Halvaantuneet saavat liikuntakykynsä takaisin

Sveitsissä kehitetty sähköinen implantti on kytketty jo kahdeksalle selkäydinvammautuneelle potilaalle. Pyörätuoliin jo vuosia sitten joutuneet ihmiset ovat saaneet liikuntakykynsä takaisin, kun implantti antaa jalkojen lihaksille käskyn liikkua. Kuntoutuksen jälkeen joidenkin jalat ovat toimineet jo itsenäisestikin. Sveitsiläisprofessorit uskovat löytävänsä apua myös Parkinsonin tautia sairastaville.

Vihdoinkin lomakuu - kesäfaktat suomalaisten lomailusta

Heinäkuussa suuri osa Suomesta lomailee. Valokuvaajamme keräsi kesätunnelmat ja olennaiset lomailufaktat tiiviiksi tietopaketiksi.

Presidentti Niinistö ja Macron tapaavat tänään Pariisissa

Presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Pariisissa maan kansallispäivän juhlassa. Suomi on kutsuttu mukaan sotilasparaatiin yhdessä niiden maiden kanssa, jotka osallistuvat Ranskan vedolla käynnistettävään interventioaloitteeseen. Presidentin kanslian mukaan Niinistö osallistuu myöhemmin päivällä Macronin isännöimälle lounaalle ja tapaa hänet myös kahden kesken.

Kosovolainen tv-tähti kuuntelee Apulantaa

Yksi Kosovon tunnetuimmista TV-juontajista, Alaudin Hamit, vietti nuoruusvuotensa Rovaniemellä. Nyt hän juontaa suosittua TV:n keskusteluohjelmaa, jossa joutuu tasapainoilemaan Kosovon monenlaisten ristiriitojen keskellä. Alakulon iskiessä Hamit kuuntelee suomalaista musiikkia. Lue Alaudin Hamitin mietteitä Kosovosta ja Suomesta tästä.

Sää on enimmäkseen poutainen

Sää on sunnuntaina suuressa osassa maata poutainen. Paikoin tulee sadekuuroja ja eniten niitä on luvassa maan itäosaan. Lämpötilat ovat etelässä 20 asteen tuntumassa ja pohjoisessa vajaassa 15 asteessa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Helsingin poliisi kertoo Twitterissä joutuneensa lopettamaan hirven varhain tänä aamuna.

Hirvi ammuttiin aivan Helsingin ydinkeskustassa Fabianinkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä, kun sitä ei oltu pystytty ohjaamaan alueelta pois.

Poliisilla ei ole tietoa siitä, miten hirvi oli ydinkeskustaan päätynyt.

Eläinten eksyminen asutuskeskuksiin ei ole aivan tavatonta. Viikko sitten hirven vasa juoksi kerrostalon rappukäytävän ovesta läpi Helsingin Kannelmäessä.

Asiasta ensimmäisen uutisoi Helsingin Sanomat.

Television pääkanavien kesän elokuvatarjonta etenee vuosi toisensa jälkeen perin tuttuja polkuja pitkin.

Riskejä ei oteta, vaan päivät täytetään niin sanotusti varmoilla elokuvilla, jotka löytävät paikkansa katsojalistojen kärjestä satoi tai paistoi.

– Miksi Bondeja esitetään? Ne ovat suosittuja ja pyritään esittämään mahdollisimman suosittuja elokuvia. Siksi me valitsemme ne sinne esitykseen, Nelonen Median televisiojohtaja Ville Toivonen perustelee.

Nelonen on tehnyt Bond-leffan kavalkadistaan jo pitkän perinteen. Elokuvat esitetään kesäisin aikajärjestyksessä.

Myös Nelosen kaupallisella kilpailijalla, MTV:llä on oma perinteensä. Lupa tappaa -sankarin sijasta MTV:n Sub-kanavalla seikkailee kotimainen antisankari.

– Suomalaiset tutkitusti rakastavat klassikkoelokuvia. Meillä esimerkiksi Uuno-elokuvat ovat olleet todella suosittuja vuodesta toiseen, jonka johdosta niitä tänäkin kesänä nähdään, MTV:n sisältöjen vastaava tuottaja Olli Nikunen sanoo.

Katsojalukuja keräävän Finnpanelin mukaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla oli MTV:n Sub-kanavan toiseksi katsotuin elokuva. Katsotuin oli Die Hard 4.0, joka sekin on nähty televisiossa kohta kymmenkunta kertaa.

Nelosella Johnny Deppin tähdittämät Pirates of the Caribbean -elokuvat asettuivat samalla viikolla kolmelle kärkisijalle.

Bond-elokuvat ottanevat paikkansa katsotuimpien listalla heinäkuun toisesta viikosta alkaen, kun niiden pitkä esityskausi on taas alkanut.

Katsojat vaativat uusintoja

Loputtomien kesäuusintojen luulisi jossain vaiheessa kyllästyttävän katsojia, kun elokuvien pienimmätkin juonenkäänteet ja jopa vuorosanat osataan ulkoa.

Vielä mitä, väittää Nelosen Ville Toivonen.

– Elokuvista tulee palautetta aika rutkasti puoleen ja toiseen, kuten ohjelmista muutenkin. Me kuuntelemme palautetta herkästi ja se nimenomaan ajaa esittämään näitä tuttuja elokuvia. Näistä tutuista ja rakastetuista elokuvista tulee eniten palautetta..

Katsojat saavat siis juuri sitä, mitä tilaavat. Mutta saako myös mainostaja?

– Mainostajille haluamme tarjota mahdollisimman suuria ja kiinnostavia katsojalukuja. Elokuvien osalta siihen pääsee parhaiten näyttämällä mahdollisimman suosittuja elokuvia, MTV:n Olli Nikunen sanoo.

Varsin selkeä liiketoimintakonsepti siis: mitä enemmän katsojia, sitä enemmän mainostajia. Helppoa kuin heinänteko kesähelteellä.

Ylekin keventää kesällä

Myös kaupallisista paineista vapaa Yle tarjoaa elokuvia kesällä hieman kevyemmän kattauksen periaatteella, vaikka Yle ei väitä tavoittelevansa niillä katsojatilastojen kärkisijoja.

– Meillä on paljon maailman elokuvaa, meillä on taide-elokuvaa, pohjoismaista, klassikkoelokuvaa. Mutta kesällä ehkä haetaan sellainen hiukan viihteellisempi linja, Ylen julkaisujen päällikkö Tarmo Kivikallio kertoo.

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla TV1:n katsojatilaston kärjessä olivat totuttuun tapaan uutiset. Viidenneltä sijalta löytyi kuitenkin jo Hercule Poirot -elokuva.

Ylen ykköskanavan katsotuimpia ohjelmia ovat yleensä illan uutislähetykset. Kakkoskanavalle taas on keskitetty urheilu, jota on paljon.

– TV2:n kohdalla joudumme toimimaan urheilun ehdoilla. Kesällä urheilulähetykset sekoittavat usein ohjelmakaaviota ja siitä tulee vähän rikkonaisempi, mutta elokuvia esitetään silti kakkosellakin, Kivikallio kertoo.

Ykköskanavalla Yle pyörittää iltapäivisin pitkin vuotta kotimaisia elokuvia, jotka kesälläkin keräävät television ääreen keskimäärin 130 000 katsojaa. Talvella katsojia on enemmän.

Korjattu 13.72019 kello 17.27 Bond-elokuvien määrä Nelosen kavalkadissa. Se on 24, ei yli 30, kuten jutussa aiemmin mainittiin.

Lue myös:

Hollywoodissa päätetään, millaisia elokuvia suomalaiset tarvitsevat kesällä

Ranskan presidentti Emmanuel Macron aikoo perustaa maalle sotilaalliset avaruusvoimat.

Uusi puolustushaara on määrä perustaa virallisesti syyskuussa, ja siitä tulisi ajan mittaan osa Ranskan ilmavoimia.

– Parannamme avaruuden tuntemustamme, suojelemme satelliittejamme paremmin ja aktiivisemmin, Macron visioi kansallispäivän aattona pitämässään puheessa.

Puolustusministeri Florence Parlyn on määrä lähiaikoina kuvata Ranskan avaruusstrategiaa tarkemmin.

– Ajan mittaan ilmavoimista tulee ilma- ja avaruusvoimat. Päätämme välttämättömät investoinnit, Macron sanoi.

Parly on puhunut tarpeesta luoda ranskalainen avaruusautonomia suojelemaan avaruustoimintaa "eräiden suurvaltojen" aiheuttamalta uhalta.

Ranska on budjetoinut 3,6 miljardia euroa vuosille 2019-25 avaruuspuolustuksen kehittämiseen.

Venäjällä on jo avaruusvoimien nimellä toimivia asevoimien yksiköitä. Myös Yhdysvaltoihin suunnitellaan avaruusjoukkoja.

Brittiläinen Mail on Sunday -lehti on julkaissut lisää maan entisen Yhdysvaltain-suurlähettilään salaisia viestejä. Kotimaahan lähettämissään viesteissä sir Kim Darroch antaa luonnehdintoja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja hänen hallintonsa toiminnasta.

Lehden uusimmassa paljastuksessa, joka koskee viime vuoden toukokuussa lähetettyä viestiä, sir Kim arvioi, että presidentti Trump erotti maansa Iranin ydinsopimuksesta "ideologisista ja persoonallisuudestaan johtuvista syistä".

Sir Kimin mukaan Trumpin päätös johtui siitä, että ydinsopimuksen oli tehnyt edellinen presidentti Barack Obama.

Suurlähettiläs kuvasi Trumpin toimintaa "diplomaattiseksi vandalismiksi". Hän myös arvostelee Trumpin hallinnon suunnittelematonta toimintaa.

– Lisäksi he [Valkoinen talo] eivät kykene muotoilemaan minkäänlaista "miten tästä eteenpäin" -strategiaa, ja yhteydenotot ulkoministeriöön osoittavat, ettei heillä ole mitään suunnitelmaa ottaa yhteyttä kumppaneihinsa ja liittolaisiinsa, ei Euroopassa eikä alueella.

Viesti oli lähetetty sen jälkeen, kun tuolloinen Britannian ulkoministeri Boris Johnson oli käynyt Yhdysvalloissa ja yrittänyt taivutella Trumpia pysymään sopimuksessa.

Darrochin viesteistä nousi kohu heinäkuun alussa, kun hänen paljastattiin luonnehtineen Trumpin hallintoa "kömpelöksi ja epäpäteväksi". Trump haukkui myöhemmin Darrochin "hyvin typeräksi kaveriksi". Darroch erosi tehtävästään keskiviikkona.

Trumpin raivostuttanut Britannian Yhdysvaltain-suurlähettiläs erosi

Britannian suurlähettiläs haukkui Trumpia vuodetuissa viesteissä

Lehdistönvapauden rajat

Britanniassa pohditaan nyt, kattaako lehdistönvapaus tämänkaltaiset vuodot, jotka voivat haitata maan suhteita ulkovaltoihin, eli tässä tapauksessa Yhdysvaltoihin.

Maan konservatiivipuolueen puheenjohtajaksi ja samalla pääministeriksi pyrkivä nykyinen ulkoministeri Jeremy Hunt on sanonut puolustavansa lehdistönvapautta "viimeiseen saakka, jos julkaistut uutiset ovat yleisen edun mukaisia".

Hänen vastaehdokkaansa Boris Johnson on todennut, että vuotojen lähteenä toiminut henkilö on saatava oikeuden eteen. Johnson painottaa, että poliisin ei kuitenkaan pidä syyttää mediaa vuodoista.

Mail on Sunday -lehti on puolustanut uutistaan suillä, että sen mielestä yleisön on täörkeää saada tietoa poliittisten päätösten taustoista.

Lue lisää:

BBC: New leak claims Trump scrapped Iran nuclear deal 'to spite Obama'

Kirkkaassa pullossa näkyy ruskeaa nestettä ja etiketissä lukee GLYPH. Juomaa mainostetaaan maailman ensimmäisenä molekulaarisena viskinä.

Mitä ihmettä? Onko nyt kyse jauheesta, johon sekoitetaan vain vesi?

San Franciscosta tulevan Endless West -startup-yhtiön kaveri lorauttaa maistiaisen lasinpohjalle. Nenään tulee nuuhkaistessa ohuehko bourbonin haju, hieman makea. Joku voisi sanoa kynttilämäinen.

Maku sitten. Hieman ohut ja alkoholiprosentti puraisee kieleen. Sopivaa vesitippaa tai paria ei ole tarjolla. Olen maistanut mielestäni parempiakin viskejä.

Samat ainesosat kuin oikeassa viskissä

Molekulaariviskiyhtiön johtava tekninen asiantuntija Mardonn Chua kertoo tuotteen synnystä.

– Teemme siis viskiä molekyylien avulla. Analysoimme tisleen ainesosat, jotta tietäisimme, mikä tekee viskistä viskin. Etsimme sitten luonnosta nuo molekyylit esimerkiksi kasveista, hiivoista ja vihanneksista, Chua kertoo.

Sen jälkeen biokemistien löytämät yhdisteet sekoitetaan kirkkaaseen 43-prosenttiseen alkoholiin. Lopputuloksena on viskimäinen yhdiste 24 tunnissa.

Tavallisesti viskiä kypsytetään tynnyreissä vuosikausia, jolloin maku syntyy alkoholin ja puisen tynnyrin vuorokaikutuksesta. Chua kertoo, että koska heidän juomansa valmistuu päivässä, säästää valmistustapa paitsi aikaa niin myös rahaa.

Oikeiden molekyylien löytämiseen on Chualta ja kumppaneilta mennyt yli kolme vuotta. Tutkijat viettivät paljon aikaa laboratoriossa tutkiessaan maailman parhaita viskejä ja niiden kemiallista koostumusta.

Sitten he löysivät toimivat molekyylit eli alkoholit, esterit ja sokeripitoisuudet. Nyt molekulaariviskiä on myynnissä USAssa ja Hongkongissa.

– Monet tuotettamme maistaneet sanovat sen olevan miellyttävää ja pehmeintä viskiä, mitä he ovat juoneet, Mardonn Chua kehuu ja arvioi, ettei GLYPH ole maailman parhainta, mutta hyvää kuitenkin.

Yhtiö aikoo tuoda markkinoille vastaavalla tavalla valmistetun punaviinin, jonka tutkimisella he oikeastaan aloittivat koko homman. Ehkä jatkossa luvassa on muitakin alkoholilaatuja.

– Olemme kohdanneet paljon epäilyjä. Mutta eikö olekin hienoa, että uusi teknologia voi mullistaa perinteisen viinin ja viskin valmistuksen, Chua hehkuttaa.

Asiantuntijat epäilevät

Uusi teknologia mahdollistaa molekyylikikkailun, mutta perinteiset valmistustavat tuskin katoavat tulevaisuudessakaan.

Endless Westin molekulaariviskin vastaanotto ei ole ollut ihan niin suotuisa kuin Mardonn Chua antaa ymmärtää. Eri arvioissa nopealla tavalla tehty viski ei ole maistunut aivan yhtä pehmeänä.

Fortune-lehden artikkelissa "Is Molecular Whiskey the Futuristic Booze We’ve Been Waiting For?" asiantuntijat epäilevät, että kaikkien oleellisten yhdisteiden löytäminen viskeistä ei onnistu hienoimmillakaan laitteilla, sillä kemiallinen koostumus on vaihtelevan moniulotteinen.

Viskikirjailija Fred Minnick epäilee laboratorioviinojen eliniän jäävän lyhyeksi. Glyph saattaa kuitenkin jäädä elämään, jos siitä onnistutaan luomaan kuluttajia kiinnostavia cocktaileja.

Eri maissa on omanlaisiaan määritelmiä kullekin alkoholille ja niiden valmistustavoille. Laboratorioviski saattaa törmätä myös näihin rajoituksiin.

Lue myös:

Kiista EU:n kanssa kurittaa USA:n viskintuottajia: "Kauppasodissa ei ole voittajia, me häviämme tässä nyt"

Joensuussa tänä viikonloppuna järjestettävään Ilosaarirockiin luvattiin kylmää ja sateista säätä.

Festareiden toisena päivänä päästiin kuitenkin lopulta nauttimaan auringon lämmöstä, sateisen aamupäivän jälkeen. Ilosaarirockin kävijät olivat varautuneet vaihtelevaan säähän monipuolisella pukeutumisella.

Valiokuntien puheenjohtajuuksia ei anneta oikeistopopulisteille tai oikeusvaltioperiaatteen rikkojille, päätti Euroopan parlamentin enemmistö viime keskiviikkona. Ratkaisua tukevat myös suomalaiset mepit – paitsi perussuomalaiset.

Onko tämä demokraattista, EPP:n Henna Virkkunen?

– Kyllä se sillä tavalla on demokratiaa, että enemmistö päättää minkä linjauksen mukaan mennään, meppi Henna Virkkunen (kok. / EPP) puolustaa.

Ulos suljettiin kokonainen ryhmä nimeltään ID, Identiteetti ja demokratia. Se on ryhmä, johon myös Suomen perussuomalaiset uudessa parlamentissa ovat liittyneet.

Lisäksi sulku kohdistui muutamiin yksittäisiin poliitikkoihin, esimerkiksi Puolan laki- ja oikeus -puolueen entinen pääministeri Beata Szydło jätettiin rivimepiksi.

Parlamentti toimi toisin kuin Suomen eduskunta

Yhdenkään valiokunnan puheenjohtaja ei tule parlamentin viidenneksi suurimmasta ryhmästä, vaikka usein käytetyllä d'Hondtin suhteellisella laskentavalla heille olisi pitänyt osua kahden ryhmän puheenjohtajuus.

Parlamentti toimi toisin kuin esimerkiksi Suomen eduskunta, missä perussuomalaiset johtavat ulkoasiainvaliokuntaa ja hallintovaliokuntaa, kuten heidän saamansa äänimäärän mukaan tuleekin saada johtaa.

Perussuomalaiset vertaavat europarlamenttiryhmänsä tilannetta totalitarismiin.

– Olen hyvin huolissani siitä, mihin tämän tulee johtamaan. Tässä on nyt käytetty totalitaristisia keinoja toisinajattelijoita kohtaan, sanoo Laura Huhtasaari ID-ryhmästä.

Parlamentin enemmistön muodostaa nyt neljä eniten ääniä saanutta ryhmää. Ne ovat kokoomusryhmä EPP, sosiaalidemokraattien S&D, liberaalien Renew Europe ja vihreät. Tämä joukko yrittää luoda yhteistä politiikkaa.

Viidenneksi suurin on juuri ID-ryhmä, se periytyy EU-vastustajien pienestä ENF-ryhmästä.

Virkkunen: Miksi perussuomalaiset menivät mukaan uuteen ryhmään?

ID-ryhmään on paketoitu Euroopan kansallismielisiä, oikeistopopulistisia ja maahanmuuttovastaisia puolueita. Idean isä on Italian varapääministeri, Legan Matteo Salvini. Ryhmää olivat suunnittelemassa myös esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kansallisen liittouman Ranskan Marine Le Pen. Mukana ovat myös Vaihtoehto Saksalle -puolueen ja Itävallan vapauspuolueen mepit.

Henna Virkkunen liittää ryhmään etuliitteen "ääri".

– Euroopan parlamentin enemmistöllä ei ollut luottamusta tämän ääriryhmän kykyyn hoitaa asianmukaisestai puheenjohtajan tehtäviä, Virkkunen perustelee.

Virkkunen harmittelee, että perussuomalaiset hylkäsivät vanhan konservatiivit ja demokraatit -ryhmänsä, jonka kanssa kokoomuslaisetkin ovat tehneet yhteistyötä. Sinne jäivät esimerkiksi ruotsidemokraatit ja brexitiä odottelevat brittikonservatiivit. Ryhmä kutistuu, jos britit eroavat unionista.

Kun jokin ryhmä suljetaan ulos puheenjohtajapaikoilta, sen mahdollisuudet vaikuttaa parlamentin linjauksiin heikkevät. Jos ryhmä ei saa myöskään muita luottamuspaikkoja, mepit voivat vaikuttaa vain äänestämällä. Pienehkön ryhmän vaikutusmahdollisuudet ovat kurjat, jos ryhmä ei liittoudu kenenkään kanssa. Ja miksi liittoutuisi, jos kukaan ei ole samoilla linjoilla.

Eri arvot, Venäjä-mielisyys ja huonot kokemukset perusteluina

Epäluottamuksen taustalla ovat arvot. Unionimaat ovat sitoutuneet kunnioittamaan perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, mutta enemmistön mielestä oikeistopopulistit eivät jaa näitä arvoja. Moni heistä ajaa täysin toisenlaista, riisutumpaa unionia kuin enemmistö.

Luottamusta ovat vieneet kokemukset, joita aiemmista EU-vastaisten ryhmistä on kertynyt. He keskittyvät johonkin muuhun kuin lakeja säätämään.

- Mitä rumempia puheita sitä suurempia otsikoita. Siellä on yksittäisiä poikkeuksia, toivon että suomalaiset ovat näitä poikkeuksia ja tekevät töitä asioiden eteen ja ovat lainsäädäntötyössä ja käsittelyissä läsnä. Enemmän siellä on huutoa ja hajottamista, Miapetra Kumpula-Natri (s&d) sanoo.

Kansallismielisten populistien puolueista osalla on lämpimät välit Venäjälle. Se on Heidi Hautalalle (vihr.) yksi syistä suhtautua epäillen.

– Lega-puolueen varapääministeri Salvini on ollut kiinteässä yhteistyössä Kremlin kanssa saadakseen öljyrahaa puolueensa rahoittamiseen. Kun tällaisia uutisia tulee yhä useammasta maasta laitaoikeistolaisista puolueista , eihän siinä voi muuta kuin ajatella että parempi kun EU:n toimintakykyä ja mainetta varjellaan, Hautala sanoo.

Toistaiseksi Itävallan vapauspuolue on kärähtänyt Venäjä-yhteyksistä ja Legan rahoitusepäilyistä on kirjoitettu mediassa. Marine Le Penin puolue on lainannut venäläistä rahaa.

Kumpula-Natri: Kannattaisin Hakkaraisen järkevää aloitetta

Aivan ehdottomia kaikki mepit eivät ole. Kumpula-Natri sanoo, että voisi tukea esimerkiksi ps-meppi Teuvo Hakkaraisen metsäaloitetta, jos tämä tekisi Kumpulan mielestä järkevän aloitteen. Myös liberaaliryhmän Mauri Pekkarinen voisi joissakin asioissa tehdä yhteistyötä.

– En kannata sitä, että heidät työnnetään kaikessa syrjään. Mutta kun on keskeisen valiokunnan toiminnasta kysymys, niin se on vähän eri tarina. Puolustan edelleen menettelyä, jossa minunkin ryhmäni oli mukana, Pekkarinen sanoo.

EU-maat suhtautuvat eri tavoin äärioikeistolaisiin ja kansallismielisiin oikeistopopulisteihin. Esimerkiksi Italiassa populistipuolue ja kansallismieliset ovat hallituspuolueita. Ruotsissa taas puolueet ovat sopineet, ettei ruotsidemokraattien tuella tehdä politiikka.

Euroopan parlamentissa on myös aiemmin suljettu ääriryhmiä päätöksenteon avainpaikoilta, sillä he ovat pääsääntöisesti olleet EU:ta vastaan.

Korjaus: 20.02 korjattu ECR-ryhmää koskevaa lausetta. Ei kutistu lähes olemattomiin, kuten tekstissä luki, vaan kutistuu, jos britit jättävät unionin. 20.53 korjattu EFDD:n tilalle ENF.

Taksialalle näyttää syntyvän yhä uusia kiistoja viimevuotisen taksiuudistuksen jälkimainingeissa.

Osaa taksiyrittäjistä kismittää, että jotkin festivaalit rajaavat omat taksitolppansa vain tietyille yrittäjille.

Vantaalla järjestettävän Tikkurila-festivaalin väliaikaisella taksitolpalla on saanut päivystää vain kaksi firmaa: Taksi Helsinki ja Lähitaksi.

Taksiyrittäjä Juhani Reinilehto kertoo, että asiasta on käyty keskustelua taksiyrittäjien sisäisissä Facebook-ryhmissä.

Hän pitää käytäntöä syrjivänä. Hän uskoo sen luovan eripuraa taksialalle: ikään kuin uusiin yrittäjiin ei luotettaisi.

Reinilehdon mukaan hankalaksi tilanteen tekee se, että kyseessä on kaupungilta vuokrattu maa.

– Kun myydään kaupungin mailla olevaa tilaa jollekin tapahtumajärjestäjälle, niin olisiko syytä tehdä jopa tarjouskilpailu? Taksipaikan myymisessä lienee kymmenientuhansien eurojen bisneksestä ellei enemmästäkin, hän pohtii.

Hän itse on kokenut taksikuski, joka on lähtenyt sittemmin itse yrittäjäksi.

Järjestäjä: "Yksityistilaisuuden järjestäjällä oikeus tehdä sopimuksia"

Lauantaina päättyvän Tikkurila-festivaalin omistaa nykyään Nelonen Media Live, mutta sen järjestelyistä vastaa vielä tänä vuonna tapahtuman oma organisaatio.

Tikkurila-festivaalin tiedottaja Tomi Lindblom sanoo, ettei asiassa ole mitään poikkeuksellista.

– Kyse on tapahtuma-alueesta, jonka järjestäjä on kaupungilta vuokrannut. Tapahtuman järjestäjä voi tehdä erilaisia alisopimuksia tapahtuma-alueella. Sopimus voidaan tehdä myös vaikka makkaramyyjän tai ilmapallon myyjän kanssa. Ne kenen kanssa on tehty sopimus, saavat tapahtuma-alueella toimia.

Jos sopimuksia ei tehtäisi, yhtäkkiä voisi olla tilanne, että tapahtumassa olisi kymmenittäin eri kauppiaita, Lindblom vertaa.

Mutta kuinka reilu käytäntö on?

– Se on reilu niitä kohtaan, joilta palvelu on tilattu. Se nyt on satuttu tilaamaan Taksi Helsingiltä ja Lähitaksilta. Se keneltä palvelu on tilattu, asian myös hoitaa, Lindblom sanoo.

– Yksityistilaisuuden järjestäjällä on oikeus tehdä erilaisia sopimuksia. Ovatko ne sitten jonkun mielestä hyviä vai huonoja, se on jokaisen mielipide. Jonkun mielestä voi olla väärin, että tapahtumaan pitää ostaa lippu, jonkun mielestä tapahtuma alkaa väärään aikaan, jonkun mielestä on väärin, että siellä ovat nämä kaksi firmaa.

Lindblom korostaa, että kyse on festivaalia varten perustetusta väliaikaisesta taksitolpasta eikä alueella ole vakituista taksitolppaa.

– Jotta asiaan saataisiin jonkinlainen järjestys eikä alueella olisi kymmeniä autoja ympäri teiden varsia ja jalkakäytäviä, päätettiin tilata väliaikainen taksitolppa ja ottaa siihen kahden vakiintuneen taksiyrityksen autot.

Oulussa toinen vastaavanlainen tilanne

Myös Oulussa on ollut vastaavanlainen tapaus. Sanomalehti Kalevan mukaan Suomipop-festivaalin maankäyttölupa-alueella taksitolppapaikalla toimii Otaxi.

Paikallinen taksiyrittäjä pitää Suomipop-festivaalin taksijärjestelyjä Otaxin kanssa epäreiluina, sillä parkkipaikkoja ei ole muille. Tämä tietää tulonmenetyksiä muille takseille.

Nelonen Media Live Oy:n tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen perustelee lehdessä ratkaisua "festivaaliasiakkaiden kulkemisen helpottamisella".

Tikkurila-festivaalin Lindblomin mukaan kysymys on paitsi asiakkaiden palvelusta myös turvallisuudesta.

– Taksit ovat luvanneet, että autot ovat sovituilla paikoilla eivätkä ajele ympäri jalkakäytäviä. Tai että ei synny sumppuja tai että siellä olisi yhtäkkiä sata autoa liikaa odottamassa.

Taksiyrittäjä Juhani Reinilehdon mukaan osa muista taksiyrittäjistä on kokenut, että on vaarallista jättää asiakkaita vilkkaalle risteysalueelle.

Reinilehto korostaa, että erityisesti tämä on harmittanut taksiyrittäjiä. Reinilehto kertoo, että häntä oli jopa päiväsaikaan kielletty jättämästä asiakkaita taksitolpalle.

– Kärsivä osapuoli yleisesti ottaen on taksia käyttävä asiakas, jolla on iso epätietoisuus, mihin autoon voi mennä, hän lisää.

Festivaalin tiedottajan Tomi Lindblomin mukaan kyseessä on väärinkäsitys. Hänen mukaansa muutkin taksit voivat tuoda asiakkaita väliaikaiselle taksitolpalle, mutta eivät saa jäädä sinne odottelemaan.

– Ja tapahtuma-alueen ulkopuolella voivat tietenkin olla ketkä tahansa.

Taksiliitto: Näin markkinatalous toimii

Taksiliiton hallituksen puheenjohtaja Kai Andersson ei tunne tapauksia, mutta kertoo, että kyseessä kuulostaa olevan aivan normaali käytäntö.

Tapahtuman järjestäjällä on hänen mukaansa oikeus tehdä sopimuksia taksiyrittäjien kanssa ja perustaa tätä varten väliaikainen taksitolppa.

– Näinhän markkinatalous toimii, Frankfurtista tavoitettu Andersson sanoo.

Taksiliiton mukaan ilmiö on sikäli uusi, että taksikilpailun vapautumisen myötä yrittäjiä on enemmän.

Liiton mukaan asiaa ei voida tarkastella reiluuden näkökulmasta, vaan kyse on yksinkertaisesti markkinatalouden toimintalogiikasta.

Vähän samankaltainen tilanne on liiton mukaan esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa valtaosa kaistoista on varattu tietyille taksiyrittäjille.

Lisää aiheesta:

Taksiuudistus sotki pikkukylän kuviot – kun taksiautoilijat lopettivat yöpäivystyksen, ravintolayrittäjän oli pakko istua itse auton rattiin

Taksiliiton toimitusjohtaja nimesi taksiuudistuksen epäkohtia ja toivoi lakimuutoksia: "On kuljettajia, joille asiakkaan täytyy neuvoa reitti"

Verottaja on havainnut huolestuttavia piirteitä harmaasta taloudesta taksialalla

Liikenneministeri Sanna Marin: Työ taksilain korjaamiseksi on käynnissä

Tämän vuoden Seinäjoen Tangomarkkinoiden Tangokuningattareksi kruunattiin 34-vuotias Pirita Niemenmaa. Seinäjoelta itsekin kotoisin oleva Niemenmaa valittiin tiukan väännön jälkeen voittajaksi tuomariäänin 3-2.

Tangokuninkaaksi kruunattiin Johannes Vatjus. 38-vuotias haapaveteläinen valittiin voittajaksi yksimielisesti tuomariäänin 5-0.

Tangolaulukilpailun tuomaristossa oli kokemusta rutkasti. Siitä pitivät huolen Jari Sillanpää, Katja Kätkä, Kike Elomaa, Tarja Närhi, sekä tuomariston puheenjohtaja Martti Haapamäki.

Yhteensä Tangolaulukilpailuun osallistui 404 laulajaa.

Finaalissa oli yhteensä kuusi esiintyjää, kolme miesten sarjassa ja kolme naisten sarjassa.

Finaalin juonsivat Ismo Jokinen sekä Lola Odusoga.

Seinäjoen Tangomarkkinat on järjestetty vuodesta 1985 lähtien.

Syyrian al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tilanne on monimutkainen, koska naisia ei välttämättä saataisi Suomessa rikosvastuuseen, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Ohisalon mukaan osa naisista on lähtenyt Isisiin ennen kun taistelualueelle matkustaminen on ollut Suomessa rikos, eikä heitä näin voida epäillä tai syyttää rikoksista.

– Asia ei ole millään tavalla mustavalkoinen, sanoo Ohisalo

Ministeri ei vastaa suoraan kysymykseen, miksi tämä on ongelma ja miksi se estäisi vaikeissa oloissa olevien naisten ja lasten hakemisen kotimaahansa.

– Turvallisuusnäkökulma on tässä tietysti otettava vahvasti huomioon ja suojelupoliisi on lausunut, että heillä on oletus siitä, että tietyt ihmiset ovat saattaneet syyllistyä johonkin.

Al-Holin oloja on kuvattu hengelle ja terveydelle vaarallisiksi. Esimerkiksi avustusjärjestö Punaisen ristin mukaan tilanne on "apokalyptinen", ja ihmiset leirillä ovat nälkiintyneitä, sairaita ja traumatisoituja.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ilmoitti kesäkuussa, ettei Suomi evakuoi kansalaisiaan leiriltä.

"Lasten oikeudet edellä yhdistettynä turvallisuusnäkökulmaan"

Ohisalo vakuuttaa, että Suomi toimii lasten oikeuksien mukaisesti.

– Lasten oikeudet edellä mennään yhdistettynä turvallisuusnäkökulmaan. Suomella on kuitenkin kansainväliset velvoitteet lapsen oikeuksien sopimuksen kautta ja niiden nojalla selvitetään parhaita keinoja.

Ohisalo ei vastaa kysymykseen, toteutuvatko lasten oikeudet tällä hetkellä, kun lapset joutuvat olemaan leirillä.

– No kuten sanoin, erilaisia vaihtoehtoja selvitetään. Ja kuten kaikki varmasti tietävät, asia ei ole millään tavalla mustavalkoinen. Varmasti kaikki EU-jäsenvaltiot olisivat tehneet paljon enemmän, jos tiedettäisiin kunnolla, mikä on kaikkein kätevin tapa.

Ohisalon mukaan lasten hakeminen ilman äitejä ei onnistu.

– Kysymykseen, voidaanko vain lapset hakea, niin ei voida, koska lapsia ei voida erottaa vanhemmistaan. Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa alueella. Jos vanhemmat eivät päästä lapsia lähtemään, niin sitten ei voida oikein toimia.

Ohisalo on hyvin varovainen kommentoidessaan Isis-naisten tilannetta. Varovaisuus voi johtua siitä, että hän on saanut aiemmista lausunnoistaan hallituskumppaneiltaan kritiikkiä. Jotkut ovat katsoneet hänen puhuneen hallitusohjelman ja hallituksen linjan ohi kommentoidessaan pakolaispolitiikkaa ja naisten evakuointia.

Esimerkiksi kesäkuussa pian sen jälkeen kun hallitus teki päätöksen, ettei naisia ja lapsia haeta, Ohisalo vihjasi evakuoinnin olevan yhä harkinnassa.

– Suomi edelleen selvittää tilannetta monista näkökulmista, Ohisalo tviittasi vastauksena hallituksen päätöstä kritisoineelle.

Perjantaina Rinne, Ohisalo sekä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tapasivat leirillä olevien naisten läheisiä. Ohisalon haastattelu on tehty ennen tapaamista.

"Palapeli, jossa eri näkökulmat täytyy pystyä sovittamaan yhteen"

Muun muassa Punainen risti ja useat oikeustieteilijät ovat vaatineet Suomea hakemaan naiset ja lapset kotiin.

Joukko professoreita kirjoitti Helsingin Sanomissa katsovansa, että valtiolla on velvollisuus avustaa lasten ja heidän huoltajiensa tuomisessa maahan.

Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi kertoi tehneensä Suomesta valituksen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lasten oikeuksien komitealle. Niemen mielestä hallituksen aiemmin kesällä tekemä päätös olla noutamatta suomalaislapsia rikkoo useita lasten oikeuksien sopimuksen kohtia.

Ohisalo kuvaa al-Holin naisten ja lasten tilannetta palapeliksi, jossa heidän leirillä kohtaamansa uhka pitää sovittaa siihen, että Isisiin lähteneet naiset voivat muodostaa uhan suomalaisille.

– Ne näkökulmat vain täytyy pystyä sovittamaan yhteen. Viranomaisten tehtävä on pitää huolta siitä, että ihmisten turvallisuudentunne on kunnossa ja jokaisen turvallisuudesta pidetään huolta. Supo on kommentoinut asiaa eikä minulla ole siihen lisättävää.

Supo on aiemmin arvioinut olevan todennäköistä, että al-Holista palaavat naiset lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa.

Kuinka kauan Suomi voi odottaa ja milloin ratkaisu leirillä olevien suomalaisten tilanteesta on tulossa? Ohisalo pudistaa päätään ja kieltäytyy kommentoimasta. Hän ei myöskään vastaa kysymykseen, kuka kantaa vastuun, jos naisille tai lapsille sattuu jotain.

– Tässä kohtaa selvitysten tekeminen on ulkoministeriön päässä. Pääministeri kommentoi asiaa enemmän.

Lue myös:

Ulkoministeri Haavisto Isis-leirillä olevista: Suomalaisilla on aina oikeus palata kotiin

Pääministeri Rinne tapasi al-Holin leirillä olevien läheisiä

Suojelupoliisi: Al-Holin leirillä olevien suomalaisten tapaukset tutkitaan yksitellen – palaajat viranomaistoimien piiriin "tavalla tai toisella"

Mies nousee pyörätuolistaan ja komentaa rannetietokonettaan: Kävele!

Rollaattorin tukemana hän alkaa ottaa askelia. Hieman huteria, mutta omia. Vuosia pyörätuoliin sidottu mies vammautui onnettomuudessa ja selkäytimen hermoradat katkeilivat.

Nyt kävelyä ohjaavat selkäytimen hermosäikeisiin kiinnitetyt elektrodit, joista jalkojen lihakset saavat toimintakäskyn.

Heinäkuussa kahdeksas potilas on operoitu uudelleen kävelemään. Halvaantuneina olleet lihakset on saatu toimimaan kuntoutuksen jälkeen myös ilman sähköisen implantin käskyjä.

Taustalla pitkä kehitystyö

Lausannen teknillisen yliopiston EPFL:n (École polytechnique fédérale de Lausanne) professori Grégoire Courtine on tutkinut pitkään bioteknologian mahdollisuuksia korjata selkäydinvammoja.

Courtinen tutkimusryhmän tuloksista on useita julkaisuja Naturessa ja muissa tiedejulkaisuissa.

Huippuyliopiston professori kertoo uuden implantin kehittelyn ja toiminnan olevan yhdistelmä materiaalitiedettä, neurokirurgiaa ja tietokoneteknologiaa.

– Kehoon asennettu laite toimii langattomasti ja stimuloi reaaliaikaisesti lihaksia. Se on huomattavasti viisaampi kuin nykyiset implantit, professori Courtine kertoo.

Hermoja ohjaava sähköimpulssi siirtyy tietokoneimplantin kautta jalkojen lihaksille.

Vuosien kehittelytyössä laitetta testattiin ensin eläinkokeissa ja samalla teknologiaa hiottiin ihmisille sopivaksi.

Lausannen yliopistollisen sairaalan CHUV:n neurokirurgi Jocelyne Bloch on operoinut implanttien asentamisen selkäydinvammoista kärsineille potilaille.

Blochin mukaan leikkaus kestää puoli päivää ja siinä etsitään oikeat hermoradat, joihin elektrodit kytketään.

– Joudumme operaation aikana kokeilemaan implantin toimivuutta, ja että impulssit kohdistuvat jalkojen oikeisiin lihaksiin. Jos niitä ei heti löydy, joudumme vaihtamaan elekrodien kytkentää, professori Jocelyne Bloh kuvailee leikkauksen etenemistä.

Antaa mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen

Tähän mennessä hoidetut potilaat ovat olleet varsin hyväkuntoisia 25–55-vuotiaita. Ennen operaatiota heille ei kuitenkaan ole luvattu liikoja.

– Kokemuksesta tiedämme, että he voivat kyetä taas kävelemään, mutta eri tavalla kuin me, Bloch sanoo.

Hän ei halua myydä unelmia, mutta tulevaisuudessa potilaat voivat mahdollisesti elää itsenäisesti. Se on suuri askel muuten pyörätuoliin sidotulle ihmiselle.

Jo nyt implantin saaneet potilaat ovat kuntoutuneet niin hyvin, että heidän lihaksensa ovat alkaneet toimia ilman apulaitettakin. Tämä on ollut aktiivisen kuntoutuksen tulosta.

Leikkauksen jälkeen jokaiselle laaditaan erityinen kuntoutusohjelma ja liikuntakyvyn palautuminen on vaihdellut.

Parkinsonin taudin potilaat saavat myös toivoa

Ihon alle asennettuja sähköimpulsseja antavia laitteita on ollut käytössä jo pitkään. Yhdysvalloissa on myös saatu hyviä kokemuksia onnettomuudessa vammautuneiden potilaiden hoidossa. Minnesotalaisella Mayon klinikalla on alaraajahalvaantunut potilas pystynyt kävelemään selkäytimeen asennetun implantin avulla.

Ongelmiakin on ollut. Niistä kerrottiin esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa marraskuussa 2018. Laitteita on käytössä muun muassa diabeteksen ja voimakkaiden kipujen hoidossa.

Professorit Grégoire Courtine ja Jocelyne Bloh suhtautuvat uusiin implantteihinsa kuitenkin luottavaisesti, mutta niiden tutkiminen vaatii vielä paljon potilastyötä. He uskovat, että teknologiasta on tulevaisuudessa apua myös Parkinsonin tautia sairastaville.

Courtine ja Bloh tutkivat parhaillaan mahdollisuutta siirtää aivoista liikkumista ohjaava hermoimpulssi jalkoihin, koska osalla Parkinsonin tautia sairastavista liikkuminen vaikeutuu.

– Potilaan jalat saadaan liikkumaan säännöllisesti. Se on vielä unelmaa, mutta eläinkokeissa tämä jo onnistuu, professori Courtine kertoo.

Neurokirurgi Jocelyne Blohin mukaan selkäydinvammautuneet ja Parkinsonin tautia sairastavat voivat molemmat saada apua kehitetystä tekniikasta, vaikka sairaudet ovat aivan erilaisia.

Laboratorion tutkimuksiin voi perehtyä sen kotisivulla. Tästä linkistä voit puolestaan katsoa videon selkäydinimplantin toiminnasta.

Osalle vammautuneista hyötyä, arvioi suomalainen neurokirurgi

Selkäytimen leikkaukset ovat yleisiä myös Suomessa eikä neurokirurgian dosentti Riku Kivisaari HUS:sta itse toimenpiteessä vaikeuksia. Samaa tekniikkaa on käytetty syväaivostimulaatioissa tai vaikeiden kiputilojen lieventämistä helpottavissa laitteissa.

– Jos sveitsiläisten kehittämä menetelmä etenee kaupalliseksi tuotteeksi, on varmaa että löydetään ryhmä selkäydinvammautuneita, joille tästä on hyötyä. Sen aika näyttää, Kivisaari arvioi.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tekniikka näyttää toimivan niin, että siinä vahvistetaan impulsseja, joita vielä kulkee selkäytimessä. Jos vammautuminen on katkaissut kokonaan osan selkäytimestä, niin apua ei ehkä löydy tästä tekniikasta.

Kun ihmisen aivokuorelle saadaan laite, joka tunnistaa ja välittää vammautuneen kohdan ohi signaalin jalkojen lihaksille, niin ollaan pidemmällä. Tähän menee kuitenkin vuosia.

Dosentti Riku Kivisaari myöntää silti olevansa kehitysoptimisti kehitteillä olevien teknologioiden suhteen, ja on valmis ottamaan uuden tekniikan käyttöön. Hän muistuttaa samalla, että uudet hoitomuodot ovat usein huippukalliita.

– Usein näissä tutkimuksissa kerrotaan paras mahdollinen, Kivisaari sanoo.

Lue myös:

Neliraajahalvaantunut Petri syöttää nyt lastaan – Elämä parani huikeasti käsileikkauksen jälkeen

Suuri sähkökatko New Yorkin Manhattanilla on saatu korjattua.

Sähkökatko saaren länsiosissa vei sähköt yli 45 000 asiakkaalta lauantai-iltana paikallista aikaa. Valot palasivat viitisen tuntia myöhemmin, paikallista aikaa puoliltaöin.

Katko pimensi metroasemat, samoin kuin Times Squaren mainostaulut. Myös junaliikenne Manhattanilla jouduttiin keskeyttämään.

Broadwayn kuuluisat teatterit joutuivat keskeyttämään esityksiään ja poptähti Jennifer Lopezin konsertti keskeytyi.

Viranomaiset sanovat, että sähkökatkon syystä ei vielä ole varmuutta. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty muuntajapaloa. Asiaa kuitenkin tutkitaan edelleen.

Pelastuslaitokset saivat lukuisia avunpyyntöjä, erityisesti ihmisiltä, jotka olivat jääneet jumiin hisseihin.

PRISTINA Tupakka palaa ketjussa ja hieman kärsimättömästi televisioyhtiö Klan Kosovan pihalla. Keskusteluohjelman isännällä Alaudin Hamitilla on pari tuntia aikaa ennen arkisin pyörivän Nin-ohjelman alkua.

Avustaja käy tuon tuosta muistuttamassa ohjelman yksityiskohdista ja tuo sateenvarjon. Vaikka Hamitilla ei vielä ole esiintymisasua, kauluspaitaa ja pikkutakkia, läpimäräksi ei kannata kastua. Kosovon pääkaupungissa Pristinassa sataa kaatamalla.

Lapsuutensa ja nuoruutensa 38-vuotias Alaudin Hamiti vietti aivan toisissa maisemissa, Suomessa Rovaniemellä.

– Rovaniemen Palloseuraa en enää kannata, enkä seuraa muutenkaan jalkapalloa.

Alaudin Hamiti on Kosovon artonyberg – miellyttävä ja suosittu juontaja ja tuottaja.

Vuorokaudessa on hänelle tällä hetkellä aivan liian vähän tunteja. Hamitin ohjelmaa kuvataan sekä ulkomailla että kotistudiossa. Lennot vievät milloin Madagaskarille, milloin Yhdysvaltoihin. Tuotantoyhtiö vie oman aikansa.

Tänään hänen ohjelmansa vieraana on jalkapalloilija Edon Zhegrova.

– Hiljan tapasin Julianne Mooren ja George Clooneyn. He ovat sympaattisia ihmisiä.

Mutta ei Alaudin Hamitiin henkilöitynyt Nin-show pelkkää julkkiskimallusta ole. Ohjelmassa käsitellään ajoittain esimerkiksi naisten tai vähemmistöjen, kuten romanien asemaa.

Politiikkaa Hamitin ohjelmassa ei kuitenkaan puhuta.

– Sitä ovat kaikki tuutit täynnä, Hamiti sanoo.

Poliittiset, etniset ja uskonnolliset jännitteet albaanienemmistöisessä Kosovossa ja sitä edelleen hallintaansa hamuavassa Serbiassa läsnä lähes kaikkialla. Ortodoksikristittyjen Serbia ei tunnusta vuonna 2008 itsenäistynyttä pääosin islaminuskoisten albaanien asuttamaa Kosovoa.

Vihanpito ei tunnu laantuvan, vaikka se on yleisesti painunutkin piiloon ja pinnan alle.

Lapset saattavat käydä samaa koulua, mutta eri vuoroissa. Serbia ja Kosovo eivät mahdu samaan lohkoon jalkapallon arvoturnauksissa. Graffitit ovat tylyä luettavaa.

Serbian rajalla sijaitsevassa serbienemmistöisessä Mitrovicassa kaupat, ravintolat ja leipomot sulkivat yllättäen ovensa kesäkuun lopussa. Syynä oli Kosovon hallituksen Serbiasta tuotaville tuotteille asettama 100 prosentin tuontivero. Arki sujuu, mutta natisten.

Sodan perintö on läsnä kaikkialla, myös Klan Kosovan jyhkeässä rakennuksessa. Erikoinen lauta- ja tiiliarkkitehtuuri on tummasävyistä ja raskaiden muistojen patinoimaa. Materiaali on 80-prosenttisesti kierrätettyä – sitä on kerätty taistelujen tuhoamista raunioista.

Alaudin Hamiti on Kosovon pienissä suihkuseurapiireissä tunnettu hahmo. Instagramissa seuraajia on 40 000. Se on paljon vajaan kahden miljoonan asukkaan Kosovossa, Uudenmaan läänin kokoisella alueella.

Hamitilla on kolmen hengen mediatiimi. Kosovossa ei mitata katsojalukuja, mutta Youtubessa klippejä on katsottu 28 miljoonaa kertaa. Se on Vantaan Martinlaakson lukion kasvatille edelleen pieni, jokapäiväinen ihmettelyn aihe.

Hamiti muutti Suomeen 13-vuotiaana vuonna 1993. Ensin sotaa pakoon lähti isä. Muu perhe seurasi perässä.

Alaudin kiittelee Suomea vuolaasti. Sen koulua ja kylmän maan antamaa vahvuutta.

Suomen kielen sanat ovat pysyneet mielessä. Kieli soljuu hitaasti, vaikka hieman hapuillen kauniina yleiskielenä. Rovaniemeltä perhe muutti pääkaupunkiseudulle.

– Mä olin silloin 1990-luvulla Martinlaakson lukion ainoa ulkomaalainen. En kokenut rasismia, eikä mua kiusattu. Hengailin monessa porukassa. Vähän ulkopuolisena, mutta silti mukana. Pidin muuten lukion päätteeksi ylioppilaiden puheenkin.

Kello käy kohti nauhoitusta. Kieli muuttuu yhä useammin englanniksi, ajan säästämiseksi.

Lukion jälkeen Alaudin Hamiti haki ammattikorkeakouluun ja opiskelemaan. Hän jäi hengailemaan Suomeen, kun muu perhe palasi sodan jylyn vaiettua Kosovoon.

Hamiti seurasi perässä vuonna 2001. Suvun kotiseutu alkoi sittenkin kiinnostaa ja tuntua enemmän kodilta.

Hänen vaimonsa perhe on ollut paossa Sveitsissä. Nyt kahden kiertolaisen perheessä lapsia on kolme: 12-vuotiaat kaksostyttäret ja 7-vuotias poika. Koti on Pristinassa.

Hamiti aloitti televisiouransa Kosovossa lasten- ja nuortenohjelmista.

– Teillähän on muuten myös se joku itäisessä Suomessa kuvattu rikossarja. Nordic noiria. Joo, Sorjonen, hän sanoo.

Balkanilla tapahtuu nyt paljon. Pohjois-Makedonia ja Montenegro havittelevat unionin jäseniksi.

Länsi-Balkan on yksi heinäkuussa alkaneen Suomen puheenjohtajakauden teemoja. Entisen Jugoslavian sirpaleita yritetään nyt koota unionin sateenvarjon alle.

Hamiti opiskeli aikoinaan Tanskan rahoittamassa journalismi-instituutissa, jossa hänellä oli serbialaisia opiskelukavereita. Toimeen tultiin, mutta nyt yhteydet ovat katkenneet.

Hamiti on epäpoliittinen eurooppalainen.

Hänen tuttavapiiriinsä kuuluu Kosovon eliittiä. Illat ovat verkostoitumista, bileitä – tänäänkin illan ohjelmassa on kirjanjulkistamisjuhlat.

Hamiti tietää olevansa etuoikeutettu. Suomalaisuus pitää jalat maassa. Sitä hän haluaa vaalia.

– Suomi teki minusta jotenkin vahvan.

Kansalliskiihkoa Alaudin Hamiti ei halua lietsoa. Se on Balkanilla aiheuttanut surua jokaisessa perheessä ja suvussa. Hän on kantanut kaulassaan vuoden ajan albaanien tunnusta kaksoiskotkariipusta.

Hamitille kansalaisuudessa on kysymys yhteisestä identiteetistä, juurista ja yhteenkuuluvuudesta.

– Sukujuuristaan voi olla ylpeä. Ei tämä symboli tai koru ole koskaan vahingoittanut ketään. Toiset kantavat ristejä. Tämä on kotkien maata.

Hän näkee nykyisten ongelmien taustalla murroksen aiheuttamaa epätietoisuutta. Kun talous ja tulevaisuus näyttävät epävarmoilta, omakin paikka maailmassa mietityttää.

–Tuntuu joskus, ettemme nykyisin sittenkään aina tiedä, mihin kuulumme. Jokainen viettää täällä paljon aikaa omiensa kanssa, se on perinne.

Kosovossa ja Balkanilla riittää ongelmia: korruptiota, ihmis- ja elinkauppaa, syvää demokratiavajetta. Keskipalkka on 300 euroa, väestö nuorta, työtöntä ja muuttovalmista.

Aikojen epävakaus vahvistaa tunnetusti nationalistisia virtauksia, kuten monessa Euroopan maassa on nähty. Balkanilla tosin isänmaallisuus on ollut kiihkeää aina, siitä myös monet ongelmat edelleen kumpuavat.

Kun talousongelmiin yhdistyvät sodan traumat, yhteisön kuplat ovat vielä vahvemmat kuin monessa muussa maassa.

Alaudin Hamiti ei pidä tilannetta kuitenkaan toivottomana.

– Jokainen voi yrittää muuttaa tilannetta omalla tahollaan. Pitää vain olla valmis työskentelemään muutoksen eteen. Aina sitä jotenkin selviää.

Hamiti vaihtaa esiintymisasuun. Avustaja käy kertomassa, että vieras saattaa hieman myöhästyä. Juontajan työpöydällä on tölkki sameaa mönjää, dieettihunajaa.

– Sitä saa netistä. Kai se tehoaisi paremmin, jos sitä muistaisi ottaa. Musta on tulossa ihan mössö vai mikä se sana on suomeksi. En ehdi käydä salilla.

Vielä on hetki aikaa muistella entistä kotimaata.

– Suomessa arvostan lakia ja järjestystä. Kaikki toimii. Täällä on enemmän sydämellisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Suomalaiset olivat ainakin aiemmin näkyvästi ystävällisiä ainoastaan pienessä alkoholissa.

Hamiti on pohtinut perheensä viemistä Suomeen käymään. Nyt on vain niin hektistä, ettei lomalle tahdo ehtiä lainkaan.

– Mattolaiturit haluaisin näyttää lapsille. Ja kaupan pizzan. Se on niiiin hyvää.

Musiikkimaussa soi suomalainen melankolia.

– Rasmus ja HIM. Niin ja Apulanta. Odotus ja Ei yhtään todistajaa. Ne on hienoja biisejä. Mä haluan pitää suomalaisuudestani kiinni.

Lähetyksen nauhoitukseen on aikaa enää vartti. Vielä yksi tupakka. Kohta punainen lamppu syttyy. Show-time.

Lue myös:

Kosovon serbialueella kymmeniä pidätyksiä ja ammuskelua – Serbian armeijan joukkoja siirtyy rajalle

The Guardian: Kosovo 10 challenges that overshadow independence celebrations

ICRC: Hopes fading for still missing 1647 persons

Deutsche Welle: Cold war solution for Serbia and Kosovo

Säteilyturvakeskuksen puhelimet ovat pirisseet tavallista tiuhemmin edellisen kuukauden aikana. Viestintä, kirjaamo ja yksittäiset työntekijät ovat vastailleet parhaansa mukaan niin epäröivien kansalaisten kuin innokkaiden toimittajien kyselyihin. Syy kyselysumaan on HBO:n julkaisema Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta kertova Chernobyl-sarja.

– Viime kuukauden aikana on tullut yllättävän paljon kysymyksiä, ja muillekin kuin minulle, kertoo Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa.

Ihmekös tuo: sarjaa on ylistetty laajalti (Helsingin Sanomat) ja itse Tšernobylin aluekin on kyseenalaisessa nosteessa, kun turistit pyrkivät hylättyyn kaupunkiin.

33 vuotta sitten sattunut katastrofi ei mennyt suomalaisilta ohi. Yle toteutti joukkoistuksen siitä, millaisia oletuksia ydinvoimalaonnettomuuteen liittyy. Saimme yli 700 vastausta. Osa suomalaisista ei kantanut huolenhäivää laskeumasta, mutta toisia asia askarrutti voimakkaasti vielä vuosikymmenien jälkeenkin.

Tässä jutussa asiantuntijat vastaavat joukkoistuksesta poimittuihin yleisimpiin oletuksiin koskien Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksia Suomessa.

"Etelä-Suomi hyvin pahoin tuhoutunut"

Moni istui nauliintuneena televisionsa ääreen huhtikuussa 1986 Ylen uutislukija Kari Toivosen kertoessa synkeää uutista:

Juuri saamamme tiedon mukaan uutistoimisto Tass kertoo, että Tšernobilskin ydinvoimalasta--- siellä on tapahtunut onnettomuus. Tämä on todennäköinen syy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa todettuun kohonneeseen radioaktiivisuuteen.

12-vuotias savonlinnalainen Janne Jokinen oli yksi television äärellä istujista. Kotimaan sijaan Jokinen katseli uutisia jerusalemilaisessa lounaspaikassa lomamatkalla perheensä kanssa. Hän on yksi Ylen joukkoistukseen vastanneista.

Jokinen kertoo, ettei ymmärtänyt tuolloin heprean- ja englanninkielisistä uutisista paljoakaan, mutta järkytys iski pian: hän muistaa, että uutisissa kerrottiin Etelä-Suomen tuhoutuneen pahoin.

– Lähdin saman tien ruokapöydästä nurkkaan nyhjöttämään. Tuli paniikkikohtaus, Jokinen muistelee nyt kotonaan Savonlinnassa.

Viereisen pöydän turistiryhmä meni täysin pakokauhun valtaan, ja eräs matkustajista sai sydänkohtauksen. Jokinen itse muistelee jättäneensä syömisen väliin seuraavien parin päivän ajan järkytystä sulatellessaan.

On mahdollista, että ydinvoimalaonnettomuuden uutisointi on ollut alussa maalailevaa eri puolilla maailmaa, kuten Jokisen muistot kuvailevat. Varmaa on, että tietoa tihkui Neuvostoliitosta viiveellä.

Muutama Ylen joukkoistukseen vastanneista kertoi, miten he kuulivat onnettomuudesta ulkomailla ollessaan. Helsinkiläinen Ilkka Terho kertoo, miltä tilanne näytti hänen ollessaan Australiassa vaihto-oppilaana onnettomuuden aikaan:

"Olin liftarina rekassa Sydneystä Adelaideen. Rekkakuski oli hiljainen, ja kysyin lupaa laittaa radion soimaan. Uutislähetys kertoi, että Euroopassa on tapahtunut hirvittävä ydinreaktorionnettomuus."

Koska matkapuhelimia ei ollut, Terho kertoo soittaneensa äidilleen huoltoasemalta. Kaikki paljastui olevan kunnossa, mutta äidin mukaan perheessä aiemmin ollut yhdysvaltalainen vaihto-oppilas soitti perheen luo hädissään:

"Yhdysvaltojen uutisointi oli kertonut suurin piirtein koko Euroopan saastuneen elinkelvottomaksi. Se liftausreissu ei unohdu ikinä."

Radioaktiivisia saasteita levisi onnettomuuden jälkeen pitkin Eurooppaa. Suomessa kuitenkin tiedettiin melko nopeasti, että suoranaista hätää ei ollut: Säteilyturvakeskus arvioi tuolloin, ettei säteily aiheuta suoraa terveysriskiä Suomessa.

Varotoimenpiteitä oli silti. Esimerkiksi sadevettä kehotettiin välttämään juomavetenä erityisesti eläimillä, ja elintarvikkeita, kuten maitoa ja sen radioaktiivisen jodin pitoisuuksia, valvottiin. Lasten leikkejä kuravesilammikoissa ja hiekan suuhun laittamista suositeltiin varomaan.

Suomalaisille rakkaat metsätuotteet, kuten marjat ja sienet, saivat osansa rajoituksista ainakin pahimman laskeuman saaneilla paikkakunnilla (Iltalehti). Sen muistaa myös Jokinen:

– Perinteisesti kouluissa lähdettiin lasten ja opettajien kanssa marja- tai sienimetsään. Sinä syksynä sitä ei tehty, Jokinen sanoo.

Huoli sienien ja marjojen radioaktiivisuudesta on yhä voimissaan, ainakin osalla suomalaisista. Muutama kertoi joukkoistuksessamme miettivänsä edelleen, onko metsänantimien nauttiminen turvallista, ja osa ajatteli syöpänsä tai kilpirauhasoireilunsa johtuneen ahkerasta marjojen ja sienien syönnistä.

Oletus: Luonnontuotteet ovat pilalla

"En vieläkään poimi mitään marjoja, sieniä syötäväksi. En myöskään syö kalaa enkä riistaeläimiä. Enkä juo järvivettä." – Juupajoki

"Vanhempi lapsi on itsekin miettinyt, johtuvatko nämä [sairaudet] Tšernobylin laskeumasta Tampereen seudulla, kun marjat ja sienet saastuneet." – Tampere

"Olen sairastunut syöpään, ja monet tutut myös, suora vaikutus Tšernobylillä. Säteily, riista, sienet, marjat, vilja, vihannekset, kala ja ihan kaikki. Kertymä ihmisiin aivan valtava." – Kurikka

Kursivoidut tekstit ovat peräisin Ylen joukkoistuksen vastauksista. Niistä käy ilmi, että moni muistaa, missä pahimmat laskeuma-alueet Suomessa ovat olleet. Tarvitseeko missään päin Suomea, edes laskeuma-alueilla, miettiä Tšernobylin vaikutuksia tänä päivänä?

– Ei tarvitse, tiivistää Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa.

Marjoja ja sieniä voi lähteä poimimaan vaikka heti samalla kun syö haukea ja poroa retkieväänä.

Mutta pidempi vastaus auttaa miettimään asioiden mittasuhteita. Suomen metsätuotteista löytyy vieläkin pääosin cesium-137 -nimistä radioaktiivista ainetta, mutta sekin on puoliintunut yli 30 vuoden aikana. Radioaktiivinen jodi-131 on jo hävinnyt sen nopean, noin kahdeksan päivän puoliintumisajan takia (Säteilyturvakeskus).

– Toki kun cesium pääsee esimerkiksi metsämaahan, se kulkeutuu aikojen saatossa syvemmälle, toteaa Vaaramaa.

Siksipä cesiumia voi löytää pintamaasta edelleen, tai sitä voi vapautua eri paikoista pöyhimällä maata. Siten myös marjat, sienet ja riistaeläimet voivat edelleen kerryttää cesiumia itseensä, ja sitä voidaan mittareilla löytää näytteistä. Sienet ja riista kerryttävät cesiumia lisäksi marjoja enemmän.

Mutta se, että ainetta on ylipäätään olemassa maaperässä tai metsätuotteissa, ei tee siitä vaarallista. Cesium-137:n määrät ovat Vaaramaan mukaan sangen pieniä.

Vaikka olisi sienien, marjojen, sisävesikalan ja riistan suurkuluttaja, ei ihminen voi syödä sellaista määrää kyseisiä tuotteita, että siitä kertyisi haittaa radioaktiivisten aineiden suhteen. Sama pätee ihmisiin, jotka ovat syöneet luonnontuotteita esimerkiksi huhtikuussa 1986 laskeuman saavuttua.

Ihmisten huoli saattaa perustua menneisiin suosituksiin. Cesium-pitoisuudet ovat olleet pienissä järvissä kovimpien laskeumien alueilla korkeitakin. Vaaramaa kertoo, että silloinannettiin suositus siitä, ettei sisävesikalaa tulisi syödä pääateriana useammin kuin 2–3 kertaa viikossa. Samoin suositeltiin tiettyjen sienilajien suhteen, ettei niitä tulisi ahmia enempää kuin kiloa viikossa.

– Silloinkin todettiin, että maitosienten osalta keittäminen ja ryöppääminen poistaa valtaosan cesiumista, kun keitinvesi heitetään pois, Vaaramaa kertoo.

Lisäksi huolta voi lisätä EU:n antaman suositusrajan miettiminen. Tšernobylin jälkeen markkinoille ei ole saanut saattaa luonnonvaraista ruokaa, jonka radioaktiiviset pitoisuudet ylittävät 600 becquerellin per kilo. Vielä nykypäivänäkin joissain sienilajeissa tai järvikaloissa tuo kyseinen arvo voi ylittyä.

Se ei ole mittasuhteiltaan merkittävä asia:

– Kukaan ei voi syödä sellaista määrää, että siitä olisi terveydellistä haittaa elintarvikkeiden säteilyannoksen suhteen, Vaaramaa sanoo.

Säteilyturvakeskus mittaa ja tutkii pitoisuuksia edelleen. Vuonna 2010 he tutkivat radioaktiivista cesiumia Suomen ruokasienissä ja havaitsivat, että tietyt sienilajit keräävät ainetta itseensä toisia enemmän. Korkeita cesium-pitoisuuksia löytyi esimerkiksi rouskuista, orakkaista, kangastateista, kehnäsienistä ja mustavahakkaista.

Niitäkin voi syödä kilotolkulla huoletta.

– Jos suomalainen syö paljon sieniä, noin kuusi kilogrammaa vuodessa, ja pääasiassa mahdollisimman suuren cesium-pitoisuuden sieniä, hän saa vuodessa alle 40 mikrosievertin lisäannoksen säteilyä, Vaaramaa sanoo.

Tuo määrä on vain noin neljäsosan verran hammasröntgenkuvasta saatavasta säteilyannoksesta, ja vain sadasosan verran vuodessa joka tapauksessa saatavasta keskimääräisestä säteilyannoksesta.

"Muistan, että sienien, marjojen ja poronlihan syömistä piti välttää vuosia tapahtuman jälkeen. Nykyään syön noita kaikkia enkä enää ajattele radioaktiivisuutta niissä. Ehkä pitäisi. En tiedä."

"Vuosia myöhemmin kuulin että esim. Hyrynsalmen itäpuolella on teurastettu 300 poroa ja haudattu ne suohon."

Poronlihan välttely korostui monen joukkoistuksen vastanneen kertomuksissa. Vaaramaan mukaan ravintoketjussa jäkälästä poron kautta ihmiseen tuleva cesium rikastuu, mutta huolta ei ole tämänkään elintarvikkeen kohdalla.

– Olemme tutkineet yhdessä Helsingin yliopiston radiokemian laboratorion kanssa runsaasti poroa käyttäviä ihmisiä, Vaaramaa kertoo.

Runsaasti poroa ja metsätuotteita käyttävien kokokehomittauksissa cesium-pitoisuus on elimistössä muita korkeampi, mutta rajoituksia ei Vaaramaan mukaan siltikään tarvita. Luvut eivät ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat terveyteen. Suomessa Säteilyturvakeskus mittaa tiettyjen tutkimukseen valittujen ihmisten kehossa olevia arvoja säännöllisesti.

Lisäksi Säteilyturvakeskus mittaa elintarvikkeiden säteilymääriä ostamalla tiettyjen paikkakuntien – Helsingin, Tampereen ja Rovaniemen – toreilta ja kauppahalleista tuotteita.

– Ostamme järvikalaa, merikalaa, kasvatettua kalaa, puolukkaa, mustikkaa, lakkoja, poronlihaa ja hirvenlihaa, Vaaramaa luettelee.

Vuoden 2018 mittaustulokset löytyvät Säteilyturvakeskuksen raportista. Esimerkiksi Rovaniemeltä hankitun poronlihan becquerel-pitoisuudet olivat silloin korkeimmillaan 52 Bq/kilogramma. Se on reippaasti alle EU:n suositusrajan, 600 Bq/kg.

Oletus: Syöpäni johtuu Tšernobylistä

"Täällä oli tietääkseni pahat laskeumat. Liekö vain sattumaa, että ikäisilläni on todella paljon ongelmia kilpirauhasen kanssa. Moni sairastunut myös nuorena syöpään. " – Pälkäne

"---Pikkusiskoni sairastui kilpirauhassyöpään 18-vuotiaana. Silloin oysissa [Oulun yliopistollisessa sairaalassa] sanottiin todetun normaalia isompi määrä nimenomaan kilpirauhassyöpää nuorilla . Syyksi arveltiin Tšernobylin laskeumia." – Ylivieska

"Leikimme lapsena paljon ulkona. Söimme runsaasti sieniä ja marjoja, eikä niiden käyttöä rajoitettu missään vaiheessa. Asuimme yhdellä alueista, jossa laskeuma oli runsasta. Minulla ja usealla tuntemallani ikäluokkani ihmisellä on todettu struumautunut kilpirauhanen, sekä kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Olen pitkään ajatellut että asioilla voi olla yhteys." – Uurainen

Reilusti yli sata Ylen joukkoistukseen vastanneista mainitsi sanan "syöpä" vastauksissaan, joissa epäilivät Tšernobylin vaikutuksia suomalaisiin. Myös kilpirauhasen vajaatoimintaa, epämuodostumia, keskenmenoja ja lukuisia muita sairauksia pelättiin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamiksi.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori ja Tampereen yliopiston professori Anssi Auvinen on perehtynyt säteilyn terveysvaikutuksiin ja siten myös Tšernobylin vaikutuksiin. Voivatko vastauksissa mainitut syövät olla katastrofin syytä?

– Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma olisi aiheuttanut sairauksia Suomessa, Auvinen vastaa ykskantaan.

Asiaa on tutkittu usein ja laajasti ja usean eri sairauden osalta. Auvinen kertoo, että viimeksi viitisen vuotta sitten tehtiin laaja tutkimus, joka kattoi käytännössä koko Suomen väestön. Siinä selvitettiin kaikkien yleisimpien syöpätyyppien esiintyvyyttä.

– Yhteyttä laskeumasta aiheutuneen säteilyannoksen ja syövän ilmaantuvuuden välillä ei havaittu, Auvinen toteaa.

Täysin aukottomasti ei voida sanoa, etteikö Suomessa olisi yhden yhtäkään syöpätapausta ydinvoimalaonnettomuuden takia. Säteilyn aiheuttamia syöpätapauksia ei voida tunnistaa tai erottaa muista syövistä, joten arviot pystytään tekemään vain väestötasolla.

Laskeuman vaikutus on kuitenkin niin pieni, että tilastollisesti Tšernobyl-syövät Suomessa ovat laskettavissa yhden käden sormilla (Duodecim). Kun muistaa, että THL:n mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa, luku on mitätön.

Myöskään kilpirauhasen vajaatoiminnasta ei hyödytäsyyttää ydinvoimalaonnettomuutta. Auvisen mukaan kyseinen sairaus vaatii huomattavasti suuremman säteilyannoksen kuin esimerkiksi kilpirauhasyövät.

On kuitenkin erittäin ymmärrettävää syyttää omaa traagista sairastumistaan jostain niinkin vakavasta onnettomuudesta kuin Tšernobyl.

– Ihminen pyrkii aina löytämään syyn omalle sairastumiselle, ja tyypillisestä selitystä haetaan ulkoisista tekijöistä. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli dramaattinen tapahtuma, Auvinen toteaa.

Hän ajattelee onnettomuuden syöpyneen vahvasti kollektiiviseen alitajuntaan – paljon vahvemmin kuin tieto siitä, kuinka paljon säteilyä oikeasti laskeutui kotimaahan.

– Säteily on yksi pelottavimmista tekijöistä, sillä sitä ei pysty itse havaitsemaan millään tavalla, Auvinen sanoo.

Kun siihen yhdistää tiedon siitä, että säteily kasvattaa syöpäriskiä ja vaikutukset tulevat pitkän ajan kuluessa, ilmiö vaikuttaa perin uhkaavalta.

Tiedetään, että esimeriksi onnettomuusalueella, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, cesium-laskeuman voidaan arvioida aiheuttavan vuosikymmenien aikana kymmeniätuhansia syöpiä (Duodecim). Tosin näiden syöpien tilastollinen erottaminen muusta syystä aiheutuneista syövistä ei ole todennäköisesti koskaan mahdollista (Duodecim).

Olennaista sairastumisen todennäköisyydessä on kuitenkin saatu säteilyannos.

– Määrä tekee myrkyn melkein aineessa kuin aineessa. Se pätee myös säteilyyn, Auvinen toteaa.

Suomalaisten Tšernobylistä saatu ylimääräinen säteilyannos on Auvisen mukaan varsin pieni. Se jää kauas keskivertosuomalaisen lääketieteellisestä käytöstä saadun säteilyn määrästä vuosittain.

Siispä suomalaisten syövät, kilpirauhasen vajaatoiminta, keskenmenot, epämuodostumat tai muut sairaudet eivät mitä suurimmalla todennäköisyydellä johdu Tšernobylistä, vaan tyystin muista tekijöistä.

Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa muistuttaa, että esimerkiksi sisäilmassa oleva radon on mittasuhteiltaan paljon isompi ongelma. Radon on luonnossa esiintyvä radioaktiivinen, kaasumainen aine, jolle emme mahda mitään, mutta sen pitoisuuksiin pitäisi Vaaramaan mukaan kiinnittää huomiota.

– Tšernobylin säteilyannos tuottaa 50 vuoden aikana suomalaisille yhtä suuren annoksen radioaktiivista säteilyä kuin sisäilmaradon yhden vuoden aikana. Se on mielestäni hyvä mittakaava, Vaaramaa toteaa.

Sisäilmaradon tietää lisääntynyttä keuhkosyöpäriskiä. Säteilyturvakeskuksen mukaan noin 300 henkilöä vuodessa saa Suomessa keuhkosyövän radonin takia.

Oletus: Huhtikuun 1986 ydinlaskeumasade aiheutti oireita

"Silloin Pohjois-Pirkanmaalla asuessani olin kävelyllä saastesateen saapuessa. Sade kasteli minut täysin, joten varmasti sain paljon laskeumaa kehooni." – Tampere

"Sadevesi kihelmöi oudosti iholla kun olin melkein koko päivän ja illan ulkona vesisateessa, pääasiassa pelkissä uimahousuissa." – Turku/Laitila

"Onnettomuuden jälkeen tuli vesisade ja saman yön aikana oksensin hyvin paljon. Olin ollut täysin kunnossa ennen vesisadetta." – Turku

"Äitini mukaan olin laskeuman aikaan ulkona leikkimässä ja silloin satoi vettä. Kun tulin ulkoa olin ollut aivan punainen ja äitini oli tätä ihmetellyt vaikka leikin vain hiekkalaatikolla." – Pihtipudas

Onnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986, mutta siitä uutisoitiin Suomessa parin päivän viiveellä. Säteilyturvakeskuksen mukaan radioaktiivisia aineita laskeutui Suomeen, muun muassa ilmavirtausten ja sateen mukana. Sateiden määrä ja voimakkuus vaihteli eri puolilla Suomea, ja siten myös radioaktiivisten aineiden määrä vaihteli merkittävästi.

Onko mahdollista, että tuo huhtikuinen kevätsade sairastutti tai aiheutti iho-ongelmia?

– Sanoisin, että se ei ole mahdollista, toteaa professori Anssi Auvinen.

On jälleen palattava määrä tekee myrkyn -periaatteen pariin. Auvisen mukaan sateiden mukana tulleiden radioaktiivisten aineiden määrä oli pieni. Toki sateen mukana säteilyä tuli jonkin verran, mutta ei sellaista määrää, että se voisi aiheuttaa palovamman kaltaisen vaikutuksen.

Oletus: Juuri minun paikkakunnallani on sairauksia

"1990 minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kun ihmettelin sitä, lääkäri totesi että seudullamme on puhjennut ikäisillä on naisilla paljon tätä samaa ja että Tšernobylin onnettomuus saattoi vaikuttaa siihen." – Kankaanpää

"Nivalassa paljon myöhemmin ilmeni erilaisia syöpäsairauksia, joihin menehtyi useita nuoriakin ihmisiä. Sairaalan ylilääkärikin oli vahvasti sitä mieltä, että Tšernobylillä on varmuudella osuus näihin sairauksiin." – Ylivieska

"Yksi lapsistani syntyi tammikuussa 1987 ja hänellä todettiin pieni "kauneusvirhe". Lääkäri kertoi silloin, että pieniä muutoksia oli ollut myös muilla niihin aikoihin syntyneillä lapsilla." – Helsinki

Useista saamistamme vastauksista kävi ilmi, että ihmisten huoli syöpien tai sairauksien määrästä perustuu lääketieteen ammattilaisten kertomiin mielipiteisiin tai anekdootteihin.

Kuten aiemmin todettua, syöpiä ja muita sairauksia ei ole Suomessa tehdyissä tutkimuksissa yhdistetty Tšernobylin syyksi. Miksi sitten moni luulee toisin?

– Ihmisillä on helposti tapana havaita asioita, mitä he odottavat, Auvinen toteaa.

Jos tiedetään, että Tšernobyl on aiheuttanut jonkin verran ylimääräistä säteilyaltistumista Suomessa ja odotetaan, että sillä on vaikutuksia, arveltuihin vaikutuksiin aletaan kiinnittämään huomiota. Silloin jokainen syöpätapaus omalla paikkakunnalla pistää silmään.

Auvisen mukaan ilmiötä kutsutaan psykologiassa vahvistusharhaksi.

– Ne havainnot, jotka vastaavat ennakko-odotuksia, saavat suuremman painoarvon kuin ne havainnot, jotka eivät vahvista, hän tiivistää.

Hän kertoo, että esimerkiksi syöpärekisteriin tulee varsin usein kyselyitä siitä, miksi jollain tietyllä paikkakunnalla on niin paljon syöpätapauksia. Loppujen lopuksi paljastuu, ettei syöpää esiinny kysyjän paikkakunnalla sen enempää kuin muuallakaan. Kysymys on vain vaikutelmasta.

Ennen kuin ryhtyy syyttämään itseään tai tuttaviaan hysteerisiksi tai vainoharhaisiksi, on hyvä pitää mielessä, että vaikutelmat perustuvat järkeenkin.

Auvinen muistuttaa, että syöpä on yksi säteilyn olennaisista terveysvaikutuksista. Esimerkiksi radioaktiivinen jodi on aine, joka pääsee ympäristöön ydinvoimalaonnettomuudessa ja hakeutuu kilpirauhaseen aiheuttaen ongelmia. Ihmisten oletukset ja huolet perustuvat siis ainakin jossain määrin tietoon.

– Enemmän kysymys on siitä, etteivät ihmiset ole hahmottaneet, kuinka suuri säteilyannos Tšernobylistä suomalaisille lopulta tuli.

Kursivoidut tekstit ovat peräisin Ylen joukkoistuksen vastauksista. Osaa on muokattu kieliopin osalta luettavampaan muotoon.

Entisten suomalaisten SS-miesten omaiset vaativat Kansallisarkistoa korjaamaan helmikuussa julkistettua SS-selvitystä, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Lehden mukaan omaiset ovat lähettäneet Kansallisarkistolle kirjeen, jossa he sanovat selvityksessä esitettyjen johtopäätösten häpäisevän isiensä muiston ja aiheuttavan jatkuvaa mielipahaa elossa oleville iäkkäille vapaaehtoisille sekä vapaaehtoisten ja sankarivainajien lähipiireille.

Valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaaman selvityksen mukaan Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleet suomalaissotilaat osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla.

Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun juutalaisen ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff pyysi presidentti Sauli Niinistöä laatimaan selvityksen asiasta.

Entisten SS-miesten omaisten mukaan selvityksessä esitetty yleistävä päätelmä syyllistää koko suomalaispataljoonan. Heidän mukaansa vähälle huomiolle on jäänyt selvityksessä ollut lause, jossa todetaan, että käytössä ollut lähdeaineisto ei anna riittävän yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten tapahtumien tarkaksi arvioimiseksi, Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Lehden tietojen mukaan valmisteilla olisi ainakin yksi oikeusprosessi Kansallisarkistoa kohtaan.

Kansallisarkisto pahoittelee toukokuussa lähettämässään vastauksessa tutkimusten johtopäätösten aiheuttamaa mielipahaa, mutta kieltäytyy suostumasta vaatimukseen. Vastauksessa todetaan, että selvitys ei ota juridista tai moraalista kantaa yksittäisten henkilöiden toimintaan vaan pyrkii selvittämään asioiden kulkua historiantutkimuksen käytettävissä olevin keinoin, lehti kirjoittaa.

Pienessä kerrostaloasunnossa kaikuu korkokenkien kopse. Emmi Suuronen pyörähtää ympäri, nostaa kädet lantiolleen ja väläyttää hymyn kohti sohvan kupeessa seisovaa naista.

– Edistystä on tapahtunut, ehdottomasti, toteaa Miss Suomi -kilpailuja luotsaava Sunneva Kantola.

Emmi Suuronen keinuttaa paikallaan lantiotaan puolelta toiselle ja huokaisee. Ylvääksi treenattu ryhti lysähtää hetkellisesti.

– Haluaisin, että kävely olisi vielä rennompi. Kyllä se vielä jossakin vaiheessa lähtee, mutta ei vielä.

Luovuttamisen makua ei kuitenkaan ole ilmassa, päinvastoin.

25-vuotiaan Miss Suomi -semifinalistin silmissä palaa vahva halu kehittyä. Emmi Suuronen on viimein tavoittelemassa unelmaansa, joka oli jo jäädä hänen toisen intohimonsa jalkoihin. Tähän mennessä naisen päivät ovat kuluneet rakennustyömaalla.

Nyt ensimmäinen askel kohti Miss Suomi -titteliä on kuitenkin otettu. Ja vaikka matkaa on vielä jäljellä, tiistai-iltaiset treenit juoksumatolla korkokengillä kävellen ovat vihdoin tuottaneet tulosta.

Kaksi puolta

Jo pikkutyttönä Emmi Suuronen tapasi sujauttaa salaa jalkaansa äitinsä liian suuret korkokengät, kävellä ja poseerata peilin edessä.

– Tunnen itseni niin varmaksi ne jalassa, aivan kuten tunnen itseni varmaksi turvajalkineissa. Ne kaksi puolta vetoavat minussa toisiinsa, koska ne saavat minussa aikaan saman varmuuden tunteen, Suuronen kertoo.

Kymmenen viime vuoden aikana Suuroselle ovat tulleet tutuiksi kurakengät. Kimolan kanavan työmaainsinöörinä työskentelevän naisen isoisä opetti hänet likaamaan kätensä jo nuorena.

– Pappa oli esikuvani. Hän opetti minut vaihtamaan auton renkaat käsin ja ehdotti, että opiskelisin sähköasentajaksi – että hankkisimme minulle oman pakettiauton ja perustaisin oman yrityksen, Suuronen muistelee hymyillen.

Nuori nainen päätti lähteä opiskelemaan suunnitteluassistentiksi ammattikouluun. Isoisän puheet olivat kuitenkin istuttaneet takaraivoon ajatuksen siemenen.

– Vaikka pappa oli niin sanotusti vanhan ajan ihmisiä, hän näki minussa potentiaalia ja halusi viedä minua eteenpäin miesvaltaisella alalla. Se sai minut tajuamaan, ettei miesten ja naisten töiden välillä ole eroja.

Uusia tuulia

Kimolan kanavalla Kouvolassa on perjantaina hiljaista.

Emmi Suuronen raottaa kirkkaanvihreän työtakkinsa vetoketjua, vetää hiuksensa nutturalle ja painaa kulmikkaat lasit nenälleen. Työmaainsinöörinä valtaosa hänen päivästään kuluu tietokoneen äärellä.

Suurosen töihin kuuluvat muun maussa uusien työntekijöiden perehdytykset, kirjauksien teko verottajalle, turvallisuuteen liittyvät tarkastukset sekä laatudokumentointi.

– Olen aina rakastanut organisointia ja suunnittelua. Työssäni pystyn toteuttamaan tätä puolta itsestäni.

Takana on kiireinen viikko, johon on töiden lisäksi kuulunut kaksi reissua Helsinkiin missikuvauksiin, englannin kielen harjoittelua sekä kävely- ja poseeraustreenejä.Töistäkin häneltä löytyy korkokengät, mutta turvajalkineet vaihtuvat niihin vain kahvitauolla treenatessa.

– En tuo missihommia töihin, enkä päinvastoin. Olen vetänyt niiden välille selvän eron. Siten osoitan kunnioitusta molempia kohtaan.

Suurosen matka rakennusalalle alkoi, kun hän viimeisenä opiskeluvuotenaan ammattikoulussa sai työharjoittelupaikan infra-alan yrityksestä, ja sitä kautta vakituisen työn.

– Minulla oli vakipaikka vaatekaupassa, mutta päätin kokeilla uusia tuulia. Nopeasti se olikin kovempi myräkkä, sillä löysin oman juttuni täysin minulle yllättävästä paikasta.

Vasta parikymppinen Suuronen jatkoi opintojaan töiden ohella ammattikorkeakouluun, ja opiskeli rakennusmestariksi asti. Hänen mielensä perukoilla kutkutti kuitenkin yhä tuo lapsena korkokenkiin ja muotiin kehittynyt intohimo.

Missikisojen katselusta oli tullut jokavuotinen rituaali, eikä palo alaa kohtaan ollut hiipunut.

– Mietin kuitenkin, voisinko yhdistää rakennusmestarina ja missinä olemisen?

Kolme vuotta sitten Suuronen huomasi, että hänen kotipaikkakunnallaan Kouvolassa järjestettiin Miss Kouvola -kisat.

– Päätin hakea mukaan, jotta saisin pikkutyttöhaaveeni sammutettua.

Kävi kuitenkin täysin päinvastoin.

Kannustusta ventovierailta

Emmi Suuronen nousee tuolille ja vetää vaatekaappinsa ylähyllyltä esiin suuren laatikon. Sisältä paljastuu pokaaleja ja nauhoja kauneuskilpailuista.

– Yleisön suosikki Miss Kouvola -kisoissa, Best Model of Finland... Best Model of Europe, tämän sain Turkin Istanbulissa järjestetyistä kisoista.

Pystit eivät koreile näkyvillä Suurosen asunnossa. Huoneiston yleisilme on siistin, miltei kliinisen valkoinen. Kuvaa rikkovat vain eteisen seinissä näkyvät tummat jäljet.

– Koirani Selma tykkäsi nakertaa niitä pentuna. Aloitan korjaustyöt kunhan kerkeän.

Etenkin viime viikkoina vapaa-aikaa on kuitenkin ollut Suurosen kalenterissa vähemmän ja vähemmän.

– Kellosta loppuvat tunnit kesken. Samaan aikaan kuitenkin nautin kaikista elämäni osa-alueista niin paljon, etten edes kaipaa lomaa.

Tämänhetkisestä elämäntilanteestaan Suuronen kiittää hänelle täysin ventovierasta naista. Hän oli jo päättänyt eläköityvänsä rauhassa mallimaailmasta, kun tuntematon nainen lähetti hänelle Facebookissa viestiä.

– Hän olisi sitä mieltä, että minun pitäisi ehdottomasti hakea tämän vuoden Miss Suomi -kisoihin. Niin minä sitten hain.

Suorasanainen työmaainsinööri

Paperilla sukupuolijakauma Kimolan kanavan työmaalla on selkeä: Suuronen on siellä ainoa rakennusfirma Kreaten työllistämä nainen.

– En ole törmännyt ennakkoluuloihin työssäni sukupuoleni tai ikäni vuoksi. Uskon, että kaikki riippuu persoonasta ja siitä, miten asiat esittää.

Suuroselle tärkeä periaate on pitää työ ja vapaa-aika erillään. Siksi hän päätti olla kertomatta kollegoilleen missikisoihin hakemisesta.

– En halunnut spekuloida asiaa heidän kanssaan. Olin merkannut toukokuisen missiviikon itselleni lomaksi.

Eräs Suurosen työkavereista kuitenkin keksi nämä yhdistää kaksi asiaa ja kysyi, oliko Suuronen mukana kisoissa.

– Sovimme kimpassa, että kun tieto semifinalisteista julkaistaan, hän käy ostamassa lehdet kahvihuoneen pöydälle valmiiksi. Uskon, että se oli paras tapa ilmaista asia kollegoilleni.

Emmi Suuronen ei huomannut työkavereiden suhtautumisen häneen muuttuvan julkistuksen jälkeen. Työmaalla kollegat kohtaavat määrätietoisen ja tehokkaan työmaainsinöörin.

– Olen ehdottoman suorasanainen. Jos itse kuvailisin itseäni iloiseksi ja rempseäksi, niin pojat huutaisivat taustalla, että se pitää paikkaansa – tosin vasta kello 14 jälkeen, kun aamun kiireet on saatu alta pois, hän nauraa.

Syvä sukupuolijakauma

Jako niin sanottuihin naisten ja miesten töihin on yhä vallalla tämän päivän Suomessa. Osa koulutusaloista ja tätä kautta työ­markkinoista ovat olleet vahvasti sukupuolittuneet jo vuosikymmenten ajan.

Tilastokeskuksen mukaan selvä enemmistö terveys- ja hyvinvointi­alojen koulutuksen sekä kasvatus­tieteiden koulutuksen suorittaneista on naisia. Miehet taas muodostavat valtaosan tekniikan ja tietojenkäsittelyn, sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla.

Rakennusmestari Emmi Suuronen ei näe jakaumaa huolestuttavana.

– Uskon, että kyse on pitkälti mielenkiinnon kohteista. Toivon kuitenkin, että nuoret hakisivat yhä rohkeammin sellaisille aloille, jotka heitä oikeasti kiinnostavat. Kukaan ei voi estää sinua, ellet estä itse itseäsi.

Hän on kuitenkin huomannut jo omassa tuttavapiirissään, että tiettyjä aloja leimaavat yhä vahvat stereotypiat. Hän on tavannut esimerkiksi rekkakuskiksi haluavia naisia, jotka ovat huolissaan pärjäämisestään miesvaltaisella alalla.

– Esimerkiksi huippuratsastajat ja -kokit ovat miehiä, joten mikseivät puolestaan naiset voisi olla huippuja miesvaltaisilla aloilla?

Itse luotuja pelkokuvia

Miss Suomi -kilpailua luotsaava Sunneva Kantola piirtää janan paperille.

– Ykkösestä kymppiin, missä ajattelet olevasi nyt missitaipaleellasi?

Emmi Suuronen mutristaa huuliaan mietteliäänä ja tarttuu Kantolan ojentamaan kynään.

– Puolivälin tienoilla, kuitenkin lähempänä lähtöpistettä kuin kruunua. Ajattelen, että tuossa puolessa välissä on finalistien valinta, hän toteaa ja piirtää janalle viivan.

Sunneva Kantola nyökyttää kannustavasti.

– Eli ensimmäinen tavoite alkaa olla jo lähellä? Hienoa.

Missikisat ovat vanha instituutio, jonka relevanttuidesta on viime vuosina kiistelty yhä enemmän. Emmi Suuronen näkee kisojen olevan yhä tiukasti ajassa kiinni.

– Enää ei etsitä pelkkää kaunista ulkokuorta. Esimerkiksi viimeisin Miss USA on lähemmäs kolmekymppinen lakimies. Suomalaisista misseistä rakastan Sara Chafakin vahvaa asennetta, mutta olen myös ymmärtänyt, ettei minun tarvitse yrittää olla kuin kukaan aiempi missi.

Etukäteen häntä huoletti katsotaanko häntä kieroon, jos hän lähtee tavoittelemaan samanaikaisesti molempia intohimon kohteitaan, rakennusalaa sekä misseyttä.

– Suorastaan yllätti, ettei kukaan ole nähnyt ristiriitaa kahden elämäni välillä. Päinvastoin, palaute on ollut positiivista kaikilta osin. Tuntuu, että loin pelkokuvan muiden suhtautumisesta oman pääni sisällä.

Jos Emmi Suuronen valitaan Miss Suomeksi, edessä on kiireinen vuosi. Sen ajaksi työt rakennusalalla jäisivät odottamaan.

– Tauko olisi kuitenkin vain hetkellinen. Olen nuori, ja minulla on vielä paljon annettavaa ja paljon rakennettavaa. Työmaalta minua ei saa pois kulumallakaan.

Suomalaiset kuuluvat maailman tiedemyönteisimpiin kansoihin. Kansainvälisestä tutkimuksesta esimerkiksi selviää, että suomalaiset luottavat enemmän tieteeseen, vaikka se olisi ristiriidassa heidän tunnustamansa uskonnon kanssa.

Suomalaisista 92 prosenttia luottaa tieteentekijöihin paljon tai jonkin verran, ja vielä useampi tieteeseen ylipäätään.

Maailmanlaajuisesti luottamus tieteentekijöihin on keskimäärin runsaat 70 prosenttia, mutta erot maiden ja maanosien välillä ovat suuria. Uzbekistanissa luotto tieteentekijöihin on vankinta, Gabonissa vähäisintä.

– Suomen tuloksissa näkyy perinteinen arvostus koulutusta ja tiedettä kohtaan, ja myös yleinen luottamus kansallisiin instituutioihin, pohtii viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi monessa Afrikan ja Etelä-Amerikan maassa epäillään tiedettä ja sen tuottamia hyötyjä tavalliselle ihmiselle. Luottamusta nakertavat heikko toimeentulo, suuret tuloerot, eriarvoisuus ja epäluottamus valtiota kohtaan.

Wellcome Global Monitor -tutkimuksessa kysyttiin yli 140 000 ihmisen näkemyksiä tieteestä ja terveydestä.

Ruotsissakin uskonto painaa enemmän

Haastateltavilta kysyttiin myös, kokeeko jotain uskontoa tunnustava tieteen olevan joskus ristiriidassa uskonnon kanssa, ja kumpaan silloin luotetaan enemmän. Suomalaisista kolme viidestä näkee ristiriitaa, ja uskontoon luottaa tällaisissa tilanteissa vain 17 prosenttia.

Esimerkiksi Ruotsissa uskonnon selitykset valitsee 30 prosenttia, Norjassa ja Britanniassa noin 40 prosenttia, Turkissa puolet, Yhdysvalloissa 60 prosenttia ja Pakistanissa lähes kaikki.

– Kymmenisen vuotta sitten Suomessa nousi kohu siitä, että kaikki eivät usko evoluutioteoriaan. Tämän tuloksen perusteella uskonto ei kuitenkaan juuri vaikuta suomalaisten tiedekäsityksiin, Väliverronen summaa.

Kyselyn perusteella suomalaiset hakeutuvat aktiivisesti tieteen pariin. Runsas puolet noin tuhannesta vastaajasta oli etsinyt tietoa tieteestä edellisen kuukauden aikana. Maailmanlaajuisesti tiedetietoa oli etsinyt vajaa kolmannes ihmisistä. Erityisen kiinnostuneita ollaan terveydestä ja sairauksista, joista tietoa haki vielä useampi sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Tutkijat muistuttavat, että kaikissa maissa ei päästä helposti tiedon lähteille esimerkiksi internetin avulla. Tarvetta tähän olisi, sillä enemmistö maailman ihmisistä janoaa lisää tietoa tieteistä.

Suomalaiset osaavat arvioida tietämyksensä

Suomalaiset arvioivat omat tietonsa tieteestä melko korkealle. Vastaajista 66 prosenttia katsoo, että heillä on paljon tai jonkun verran tietoa tieteestä. Muiden maiden keskiarvo on runsaat 40 prosenttia.

Suomalaisten itseluottamus ei ole vailla katetta, sillä esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa tieteen ja matematiikan opetus on huippuluokkaa. Suomalaiset osaavat arvioida melko hyvin tietojensa tason verrattuna erityisesti Yhdysvaltoihin, jossa niitä yliarvioidaan.

Sen sijaan Singaporessa ja Kiinassa osoitetaan aasialaista vaatimattomuutta ja aliarvioidaan oma tiedontaso.

Tutkimuksessa oli mukana 144 maata. Sen julkaisi brittiläinen hyväntekeväisyyssäätiö Wellcome Trust, joka tukee erityisesti lääketieteen tutkimusta.

Kirjoittaja: Tarja Repo / STT

Kun suihkuhävittäjät piirsivät perinteiseen tyyliin Ranskan trikolorin värit taivaalle kansallispäivän paraatissa, kunnia-aitiossa seisoi myös Suomen presidentti Sauli Niinistö.

– Paraati oli aikamoinen kokemus, etenkin se lentävä mies oli huikea, Niinistön ensiarvio kuului.

Hän viittasi paraatissa eniten huomiota keränneeseen vesihiihtäjään ja keksijään Franky Zapataan, joka leijui kovaa meteliä pitäneellä, kerosiinin voimalla liikkuvalla, lentolaudallaan tapahtumia seuranneiden päiden yllä.

Zapatan taidonnäytös on katsottavissa täällä.

Niinistö arveli, että laudan hallintaan tarvitaan lainelautailijan tai vähintään laskettelijan tasapainoilutaitoja.

Noin 70 konetta ja 40 helikopteria lensi kansallispäivän paraatissa Pariisin yli. Marssimassa oli vajaat 4 300 ihmistä, 200 erilaista ajoneuvoa ja 250 hevosta. Joukossa oli tällä kertaa myös neljä suomalaista.

Ranskan kansallispäivää juhlitaan Bastiljin valtauksen muistopäivänä. Valtauksesta alkoi Ranskan suuri vallankumous 230 vuotta sitten.

Perinteisten paraatimenojen ohi puhutuimmiksi ohjelmanumeroiksi nousivat aiempia vuosia futuristisemmat elementit. Paraatissa oli lentolaudan lisäksi robotteja ja drooneja.

Macron kutsui Niinistön kansallispäivän juhlallisuuksiin, koska juhlaparaatin teemana oli tällä kertaa eurooppalainen puolustusyhteistyö.

Suomi tiivistää tulevina vuosina yhdeksän muun EU-maan kanssa puolustusyhteistyötä. Maat ovat Ranskan lisäksi Saksa, Belgia, Tanska, Hollanti, Viro, Espanja, Portugali ja Britannia.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin yksi tavoitteita on luoda Eurooppaan yhteinen puolustus. Mikä Suomen rooli puolustusyhteistyössä on?

– Me olemme mukana hänen aloitteissaan, tässä interventioaloitteessa, tuemme sitä voimakkaasti. Se on aika hyvin linjassa sen kanssa, mitä Suomessa olemme vuosikausia puhuneet, että Euroopan on kyettävä ottamaan vastuuta itsestään, Niinistö sanoi.

Paraatin jälkeen eurooppalaisten maiden johtajat lounastivat. Macronin isännöimän lounaan aikana käytiin Niinistön mukaan perusteellinen keskustelu turvallisuuskysymyksistä ja erityisesti Euroopan erilaisista turvallisuushankkeista.

– Henki oli aika selkeä, oli kuitenkin kymmenestä maasta mukana väkeä.

Turvallisuus on nyt Niinistön mukaan selvästi keskeinen aihe kaikille maille.

– Tosin meillä on sitten vielä suurempi haaste ilmastonmuutoksen kohdalla, ja nämä kaksi varmasti liikkuvat rinnakkain Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana.

Niinistö tapasi Macronin myös kahden kesken. Eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön sitoutuneiden joukkoa aiotaan laajentaa.

– Esitin hänelle ensin näkemyksen siitä, miten tätä hänen aloiteryhmäänsä voisi vähän laajentaa, siihen on hakijoita, Niinistö sanoi. Hän ei täsmentänyt, mitä maita mukaan voisi liittyä.

Ranskan puolustusministerin mukaan Ruotsi ja Norja haluaisivat päästä mukaan.

Lue lisää: Ranska kiittää Suomen mukaantuloa puolustusaloitteeseen.

Niinistö keskusteli Macronin kanssa myös Venäjä-politiikasta. Macron on halunnut Venäjän mukaan eurooppalaiseen "turvallisuusarkkitehtuuriin".

– Hän tarkoittaa sillä sitä, että Venäjä on EU:n naapuri ja jonkinlainen selkeys siinä suhteessa on hyvä olla. Korostan kuitenkin, että missään tapauksessa ei se tarkoita, että politiikkalinja jollain tavalla muuttuisi Venäjän suuntaan, Niinistö sanoi.

Futuristista Ranskan tämänkertaisessa kansallispäivässä oli sekin, että Macron ilmoitti lauantai-iltana kunnianhimoisista suunnitelmista perustaa sotilasvoimat avaruuteen.

Macron haluaa uuden avaruuteen keskittyvän osaston puolustusvoimiin, jotta Ranska pystyy kilpailemaan paremmin satelliittien hyödyntämiseksi puolustuksessaan.

Tällä alalla maa kisaa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa.

– Parannamme avaruuden tuntemustamme ja suojelemme satelliittejamme paremmin ja aktiivisemmin, Macron kertoi.

Ranskassa on epäilty Venäjän yrittäneen vakoilla ranskalaista satelliittia.

Macronin suunnitelma on jo niin pitkällä, että hän kertoi sen nimenkin: ensi syyskuusta alkaen Ranskassa puhutaan ilma- ja avaruusvoimista.

– Se todellakin kuulostaa aika kunnianhimoiselta. Mutta kai tosiasia on, että nyt maailmalla mennään avaruuteen ja myös turvallisuuskysymykset ovat aika paljon avaruuspolitiikassa esillä. Luulen, että hän hakee siihen nyt vähän ranskalaista vastausta, Niinistö sanoi.

Venäjällä "avaruusjoukot" jo on, Yhdysvallat suunnittelee sellaisten perustamista.

Niinistö kommentoi Pariisissa myös Syyriassa Isis-leirissä olevien suomalaislasten ja -äitien tilannetta. Hallitus ei ole tehnyt päätöstä heidän hakemisestaan Suomeen vaan pohtii yhä eri vaihtoehtoja.

Presidentti sanoi ymmärtävänsä hallituksen ongelmat tilanteessa.

– Siinä on monta eri raidetta. Osa on puhtaasti oikeudellisia, osa taas riippuu paikallisten viranomaisten suhtautumisesta, lähinnä kurdihallinnon, jonka määräysvallassa siellä ollaan, sanoi Niinistö.

– Sitten on näitä turvallisuusepäilyjä, joten se on erittäin vaikea kokonaisuus, mutta samalla kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että lasten ei pitäisi kärsiä.

Pitäisikö lapset siis hakea pois?

– Se on yksi avoin kysymys tällä hetkellä jo senkin vuoksi, että ei tarkoin tiedetä suhtautumista siellä paikan päällä.

– Sitten tulevat lisäksi kaikki nämä perhe- ja holhousoikeudelliset säännökset. Se yhdistelmä on aika vaikea, Niinistö sanoo viitaten siihen, että lasten tulevaisuuden määrittelevät holhoojat eli leireillä olevat äidit.

Lue lisää: EU tiivistää puolustustaan, onko uusi sitoumus Naton jatke? 10 kysymystä unionin puolustusyhteistyöstä