähtenyt juttu, että eläimet voi tartuttaa koronaa, hän pohtii.

Tilanteen sulattamista helpotti se, että juorujen ja epäasiallisen kohtelun takana oli vain muutamia ihmisiä.

Suurin osa kyläläisistä ja asiakkaista tuki somepyörityksen keskelle joutunutta pariskuntaa toipilasaikana ja sen jälkeenkin.

Kanta-asiakkaat eivät ole hylänneet. Kun kello lähestyy puoltapäivää ovi alkaa käydä tiuhemmin.

– Vastakkainasettelua ei tullut kovin isolta ryhmältä. Muut pitkälti ymmärsivät, että näin on käynyt, eikä sille piruakaan voi. Kukaanhan ei ole hakenut itselleen minkäänlaista kuppaa tuolta maailmalta, Tapio Leppänen toteaa.

THL:n erikoistutkijan Anna-Leena Lohinivan mukaan stigmaa vahvistetaan usein tahattomasti ja täysin ajattelemattomuuttaan.

– Juoruilulla voi olla pitkäkestoiset vaikutukset kohteeksi joutuneen sosiaalisiin suhteisiin ja elämään muutenkin, Lohiniva muistuttaa.

Eila Leppänen huomauttaa, että hän itse on tottunut käsittelemään elämässään hankaliakin asioita ja ihmisten negatiivisia asenteita. Herkemmälle ihmiselle jo muutamat ilkeämieliset teot ja kommentit voivat olla liikaa.

– Toivon, että jos joku saa vastaavaa kritiikkiä ja kohtelua, hän osaa sen sulattaa. Niistä ei kannata ottaa itseensä.

Koronan sairastaneella on myös viestinsä niille, jotka esittävät mielipiteitään ja ajatuksiaan netissä tai osallistuvat tartunnan saaneiden selvittelyyn syyttä.

– Energiansa voisi käyttää muutenkin kuin kirjoittamalla, mitä ensimmäisenä tulee mieleen. Ainakin pitäisi ajatella pidemmälle ennen kuin laukaisee viestinsä pihalle asti.

Puheensorina jatkuu baarissa.

Kun paikalle jäävät enää asiakkaat ja yrittäjät, koronaa jaksaa tuskin mainita kukaan muu kuin jälleen vakavana kameraan katsova uutistenlukija.

Koronan läpi -jutuissa ja -ohjelmissa käsitellään pandemian tuomia muutoksia. Katso Ylen erikoislähetys aiheesta torstaina 17.12. TV1:ssä kello 19 - 20:30. Jaa tarinasi, videoita tai kuvia valon hetkistä korona-ajan keskellä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo olevansa syvästi järkyttynyt Helsingin Koskelassa tapahtuneesta henkirikoksesta, jonka uhrina oli 16-vuotias poika ja epäiltyinä kolme samanikäistä poikaa. Ohisalo kuvailee teon järkyttävän yhteiskuntarauhaa.

– Tällaista ei missään nimessä pitäisi hyvinvointivaltiossa tapahtua. Täytyy kysyä, mikä ajaa ihmisiä tekemään näin järkyttävän teon. Osoitan osanottoni uhrin omaisille.

Ohisalon mukaan tämän päivän yhteiskunnassa monella menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla osalle kasautuu hyvin vakaviakin ongelmia.

– Kiusaamisessa on pahimmissa tapauksissa kyse erittäin rikollisesta toiminnasta. Olemme jo aiemmin keskustelleet ministerien kesken asiasta, ja yksinäisyyden ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Moniammatilliseen yhteistyöhön panostettava

Ohisalo sanoo poliisin resurssien laskeneen viimeisen vuosikymmenen aikana jatkuvasti vuoteen 2017 saakka.

– Nyt olemme vahvistaneet ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää työtä, josta konkreettinen esimerkki on Ankkuri-toiminta. Tässä poliisi työskentelee yhteistyössä sosiaalitoimen, koulujen, nuorisotyön ja terveystoimen kanssa.

Ohisalo tunnustaa myös lastensuojelun pitkään jatkuneen resurssivajeen. Hallitus on hänen mukaansa pyrkinyt kohtuullistamaan lastensuojelun asiakasmääriä.

– Lastensuojelun ammattilaisilla pitäisi olla enemmän aikaa paneutua tapauksiinsa. Olen myös pitänyt esillä sitä, että erityisen huolenpidon jaksoja olisi tarpeeksi tarjolla.

Erityisen huolenpidon jaksolla tarkoitetaan moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jolla katkaistaan lapsen itseensä kohdistama vahingollinen käyttäytyminen.

Jonot ovat kasvaneet myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.

– Varhainen puuttuminen on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kestävämpää. Viranomaisten on tärkeää nostaa oman työnsä arjesta huolestuttavia kehityskulkuja ja herätellä muuta yhteiskuntaa, ennen kaikkea poliitikkoja, huomioimaan oman roolinsa ja vastuunsa näissä asioissa.

Lue lisää aiheesta:

Uutta tietoa Koskelan henkirikoksesta: teossa nöyryyttäviä ja raakoja piirteitä – Poliisi epäilee, että epäillyt pojat ovat kohdistaneet uhriin väkivaltaa jo aiemmin

Pohjalainen Kruunupyyn kunta irtisanoutuu vuoden valmentajaksi valitsemansa Linda Karlströmin juutalaisvastaisista mielipiteistä.

Karlströmin palkinnut Kruunupyyn sivistyslautakunta tiesi naisen rokotekriittisyydestä, mutta juutalaisvastaiset mielipiteet tulivat lautakunnalle yllätyksenä. Häntä oli suositeltu kunnianosoituksen saajaksi.

Kunta lähetti tiedotteen asiasta torstaina medialle.

– Lautakunta oli tietoinen Karlströmin osallistumisesta rokotevastaisuuteen, mutta ehdottomasti ei hänen kiistanalaisista, epäilyttävistä ja antisemitistisistä mielipiteistä, jotka ovat ilmenneet nyt Ruotsin TV:n paljastuksesta, tiedotteessa sanotaan.

Kruunupyyn sivistyslautakunta päättää myöhemmin, saako Karlström pitää vuoden valmentajan tittelinsä.

– Valintatilanteessa meillä ei ollut tietoa Karlströmin mielipiteistä. Minä, sivistyslautakunta ja kunta irtisanoudumme näistä mielipiteistä. Olemme myös kehottaneet urheiluseura IK Kronania vahvasti harkitsemaan, voiko hän jatkaa seuran valmentajana, kertoo vs. kunnanjohtaja Ulf Stenman.

Karlström valmentaa telinevoimistelijoita kruunupyyläisessä urheiluseura IK Kronanissa.

Yle ei tavoittanut Linda Karlströmiä kommentoimaan tapausta.

Rokotekriitikko esillä Ruotsin televisiossa

Linda Karlströmin haastattelu Ruotsin televisiossa on herättänyt kohua.

Karlström sanoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n julkaisemassa tv-dokumentissa, että juutalaisten kansanmurha tapahtui paljon pienemmässä mittakaavassa kuin historiassa on kerrottu. SVT:n kaksi toimittajaa soluttautui mukaan rokotevastaiseen liikkeeseen ja Karlströmin lähipiiriin puolentoista vuoden ajaksi. Osa dokumentin materiaalista on kuvattu salaa.

Ruotsalainen Aftonbladet uutisoi dokumentista otsikolla, jossa annetaan ymmärtää, että Karlström kieltää juutalaisten kansanmurhan.

Kruunupyyläinen Karlström on tullut tunnetuksi rokotevastaisuudestaan.

Lue myös:

Yle selvitti, mistä Pohjanmaan rokotevastaisuus kumpuaa – "Vahva henkilö on rokottamista vastaan ja se on levinnyt"

Jutun ytimessä on leivitetty ja runsaassa rasvassa paistettu klassikkoannos wieninleike, joka tarinan mukaan valmistetaan lihan asemesta paperiservetistä ja tarjoillaan milloin kenellekin pahaa-aavistamattomalle uhrille.

Myös keittiömestari Jani Lähdesmäki on kuullut tarinasta version:

– Eräs tarjoilija halusi koko ajan syödä jotakin työvuorossa. Tämän takia keittiö keksi vitsillä tehdä hänelle märästä keittiöliinasta leikkeen eikä hän huomannut siinä mitään eroa.

Täydellisen schnitzelin salaisuus

Saksalaisravintola Zinnkellerin ravintoloitsija Wolfgang Wiegand jos kuka tietää, miten wieninleike valmistetaan oikein.

Hän on pyörittänyt ravintolaansa jo neljäkymmentä vuotta ja paikka on valmistanut sinä aikana leikkeen jos toisenkin - ei kuitenkaan koskaan paperista vaan porsaan- tai naudanlihasta.

– Raaka-aineena olevan lihan on oltava tuoretta. Leivitys tapahtuu kananmunalla ja korppujauholla, joka meillä valmistetaan itse. Paistamiseen käytämme voin ja öljyn sekoitusta. Pannulla leike miltei ui rasvassa. Lopputulos on pinnalta kuiva ja rapea, mutta sisältä mehukas.

Puoli seitsemän testaa

Puoli seitsemän halusi kokeilla, onnistuuko wieninleike lautasliinasta. Juontaja Mikko Kekäläinen suostui koekaniiniksi tietämättä etukäteen, mitä on syömässä. Katso videolta, miten hänen käy!

17.12.2020 klo 15:22 korjattu Wolfgang Wiegandin nimi oikeaan muotoon