Käteisen aikakausi näyttää olevan päättymässä. Digitaalinen maksaminen on lyhyessä ajassa syrjäyttänyt setelit ja kolikot vaihdon välineenä. Valtaosa tämän päivän maksuliikenteestä tapahtuu sähköisesti sen sijaan, että rahasäkkejä siirreltäisiin holvista toiseen.

Kaiken kehityksen keskellä itse raha on kuitenkin pysynyt samana. Se ei ole muuttunut digitaaliseksi, vaikka siltä saattaa tuntua. Lainsäädännön silmissä rahaa ovat edelleen ainoastaan setelit ja kolikot. Pankkitililläsi oleva summa on vain pankin lupaus toimittaa sinulle pyytäessäsi käteistä.

– Julkisella sektorilla on monopoli luoda rahaa, käteistä. Mutta sähköisen rahan osalta julkisella sektorilla ei ole minkäänlaista roolia. Kaikki sähköinen raha luodaan yksityisten pankkien toimesta, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Väitöskirjassaan julkisen ja yksityisen rahan luomista käsitellyt Lainá huomauttaa, että nykyinen järjestelmä on toimiva liikepankeille, jotka voivat luoda sähköistä rahaa ja periä siitä korkoa maksuksi.

Fyysisen rahan kadotessa yksityisten pankkien rooli kasvaisi entisestään. Tähän kehitykseen on havahduttu keskuspankeissa ympäri maailmaa. Euroopan keskuspankki EKP totesi marraskuussa, että ihmisillä pitää olla jatkossakin mahdollisuus käyttää keskuspankkien luomaa rahaa, vaikka käteinen katoaisi lompakoista.

Tarvitaan digitaalisia valuuttoja.

Keskuspankki takaa luottamuksen

Digitaalisista valuutoista puhuttaessa on tärkeää vielä selventää tilillä ja lompakossa olevan rahan ero. Ero on arjessa mitätön, mutta periaatteessa valtava.

Se menee näin: Pankkitilin saldo kertoo summan, jonka pankkisi on sinulle velkaa. Setelin arvo kertoo summan, jonka valtio on sinulle velkaa. Pankkiautomaatilla yksityisen liikepankin maksusitoumus muuttuu valtion maksusitoumukseksi.

Jos käteinen nyt katoaisi täysin, rahan arvon takaajiksi jäisivät yksityiset liikepankit, joilla on aina riski mennä konkurssiin. Ilman digitaalista valuuttaa ihmisiltä katoaisi mahdollisuus käyttää valtioiden luomaa rahaa.

Ruotsin keskuspankin Riksbankin ekonomisti Gabriel Söderberg pitää tällaista tulevaisuutta huolestuttavana. MIT Technology Review’n haastattelussa Söderberg toteaa, että ihmisten luottamus koko rahajärjestelmään saattaa horjua, mikäli he menettävät mahdollisuuden vaihtaa tileillään olevat digitaaliset varat käteiseksi.

Ruotsissa keskuspankki on jo aloittanut digitaalisen e-kruunun kehittämisen. Riksbank ilmoitti helmikuussa käynnistäneensä lohkoketjuteknologiaan perustuvan kokeilun yhdessä konsulttiyhtiö Accenturen kanssa.

Söderbergin mukaan e-kruunu säilyttäisi ihmisten luottamuksen rahajärjestelmään. Se olisi yleishyödyke, eikä väline yksityiselle yritykselle takoa voittoa.

Ruotsi on jo nyt yksi vähiten käteistä käyttävistä maista. Mobiili- ja korttimaksamisen on arvioitu tekevän käteisestä historiaa vuoteen 2023 mennessä. Riksbankilla on siis kiire digitalisoida oma kruunu.

Käteinen on kuningas

Käteisen rahan ominaisuuksien siirtäminen digitaaliseen maailmaan on vaikeaa. Kaikesta teknologisesta kehityksestä huolimatta perinteinen käteinen on yhä monella tapaa tehokkain maksuväline.

Se ei vaadi katevarauksia tai kolmatta osapuolta varmistamaan maksutapahtumaa, vaan arvon siirto tapahtuu välittömästi.

Käteisen käytöstä ei jää jälkiä, joten se suojaa käyttäjänsä yksityisyyttä. Käteisen käyttäjään ei voi kohdentaa mainoksia.

Ja käteinen toimii myös sähkökatkon aikana.

Toisaalta käteinen luo mahdollisuuksia veronkiertoon, rahanpesuun ja muuhun rikolliseen toimintaan.

Digitaalisia valuuttoja suunnitellessaan keskuspankit joutuvat päättämään, kuinka paljon helppoutta ja vapautta painotetaan valvonnan ja talouden hallinnan kustannuksella.

Keskuspankit eivät voi täysin omaksua kryptovaluuttojen kaltaista hajautettua järjestelmään, jossa kaikki tieto on avointa eikä kenelläkään yksittäisellä taholla ole kontrollia järjestelmästä.

Sen sijaan todennäköinen vaihtoehto on keskitetty järjestelmä, jossa rahaliikenteen hallitseminen ja seuraaminen on mahdollista. Tämä vastaisi Mobilepayn ja Swishin kaltaisia maksusovelluksia, mutta ilman maksudatan kaupallista käyttöä.

Digitaalisen valuutan myötä keskuspankit astuisivat tähän asti yksityisten yritysten pyörittämille markkinoille.

Keskuspankki tarjoaa vaihtoehdon

Rahaliikenteen digitalisoituminen on luonut uusia rooleja perinteisten toimijoiden rinnalle. Rahaa eivät enää liikuttele ainoastaan pankit ja luottoyhtiöt, vaan yhä useammin välittäjänä toimii mobiilimaksusovellus.

Suomessa monella on käytössä MobilePay-sovellus. Ruotsissa noin 70 prosenttia kuluttajista on ladannut puhelimeensa Swishin. Pisimmällä ollaan Kiinassa, missä arviolta yli 80 prosenttia kaikista maksuista tapahtuu mobiililaitteilla.

Keskuspankit ovat seuranneet sivusta uusien maksuyhtiöiden rynnistystä markkinoille. Kehitys on herättänyt huolen niiden ihmisten puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää yksityisten yritysten luomia järjestelmiä. Käteisettömässä maailmassa nämä ihmiset putoaisivat talousjärjestelmän ulkopuolelle.

Yksi keskuspankkien hallinnoiman digitaalisen valuutan tehtävä olisi tarjota vaihtoehto kaupallisten yritysten sovelluksille. Tämä olisi uudenlainen rooli keskuspankeille.

Digitaalinen valuutta herättää paljon kysymyksiä. Voisiko keskuspankki jakaa digirahat suoraan ihmisille kaupallisten pankkien sijaan? Voisiko keskuspankkiin tehdä talletuksia ja pitäisikö näille talletuksille maksaa korkoa? Saisiko keskuspankilta tulevaisuudessa lainaa?

– Siinä mentäisiin peruskysymyksiin, miten keskuspankit toimivat. Jos setelit todella katoaisivat, koko järjestelmä menisi remonttiin, toteaa Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.

Yksi merkittävimmistä muutoksista olisi korkojen nollarajan katoaminen, huomauttaa taloustieteen professori Antti Ripatti Helsingin yliopistosta. Nyt keskuspankit eivät voi mennä koroissa nollan alapuolelle, koska tällöin ihmiset vain vaihtaisivat varansa käteiseksi. Jos käteistä ei olisi, ihmisillä ei olisi mahdollisuutta suojata varojaan. Ainoa tapa olisi kuluttaa.

Facebook herätti keskuspankit

Käteinen ei toistaiseksi ole kuitenkaan katoamassa minnekään. Vaikka arkikäytössä käteistä käytetään yhä vähemmän, kierrossa olevien setelien määrä on kasvanut koko ajan – myös Suomessa.

Grym pitää kokonaan käteisetöntä yhteiskuntaa erittäin epätodennäköisenä.

– On siinä mukana vähän hypeä, hän sanoo.

Miksi sitten keskuspankit ympäri maailman ovat nostaneet esille digitaalisten valuuttojen välttämättömyyden?

Yksi syy on Facebook, joka julkisti viime kesänä suunnitelmat omasta virtuaalirahastaan, Librasta. Facebookin tavoitteena on laskea liikkeelle oma digitaalinen valuutta, jota voisi käyttää maksamiseen ympäri maailman.

Tällä hetkellä Libran tulevaisuus näyttää erittäin epävarmalta. Hankkeen käynnistyksessä mukana olleet luottokorttiyhtiöt Visa ja Mastercard ovat jättäneet hankkeen. Suurimmista yhtiöstä mukana ovat vielä Uber, Lyft ja Spotify.

Sisäisten vastoinkäymisten lisäksi Libraa vastaan kohdistuu voimakkaita ulkoisia paineita. Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde julkaisi joulukuussa EU-päättäjille kirjeen, jossa hän varoitti Libran kaltaisten yksityisten yhtiöiden hallinnoimien valuuttojen johtavan markkinoiden keskittymiseen.

Useiden maiden johtajat ovat ilmoittaneet suorasanaisesti, etteivät ne hyväksy Facebookin virtuaalivaluuttaa. Libra on saanut kritiikkiä myös kotimaassaan Yhdysvalloissa.

Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on hakenut tukea hankkeelleen nostamalla esille Kiinan. Zuckerbergin viesti on: jos me emme saa tehdä tätä, Kiina tekee sen meitä ennen.

Kiina on kehittänyt digivaluuttaansa vuosia

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kiina todellakin ehtii laskea liikkeelle ensimmäisen merkittävän digitaalisen valuutan. Maan on odotettu julkaisevan kevään aikana digitaalisen renminbin. Koronapandemia on lykännyt suunnitelmia.

Kiinassa digivaluutta on ollut työn alla jo useita vuosia. Pankkien lisäksi hankkeessa on mukana muun muassa paikallisia teleoperaattoreita. Kokeilujen on määrä käynnistyä Shenzhenin ja Suzhoun kaupungeissa.

Kiinan keskuspankin mukaan tavoitteena on käteisestä rahasta luopuminen. Tässä ollaan jo nyt lähellä. Kiinassa Alipay ja WeChat ja muut QR-koodiin perustuvat mobiilimaksusovellukset ovat muutamassa vuodessa syrjäyttäneet käteisen.

Digitaalisen valuutan myötä Kiinan hallinto saisi yhä tarkempaa tietoa ihmisten rahankäyttötavoista. Tällä hetkellä ei tosin ole tiedossa, miten paljon Alipay ja WeChat luovuttavat jo nyt näitä tietoja viranomaisille.

Digitaalisesta renminbistä ei ole vielä kerrottu paljoakaan. Järjestelmän arvioidaan perustuvan sähköiseen lompakkoon, jonka jokainen kiinalainen voi ladata puhelimeensa. Lompakkoon voisi siirtää rahaa tililtään, mikä vastaisi automaatilla käyntiä. Maksaminen tapahtuisi samalla tavalla kuin muidenkin maksusovellusten kanssa.

Dollarin hegemonian loppu?

Kansalaistensa rahaliikenteen hallitseminen ei ole Kiinan hallinnon ainoa tavoite. Digitaalisen renminbin tehtävänä on myös luoda järjestelmä, joka ei olisi riippuvainen Yhdysvaltain dollarin hallitsemasta talouspolitiikasta.

Yhdysvaltain dollari on sadan vuoden ajan hallinnut maailmankauppaa. Tämä on antanut Yhdysvalloille suhteettoman suuren kontrollin maailman rahavirtoihin. Dollari on pitänyt pintansa, vaikka Yhdysvaltain osuus maailman viennistä on kutistunut alle kymmeneen prosenttiin.

Dollarin hegemonia on tarkoittanut sitä, että valtiot ja yritykset ympäri maailmaa ovat joutuneet Yhdysvaltain talouspolitiikan alaisiksi. Kun suurin osa kaupoista ja lainoista solmitaan dollareissa, Yhdysvaltain keskuspankin päätökset ovat tuntuneet ympäri maailmaa.

Digitaalisesta valuutasta odotetaan varteenotettavaa haastajaa dollarille. Ensimmäisenä oman digitaalisen valuuttansa markkinoille laskevalla valtiolla uskotaan olevan tässä kisassa etulyöntiasema.

Esimerkiksi Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney on todennut, että nopeamman ja halvemman rahan liikkumisen mahdollistava digivaluutta voisi hyvinkin haastaa dollarin. Haastajaksi Carney ehdottaa synteettistä hegemoniavaluuttaa, joka koostuisi useista luotettavista valuutoista, mukaan lukien dollarista ja renminbistä.

Yhdysvallat ei ainakaan toistaiseksi ole lämmennyt Carneyn ajatukselle. Sen sijaan Yhdysvallat katsoo, että jos joku haastaa dollarin, se on digitaalinen dollari.

Samalla kannalla on IMF:n pääekonomisti Gita Gopinath. Financial Timesin kirjoituksessaan Gopinath toteaa, että maailmankauppa tulee jatkossakin nojaamaan yhteen valuuttaan usean valuutan sijaan.

Gopinath mukaan tämä valuutta tulee olemaan dollari. Hän perustelee dollarin vahvan aseman sillä, että Yhdysvaltain instituutioiden ja lakien uskotaan suojelevan sitä. Tällaisen takuun luominen ei ole helppoa. Jos globaali digitaalinen valuutta syntyy, parhaat edellytykset ovat Yhdysvalloilla.

Jotkut asiat pysyvät samoina, olivat ne sitten analogisia tai digitaalisia.

Lue myös:

Facebook julkisti pitkään huhutun oman digitaalisen valuuttansa

Mustaan takkiin ja lippikseen pukeutunut mies istuu pitkän puupöydän ääressä ja nauttii. Vieressä on vanha pahvitehdas, edessä kimmeltää Verlankoski.

– Tämä paikka merkitsee minulle vapautta. Diggaan aluetta älyttömästi. On vettä ja luontoa, kaikkea mitä tarvitsen, mies toteaa.

Hän näyttää aavistuksen tutulta. Mies kyllä työskenteli näillä kulmilla lähihoitajana vuosi sitten, mutta tämä ei ole sitä. Muisto tulee jostain kauempaa.

– Monet muistavat minut pitkätukkaisena. Nyt tukkaa ei enää hirveästi ole. Jotkut epäilevät, mutta eivät ole uskaltaneet kysyä.

Nimi Juha Seittonen ei välttämättä vielä sano mitään, mutta taiteilijanimi Quupan tuntee varmasti jokainen 1980-luvulla elänyt suomalainen.

Myöhemmät sukupolvet saattavat tarvita vielä yhden vihjeen. Bändin nimi on Dingo.

Verlan tehdasmuseon maisemissa nuori rokkari olisi ehkä ollut epätavallinen näky, mutta vuonna 2020 keski-ikäinen mies sopii tänne hyvin. Niin hyvin, että hän on hankkinut lähistöltä – Kouvolan Kuusankoskelta – tontin.

Eikä hän malta odottaa, että pääsisi muuttamaan vaimonsa kanssa pois Helsingistä.

Seittosella on jo mökki täällä Jaalassa, noin viiden kilometrin päässä Verlasta. Maisema muistuttaa lapsuudenkodista maalaiskylässä Porissa – ajasta jo kauan ennen Dingoa.

– Olen tällainen haaveilija. Tulee välillä flashbackeja lapsuudesta. Voin tunnistaa tuoksusta, että tältä haisi meidän kansakoulumme.

Kelataanpa ihan alkuun Porin Pinomäkeen, josta kaikki lähti.

"Olin lapsena itse piru"

Juha Seittonen kasvoi 1960-luvulla veljensä kanssa kolmen sukupolven kodissa. Omat muistot lapsuudesta ovat lämpimät, mutta lähipiiri ehkä muistaa asiat toisin.

Vanhemmat joutuivat palkkaamaan lapsille kesälomilla nuoria lastenhoitajia, koska mummo ei aina jaksanut vilkkaita veljeksiä.

– Olin lapsena itse piru, olimme veljeni kanssa molemmat. Joku supernanny meille aina tuli. Iso anteeksipyyntö heille, ei voi muuta sanoa.

Pikkupoikina Seittosen veljekset harrastivat futista ja lätkää, kunnes 12-vuotiaana kiinnostus alkoi taipua musiikin puolelle. Tavoitteita ei vielä ollut, soittaminen vain oli hauskaa.

Kiss kolahti ennen 1970-luvun puoltaväliä.

– Meillä oli hullu ajatus, että ufot laskeutuvat maanpinnalle ja opettavat meidät soittamaan yhtä hyvin kuin Kissin jätkät. Kävelimme yömyöhään 20 kilometrin lenkkejä pitkin Poria. Kaikki varmaan pitivät meitä kylähulluina.

Vesivärit naamaan – turpaan tuli

Kiss-fanitus oli siinä määrin kovaa, että kaikki eivät katsoneet sitä hyvällä.

– Kun vedimme vesivärit naamaan, saimme turpaamme. Mutta ei se diggaaminen siihen loppunut, ehkä vain vahvisti sitä.

Taivaasta ei laskeutunut ufoja. Kova duuni oli tehtävä itse.

– Olin päättänyt, että minusta tulee muusikko. Siitä ei neuvoteltu. Siinä koulukin lähti sitten retkahtamaan. Varsinkin mummo voivotteli aina, että voi poika kun sinusta joskus kasvaisi aikuinen.

Ei kasvanut. Syntyi Keijo Q eli Quuppa.

Ennen Dingoa oli bändi nimeltä SoHo. Se aloitti vuonna 1982. Rumpali Seittosen lisäksi siinä soittivat Pertti Nipa Neumann ja Jonttu Virta. Taiteilijanimi Quuppa on peräisin tuolta ajalta

Nimen keksi eräs Markus Pentsinen, joka edusti 1970-luvulla Jam-yhtyeen mukana paluun tehnyttä mod-nuorisokulttuuria. Mies ajeli mod-henkeen kuuluvaan univormuun pukeutuneena skootterilla ympäri Poria.

– Markus oli ihan mieletön mod. Hän kävi usein treenikämpällä kuuntelemassa treenejä ja halusi, että meistä tulisi Porin Jam. Että me olisimme mod-yhtye. Me Nipan kanssa diggasimme sitä meininkiä.

Nuori rumpali diggaili myös The Who -bändiä, joka nousi maineeseen 1960-luvun puolivälissä brittiläisen mod-nuorison suosikkina. Suurin idoli oli bändin rumpali Keith Moon.

– Kun olimme ensimmäisellä keikalla Porissa, Markus tuli sinne huutamaan että hyvä Keijo Kuu! Sillä on menty.

SoHo muuttui Dingoksi, kun selvisi että Englannissa oli jo samanniminen yhtye. Kukaan bändin jäsenistä ei osannut aavistaa, mitä oli tulossa. Oli vain kolme nuorta ja soiton riemu.

Kokoonpanoon liittyivät vielä kosketinsoittaja Tuomo "Tumppi" Vähä-Pesola ja basisti Jarkko Eve.

– Se soittaminen oli vain niin hienoa. Ei siinä mietitty rahasummia. Se tuli suoraan sydämestä.

Kasarisukupolvi osaa tarinan ulkoa.

Single Sinä ja minä osallistui vuoden 1984 alussa television Levyraatiin ja voitti sen. Keväällä julkaistiin albumi Nimeni on Dingo ja syksyllä single Autiotalo, joka oli Dingon lopullinen läpimurto. Yhtyeen kokoonpano muuttui vielä, kun basistiksi tuli Pepe Laaksonen ja kosketinsoittajaksi Pete Nuotio.

Naisia riitti, rahaa tuli ja sitä varsinkin meni. Kaikkea piti saada ja heti.

– Olin peppuaukinen maalaispoika, jolla ei ollut koskaan ollut mitään omaa. Kun rahaa alkoi tulla ovista ja ikkunoista, kulutus lähti täysin lapasesta. Näyttämisenhalua oli myös. Että katsokaa, ei tässä napeilla pelata.

Leipää 3000 markalla

Erään huuruisen keikan jälkimainingeissa mieleen muistuivat mummon huokailut ja sanat: voi kun sinä edes yhden leivän toisit taloon soittamisellasi. Seittonen sai aamuyöllä päähänpiston ja suuntasi Porissa sijainneen leipätehtaan myymälään.

– Marssin aamukrapulassa sinne ja tempaisin 3000 markkaa pöytään. Sanoin, että leipää tuohon osoitteeseen niin paljon kuin tuolla rahalla saa.

Leipää todella tuli sen verran, että sitä jaettiin sitten kyläläisille.

– Mummo ei sanonut enää koskaan, että toisitpa leipää.

Dingon managerina 1980-luvulla toiminut Lasse Norres on kertonut Kuunaama-kirjassaan, että bändi oli ajaa hänet hulluuden partaalle. Hän kertoo kirjassa Dingon jäsenten esimerkiksi kuluttaneen järjettömät määrät yhtyeen varoja siihen, että palkkasivat roudareiksi ja muihin hommiin omia, ammattitaidottomia kavereitaan.

Ei se pelkkää unelmaa ollut Seittosenkaan mielestä. Musiikista tuli myös pakokeino.

– Pakenin musiikkiin, kun tuntui että maailma potki päähän. Oli hyvin raskasta tehdä musiikkia sillä metodilla.

Hän kertoo valistaneensa nuoria tähdenalkuja monta kertaa siitä, että jokaisella mitalilla on kääntöpuolensa. Keikkahomma on raskasta työtä, johon kuuluu paljon valvomista ja autossa istumista.

– Siellä on se glooria, mutta tulee myös iskuja.

Yksi iskuista oli Dingon hajoaminen.

Kuin raketti olisi tömähtänyt maahan. Näin Seittonen kuvailee Dingon hajoamista, joka tapahtui bändin suosion huipulla lokakuussa 1986. Nipa Neumann on kertonut aiemmin Iskelmälle lähteneensä lavalta kesken viimeisen keikan ja hajottaneensa takahuoneen.

Kolmessa vuodessa Dingo oli polttanut loppuun itsensä ja rahansa.

Kun 24-vuotias Juha Seittonen hyppäsi viimeisen kerran keikkabussista, hän jäi istumaan Porin keskustassa sijainneen kämppänsä parkkipaikalle. Hän istui keikkakassinsa päällä pari tuntia ja mietti, mitä alkaisi tehdä.

Itseään kasatessa meni tovi.

– Olin pitkään aika masentunut soittamisesta. Pistin kapulat sivuun ja annoin olla. En löytänyt soittamisesta yhtään mitään.

Lähihoitajan työ tuntui omalta

Maalari, lähihoitaja, hieroja. Seittonen listaa "oikeita töitä", joihin hän on opiskellut tutkinnon. Kaikilla aloilla hän on myös tehnyt töitä – etenkin sen jälkeen, kun muutti Porista Helsinkiin.

Lähihoitajan paperit mies sai vuonna 1997. Rokkarin ryhtyminen lähihoitajaksi ei kuulosta ihan tavanomaiselta urapolulta.

– Se tuntui aika pitkään omalta jutulta. Olen aina tykännyt tehdä duunia, jossa olen ihmisten kanssa tekemisissä.

Seittonen on työskennellyt vanhusten kotihoidossa ja kehitysvammaisten parissa. Viime kesän hän oli kesätöissä kehitysvammaisten asumisyksikössä Kouvolan Kuusankoskella. Mielessä oli myös pieni taka-ajatus.

– Olin vähän sellainen intiaanitiedustelija. Halusin tietää, millaista Kuusaalla on, jos ja kun muutamme tänne joskus.

Vanhusten hoivaa koskeva keskustelu on nostanut tunteet pintaan.

– Kyllä sen näki ihan läheltä, että hoitajilta revitään kaikki tehot. On uskomatonta, miten pienillä resursseilla tätä systeemiä pyöritetään. Hattua nostan vanhoille kollegoille, niin iso on respekti heitä kohtaan.

Seittosella on myös oma yritys, jonka kautta hän on tehnyt pääasiassa rakennusalan hommia. Tällä hetkellä hän on YIT:llä ja tekee vuositakuukorjauksia ja -huoltoja.

Soittamisen riemu löytyi uudestaan

Verlankosken yli lentää kolme joutsenta. Perässä menee parvi villihanhia. Juha Seittosen on päättänyt odottaa vielä hetken ennen kuin saapuu pysyvästi näihin maisemiin. Hän tekee niin tyttärensä takia.

– Tytär on siinä iässä, että menojalka osoittaa joka suuntaan. Kymenlaakso ei ihan tarjoa samaa kuin Helsinki. Tyttärellä on vahva tahto, ja kunnioitamme sitä.

Todellisuutta muutto on ehkä parin vuoden päästä.

Soittaminen on Seittoselle nykyään nautinto. Dingon kanssa tuli heitettyä keikkaa muutama vuosi sitten, ja nyt kasassa on toinen bändi. Siinä soittaa kavereita, joiden kanssa Seittosella on samanlainen ajatusmaailma.

– Nykyään nautin siitä paljon enemmän. Olen löytänyt soittamisen riemun uudestaan ja valon tunnelin päästä. Musiikki ei ole enää pakokeino kuten ennen vanhaan.

Kun Seittoselta kysyy Dingon jättisuosion salaisuutta, hän on pitkään hiljaa.

Jättisuosion syy on mysteeri

Kysymys ei tule hänelle ensimmäistä kertaa, mutta yhtä vaikea se on aina.

– Se, että olimme tosissamme – naiivia sanoa, mutta se näkyi meistä ulospäin. Se riemu tarttui jengiin. Siihen, miksi se paisui niin isoksi, en uskalla sanoa mitään. Miksi Beatles ja Elvis olivat niin kovia juttuja? Se on mystiikkaa.

Muusikkopiireissä kaikki kutsuvat Seittosta edelleen Quupaksi. Oma nimi kuulosti aluksi jopa vieraalta, kun musiikki jäi joksikin aikaa taka-alalle.

Dingoa ja suosion vuosia Seittonen ei ikävöi.

– Näin, mitä se on. En kaipaa mitään. Pää ei kestäisi sitä enää eikä varmaan kroppakaan. Elämä on nyt paljon parempaa.

Juha Seittonen on joskus verrannut Poria narunvedossa voitettuun saippuarasiaan. Kielikuva tuli tunteesta, että kaupunki lupasi paljon mutta ei koskaan antanut oikein mitään.

Hirveästi nyittiin narua, mutta mitään jackpottia ei tullut.

Mies jutteli muutamia vuosia sitten tuttavansa kanssa aikeistaan muuttaa Kymenlaaksoon. Hän pohti, miksi tuntee vetoa tähän itäiseen maakuntaan, vaikka on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa länsirannikolla.

Kaveri sai hänet ymmärtämään syyn.

– Äiti oli kotoisin Karjalan Hiitolasta. Karjalan veri ehkä elää minussa voimakkaammin kuin länsirannikon veri. Olen vahvasti sitä mieltä, että lopullinen sijoituspaikkani on täällä.

20-osainen audiodraama Kaikki huutaa Dingo! julkaistaan Yle Areenassa heinäkuussa 2020. Se on tarina viidestä porilaisnuoresta ja heidän bändistään, joka sekoitti Suomen.

Suomi aikoo olla hiilineutraali viidentoista vuoden kuluttua, ja siksi nyt on jo kiire kouluttaa ihmisiä, jotka pystyvät johdattamaan taloutta hiilettömyyteen.

Näin sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo. Hänen mukaansa Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat on laitettava kunnon remonttiin.

EK:n mukaan Suomi kouluttaa nyt nuoria väärille aloille. Koodaripulasta on puhuttu pitkään, mutta kasvun esteeksi on tulossa EK:n mukaan toinenkin osaajapula.

– Teollisuudessa ollaan menossa isoissa hypyissä eteenpäin. Samalla kun digitaalisuustrendi jatkuu, hiilineutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa kaikkiin aloihin ja tuo mukanaan tarpeen osata kyberturvallisuutta, palveluosaamista, liiketoiminnan uudistamista, Heikinheimo luettelee.

EK haluaa nostaa esille tarpeen kouluttaa ilmasto-osaajia, termin laajassa merkityksessä.

Yrityksissä mietitään, kuka kehittää uudet teknologiat, innovoi, kaupallistaa ja markkinoi ne. Yritysten etujärjestön mukaan monipuolisista poikkitieteellisistä osaajista uhkaa tulla pulaa.

Pelkkien päästörajoitusten lisäksi kyse on bisneksen uusista mahdollisuuksista. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on jo aiemmin todennut, että ilmastonmuutos on käytännössä ainoa peruste saada suuria investointeja käyntiin.

Tuleva neljä vuotta ratkaistaan nyt

Koulutuksen painotuksen muuttaminen on ajankohtaista juuri nyt. Kaikki korkeakoulut käyvät vapusta juhannukseen neuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tulevan neljän vuoden tutkintotavoitteista. Se sanelee myös valtion rahanjaon korkeakouluille.

– Tässä lyödään lukkoon tavoitteet tuleville vuosille. Tämä on tärkeä hetki, Heikinheimo arvioi.

EK:n mukaan yhteiskunnallisten ja taidealojen koulutuspaikoista on ylitarjontaa. Sen sijaan esimerkiksi tuotantotekniikan, markkinointianalytiikan, tekoälyn ja kiertotalouden osaajista on pulaa. Teknisen osaamisen tarve kasvaa kaikilla aloilla – myös "ei-teknisillä" ja palvelualoilla.

EK:n näkemykset perustuvat sen tilaamiin selvityksiin ja jäsenyritysten viesteihin.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä on EK:n kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Suomi on jäänyt kansainvälisessä korkeakouluvertailussa jälkeen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi lisätä.

– Kysymys on siitä, mihin aloituspaikkoja pitää lisätä. Osaamistarveselvityksissä piirtyy samanlainen kuva kuin EK:n analyysissä, hän sanoo.

Aallossa poikkitieteellisyys on jo saman katon alla

Aalto-yliopistossa saman katon alla on niin taide- kuin teknisiäkin aloja, eikä Niemelä halua asettaa niitä eri arvoisiksi.

Päinvastoin, esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa on saatu yhteistyöllä jotain uutta aikaan. On tärkeää tuntea yhtä hyvin uusien tekstiilikuitujen kemia kuin se, miten liukosellusta valmistettu kangas laskeutuu.

Niemelä ei usko lainkaan ajatukseen siirtää resursseja taidealoilta teknisille.

Suomen koulutusvision mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta pitäisi nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Urakkaa riittää, sillä nyt osuus hiukan yli 40 prosenttia. Niemelä mielestä tavoite on iso ja vaatii resursseja.

Valtion budjetista menee korkeakouluille 2,8 miljardia euroa. Siitä 1,9 miljardia menee yliopistoille ja 0,9 miljardia ammattikorkeakouluille. Heikinheimo arvio, että korkeakouluille tarvittaisiin lisää rahaa "useita kymmeniä miljoonia euroja".

Aallon Niemelä muistuttaa, että Suomen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon koulutukseen ollaan valmiita panostamaan. Hänen mukaansa nykyiselläkin rahalla voidaan saada jonkin verran enemmän aikaan skaalaetuja ja digitaalisuutta hyödyttäen, mutta "vain marginaalisesti".

SYL: Laatua ei saa uhrata

Myös puheen kohteena olevat opiskelijat kannattavat koulutuksen määrän lisäämistä, kunhan sitä ei tehdä opetuksen laadun kustannuksella.

– Aloituspaikkoja ei voida lisätä ilman, että niille varataan riittävät lisäresurssit. Vaarana on, että opiskelijakohtaiset resurssit pienenevät ja tutkinnon laatu heikkenee, sanoo Ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Paula Karhunen.

Hänen mielestään koulutuksessa on tärkeää ennakoida myös yritysten ja yhteiskunnan tarpeet laajasti. Ajatus poikkitieteellisestä ilmastonmuutososaamisen vahvistamisesta saa Karhusen tuen.

– Ideaali tilanne olisi, että ihminen, joka haluaa lähteä opiskelemaan pelastaakseen maailmaa, voisi lähteä opiskelemaan niin tekniikan alalle kuin luonnon-, ihmis- tai yhteiskuntatieteisiin, Paula Karhunen tiivistää.

Kuinka paljon korkeakoulujen pitää seurata yritysten tarpeita? Onko eri koulutusalojen välistä poikkitieteellisyyttä syytä lisätä? Aiheesta voi keskustella tänään sunnuntaina klo 22 saakka.

Koska ensimmäinen koronarokote saadaan käyttöön? Yhtä rokotetta valmistetaan jo, vaikka sen toimivuudesta ei ole takeita

Rokotetta ei pitäisi ajatella jonakin, joka joko tehoaa täydellisesti tai ei ollenkaan, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Jo tautia lieventävä rokote auttaisi paljon.

Ruotsin koronalinjan keulakuvan kasvot on ikuistettu ihailijoiden käsivarsiin– Anders Tegnell Ylelle: "Voisimme vertailla tatuointeja Mika Salmisen kanssa"

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoo Ylen haastattelussa, että Ruotsi voi ottaa Suomesta mallia vanhusten suojelussa.

Pandemian lisäksi tarvitaan vain yksi asia, ja koko maailma suistuu raiteiltaan – Sivilisaatiomme romahtaa varmasti, uskoo Miika Vanhapiha

Kun koronavirus levisi joukkoomme, Miika Vanhapiha oli siihen valmis. Hän on varautuja.

VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

VTT:n tutkimus osoitti, että kangasmaskin käyttäjä saa monikymmenkertainen annoksen virusta ammattisuojainta käyttävään ihmiseen verrattuna. Siksi kankainen kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä virukselta. Kangasmaskin tärkein ominaisuus on suojata muita.

Kari Enqvistin kolumni: Markkinauskovaiset vaativat nyt itselleen tukiaisia

Aiemmin markkinoiden ylivertaisuuteen uskoneet kirosivat yhteiskunnan puuttumista bisneksiin, nyt yhteiskuntaa vaaditaan pelastamaan markkinat, kirjoittaa Kari Enqvist.

– Korona-aika on ollut meille tosi positiivinen asia, yllättää toimitusjohtaja Patrik Edman.

Suomalaisen kuvataiteen taideverkkokauppa Taikossa ollaan tyytyväisiä. Viime huhtikuu oli vuonna 2016 perustetun yrityksen tähän asti paras.

– Teoksia myytiin sadalta suomalaistaiteilijalta. Myynti nelinkertaistui verrattuna viime vuoden huhtikuuhun, Edman sanoo.

Ilman verkkomyyntiä taidekauppa olisi koronaepidemian aikana tyrehtynyt lähes kokonaan. Yli kaksi kuukautta kestänyt poikkeusaika on ollut taidegallerioille ja taiteilijoille lamauttava.

Näyttelyitä on peruttu tai siirretty ja henkilökuntaa on vähennetty.

Galleriat ovat vastaanottaneet asiakkaita ajanvarauksella.

– Taidelainaamo on ollut kiinni maaliskuun lopusta ja työntekijät lomautettuina. Kyllä rankkaa on ollut, Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamovastaava Eeva Muona vahvistaa.

Nykytaiteen tiedotuskeskus Framen kyselyn perusteella poikkeustilanne on merkinnyt gallerioiden taidemyynnille yli miljoonan euron menetyksiä.

Kodin ilme uusiksi

Helsinkiläisgalleria G12 on ollut koronaepidemiasta huolimatta koko kevään auki. Yrittäjä, galleristi Anni Koskinen sanoo, että hiljaista on ollut.

– Alkuun ei liikkunut ketään, oli aivan autiota.

Galleria on saanut jonkin verran taidetilauksia verkkokauppansa välityksellä.

– Etenkin on mennyt grafiikkaa, koska se on edullista ja sen tilaaminen on helppoa.

Vähitellen myös asiakkaat ovat palanneet galleriaan.

– Selvästi ihmiset ovat halunneet laittaa kotiaan, Anni Koskinen toteaa.

Myös Taikon toimitusjohtaja Patrik Edmanin mielestä korona-aikana suomalaisille on vahvistunut tarve piristää kodin ilmettä.

– Ihmisillä on ollut normaalia enemmän aikaa surffailla netissä, istua sohvalla ja katsella kodin sisustusta.

– Heillä on myös ylimääräistä rahaa, koska sitä ei kulu matkusteluun ja huvituksiin.

Taidetta hankkivat nuoret aikuiset

Teoksen ostamisesta on tehty helppoa. Verkosta löytyy laaja valikoima eri yritysten kuvia taideteoksista sekä hinnoista ja tietoa taiteilijoista.

Pitkään neljän seinän sisällä aikaansa viettäneet suomalaiset hankkivat nyt "piristävää" taidetta.

Hinnat vaihtelvat grafiikan muutamasta sadasta tuhansien eurojen maalauksiin.

– Kotiin ostetaan energiaa ja iloa tuovaa taidetta. Paljon menee värikästä, abstraktia taidetta, Patrik Edman sanoo.

Taidetta ostavat eniten nuoret sekä korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset.

– Suurin ryhmä ovat 25-35–vuotiaat. He ovat tottuneita netin ja verkkokaupan käyttäjiä ja heille kynnys mennä galleriaan saattaa olla liian korkea.

Taidelainaamovastaava Eeva Muona on huomannut, että asiakkaat tuntevat empatiaa vaikeassa tilanteessa olevia kuvataiteilijoita kohtaan. Taideostos voi olla harkittu teko taiteilijan tukemiseksi.

– Se herättää toivonkipinän, että kohtalaisen kovasta iskusta selvitään ja taiteilijat sekä taideala pääsevät taas jaloilleen.

Isokyröläisen perheen kotioven rientää avaamaan touhukas ruskeasilmäinen Damien, tuore 3,5-vuotias isoveli.

Damien antaa heti kattavan selvityksen siitä, mitkä lelut kuuluvat hänen suosikkeihinsa. Paloauto, asuntoauto, pikkusiskolta isovelilahjaksi saatu lääkärinlaukku – ja Batman-asu, joka käy päällä päivittäin.

– Olin maalaillut mielikuvia, että täällä on aamupäivät ihanan rauhallisia ja saadaan vain olla- Loikoilla vauvan kanssa ja syötellä kaikessa rauhassa, naurahtaa isokyröläinen Jenina Huis In´t Veld kuusiviikkoinen Viola-vauva sylissään.

Eihän se sitten aivan niin mennyt, vaikka Viola-vauva onkin varsin tyytyväinen tapaus.

Valtioneuvoston 16. maaliskuuta tekemän linjauksen jälkeen isoveli ei voinutkaan jatkaa päiväkodissa, vaan vanhemmat ottivat hänet kotihoitoon suositusten mukaisesti.

3,5-vuotiaan Damienin oli ollut tarkoitus olla subjektiivisessa päivähoidossa 20 tuntia viikossa.

– Oli siinä esikoiselle oppimista, että vauva on täällä ja itselle, että on kaksi lasta. Onneksi mies oli kotona neljä ensimmäistä viikkoa. On ollut pitkiä päiviä, kun ei voi lähteä kunnolla ihmisten ilmoille, kertaa Huis In´t Veld.

Jenina Huis In´t Veld iloitsee, että isoveljestä on ollut apua vauvan kanssa pienissä puuhissa, kuten esimerkiksi vauvan rauhoittamisessa tutin avulla, jos äiti ei juuri ole saatavilla. Pientä asiaankuuluvaa mustasukkaisuutta on tietysti ollut myös ilmoilla. Ja energinen kolmevuotias kaipaa myös ikäistään seuraa.

Ulkoilua ja tapaamisrajoituksia

Mistä sitten täyttyvät perheen päivät? Ja ketä on lupa nähdä näinä aikoina?

Niiden olennaisimpien – imetyspuuhien ja palomiesleikkien – lisäksi Huis In´t Veld kertoo perheen ulkoilevan paljon. Esikoista varten on hankittu pihalla komeileva trampoliini, minkä avulla hänet saa houkuteltua nopeammin ulkoilmaan.

Ensimmäiset neljä päivää menivät äidillä vauvan kanssa neljän seinän sisällä. Ihmiskontakteja tuli ikävä.

– Nyt käymme joka päivä lenkillä. Esikoinen pyöräilee vieressä, kun vaunuttelen vauvan kanssa. Se piristää mieltä kummasti. Ruokakaupassa käymme vain kerran viikossa ja yksi ihminen hoitaa ostokset.

Itse koronavirusta Huis In´t Veld ei tällä hetkellä pelkää. Heidän asuinpaikkansa suhteen hän on viruksen leviämisessä rauhallisin mielin.

– Liika pelko olisi pahasta, täytyy myös elää ettei mieli mene liian mustaksi.

Perhe on rajoittanut kontaktinsa minimiin. Jeninan perhettä on nähty, sillä he eivät kuulu riskiryhmään. Lisäksi yhden ystäväperheen kanssa on käyty patikoimassa.

– Ystävät ovat käyneet katsomassa vauvaa ikkunan takaa. Minulla on vanhoja tätejä, heille olisi ollut kiva näyttää vauvaa, mutta se ei nyt ole mahdollista.

Hollantilaisen puolison äidin ja siskon oli tarkoitus tulla katsomaan vauvaa toukokuussa, mutta ymmärrettävästi tämäkin reissu nyt peruuntui.

Ristiäiset perhe korvasi vauvasta teetetyillä kuvilla, joiden yhteydessä julkaistiin nimi. Niitä lähetettiin varsinkin iäkkäämmille.

Raskauden loppuvaiheessa jännitti rajoitusten muuttuminen

Huis In´t Veldiä jännitti raskauden loppuvaihe, jolloin säännöt sairaaloissa muuttuivat tiheästi. Pääsisikö puoliso mukaan synnytykseen vai olisiko hän suurimman osan sairaalassaoloaikaansa yksin?

– Se stressasi, kun ei tiennyt, syntyykö vauva viikon vai kolmen viikon päästä ja mikä tilanne olisi silloin. Jouduin käymään myös kontrollikäynneillä polilla viikoittain, ja viimeiselle käynnille puoliso ei enää päässyt mukaan, muistelee Huis In´t Veld.

Loppujen lopuksi Seinäjoen keskussairaala kielsi myös puolisoilta ja tukihenkilöiltä vierailut 25. maaliskuuta eli päivää ennen Violan syntymää. Näin ollen Jeninan puoliso pääsi mukaan vain synnytyssaliin.

Tilanne oli kaikille uusi, myös henkilökunnalle. Pelkoa ja jännitystä Jeninalla oli jonkin verran ja puolisollekin olisi ollut tärkeää saada olla mukana.

– Oli niin ihana kätilö, että se paikkasi.

Jenina Huis In´t Veld vietti sairaalassa synnytyksen jälkeen 36 tuntia omassa huoneessa Viola-vauvan kanssa. Vierailuja ei sallittu, eikä käytävillekään päässyt samoilemaan.

– Ruuat tuotiin huoneeseen eikä huoneesta saanut poistua. Olihan se erilaista kuin viimeksi perhehuoneessa, kun mies oli paikalla. Kätilön sai toki paikalle kelloa soittamalla. Onneksi kaikki meni hyvin, niin ei tarvinnut kauheasti henkistäkään tukea, Huis In´t Veld kertoo.

– Ainut harmittamaan jäänyt asia oli, kun isoveli ei päässyt katsomaan pikkusiskoa heti laitokselle, kun siitä oli niin paljon yhdessä puhuttu ja pikkusiskoa oli odotettu.

Vauvaperheet rajoittavat nyt liikkumistaan

Seinäjoen lastenneuvolan vastaava terveydenhoitaja Johanna Rintakari kertoo, että vauvaperheissä on oltu maalaisjärkisiä ja tilanne on otettu verraten rauhallisesti.

– Perheet viettävät nyt paljon aikaa kotona ja olemme myös kannustaneet siihen. Ulkoiltu on, mutta lähinnä metsäpoluilla ja omalla pihalla. Ei vietetä niinkään aikaa leikkipuistoissa, joissa ennen tavattiin ystäväperheitä.

Rintakari tietää, että kauppareissut ja tapaamiset on vauvaperheissä typistetty minimiin. Perheet ovat myös etsineet vaihtoehtoisia tapoja selvitä uudesta arjesta, kuten tilaamalla ruokaostokset kotiinkuljetuksena.

– Meillä Seinäjoen neuvolassa on jatkettu toimintaa entiseen malliin ja kävijämäärät ovat hyvin pitkälti ennallaan. Aluksi tuli jokunen peruutus, mutta niihin voi olla muitakin syitä. Lapsen suositellaan tulevan nyt vain yhden huoltajan kanssa siksi, että vähennämme aulassa olevien odottajien määrää.

Huis In´t Veldin perheessä on neuvolasta tehty kotikäyntejä. Ja Violan neuvolakäynnille sisaruksia ei suositeltu mukaan, joten esikoinen jäi toisen hoiviin.

Ja vielä siihen lahjaksi saatuun lääkärinlaukkuun. Sen kapistuksilla Damien on huolehtinut Viola-vauvan ensimmäisistä rokotuksista. Ei turha lahja ollenkaan.

Lue myös:

Peppi Tyykilän puoliso ei saa jäädä sairaalaan koronaohjeiden vuoksi: "Pahimmassa tapauksessa isä ei näe lastaan päiviin tai viikkoihin"

Suurin osa synnyttäjistä ymmärtää rajoitusten tarpeen, vaikka isä tai tukihenkilö ei pääsekään mukaan vuodeosastolle

Yhdysvalloissa on tämän vuoden alkupuolella tuotettu enemmän energiaa uusiutuvilla energianlähteillä kuin kivihiilellä. Asiasta kertovat esimerkiksi The New York Times -lehti ja ympäristöuutisia kertova EPonline-sivusto.

Tämän vuoden aikana Yhdysvaltain tuuli- aurinko- ja vesivoimalat ovat tuottaneet noin 90 päivänä enemmän energiaa kuin hiilivoimalat. Viime vuonna vastaavana aikana uusiutuva energia voitti vain noin 40 päivänä.

Texasin osavaltiossa pelkästään tuulivoima tuotti toukokuun 1. päivänä lähes kolme kertaa enemmän sähköä kuin osavaltion hiilivoimalat, kertoo The New York Times.

Uusiutuvien energianlähteiden suosioon on useita syitä. Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävien voimaloiden rakentaminen ja käyttö on halventunut huomattavasti samaan aikaan, kun asiakkaat haluavat päästä eroon ilmastonmuutosta pahentavasta hiilivoimasta.

Tänä vuonna tapahtunut koronaepidemia on vähentänyt energiantarvetta, kun tehtaita, ravintoloita ja toimistoja on suljettu. EPonlinen mukaan hiilivoimalan käyttäminen on kalliimpaa kuin kaasuvoimaloiden tai uusiutuvan energian, joten hiilivoimalat ovat olleet ensimmäisiä, jotka on suljettu, kun energiantuotantoa on vähennetty.

Presidentti Donald Trumpin runsaat kolme vuotta kestäneellä valtakaudella Yhdysvaltain hallinto on pyrkinyt tukemaan hiilivoiman tuotantoa. Hallinnon toimilla ei kuitenkaan ole ollut mainittavaa vaikutusta energia-alan yleiseen trendiin, joka pyrkii eroon saastuttavasta hiilestä.

Yhdysvaltain hallinnon energia-alasta tietoa keräävä Energy Information Administration EIA arvioi, että maan hiilenkulutus vähenee tänä vuonna neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Hiilivoimalat tuottavat tänä vuonna maan sähköntarpeesta 19 prosenttia. Tämä on maan historiassa ensi kertaa vähemmän kuin uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla tuotetaan.

Hiilivoiman romahduksen ansiosta Yhdysvaltain ilmastopäästöt vähenevät tänä vuonna 11 prosenttia viime vuodesta.

Koronaepidemian väistyessä hiilivoiman tuotannon odotetaan jälleen kasvavan. EIA ei kuitenkaan usko, että se ohittaisi tuotannon määrässä enää uusiutuvaa energiaa.

STUTTGART Saksalaisella Philipp Michelillä on yllään sinikeltainen Ruotsi-paita. Lakin lippa on päällystetty foliolla.

Asu on viesti Saksan johdolle.

Ruotsi on hänen mielestään valinnut fiksumman tavan torjua virusta kuin Saksa. Michel uskoo, että koronan takia määrätyt koulusulut ja muut varotoimet ovat haitallisempia kuin korona.

Häntä ei huoleta se, että Ruotsissa on viruksen johdosta kuollut väkilukuun suhteutettuna moninkertainen määrä ihmisiä Saksaan verrattuna. Hänen mielestään on väärin laittaa yhteiskunta kiinni, jos suurin riski koskee vain ikääntyneitä.

– Varotoimet olisivat ymmärrettäviä, jos tauti olisi kaikille yhtä vaarallinen. Mutta sillä on selvä kohderyhmä.

Lippis puolestaan on irvailua Saksan kauppojen ja joukkoliikenteen kasvosuojapakkoa vastaan.

Michelin mielestä on on naurettavaa, että ensin hoettiin kilpaa, miten kasvomaskeista ei ole hyötyä ja sitten niistä tehtiin pakolliset.

– Maskeista on yhtä paljon hyötyä kuin tästä lippiksestä, hän sanoo viitaten foliolippaansa.

Rokotevastaisia vanhempia ja perustuslakipaitoja

Michel ei ole ainoa liikkeellä oleva foliohattu eteläsaksalaisessa Stuttgartissa. Tuhannet ihmiset kokoontuivat lauantaina osoittamaan mieltään Saksan koronarajoituksia vastaan Cannstatter Wasenin hiekkakentällä.

Stuttgartin mielenosoitus oli osa Saksassa viime viikkoina levinnyttä protestiliikettä, joka vastustaa Saksan poliittisen johdon ja terveysviranomaisten koronalinjaa. Mielenosoittajat pitävät rajoituksia joko perusoikeuksien rikkomisena, turhina, vääränlaisina tai kokonaan valheeseen perustuvina.

Mielenosoituslavan näytöillä kaikuu lääkärin ja entisen SPD:n kansanedustajan Wolfgang Wodargin puhe siitä, miten koronavirus ei hänen mukaansa ole yhtään tavallista influenssaa vaarallisempi.

Yhden mielenosoittajan yllä on t-paita, joka väittää multimijardööri Bill Gatesin olevan koko koronakriisin takana. On rokotevastaisia vanhempia, jotka pelkäävät valtakunnallisia pakkorokotuksia koronaa vastaan.

Foliohatut ovat sarkasmia. Hatuilla mielenosoittajat osoittavat tietävänsä kyllä sen, mitä heistä ajatellaan.

On poliittisia vastapuolia. Mustiin pukeutunut joukko ilmestyy huutokuorona varoittamaan protestissa mukana olevista natseista. Heille huudetaan: Haistakaa paska, antifa!

Olutterassit vai päiväkodit

Ruotsin lippujen lisäksi ihmismassan joukosta erottuvat Saksan liput.

Monella on mukanaan Saksan perustuslaki kirjasena symboloimassa sitä, miten rajoitukset loukkaavat perusoikeuksia.

Pahvikyltit ylleen ripustanut Uwe Probst on paikalla kahden teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Hän vastustaa rokotuksia, Maailman terveysjärjestöä WHO:ta, kortilla maksamista ja nyt myös Saksan koronatoimia.

– Voitte lukea verkkosivuiltani enemmän ajattelustani, Probst sanoo.

Pelkän etunimensä kertova Bärbel kantaa kylttiä, jossa ihmetellään koronarajoitusten priorisointia. Biergartenit eli olutterassit saavat avata jo ovensa, mutta koulujen ja päiväkotien opetusta on rajattu hyvin voimakkaasti.

Hänen lapsensa palaa kouluun ensi viikolla, mutta opetusta on vain kaksi tuntia viikossa.

– Vihamielisyys lapsia kohtaan on lisääntynyt ja heitä syyllistetään korona leviämisestä, Bärbel sanoo.

Protestijoukko on pieni mutta kaikupohja voi olla suuri

Stuttgartin mielenosoituksessa viranomaiset rajoittivat osallistujamäärään lauantaina viiteen tuhanteen. Paikalla oli arviolta pari tuhatta enemmän ja he seurasivat mielenosoitusta alueen ulkopuolella.

Samaan aikaan myös muissa Saksan kaupungeissa, kuten Berliinissä ja Münchenissä, pidettiin vastaavia mielenosoituksia.

Koronatoimia vastustava mielenosoitusliike on Saksan mittakaavassa pieni.

Saksan poliittinen johto on kuitenkin huolissaan liikkeen kokoaan suuremmasta vaikutusvallasta. Liikkeen johtohahmoihin kuuluu mielipidevaikuttajia, joilla on suuri määrä seuraajia eri sosiaalisen median ryhmissä.

Muutaman tuhannen ihmisen mielenosoituksella on satojatuhansia tavoittava kaikupohja netin eri kanavissa.

Berliiniläinen julkkisvegaanikokki Attila Hildmann on yksi liikkeen tunnetuimmista kasvoista. Hän levittää salaliittoteorioita Telegram-tilillään, jota seuraa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Saksan kotimaantiedustelu varoittaa, miten äärioikeistoryhmät hyödyntävät protestimielialaa samalla tavoin kuin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.

Äärioikeistolaiset pienpuolueet ovat jo kehottaneet kannattajiaan liittymään koronatoimia vastustaviin mielenosoituksiin.

Koronakriisin pitkittyminen syventää monen ahdinkoa. Työpaikka voi mennä ja sosiaaliset kontaktit ovat minimissä.

Ilmassa on paljon turhautumista, jota eri ääriryhmät ja salaliittoteoreetikot yrittävät nyt hyödyntää omiin tarkoituksiinsa, varoitti sisäministeri Horst Seehofer sunnuntaina.

Hyökkäyksiä toimittajia vastaan – myös maski ärsyttää

Vihamielisyys valtaeliittiksi luokiteltuja kohtaan on selvästi nähtävissä.

Kahta saksalaista tv-ryhmää ja yhtä toimittajaa vastaan on hyökätty protestiliikkeen mielenosoitusten yhteydessä. Vappuna satiiriohjelma Heute-shown’n kuvausryhmän jäseniä joutui sairaalahoitoon, kun heidät pahoinpideltiin Berliinissä mielenosoituksen päätteeksi.

Aluksi iskusta pidätettiin vasemmistoryhmiin kuuluvia henkilöitä, mutta selvää näyttöä syyllisistä ei vielä ole.

Myös Stuttgartin mielenosoituslavalla kriitikki ja halveksunta kohdistui toimittajiin. Toimittajien perään huudeltiin ja kehotettiin kertomaan “totuus”.

Epäselväksi tosin jäi, kumpi herätti enemmän raivoa Ylen toimittajan kohdalla: kasvoilla ollut suojamaski vai mukana ollut kuvausreppu.

Sunnuntain sadekuurot toivat mukanaan myös ukkosta, salamoita ja rakeita. Salamointia nähtiin aamulla Varsinais-Suomessa ja iltapäivällä pääkaupunkiseudulla.

–Jännä juttu, että näin kylmällä ilmalla esiintyy näin paljon ukkosta, Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi sanoo.

Kotakorpi epäilee, että Helsinki-Vantaan lentokenttä saattaa selittää ainakin osan ukkosista.

– Lentokoneet voivat saada sellaisen salaman purkautumaan, joka ei muuten olisi purkautunut, Kotakorpi selittää.

Viileä sää jatkuu ensi viikolla

Ukkoskuurojen yhteydessä Varsinais-Suomen Paimiossa satoi päivällä kookkaita rakeita, ja Vantaalla lämpötila laski sadekuuron aikana noin kymmenestä asteesta kahteen asteeseen.

Kotakorven mukaan viikonlopun kylmä viileä sää jatkuu myös ensi viikolla.

– Alkuviikosta on ehkä vähän lämpimämpää ja vähemmän kuuroja, Kotakorpi sanoo.

Mahdolliset sadekuurot ajoittuvat iltapäivälle, mutta aamut ja illat ovat pääosin aurinkoisia. Tiistaille on luvassa lisää ukkosta.

Yhdysvalloissa on tapahtunut joukkoammuskelu, jossa ainakin 13 ihmistä on saanut vammoja. Paikallispoliisin mukaan yhden uhrin vammat ovat vakavia.

Ammuskelu tapahtui Bogalusan pikkukaupungissa, joka sijaitsee Louisianan osavaltion itäkolkassa, Yhdysvaltain eteläosassa.

Bogalusassa oli meneillään aiemmin tällä viikolla kuolleen miehen muistotilaisuus. Miehen uskotaan joutuneen murhatuksi, joskaan poliisi ei ole varmistanut tietoa.

Ammuskelun tekijästä ei ole tietoa. Poliisin mukaan sillä on ollut vaikeuksia saada tapaukselle todistajia.

New Orleansin ja Louisianan paikallisiuutisia välittävä Nola.com kertoo, että ampuminen tapahtui Martin Luther King Driven ja East 4th Streetin lähistöllä.

Uutissivuston haastattelema Bogalusan poliisijohtaja Troy Tervalon kertoo, että seutu on hiljaista. Siellä on vain asuintaloja ja yksi kauppa.

Suomalaiset heräsivät tänä aamuna poikkeusolojen yhdeksänteen sunnuntaihin. Nyt on jo hyvin opittu, että tekemisen vaihtoehdot ovat rajalliset. Ollaan omalla joukolla joko kotona, pihalla tai vaikka mökillä. Kotona asuvat yli seitsemänkymppiset tapaavat tänäänkin enimmäkseen vain puolisoaan tai ulkona muutaman metrin päästä muutaman sanan verran naapuriaan. Tämä on tämän kevään normaali.

Kaikilla ei vielä ole tuttavapiirissä koronaan sairastunutta, mutta monilla jo on. Perusterveen työkaverin sairausloma kesti kuusi viikkoa, joista neljä päivää sairaalassa.

Korona ei ole kiva peli, ja sen suomalaiset ovat sisäistäneet erittäin hyvin. Hallituksen kielloista ja suosituksista ei ole pahasti lipsuttu taudin pahimmin kiusaamalla Uudellamaalla eikä edes maakunnissa, missä tartuntoja ei ilmene edes joka viikko. Suomen tautitilanne on maailman mittakaavassakin huippuluokkaa.

Siksi kokoomusjohtaja Petteri Orpon ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) eilinen kinaaminen tuntui niin turhanpäiväiseltä, että tekee mieli sanoa, että lopettakaa, please! Meillä tavallisilla suomalaisilla on tässä arjessa jo ihan tarpeeksi säätämistä, ei tähän mitään poliittisia näennäisriitoja enää kaivata.

Ymmärrän oppositiossa istuvan kokoomusjohtaja Orpon tuskan. Pitäisi profiloitua, vaikkei puolueessa ole vuoden takaista oppositioon joutumista vieläkään hyväksytty. Pitäisi esittää vaihtoehtoja, mutta kädet ovat sidotut, sillä poikkeusoloihin siirtyminen oli myös opposition tahto.

Jos kokoomus yhä hyväksyy koronantoimien suuren linjan, niin isoista asioista on vaikea löytää morkattavaa. Jos kokoomus taas haluaa ainoana eduskuntapuolueena irtautua Suomen koronalinjasta, niin silloin se pitää sanoa suoraan eikä vaatimalla maskipakkoa joukkoliikenteeseen ja marketteihin.

Vielä tämän kuun alussa Orpo vaati MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa, että hallituksen on avattava yhteiskunta nopeammin normaaliin. Nyt hallitus hybridistrategiansa mukaan avaa rajoituksia, mutta se on Orpon mielestä "hyppyri tuntemattomaan". Vertaus on sikälikin huono, että kaikki, mikä koronaan liittyy on yhä pitkälti hyppy tuntemattomaan. Sen tutkijat nöyrästi tunnustavat, mutta poliitikoille se näyttää olevan vaikeaa.

Miksei pääministeri Marin sitten jättänyt omaan arvoonsa Orpon puheita omilleen eli kokoomuksen puoluevaltuustolle? Sitä en suoraan sanottuna ymmärrä. Löydän kaksi selitystä, joista kumpikaan ei ole pääministerin kannalta hyvä.

Ehkä Marin neljällä tiukkasanaisella twiiitillään halusi vain panna kokoomuksen lietsoman keskustelun poikki. Mutta paikka ja syyte "oppositionpolitiikan tekemisestä valheelisilla väittämillä" eivät ehkä olleet kaikkein parhaat valinnat. Pikaviestipalvelu Twitteristä on minusta koronan aikana tullut törkypesä, oikea provosoijien paratiisi. Sitä paitsi Twitterillä on edelleen verraten todella vähän käyttäjiä Suomessa.

Siksi se ei ehkä ole ihan paras areena pääministerin asemassa olevalle ihmiselle, joka saa viestinsä hyvin läpi muutenkin.

Olenko sitten sitä mieltä, että pääministerin pitäisi eristäytyä ja etääntyä? En tietenkään, mutta pääministerinä taistelut kannattaa valita hyvin. Ei pidä provosoitua kun provosoidaan, opetti edesmennyt Marinin puoluetoveri, presidentti Mauno Koivisto. Myös hänen toinen vertauksensa sopii tähän hetkeen. Presidentin roolista Koiviston kerrotaan todenneen: ei ole niin pientä vasaraa, joka presidentin käyttämänä ei tuntuisi moukarin iskulta.

Toinen selitys Marinin eilisille kipakoille kommenteille on vielä ikävämpi. Onko meillä nyt pääministeri joka kerää kehuja selkeästä esiintymisestään, mutta tuntuukin hermostuvan herkästi?

Itse ihmettelin pääministerin tiukkoja twiittejä jo sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan haastattelun jälkeen. Haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa viime viikon perjantaina.

Siinä Pohjola kertoi, että jos tautitapaukset onnistuttaisiin tukahduttamaan olemattomiin tai tauti hiipuisi rajoitustoimien seurauksena hyvin vähiin, perusteita poikkeusolojen lainsäädännön voimassaololle ei ole. Minusta ihan järkeenkäypää.

Pääministeri kuitenkin sivalsi Twitterissä, että "STM:n Pohjolan lausunto ei edusta hallituksen linjaa tai ajattelua. Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa ja siksi rajoitustoimia on tehty ja on edelleen voimassa. Vahvistamme testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallia, jotta virus ei leviäisi."

Se twiitti taisi tehdä yhdestä virkamiehestä selvää. Helsingin Sanomien mukaan ministeriössä ruvettiin vielä samana iltana vaihtamaan sanoja tiedotteeseen. Iltayöstä "taudin hallinta" vaihtui "taudin estämiseksi".

Marin näyttää hermostuvan, jos sanoo, ettei ymmärrä, mikä hallituksen hybridistrategian tavoite on. Otan riskin ja ilmoittaudun joukkoon. En vieläkään ymmärrä tavoitteleeko hallitus taudin leviämisen estämisellä a) sitä, ettei koronaa enää olisi Suomessa eli onko tavoitteena nolla tapausta, b) sitä, ettei tauti leviäisi nykyistä esiintyvyyttä isommiksi luvuiksi potilaita ja tehohoidettavia vai c) sitä, että kun nollaan ei voida päästä, niin luvut pyritään painamaan mahdollisimman alas.

Se ei ole minulle selvää, vaikka kuuntelin toissapäivänä pääministerin selvityksen asiasta. Haluaisin tietää, mutta pystyn muiden suomalaisten tavoin elämään näinkin. En hermostu peruskoulujen lähiopetuksen aloittamisesta, sillä Helsingin Sanomien mukaan Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n mallinnus ei alun perinkään pitänyt koulujen sulkemista välttämättömänä. Siinä kohti hallitus siis veti tiukempaa linjaa ja nyt palattiin asiantuntijoiden suositukseen.

Olen oppinut kotoilemaan: pitkän ajan jälkeen ruvennut taas ompelemaan, neulomaan ja käymään säännöllisesti kävelemässä. Tiedän myös kuolevani, toivottavasti en koronaan, mutta joku päivä jostain syystä kuitenkin. Sitä faktaa ei saa hallinnoimalla muutettua.

Mutta minusta on paljon vakavampaa, jos näissä poikkeusoloissa, näillä erinomaisilla taudinhallintaluvuilla, meillä on pääministeri, joka hermostuu virkamiehen sanoista tai opposition arvostelusta. Sitä nämä poikkeusolot eivät kaipaa.

Lue myös:

Tutkija: Marinin ja Orpon Twitter-vääntö viestii politiikan paluusta normaaliin – "Tästä tulee mieleen Tampereen ratikkakeskustelu"

Kokoomuksen Orpo arvosteli hallituksen strategiaa – Marin vastasi tiukasti Twitterissä: Olen vastannut kysymyksiin

Vaasan keskussairaalassa aletaan tänään maanantaina testata älypuhelinsovellusta, joka on kehitetty jäljittämään koronavirukselle altistuneita ihmisiä. Sovellusta testataan kolmen viikon ajan.

Sitran rahoittaman hankkeen tavoite on varmistaa, että sovellus toimii luotettavasti ja tietoturvallisesti.

Ketju-sovelluksen pilottiin osallistuu Vaasan keskussairaalan päivystyspoliklinikan työntekijöitä, jotka simuloivat sekä kansalaisia että terveydenhoidon ammattilaisia.

– On hienoa olla mukana etsimässä ratkaisuja epidemian hallitsemiseksi, toteaa pilottiin osallistuva osastonhoitaja Tarja Makkonen.

Makkonen kertoo aluksi olleensa hieman epäileväinen koronasovellusten tietoturvan suhteen.

– Epäilykset ovat laantuneet, kun olen kuullut, miten Ketju-sovellus toimii.

Pilotissa tekaistuja tartuntoja

Päivystyspoliklinikan 33 vapaaehtoiseksi ilmoittautunutta työntekijää lataa töissä käyttämiinsä älypuhelimiin Ketju-sovelluksen, ja osa heistä pitää samalla käsin kirjaa kohtaamistaan ihmisistä. Näin voidaan vertailla todellista ja digitaalista kohtaamishistoriaa.

Sovellus pitää Bluetooth-teknologian avulla anonyymisti kirjaa puhelimen käyttäjän kohtaamista ihmisistä, jotka ovat asentaneet puhelimeensa saman sovelluksen.

Sovelluksen käyttäjältä ei kysytä henkilötietoja. Käyttäjän kohtaamiset tallentuvat anonyymisti ainoastaan hänen puhelimeensa, eikä hän näe sitä itse.

Jos käyttäjällä todetaan tartunta ja hän kertoo siitä sovellukselle, sovellus lähettää ilmoituksen käyttäjän kanssa lähikontaktissa olleille ihmisille.

Pilotissa käytetään ainoastaan tekaistuja tartuntadiagnooseja, eikä sovellus ole missään yhteydessä potilastietojärjestelmään.

Tulokset julki ja vapaasti käytettävissä pilotin jälkeen

Pilotin on käynnistänyt ja sen rahoittaa Sitra. Tavoitteena on selvittää, toimiiko sovelluksen käyttämä Bluetooth-teknologia riittävän hyvin ja kirjaako sovellus käyttäjiensä kohtaamisia tarpeeksi luotettavasti.

– Haluamme varmistaa, että Suomeen voidaan kehittää luotettava, viimeistelty ja tietoturvallinen valtakunnallinen ratkaisu tartuntaketjujen digitaaliseen jäljitykseen, sanoo Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä.

Pilotti päättyy kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ja sen tulokset ja sovelluksen lähdekoodi ovat Suomessa vapaasti käytettävissä pilotin jälkeen.

Sovelluksen toimittavat sairaanhoitopiirien omistama ict-yhtiö 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice ja tietoturvayhtiö Fraktal.

Lue myös: Koronavirustartuntoja jäljittävän sovelluksen testaaminen alkaa Suomessa – samalla yhteiseurooppalaisen ratkaisun löytäminen näyttää yhä vaikeammalta

Maailman terveysjärjestö WHO:n on määrä ottaa esille Taiwanin osallistuminen järjestön päätäntäelimeen Maailman terveyskokoukseen (WHA).

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNBC kirjoitti kuluneella viikolla, että Taiwan haluaisi kovasti osallistua WHA:n kokoukseen, sillä sen onnistunut koronastrategia on herättänyt maailman huomion. Taiwan haluaisi jakaa kokemuksiaan muulle maailmalle. Kiina kuitenkin vastustaa Taiwanin osallistumista.

Maailman terveyskokouksen on määrä alkaa maanantaina kahden päivän mittaisena virtuaalikokouksena. WHO toivoo, että tämän lisäksi saataisiin järjestettyä vielä fyysinen kokous myöhemmin tänä vuonna.

WHO:n perustajajäseniin kuuluva Taiwan on tällä hetkellä järjestön ulkopuolella, eikä se osallistu järjestön WHO:n päätäntäelimeen edes tarkkailijan roolissa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on useaan otteeseen peräänkuuluttanut, että Taiwan otettaisiin mukaan Maailman terveyskokoukseen Kiinan vastustuksesta huolimatta. Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat viime aikoina kiristyneet jälleen koronakriisin vuoksi.

Tämän lisäksi toistakymmentä maata on kirjoittanut Taiwanin asemasta WHO:n pääjohtajalle Tedros Adhanom Ghebreyesusille. Näiden joukossa ovat muun muassa Belize, Guatemala, Marshallinsaaret ja Honduras. Ne haluaisivat, että Taiwanin asia otettaisiin Maailman terveyskokouksen asialistalle.

Yksittäinen maa voi vaatia äänestystä maanantaina

WHO kommentoi asiaa taannoin lehdistökokouksessa. Järjestöllä on omien sanojensa mukaan vain sihteeristön rooli ja jäsenmaat voivat itse päättää siitä, otetaanko Taiwan mukaan vaiko ei.

Toukokuun 15. päivälle päivätyssä, Maailman terveyskokouksen asialistaa käsittelevässä asiakirjassa Tedros kuitenkin kertoo välittävänsä asian eteenpäin komitean käsiteltäväksi.

Kyseinen 15 maasta koostuva tilapäinen komitea muodostetaan tavallisesti jokaisen Maailman terveyskokouksen alkaessa. Komitean vastuulla on päättää, otetaanko asialistalle uusia asioita.

Pandemian vuoksi komitea ei kuitenkaan voi kokoontua maanantaina, joten sen päätöksenteko lykkääntyy ja asiasta jouduttaneen päättämään vasta fyysisen kokouksen yhteydessä myöhemmin tänä vuonna, jos sellainen saadaan järjestettyä.

Mikään ei kuitenkaan estä yksittäistä maata vaatimasta, että asiasta äänestetään maanantaina.

– WHA:n päätökset tehdään yleensä yksimielisinä, WHO:n edustaja Fadela Chaib kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Kun ottaa huomioon virtuaalisen kokouksen rajoitteet, voi mahdollinen äänestys olla Chaibin mukaan vaikea, mutta ei kuitenkaan mahdoton.

WHO:n perustajajäseniä

Taiwanin ja WHO:n välit ovat olleet ennätyskireät koronaviruspandemian aikana, vaikka Taiwan on pitänyt viruksen verrattain hyvin hallinnassa. Taiwanissa virukseen on kuollut koronatilannetta seuraavan Worldometer-tarkkailusivuston mukaan seitsemän ihmistä ja vahvistettuja tartuntatapauksia on 440.

Kireiden välien taustalla on juurikin se, miten Taiwan on suljettu ulos WHO:sta Kiinan painostuksen takia. Kiina pitää Taiwania yhä kapinallisena maakuntanaan, joka tullaan aikanaan palauttamaan emämaan yhteyteen.

CNBC:n mukaan Taiwan ei esimerkiksi ole kertomansa mukaan saanut koronasta ensikäden tietoja WHO:lta, mikä on vaarantanut taiwanilaisten terveyden.

Taiwan kuuluu vuonna 1948 perustetun WHO:n perustajajäseniin. Taiwan edusti 70-luvun alkuun saakka Kiinaa YK:ssa, mutta Kiinan YK-jäsenyys siirtyi Kiinan kansantasavallalle vuoden 1971 äänestyksessä. Seuraavana vuonna Taiwan erotettiin myös YK:n alaisesta WHO:sta.

Vuosina 2009-2016 Manner-Kiina antoi Taiwanin osallistua Maailman terveyskokoukseen tarkkailijan roolissa nimellä Kiinan Taipei. Taiwanissa oli tuolloin Manner-Kiinaan myönteisemmin suhtautuva presidentti.

Kiina kuitenkin riisti tämän oikeuden, kun Taiwan valitsi valtaan nykyisen presidenttinsä Tsai Ing-wenin.

Tsain mielestä Taiwan on tosiasiallisesti itsenäinen valtio, eikä hän myöskään hyväksy Kiinan näkemystä siitä, että Taiwan on osa Manner-Kiinan "yksi Kiina"-järjestelmää.

Joensuulainen Anri Vesa aloittaa tänään kesätyöt Nordean konttorissa Joensuussa. Itä-Suomen yliopistossa opiskelevan Vesan työhistoria on pitkä, vaikka ikää on vasta 21 vuotta.

– Aloitin kesätöiden tekemisen 15-vuotiaana. Teini-ikäisenä työt olivat parin viikon kesäsetelihommia. Abivuoden työskentelin siivoojana ja välivuoden olin tukussa töissä, Vesa kertoo.

Itäsuomalaiset nuoret ovat maan innokkaimpia kesätyönhakijoita, kertoo Talous ja nuoret TAT ry:n tuore Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -kyselytutkimus. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista 80 prosenttia, ammattikoululaisista 59 prosenttia ja yläkoululaisista 65 prosenttia aikoi hakea kesäksi kesätöitä.

Kysely tehtiin helmi-maaliskuussa, joten koronaepidemian vaikutukset eivät välttämättä näy tuloksissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 9000 nuorta, joista lähes 6000 oli yläkoululaisia.

Itä-Suomessa tehty vetovoimatyötä

Yläkoululaisista innokkaimmat työnhakijat löytyvät Pohjois-Karjalasta. Kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista nuorista 83 prosenttia aikoi hakea kesätöitä. Kesätyöhalukkuutta oli kyselyssä keskimääräistä enemmän myös pohjois- ja eteläsavolaisilla sekä varsinaissuomalaisilla ja satakuntalaisilla nuorilla.

Vähiten intoa kesätöihin oli keskisuomalaisilla yläkoululaisilla. Heistä 58 prosenttia ilmaisi aikomuksensa kesätöiden hakuun.

– Alueelliset erot herättävät kysymyksiä siitä, millaisia työelämäyhteyksiä kouluilla on ollut eri maakunnissa. Pohjois-Karjalassa on tehty paljon töitä sen eteen, että nuoret jäisivät opiskelemaan ja tekemään töitä alueelle. Se varmasti nyt näkyy näissä tuloksissa, sanoo Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Samaa mieltä on myös Yrityskylä Itä-Suomen aluekoordinaattori Ville Saviluoto. Yrityskylä on TATin oppimiskokonaisuus ala- ja yläkoululaisille. Eri puolilla Suomea toimivat yrityskylät tarjoavat koululaisille oppimisympäristön talous- ja työelämätaitojen harjoitteluun.

– Itäsuomalaiset nuoret ovat valtakunnan tasolla malliesimerkki siitä, että täällä tahdotaan töihin. Itä-Suomessa on tehty tietoista vetovoimatyötä. Alueella on yrityksiä, jotka ovat useita vuosia peräkkäin tarjonneet nuorille kesätyöpaikkoja, ja esimerkiksi kaupunkien kesätyösetelit auttavat työllistymisessä, Saviluoto sanoo.

Saviluodon mukaan koulut ovat tärkeässä roolissa yhteyksien luomisessa työelämään.

– On tärkeää, että nuoret näkevät konkreettisesti, millaista työtä eri työpaikoilla tehdään ja voivat pohtia omaa urapolkuaan suhteessa omiin vahvuuksiin, Saviluoto sanoo.

Työkokemus tuo vapautta ja varmuutta

Anri Vesa työskentelee Joensuun Nordeassa toista kesää peräkkäin. Viime vuonna hän haki työpaikkaa nettisivujen hakemuksen kautta. Tälle kesälle työt varmistuivat helmikuussa, eikä koronaepidemia onneksi muuttanut suunnitelmia.

Nordean Joensuun ja Savonlinnan konttoreiden johtaja Jani Koivunen kertoo, että Nordeassa tehtiin koko yrityksen tasolla päätös, ettei koronaepidemia vaikuta jo sovittuihin kesätöihin.

Anri Vesalle kesätyöt ovat antaneet itsevarmuutta ja vapauden tunnetta. Omat tulot ovat hänen mielestään tukeneet itsenäistymistä.

– Työkokemus antaa varmuutta hakea haastavampiin tehtäviin, Vesa sanoo.

TATin kyselytutkimuksen mukaan yläkoululaisten ja lukiolaisten kesätyöpaikan valintaan vaikuttivat eniten hyvä palkka ja mukavat työtehtävät. Ammattikoululaiset arvostivat työpaikkaa alalta, jota kohtaan heillä on erityinen kiinnostus.

Lue myös:

Kesäpestin hankkiminen on nyt työn ja tuskan takana –koronarajoitusten purkaminen avaa lisää paikkoja

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin mukaan Yhdysvaltain talous saattaa supistua jopa 20-30 prosenttia toisella vuosineljänneksellä koronapandemian vuoksi.

Powell arvioi CBS-kanavan haastattelussa, että laskukausi voi kestää vuoden 2021 loppuun saakka. Hänen mukaansa talous ei ehkä elvy kunnolla, ennen kuin koronavirusta vastaan on kehitetty rokote.

Powell kuitenkin korosti uskovansa, että Yhdysvallat välttää laman ja että talous lähtee tasaisesti nousuun vuoden kolmannella neljänneksellä, kunhan maassa vältetään toinen korona-aalto.

– Se on erittäin tärkeää välttää. Toinen aalto aiheuttaisi melkoisesti vahinkoa taloudelle ja kuluttajaluottamukselle, keskuspankin johtaja sanoi

Työttömyysprosentin Powel uskoo pahimmillaan nousevan jo 25:een. Hänen mukaansa työttömyys kurittaa erityisesti matalapalkka-aloja ja naisia.

Yhteensä yli 36 miljoonaa työttömäksi jäänyttä amerikkalaista on hakenut työttömyyskorvauksia maaliskuun puolivälistä lähtien.

Viime viikolla Powell kehotti Valkoista taloa ja kongressia miettimään uusia lisämenoja ja verotoimia, jotta pienyritykset ja kotitaloudet voisivat välttää konkursseja.

Kongressi on koronakriisin aikana hyväksynyt jo yli kahden biljoonan dollarin tukipaketin maaliskuussa ja lähes 500 miljardin dollarin paketin huhtikuussa.

Demokraattien hallussa oleva Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi perjantaina massiivisen talouden pelastuspaketin, jonka läpimeno näyttää kuitenkin vaikealta. Sekä republikaanien hallitsema senaatti että Valkoinen talo ovat olleet haluttomia hyväksymään kolmen biljoonan dollarin suuruista pakettia.

Lue myös:

Koronaviruskriisi koettelee yhä Yhdysvaltain työmarkkinoita – Jo 36 miljoonaa on hakenut työttömyyskorvauksia

USA:ssa demokraatit hyväksyivät jättimäisen talouden tukipaketin, joka tuskin tulee voimaan

Päivittyvä koronaseuranta.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto arvostelee hallituksen suunnitelmia ravintoloiden asiakasmääriin ja anniskeluaikoihin kaavailluissa rajoituksissa.

Hallituksen odotettiin linjaavan jo viime viikolla, miten ravintolat voisivat avata kesäkuun alussa ovensa koronasulun jälkeen, mutta asiasta ei ole päästy sopuun.

Hallitus lähti liikkeelle siitä, että ja ravintoloiden asiakaspaikat puolitettaisiin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Pohjaesitys oli, että alkoholin anniskelu puolestaan loppuisi kello 21 ja ravintolat sulkeutuisivat kello 22.

Panimoliitto korostaa julkaisemassaan tiedotteessa, ettei ravintoloiden liiketoiminta voi mitenkään kannattaa, jos esimerkiksi asiakasmäärän kapasiteetista saa käyttää vain puolta.

– Kiinteät kustannukset eivät kuitenkaan puolitu, muistuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

"Tukipaketista olisi pitänyt päättää paljon aiemmin"

Liitto katsoo myös, että anniskeluaikojen mahdollinen tiukentaminen haittaisi ravintolayrityksiä ja -asiakkaita enemmän kuin hyödyttäisi.

– Alkoholin anniskelun lopettaminen iltayhdeksältä olisi keinotekoista. Anniskelun pitää jatkua ainakin kello 23.00 asti, sillä muuten juominen siirtyy julkisille paikoille tai jatkuu kotioloissa. Alkoholia käytetään yhä kohtuullisemmin ja vastuullisemmin, mutta jos sitä halutaan kontrolloida, helpointa se on ravintoloissa.

Etujärjestö arvostelee lisäksi hallituksen hitautta päättää ravintola-alan tukipaketista.

– Ravintolat ovat roikkuneet löysässä hirressä ja eläneet epätietoisuudessa kohta kaksi kuukautta. Tukipaketista olisi pitänyt päättää jo paljon aiemmin, kuten on tehty muissa Pohjoismaissa. Päätöksiä on nyt tehtävä ripeästi ja niiden pitää olla selkeitä, Pakarinen vaatii.

Lue myös:

Päätöksille ravintoloiden aukiolosta tulee kiire – hallituksessa vääntöä asiakaspaikoista ja kaljahanojen sulkemisesta

Saimaannorppia ympärivuorokautisesti tarkkailevaan Norppalive-kameraan tallentui sunnuntai-iltana kahden norpan välinen kamppailu.

Norppaliveä ylläpitävän luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan naarasnorppa oli ehtinyt köllötellä kameran edessä olevalla kivellä jo tunteja ennen kuin lajitoveri saapui paikalle. Videolla näkyy, kuinka tulokas nappaa naarasta hampailla takaevästä. Naaras yrittää päästä irti otteesta, ja nujakka siirtyy veden puolelle.

Veden pinta väräjää kamppailun tuoksinassa muutaman minuutin ajan, kunnes rauhoittuu. Ilmeisesti toinen norpista poistuu paikalta, sillä kiven edustalla näkyy enää yhden puoliksi pinnalla olevan norpan hahmo.

WWF:n mukaan tappelu on jo toinen tänä vuonna. Aiempi jännitysnäytelmä koettiin viikko sitten. Tuolloin Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta arvioi WWF:lle, että kyseessä saattoi olla taistelu mieluisasta köllöttelykivestä.

Lue myös:

Pullervoa pääsee taas bongaamaan WWF:n Norppalivessä – "Huippuviihdettä, jossa ei tapahdu juuri mitään"

Livekamera tuo luonnon käteen – pää tyhjenee turhasta, kun odottaa eläintä näytölle

Rikkinäinen munankeitin, naarmuuntunut paistinpannu, pussitolkulla erikuntoista vaatetta. Takapihalla huonekaluja, viikonloppuna sinne jätettyjä.

Koronakeväänä ihmiset ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa kotona, siivonneet ja hankkiutuneet eroon turhasta tavarasta. Sitä vastaanottavia paikkoja on kuitenkin ollut tavallista vähemmän, sillä monet kirpputorit ovat kiinni.

Kiinni menneiden kirpputorien ovilla ja verkkosivuilla on muistutettu siitä, ettei tavaraa myöskään vastaanoteta.

Valtakunnallisesti viesti on mennyt perille melko hyvin, sanoo SPR Kontti-ketjun myymälätoiminnan johtaja Sari Nikkola.

– Pelkäsimme kyllä, että lahjoituksia tulisi enemmänkin, kun siivous on ollut niin yleinen harrastus, mutta ilman suurta ongelmaa on selvitty.

Poikkeuksiakin on.

SPR Kirppiksen varastot Kokkolassa pursuavat koronatauon aikana tuotuja lahjoituksia, joiden perkaamiseen voi mennä koko kesä. Osa tavarasta on mennyt pilalle, koska säilytystilaa ei ole.

– Tavaraa tulee päivittäin, onneksi sentään vähemmän kuin normaaliaikaan. Takapihalle ilmestyy viikonlopun jäljiltä huonekaluja. Ne ovat sitten sään armoilla ja periaatteessa pilalla, sanoo toimialapäällikkö Outi Hakunti SPR Kirppikseltä Kokkolasta.

SPR avaa kesäkuun alussa kirpputorinsa, jotka se sulki 23. maaliskuuta. Kontti-myymälät menivät kiinni 9. huhtikuuta.

Fida-ketjun kirpputorit pistivät ovet säppiin 28. maaliskuuta ja niitä on alettu nyt hiljalleen avata. Myös moni vuokrapöytäkirppis hiljeni koronan vuoksi.

Vaatteita vastaanottava UFF sulki Ringin keräyspisteissä olleet vaatesäiliönsä. Nyt UFF on avaamassa kaikki noin 570 pistettä ympäri Suomen.

Keski-Pohjanmaalla Kokkotyösäätiö keräsi vaateastiansa pois jätehuoltoyhtiö Ekoroskin ekopisteiltä.

SPR Kirppis otti Kokkolassa lahjoituksia vastaan pääsiäiseen asti, mutta sitten seinät tulivat vastaan. Hakunti on yrittänyt ohjata lahjoittajia niille kirppareille, jotka ovat auki.

– Ihmiset ymmärtävät vaihtelevasti, osa tykkää huonoakin. Mutta kun ei saa tuotteita toisesta päästä pois.

Lahjoitustavaran laatu heikentynyt

Myös baptistiseurakunnan lähetyskirpputorille Kokkolassa tulee lahjoituksia kieltolapusta huolimatta, vaikkakin tavallista vähemmän.

Tavaran lajitteluun ei ole tilaa eikä työntekijöitä, sillä kuntouttava työtoiminta on tauolla.

Tuotavasta tavarasta yhä isompi osa on myös silkkaa jätettä.

– Laatu huononi sen jälkeen, kun kirpputori pantiin kiinni. Suurimman osan saa laittaa kaatopaikalle, sanoo kirpputorin vetäjä Jorma Vuolaspuro.

Myös SPR Kirppiksellä Kokkolassa kaatopaikkatavaran osuus lahjoituksissa on entisestään kasvanut sulkuaikana. Se kummastuttaa Hakuntia, sillä hyötykäyttöasema on lähellä. Kirpputoreille jätteen lajittelu ja kuljetus oikeaan osoitteeseen maksaa aikaa ja rahaa.

Pohjalaisen jätehuoltoyhtiö Ekoroskin yli 20 hyötykäyttöasemalla tai yli 250 ekopisteellä koronakevään siivousinto ei kuitenkaan näy tavaramäärissä. Kevätpiikki asemille tuli kuukauden normaalia aiemmin, mutta määrät ovat ennallaan.

Kierrättäminen tunnetaan, nyt se pitää vielä oppia

SPR:n Outi Hakunti uskoo, että silkan jätteen lahjoittamisen taustalla on erityinen suhde omiin tavaroihin.

– Ajatellaan, että kyllähän tämä on vielä ihan käyttökelpoinen, vaikka en itse sitä tarvitse. Kirppiksellä nähdään heti, ettei sitä kukaan osta.

Tämä on myös sukupolvikysymys.

Hakuntista tuntuu pahalta sanoa vanhemmille ihmisille, ettei monilla kirjoilla, kuten tietosanakirjasarjoilla, ole enää mitään käyttöä. Nuoremmat taas eivät käytä tavaroita aivan loppuun ennen kierrättämistä.

Myös Vuolaspuro uskoo tunnesiteeseen:

– Omasta aina ajatellaan ruusuisemmin: itku silmässä luovutaan 30 vuotta käytetyistä housuista ja ajatellaan, että ne ovat vielä hyvät. Mutta nykyään ei enää osteta yhtään rikkinäistä tai likaista.

Hakuntin mukaan nyt pitäisikin suunnata tiedottamisen kärki kierrättämisen tarpeellisuudesta siihen, miten ja mitä voi kierrättää. Tärkeimmät kriteerit ovat yksinkertaisia: vie vain puhdasta ja ehjää.

– Älä ota vaatetta päältäsi ja laita kierrätykseen. Jos jokin on rikki, se on rikki myös meille päätyessään. Ei se matkan varrella ihmeellisesti korjaannu.

Osa lahjoituksia vastaanottavista toki korjaa tai tuunaa tuotteita, mutta valtaosa ei. Ne eivät myöskään pyykkää likaisia lahjoitusvaatteita tai nikkaroi kärsineitä huonekaluja uusiksi.

Hyvä keino on myös miettiä, kehtaisiko antaa kapineen vaikka hyvälle ystävälle. Jos rehellinen vastaus on kyllä, tavara kelpaa myös lahjoitukseen.

Lue seuraavaksi: Uskaltaako nettikirppareilta ostaa nyt tavaraa? Asiantuntija pitää epätodennäköisenä, että koronavirus tarttuisi tavarasta

Baptistiseurakunnan kirpputori aukeaa näillä näkymin aikaisintaan kesäkuun lopussa. SPR avaa kirpputorit kesäkuussa, esimerkiksi Kokkolan piste 3. kesäkuuta.

Opiskelijat ovat huijanneet tehtävissä etäopetuksen aikana

Ylen teettämässä kyselyssä lukuisat lukion opiskelijat kertoivat tehneensä vilppiä etäopetuksen aikana. Kuudelle lukiolle teetettyyn kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan reilut 760 opiskelijaa. Mutta miten etäopiskelu muutetaan arvosanoiksi kahden viikon kuluttua, kun kotona tehtäviä tekevän identiteettiä ei voida varmistaa?

Eläkeläiset tekevät nyt niitä töitä, joita nuoremmat vieroksuvat

Työssä käyviä eläkeläisiä on Suomessa yli 100 000. He tuovat joustoa työmarkkinoille tekemällä sijaisuuksia, tilapäistöitä ja tehtäviä, joita nuoremmat eivät ole innokkaita tekemään. Työhaluisia eläkeläisiä olisi kuitenkin vielä enemmän. Tilastokeskuksen mukaan yli 30 000 eläkeläistä on piilotyöttöminä.

Brasiliansuomalainen Karlo Majuri taistelee koronaa vastaan

Brasiliassa Amazonasin pääkaupungissa Manauksessa pelätään levottomuuksia ja väkivaltaa, jos koronatoimia tiukennetaan ulkonaliikkumiskielloksi. Suomalaistaustaisen Karlo Majurin mukaan alueen koronatilanne on tuskallinen. Kymmeniä Majurin tuttavia on yhtäkkiä sairastunut, kuollutkin. Myös väkivaltaiset ryöstöt ovat Manauksessa lisääntyneet.

Ravit aloittavat urheilukilpailut koronatauon jälkeen

Ravikilpailut alkavat Suomessa tänään. Raveja ajetaan toukokuussa maa- ja metsätalousministeriön erikoisluvalla, vaikka muut urheilukilpailut alkavat vasta kesäkuussa. Yleisöä kilpailuihin ei päästetä ja erikoisjärjestelyitä on muutenkin paljon. Ravien määrä on paljon normaalia pienempi ja osallistujamäärä rajattu.

Epävakainen sää jatkuu

Pilvisyys on melko vaihtelevaa lähes koko maassa. Päivän aikana tulee paikoin vesikuuroja, pohjoisessa ehkä myös lumikuuroja. Aurinkoisinta sää on länsirannikolla. Päivälämpötila vaihtelee 6 ja 12 asteen välillä, Pohjois-Lapissa 0 ja 5 asteen välillä. Ruohikkopalovaroitus on voimassa Meri-Lapissa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Satuitko käymään Uudenmaan rajalla, kun Suomi oli jaettu kahtia?

Jos et, niin käydäänpä siellä nyt yhdessä. Laitetaan silmät kiinni ja kuvitellaan seuraava tilanne.

Autoilija lähestyy maakuntarajaa, joka yleensä ohitetaan huomaamatta ja sen ihmeemmin tunteilematta.

Nyt rajalla seisovat betoniporsaat, poliisi ja puolustusvoimat. Kaikki vahtimassa, ettei koronavirus livahda Uudeltamaalta muualle Suomeen.

Poliisi pysäyttää autoilijan, joka yrittää päästä toista kertaa rajan yli ilman hyväksyttävää syytä. Matka tyssää jälleen rajalle. Muistoksi autoilija saa sakkolapun käteensä.

Tuon sakon voi hyvin todennäköisesti pian repiä tuhannen päreiksi.

Toinen vaihtoehto on laittaa se kehyksiin ja nostaa kirjahyllyn päälle. Se on nimittäin historiallinen sakko, jollaista ei tulla ihan heti näkemään.

Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan.

Kun maaliskuun viimeisenä perjantaiyönä Suomi jaettiin kahtia, tiedotusvälineet tekivät suoria lähetyksiä Uudenmaan rajalta.

Ensimmäinen yö sujui rauhallisesti, mutta jo seuraavana päivänä eräs 65-vuotias mies päätti kokeilla onneaan Orimattilassa.

Mies ajoi hurjaa vauhtia tiesulun läpi. Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan. Hetken kuluttua kaahari ajoi jälleen tiesulun yli takaisin Uudellemaalle.

Jotenkin tuo tempaus huvittaisi, jos kyseessä ei olisi vakava asia. Poliisi epäilee miestä esimerkiksi törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Epäiltyjä rattijuoppoja nähtiin rajalla onneksi vain muutamia, mutta muunlaista väkeä oli runsaasti.

Kahden ja puolen viikon aikana poliisi tarkasti Uudenmaan rajalla noin 550 000 autoilijaa. Suurimmalla osalla oli hyväksyttävä syy ylittää Uudenmaan raja.

Noin 4400 autoilijaa käännytettiin takaisin.

Sakkojakin poliisi kirjoitti.

Sakot annettiin niille, jotka olivat jollakin tavalla onnistuneet ylittämään rajan ilman perustetta, ja sattuivat jäämään siitä kiinni.

Myös sellaisia sakotettiin, jotka eivät koskaan ylittäneet maakuntarajaa.

Väärin sakotettu, totesi lainvalvoja.

Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla.

Eduskunnan oikeusasiamies otti poliisin rajavalvonnassa antamat sakot tarkasteluun. Lainvalvoja totesi viime viikolla antamassaan päätöksessä, että poliisi antoi useita perusteettomia sakkoja. Käytännössä siis vääriä sakkoja.

Valmiuslaki kun ei mahdollistanut rangaistuksen antamista pelkästä yrityksestä. Siis siitä, jos vain yritti ylittää Uudenmaan rajan.

Miksi poliisi sitten kirjoitti perusteettomia sakkoja?

Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla. Se tapahtui ennen pääsiäistä.

Poliisi hermostui kuskeihin, jotka yrittivät päästä rajan yli yhä uudelleen ilman hyväksyttävää syytä.

– Tilanne oli sellainen, että näitä möllejä tuli lisää ja lisää, Ylen poliisilähde kuvailee.

Poliisilähde ei halua nimeään julkisuuteen.

Ylen tietojen mukaan Helsingin poliisilaitoksella kehiteltiin ennen pääsiäistä oma sakotussysteemi. Sakko rapsahtaisi kaikille, jotka oli kertaalleen käännytetty rajalla.

Muutos sakotuslinjaukseen tehtiin siis siinä vaiheessa, kun rajavalvontaa oli tehty jo puolitoista viikkoa.

Poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle.

Tilanne rajalla ei ollut helppo poliisille.

Poliisi suoritti hallituksen määräystä. Satojen tuhansien autojen joukosta piti ripeässä tahdissa seuloa ne, joilla oli perusteltu syy päästä rajan yli.

Samaan aikaan piti huolehtia siitä, että operaatioon osallistuneet yli 1000 poliisia kohtelevat kaikkia tasavertaisesti.

Lainvalvojalle poliisi perusteli sakotuskäytäntöään niin, että poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle. Siinä vaiheessa autoilija kun ei olisi enää voinut kääntyä takaisin rajaa ylittämättä.

Eduskunnan oikeusasiamies totesi ymmärtävänsä poliisia, mutta ei hyväksynyt sen toimintaa. Voit lukea tästä eduskunnan oikeusasiamiehen koko ratkaisun.

Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa.  Se ei ole koko totuus

Nyt edessä on melkoinen sakkorumba, kun poliisi ja syyttäjät käyvät lainvalvojan pyynnöstä läpi kaikki rajalla annetut sakot.

Jos ne on annettu perusteettomasti, niin kansankielellä sanottuna sakot perutaan. Rahat palautetaan niille, jotka ovat ehtineet maksaa sakkonsa.

Voimaan jäävät tietenkin ne sakot, jotka oli määrätty asianmukaisesti.

Poliisi kirjoitti rajavalvonnassa noin 120 sakkoa, mutta määrä voi vielä tarkentua lähiviikkojen selvittelyssä.

Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa. Se ei ole koko totuus. Luvussa eivät ole mukana Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten kirjoittamat sakot. Ne osallistuivat rajavalvontaoperaatioon, jota johti Helsingin poliisi.

Mitä tästä kaikesta voidaan oppia?

Poliisi ei voi tehdä omia sakkosääntöjään, vaikka kansalaiset toimisivat poliisin mielestä "möllin" tavoin.

Kansalaisten pitää aina voida luottaa siihen, että viranomaiset toimivat lakien mukaisesti.

Se on erityisen tärkeää nyt poikkeusoloissa, kun viranomaisille on annettu normaalia enemmän valtaa ja oikeuksia.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee rikos- ja oikeusaiheista uutisia verkkoon, radioon ja televisioon. Hän ei käynyt Uudenmaanrajalla silloin, kun Uusimaa oli eristetty muusta Suomesta.

Lue lisää:

Oikeusasiamies jyrähtää: Poliisi antanut perusteetta sakkoja Uudenmaan rajasululla – pelkkä ylitysyritys ei ole rangaistava

Nuorison bileet, hätävale kuolevasta mummosta ja mies jota "rajoitukset eivät koske" – Yle selvitti: näin valmiuslakia on rikottu

Sadat poliisit ja varusmiehet valvovat Uudenmaan rajaa 30 tarkastuspisteellä – yö sujui rauhallisesti