Kotimaisten matkailijoiden määrä tuntuu olevan kasvussa monissa suurissa suomalaiskaupungeissa. Ainakin Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Tampere ja Turku kertovat, että kotimaanmatkailu näyttää lisääntyneen. Tarkkoja tilastoja ei alkukesän osalta ole vielä lähes mistään saatavilla.

– Kotimaan matkailu yöpymisten osalta on kasvanut koko alkuvuoden. Kotimaisten matkailijoiden osalta odotetaan kasvua myös kesän ajalta, kertoo senior advisor Jukka Punamäki Helsingin kaupungilta.

Majoitusmäärät kasvoivat toukokuun osalta myös Tampereella.

Jyväskylässä kotimaanmatkailu puolestaan kasvoi viime vuonna 8 prosenttia, ja jos verrataan tämän vuoden toukokuuta viime vuoden vastaavaan, kasvua on 4 prosenttia.

– Kotimaanmatkailu on todellakin virkistynyt. Se on pysynyt vuosia hyvin samalla tasolla, mutta nyt tulee kasvua kasvun päälle. Se on ilahduttava asia, sanoo matkailu- ja markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna Visit Jyväskylästä.

Turussa kotimaisten matkailijoiden määrän kasvu kuuluu muun muassa puhekielessä ja siinä, minkälaisia asiakkaita matkailuneuvonnassa käy.

– Näyttää mutu-tuntumalla tosi hyvältä. Muutamaa kohdetta haastattelin ja joissain oli jopa 10–13 prosenttia kotimaisten matkailijoiden osalta kasvua. Tosi hieno juttu, että on lähdetty sankoin joukoin liikkeelle, myynti- ja markkinointijohtaja Satu Hirvenoja Visit Turusta sanoo.

Junaliikenne lisääntynyt – niin myös lentoliikenne

Kotimaanmatkailussa on ollut näkyvissä jo viime vuosina hienoista kasvua, mutta kovin jyrkästä kasvusta ei voida puhua. Viime vuonna suomalaiset tekivät kotimaassa 6,83 miljoonaa sellaista vapaa-ajan matkaa, jotka sisälsivät vähintään yhden yöpymisen maksullisessa majoituksessa. Se oli vain hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ilmaismatkoja, esimerkiksi matkoja mökille tai sukulaisen luokse tehtiin viime vuonna 19 miljoonaa.

VR tiedotti kesäkuussa, että junaliikenteen osalta kotimaanmatkailu näyttäisi olevan tänä vuonna kasvussa. Kaukojunaliikenteen matkustajamäärät kasvoivat toukokuussa kuudella prosentilla viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Eniten matkustus kasvoi Helsingin ja Rovaniemen välillä.

Samaan aikaan myös Suomen lentomatkailu on kuitenkin kasvussa. Finavian lentotilastojen mukaan toukokuun loppuun mennessä lentoliikenteen matkustajamäärä oli jo 10,4 miljoonaa. Se on neljä prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilastoissa ei kuitenkaan eritellä matkustajien kansallisuutta, joten tiedossa ei ole, tekivätkö matkoja suomalaiset vai johtuuko kasvu esimerkiksi ulkomaisten matkailijoiden määrän lisääntymisestä.

Viime vuonna suomalaiset tekivät ulkomaille 7,39 miljoonaa vähintään yhden yöpymisen sisältänyttä matkaa. Määrä oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta pidemmällä aikavälillä kehitys on ollut kasvusuuntaista.

Hotellien puolella kasvua ei merkittävästi näy. Sokos Hotelsin tuoton hallinnan johtaja Nina Nieminen kertoo, että touko- ja kesäkuun perusteella kesästä on tulossa edellisten kaltainen.

Lomakaudesta johtuen Yle ei tavoittanut Suomen kahden muun suuren hotelliketjun, Scandicin ja Holiday Clubin edustajia.

Paikallista ja ympäristötietoista matkailua

Kotimaanmatkailun kasvua ennakoitiin jo keväällä, kun Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n teettämässä kyselytutkimuksessa jopa 74 prosenttia suomalaisista kertoi aikovansa matkustaa tulevana kesänä kotimaassa. Kolmen viime vuoden aikana kotimaanmatkailua ovat eniten lisänneet 18–44-vuotiaat. Tärkeimpiä syitä kotimaanmatkailun lisäämiseen ovat kiinnostus paikallisuuteen ja ilmastoystävällisyys.

Samoja asioita nostaa esille myös matkailuorganisaatioiden väki, kun heiltä kysyy syitä kotimaanmatkailun kasvulle.

– Voidaan spekuloida sillä, kuinka paljon kestävyyteen liittyvät seikat lisäävät kiinnostusta lähimatkailuun. Varmaankin yhä enemmän tulevina vuosina, arvelee senior advisor Jukka Punamäki Helsingin kaupungilta.

Visit Turun myynti- ja markkinointijohtaja Satu Hirvenoja nostaa esille myös sen, että matka alkaa yhä useammin kotiovelta. Heti lähtiessä ollaan lomamoodissa, eikä vasta sitten, kun on matkustettu monta tuntia.

– Suomalaiset ovat tarttuneet urakalla vastuullisuuteen ja matkailevat kotimaassa. Ennen piti aina mennä johonkin, mutta nyt voit mennä vaikka vain naapuripitäjään ja olla vapaalla, Hirvenoja sanoo.

Lahdessa kotimaanmatkailua on siivittänyt kasvuun muun muassa juuri lähialuematkailu. Lahden sijainti kasvukeskusten kupeessa on lähimatkailulle optimaalinen. Tarjolla on toisaalta myös Järvi-Suomen luontoa, ja väkeä houkuttelevat tänä kesänä myös suuret tapahtumat.

– Matkailu on ollut vahvasti kasvusuuntainen koko vuoden ja myös kesältä ennakkotilanne näyttää jopa monissa matkailukohteissa ennätykselliseltä, kertoo toimitusjohtaja Raija Forsman Visit Lahdesta.

Kaikkialla kasvu ei näy

Muutamat Ylen haastattelemista suurista kaupungeista eivät tämänhetkisen tilanteen valossa näe merkittävää kasvua kotimaisten matkailijoiden määrissä. Tällaisia ovat Espoo, Kuopio, Oulu, Pori ja Vantaa.

Espoossa yöpymistilastot ovat alkuvuoden osalta kutakuinkin samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Visit Espoosta kuitenkin kerrotaan, että yleinen kiinnostus lähimatkailua ja kotimaan matkailua kohtaan on selvästi kasvanut.

Visit Espoon Rantaraitin kehittämispäällikkö Lennart Pettersson pohtii, että ilmastonmuutoksen ainoa hyvä puoli on saada ihmiset näkemään lähemmäs ja huomaamaan, ettei vaihtelua varten tarvitse matkustaa kauas. Pettersson uskoo vankasti lähimatkailun tulevaisuuteen.

Myös Kuopiossa kesä näyttää majoitustilanteen osalta hyvin samanlaiselta kuin viime vuonna. Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ville Puustinen kertoo, että trendinä jatkuu se, että varaukset tulevat hyvin lyhyellä aikajänteellä. Saman päivän varausten osuus on suuri.

– Tähän toki vaikuttaa varmasti osittain sää. Monesti kuulee tiskillä, että me lähdemme aurinkoa kohti, Puustinen sanoo.

Oulussa kotimaanmatkailulla on vahva perusta ja sillä on alueelle suuri merkitys. Noin 85 prosenttia Oulun matkailijoista on suomalaisia. Kotimaanmatkailu ei ole kuitenkaan mainittavasti lisääntynyt, ulkomaiset matkailijat sen sijaan ovat.

– Kansainvälisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ovat meillä kovassa kasvussa. Alkuvuodelta kasvua on 30 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, kertoo Oulun kaupungin matkailupalvelupäällikkö Anna Meriruoho.

Oulussa on satsattu viime aikoina erityisesti Aasian suuntaan, josta onkin tullut ilahduttavasti uusia matkailijoita. Meriruoho kertoo, että vierailijoita on saatu muun muassa Japanista ja Kiinasta.

Myös Porin matkailuneuvonnan tuntuman mukaan ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut kasvussa. Sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita kiinnostaa erityisesti Yyteri, johon kaupunki on satsannut vahvasti.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukkoon kuuluvan Vantaan asema Helsingin kyljessä on erilainen verrattuna muihin kaupunkeihin. Matkailijoiden läpikulkuliikenne kaupungissa on lentoaseman ansiosta suuri, mutta suurin osa ei jää Vantaalle. Kaupungissa yritetäänkin nyt saada matkailijoita myös tekemään asioita Vantaalla, vaikkapa sitten pitkän välilaskun aikana. Uuden Stopover Guide -palvelun avulla matkailija voi katsoa, mitä hän ehtisi tehdä minkäkin mittaisen välilaskun aikana.

Maailma ei toimi niin kuin EU-parlamentti ennen vaaleja kuvitteli. Jos toimisi, Euroopan unionin komissiota johtaisi pian baijerilainen maltillinen konservatiivi Manfred Weber.

Jäsenmaat kävivät kymmenien tuntien painin, jossa kärkiehdokasmenettely painettiin rapaan ja komission johtoon esitetään toista saksalaista konservatiivia, Ursula von der Leyeniä.

Johdettiinko äänestäjiä harhaan? Vai äänestikö ylipäätään joku jotakuta kärkiehdokkaan takia?

– On tämä ongelmallista. Itsekin olin kommentoimassa kärkiehdokkaiden keskustelua Ylellä, yliopistotutkija Timo Miettinen sanoo.

Kenen työnjälki nimityspaketissa näkyy ja onko kärkiehdokasmenettely lopullisesti ohi? Kysyimme tätä kolmelta EU-tutkijalta, Juhana Aunesluomalta ja Timo Miettiseltä Helsingin yliopistosta ja Teija Tiilikaiselta Ulkopoliittisesta instituutista.

Juhana Aunesluoma: Kärkiehdokasmenettelyn aika on ohi

Oletko huomannut vaalien todellisen voittajan? Saksa otti upean vaikuttamisen paikan! Angela Merkel luottaa Leyeniin ja Leyen häneen. Komission johtaja tulee nyt suoraan Saksan vallankäytön sisäpiiristä, maalailee Juhana Aunesluoma, Eurooppa-tutkimuksen tutkimusjohtaja Helsingin yliopistosta.

– Ennen EU-vaaleja olisi voinut olla vaikea myydä äänestäjille ajatusta, että kaiken jälkeen komissiota johtaakin Saksa. Siis Merkelin oikea tai vasen käsi, Aunesluoma sanoo.

Aunesluoma näkee, että nimityspaketissa ei ollut kyse vain yhden ihmisen – kuten Ranskan presidentin Emmanuel Macronin – suhmuroinnista, vaan syy on rakenteissa.

Ennen EU-vaaleja olisi voinut olla vaikea myydä äänestäjille ajatusta, että kaiken jälkeen komissiota johtaakin Saksa. Siis Merkelin oikea tai vasen käsi. Juhana Aunesluoma

Kärkiehdokasmenettely oli nimittäin rakennettu oloihin, joita ei enää ole. Kun ajatus syntyi 2000-luvun alussa, Eurooppa oli eri kuin nyt. Euroopan maat ovat ryhmittyneet toisin, Brexitiä odotetaan, Visegrad-maat haluavat toisennäköistä Eurooppaa kuin muut, ja parlamentin puoluejako on sirpaloitunut.

Aunesluoma väittää, että uusi dynamiikka on olennaisesti mutkikkaampi kuin entinen ja siksi kärkiehdokasmenettelyn aika on ohi. Vahvaa vaalivoittajaa ei enää erotu, eikä parlamenttiin synny kunnon enemmistöä.

Kärkiehdokkaiden nimittäminen, johon europarlamenttiryhmät vaalien alla ryhtyivät, ei ole mikään virallinen systeemi.

– Lissabonin sopimus edellyttää, että parlamenttivaalien tulos pitää ottaa huomioon komission valinnassa. Menettely on vain tulkinta siitä.

Europarlamenttivaalien lopputulos näkyy tämänkertaisessa nimityspaketissa mutta jäsenvaltioiden kautta. Ja myös niin, että kärkiehdokasmenettely lensi näyttävästi roskikseen, Aunesluoma sanoo.

– Lopputulos ei ole ihan surkea. Keskeiset valtakeskukset ovat integroituneet, kun Saksa ja Ranska vaikuttivat lopputulokseen. EPP:n Victor Orban ei halunnut Weberiä. Samoin Visegrad-maat tulivat kuulluiksi, kun EU-komission varapuheenjohtajasta Frans Timmermansista ei tullut presidenttiä. Meillä on nyt kuitenkin konsensus.

Tämä on vähän kuin Suomen ulkopolitiikka. Presidentti johtaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Tositilanteessa sitten jompi kumpi johtaa. Juhana Aunesluoma

Eurooppa on pyrkinyt toisaalta luomaan parlamentarismia EU-parlamentin ja komission välille, toisaalta jäsenmaat ovat käyttäneet valtaa. Nyt mentiin taas valtioiden väliseen neuvotteluun. Aunesluoman mielestä olisi päätettävää, mitä halutaan.

– Tämä on vähän kuin Suomen ulkopolitiikka. Presidentti johtaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Tositilanteessa sitten jompi kumpi johtaa.

Aunesluoman mielestä kärkiehdokasmenettely kohtaa loppunsa myös käytännönläheisistä syistä. Kukaan varteenotettava nimi tuskin enää ryhtyy kärkiehdokkaaksi. Kiitoksena kampanjatyöstä EPP:n Manfred Weberin poliittinen ura on aika tavalla pilalla.

– Kuka hullu haluaisi enää lähteä, siinä tekee itsestään pellen.

Timo Miettinen: EU on enemmän valtioliitto kuin liittovaltio

Kyllä, lopputulos on looginen. Nimittäin siitä näkökulmasta, miten EU on toiminut talouskriisin jälkeen. Jäsenmaat käyttävät enenevässä määrin valtaa, ja parlamentti jää sivuosaan lakeja säätämään. Näin arvioi yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

– Taustalla on parlamentin sirpaloituminen: kaksi suurinta ryhmää ei enää pysty sopimaan asioita kahden kesken, joten joudutaan vaikeampiin järjestelyihin.

Voi hyvin olla, että kärkiehdokasmenettelyn olemassaolo perustui vain jäsenmaiden hyvään tahtoon. Jo pitkään näytti siltä, että Saksa ja Ranska eivät ole innostuneita siitä.  Timo Miettinen

Enemmistöä eivät muodosta vain kokoomusryhmä ja sosiaalidemokraatit, vaan mukaan tarvitaan myös liberaaliryhmiä. Siksi nimityspaketti jouduttiin kasaamaan laajemmista aineksista. Ja kasaajana näyttää olevan Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Miettinen arvioi, että Macronin tavoitteet paketti täyttää täysin: Ranskalainen pankinjohtaja Christine Lagarde ei aja talouskuria vaan elvyttävämpää politiikkaa. Komission puheenjohtaja on saksalainen EPP:stä mutta puolustuspolitiikassa Ranskan takuunainen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on liberaali kuten Macron.

– Merkel oli sovitteleva ja äänesti tyhjää.

Parlamentti ei esitä komission nimittämisessä kuin sivuroolia. Tehtävä kuuluu neuvostolle, ja parlamentin työ on hyväksyä esitys. Ehkä kärkiehdokasmenettelyn tarina oli tässä.

– Voi hyvin olla, että sen olemassaolo perustui vain jäsenmaiden hyvään tahtoon. Jo pitkään näytti siltä, että Saksa ja Ranska eivät ole innostuneita siitä.

Jotenkin johtajat pitää silti nimittää. Miettinen ajattelee, että EU alkaa ehkä mieltää itsensä enemmän tavalliseksi kansainväliseksi organisaatioksi. Parlamentin tehtävä on valmistella lainsäädäntöä.

– EU on enemmän valtioliitto kuin liittovaltio.

Teija Tiilikainen: Hyvä että siellä vihdoin on naisia

On kokonainen kimppu tekijöitä, jotka pysäyttivät kärkiehdokkaiden etenemisen: ainakin Macron, Merkel ja parlamentin EPP-ryhmä. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Ranskan Macron ilmaisi selkeästi haluavansa johtopaikoille kaksi naista. Hän käytti valtaa koko nimityspaketissa, sillä hänen oma puolueryhmänsä liberaalit ei kärkiehdokasmenettelyllä olisi yltänyt tärkeimmille paikoille.

Merkel taas epäili menettelyä jo viisi vuotta sitten ja siksi Eurooppa-neuvoston papereihin tuli merkintä, että menettelyyn palataan.

EPP-ryhmä puolestaan ilmoitti, että jos Weber ei nouse komission johtoon, sinne ei nouse kukaan kärkiehdokkaista.

Saksa ja Ranska ottavat vetovastuuta historiallisessa taitekohdassa. Teija Tiilikainen

Jos Weber olisi valittu, systeemi olisi sillä sinetöity. Nyt kärkiehdokasmenettely veti vesiperän - mikä ei tarkoita vielä mitään, arvioi Tiilikainen.

- Mikä estää puolueita asettamasta jälleen kärkiehdokkaita? Ehdokkaita löytynee, koska se tuo eurooppalaista näkyvyyttä.

Tiilikainen näkee nimityspaketin lopputuloksessa paluun juurille. Johtajuutta tarvitaan nyt, kun arvoja kyseenalaistetaan, britit ovat lähdössä ja maahanmuuttopolitiikasta ei millään saada sovittua.

– Nyt siellä on saksalainen ja ranskalainen. Se symboloi, että alkuperäiset jäsenmaat asemoituvat ja näyttävät suuntaa. Ne ottavat vetovastuuta historiallisessa taitekohdassa, Tiilikainen tiivistää.

Mutta ensimmäisenä asiana kuitenkin: on hyvä, että siellä vihdoin on naisia, Tiilikainen sanoo.

Lue myös:

Suomi vetää nyt "EU-turisteja" – Testaa, nokittaisitko heidät tiedoillasi vai joutuisitko pulaan

Demarit, vihreät ja perussuomalaiset kritisoivat EU-komission puheenjohtajavalintaa – suomalaiset harkitsevat jopa äänestävänsä von der Leyeniä vastaan

Tunnettu yhdysvaltalainen investointipankkiiri Jeffrey Epstein on pidätetty epäiltynä alaikäisten tyttöjen seksikaupasta. Epstein otettiin kiinni myöhään lauantaina New Yorkissa.

66-vuotiaan Epsteinin epäillään hyväksikäyttäneen alaikäisiä tyttöjä Floridassa ja New Yorkissa, kertoo uutistoimisto AP. Uutistoimisto Reutersin mukaan hän kiistää syyllisyytensä.

Poliitikkojen ja kuninkaallisten kanssa kaveerannut Epstein on aiemminkin ollut vastaavanlaisten rikosepäilyjen kohteena. Hänen tuttavapiiriinsä ovat kuuluneet muun muassa presidentti Donald Trump, entinen presidentti Bill Clinton ja prinssi Andrew.

Vuonna 2007 hän tunnusti syyllisyytensä alaikäisten prostituutiota koskeviin rikoksiin ja hänet merkittiin seksuaalirikollisten rekisteriin Floridassa. Vastineena tunnustuksestaan hän sai lievän tuomion ja pystyi jatkamaan työntekoa 13 kuukauden vankeustuomionsa ajan. Epstein maksoi tuolloin alaikäisille uhreilleen korvauksia.

Yhdysvaltain oikeusministeriö on selvittänyt, toimittiinko tapauksessa aikoinaan oikein.

Lisää aiheesta:

Britannian prinssi Andrew liitetty seksirikossyytöksiin Yhdysvalloissa

Keskustaoikeisto saa käytännössä yksinvallan Kreikassa

Keskustaoikeistolainen Uusi Demokratia syrjäytti vasemmistolaisen Syrizan Kreikan johdosta sunnuntaina selvällä vaalivoitolla. Pääministeri Kyriakos Mitsotakisin on tarkoitus vannoa virkavala ja ilmoittaa uuden hallituksen kokoonpano heti maanantaina. Uusi demokratia saa parlamentissa absoluuttisen enemmistön, 158 paikkaa 300:sta. Valta-asema on niin vahva, että Ateenassa arvioitiin Mitsotakisin puolueen pääsevän päättämään asioista käytännössä niin kuin haluaa.

12 000 alokasta astuu tänään palvelukseen – Varusmieslitto esittää kaikille pakollista asevelvollisuutta

Palvelukseen astuu tänään yli 12 000 asevelvollista. Varusmiesliitto vaatii asevelvollisuuden ulottamista tulevaisuudessa myös naisiin. Ehdotuksen mukaan palvelukseen valittaisiin halukkaat henkilöt koko ikäluokkaa koskevista kutsunnoista sukupuolesta riippumatta. Nykymuotoisen varusmiespalveluksen tilasta on keskusteltu viime aikoina kiivaasti.

Analyysi: Pitääkö sähköautolla päästä 600 kilometriä yhdellä latauksella?

Jotta sähköautolla pääsisi pitkälle, pitää auton akun olla kapasiteetiltaan riittävän suuri. Pitkän toimintamatkan mahdollistava akku voi painaa satoja kiloja. Käytännössä siis pitkän toimintamatkan sähköauton on oltava kooltaan katumaasturiluokkaa.

Kotimaanmatkailussa on nyt imua

Kotimaisten matkailijoiden määrä tuntuu lisääntyneen monissa suurissa suomalaiskaupungeissa. Vilkkaus näkyy myös junaliikenteessä: VR kertoo kaukojunaliikenteen matkustajamäärien kasvaneen toukokuussa jopa kuudella prosentilla viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Eniten raidematkustus kasvoi Helsingin ja Rovaniemen välillä. Tärkeimpiä syitä kotimaanmatkailun lisäämiseen ovat kiinnostus paikallisuuteen ja ilmastoystävällisyys.

Viikko alkaa pohjoisessa aurinkoisena, etelään sateita

Sää on maan etelä- ja keskiosassa pilvistä. Sadetta tai sadekuuroja tulee päivällä etenkin maan keskiosassa ja idässä, illalla myös etelässä tulee sadekuuroja. Pohjoisessa päivä on poutainen, Lapissa on laajalti selkeääkin. Päivälämpötila vaihtelee idän vain noin +10 asteen ja Lapin noin +20 asteen välillä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Monen työttömyysturvaa niukentava, Sipilän hallituksen aktiivimallin leikkuri on parhaillaan matkalla kuopattavaksi.

Aktiivimallista vastaava ministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoo, että leikkurin romutustyö on jo käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Aktiivimalli ja aktiivimallin leikkuri on erittäin epäoikeudenmukainen. Kenenkään aktiivisuutta työllistyä ei voi tällä lailla mitata.

Pekonen vakuuttaa myös, että hallituksella ei ole ketunhäntä kainalossa ja että tilalle tuotaisiin uusi leikkuri.

– Ei ole suunniteltu leikkureita tilalle. Katsomme, että kepin sijaan tarvitaan tehokkaita työllistymiskeinoja.

Ärinää purkamisesta hallituskumppaneiden kesken

Koko historiansa ajan kiistelty aktiivimalli on ehtinyt nostattaa myös hallituksen sisällä ainakin pienen myräkän.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ovat ehtineet ärähtää työministeri Timo Harakalle (sd.), joka sanoi taannoin, että työttömyysturvan aktiivimalli voidaan purkaa heti paikalla.

Edellisen, keskustavetoisen hallituksen hankkeen purkaminen ei liene keskustalle aivan helppo juttu.

Valtiovarainministeri Lintilä kiiruhti muistuttamaan, että hallitusohjelmassa lukee: "Puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimista on sovittu."

Tämä tarkoittaa keskustan mukaan sitä, että ennen kuin purkamisurakkaan ryhdytään, on odotettava lokakuuhun, jolloin aktiivimallin vaikutusarvio valmistuu.

Keskustalähteen mukaan kyse voisi olla vaikutuksista, jotka koskisivat 5 000–12 000 ihmisen työllisyyttä.

Myös keskustan ryhmyri Antti Kurvinen ärähti Harakalle Uuden Suomen haastattelussa sooloilusta ja vaati noudattamaan hallitusohjelmaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kuitenkin kiistää tyystin ristivedon hallituksessa.

– Ei tämä hallituksessa mitenkään hierrä. Voin ihan puhtaalla omallatunnolla sanoa, että aktiivimallin purkamisesta ei ole hallituksessa epäselvyyttä.

Yrittäjät vaativat myös keppiä työttömälle

Laskevien kannatuskäyrien kanssa viime aikoina kipuillut keskusta saattaa tuntea painetta niskassaan Suomen Yrittäjien viime aikojen vaatimuksesta.

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo, että kun aktiivimallia puretaan, työttömille ei voi tarjoilla pelkkää porkkanaa eli työllistämispalveluja.

– Keppiä ei saa jättää kokonaan käyttämättä. Sopiva yhdistelmä keppiä ja porkkanaa. Olen Lintilän kanssa samaa mieltä, että työttömien aktivoinnista ei voi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Aktiivimalli on ollut voimassa vasta niin vähän aikaa, ettemme tiedä johtopäätöksiä.

Kuismanen varoittelee siirtymisestä ideologisesti laidalta toiselle. Kun häneltä kysyy, ovatko Suomen Yrittäjät sitä mieltä, että työttömän korvauksen leikkaaminen lisää ihmisten työllistämistä, kuuluu kaksijakoinen vastaus:

– Emme ole sitä, mieltä, että se yksinään lisää työllisyyttä, mutta rahallisen panoksen suuruus on osa kokonaispakettia, johon kuuluvat parannetut työvoimapalvelut.

"Ihmisten pahoinvointi lisääntyi merkittävästi"

Viime vaalikaudella perustuslakivaliokunnasta kuultiin aktiivimallista kriittistä ääntä muun muassa siinä, että työttömän mahdollisuudet työnsaantiin ja aktiivimallin ehtojen täyttämiseen ovat kovin epätasa-arvoiset eri puolilla Suomea.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi muistuttaa, että varsinaista asiantuntijaa eli työtöntä itseään olisi kuunneltava.

– Olisi pitänyt kuunnella niitä yli 140 000 ihmistä, jotka allekirjoittavat aktiivimallia vastustavan adressin.

Hirsjärvi muistuttaa myös huolellisesta lainvalmistelusta.

– Aktiivimalli olisi pitänyt lakkauttaa heti, kun kävi ilmi, että ihmisten pahoinvointi lisääntyi merkittävissä määrin. Meille tuli heti vuonna 2018 viestiä siitä, että ihmisten pahoinvointi lisääntyi merkittävästi. Ihmiset putosivat toimeentulotuelle ja diakoniatyön asiakkaiksi. Työttömien Keskusjärjeston Terveydeksi -hanke kertoi vakavan viestin siitä, että ihmisten hyvinvointi heikkeni.

Myös TE-keskusten toiminnan heikkeneminen vaikeutti työttömien elämää.

– Lähetän nyt terveiset ihmisille, jotka ovat hyvin toimeentulevia ja jotka vaativat aktiivimallin voimassa pysyttämistä. Tutustukaa ihmeessä selvityksiin, jotka kertovat ongelmista, jotka aktiivimalli ihmisille on aiheuttanut!

Rap-artisti Travis Scottin tuuraajaksi eilen kiinnitetyn hiphop-trio Migosin esiintyminen peruuntui. Bändin tekninen henkilökunta ehti jo saapua Ruissaloon aamulla, mutta solistit Quavo, Offset ja Takeoff jäivät jumiin Frankfurtin lentokentälle lentokoneen teknisten ongelmien vuoksi.

Esiintymisen oli tarkoitus alkaa kello 22.30. Festivaaliorganisaatio valmistautui pidentämään festivaalin aukioloaikaa, jotta bändi olisi myöhästyessäänkin ehtinyt lavalle. Korvaava lentokone löydettiin kello 21.15, mutta koneelle ei ehditty löytää lentäjää ja Migosin konsertti jouduttiin perumaan.

Ruisrock sai lauantaina tiedon Travis Scottin konsertin peruuntumisesta. Syyksi artisti ilmoitti logistiikkaongelmat. Migosin keikan peruuntumisen myötä Rusirock jäi ilman pääesiintyjää sunnuntaina.

Lue aiheesta lisää:

Travis Scott perui keikkansa Ruisrockissa – tilalla esiintyy hiphop-trio Migos

Valtatie 2 on suljettu liikenteeltä Ulvilassa Friitalan ja Honkaluodon liittymän välillä. Liikenne ohjataan kiertotielle.

Pelastuslaitokselta kerrotaan, että tieosuus on suljettu poliisitehtävän vuoksi, eikä pelastuslaitos siksi tiedota asiasta enempää.

Tilannehuone.fi:n mukaan pelastuslaitos sai kello 4:25 hälytyksen räjähdyksestä ja pienestä sortumasta. Poliisi ei ole vielä tiedottanut asiasta.

Paikalla olevan Ylen toimittajan mukaan poliisi haravoi lähimaastoa poliisikoirien kanssa. Tien vieressä oleva liikennevalvontakamera on pahoin vaurioitunut.

Poliisin kenttäjohtaja ei kerro tapahtumista tarkemmin, mutta sanoo, ettei tilanteesta ole tällä hetkellä kenellekään vaaraa.

Päivitys kello 7:54: Tieliikennekeskuksen mukaan tällä hetkellä yksi ajokaista on suljettu liikenteelltä. Liikenne ohjataan edelleen kiertotielle.

Päivitämme uutista.

Yhdeksän Ferrari-merkkisen auton letka ajoi tänään huomattavaa ylinopeutta Nelostiellä, kertoo Sisä-Suomen poliisi. Asiasta kertoi ensin Iltalehti.

Autot ajoivat 80:n nopeusrajoitusalueella 147 kilometriä tunnissa, poliisi kertoo STT:lle. Poliisin mukaan kuljettajat saivat sakkolaput liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Autot olivat ohitelleet muita ohituskaistalla, Sisä-Suomen poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan STT:lle. Kaikki ylinopeutta ajaneet Ferrarit saatiin poliisin mukaan pysäytettyä. Poliisin mukaan autot olivat ulkomaan rekisterissä, joten kuljettajatkin olivat todennäköisesti ulkomaalaisia.

Keskisuomalaisen mukaan kuljettajat odottivat jonossa poliisiauton ulkopuolella puoli viiden aikaan Äänekoskella niin sanotussa Honkolan risteyksessä. Ferrarikuljettajia kaahasi ja ohitteli vaarallisesti muita autoilijoita Tikkakosken kohdalla Keskisuomalaisen mukaan jo perjantaina.

Lehden mukaan Ferrarit kävivät viikonloppuna Rovaniemen Ferrari-tapahtumassa, josta kertoo puolestaan Lapin Kansa. Tänään autot olivat matkalla etelään.

Korjattu 8.7.2019 klo 6.56: Autoja oli yhdeksän, ei seitsemän, kuten aiemmin otsikossa ja leipätekstissä luki.

Keskustaoikeistolainen Uusi Demokratia syrjäytti vasemmistolaisen Syrizan Kreikan johdosta sunnuntaina selvällä vaalivoitolla. Pääministeri Kyriakos Mitsotakisin on tarkoitus vannoa virkavala ja ilmoittaa uuden hallituksen kokoonpano heti maanantaina.

Uusi demokratia saa parlamentissa absoluuttisen enemmistön, 158 paikkaa 300:sta. Valta-asema on niin vahva, että Ateenassa arvioitiin Mitsotakisin puolueen pääsevän päättämään asioista käytännössä niin kuin haluaa.

– Tämä on tuhannen taalan paikka Mitsotakisille. Enemmistö on niin iso, että hän voi todella ajaa uudistuksia läpi vaikka väen väkisin, suomalainen Ateenan kaupunginvaltuutettu Teemu Lehtinen arvioi. Hän tuli valituksi valtuustoon toukokuussa Uuden Demokratian listoilta.

Uusi Demokratia on kokoomuksen sisarpuolue ja kuuluu EU-parlamentissa samaan EPP-ryhmään.

Syriza-puolueen pääministeri Aleksis Tsipras myönsi tappionsa Ateenassa pitämässään puheessa maanantain vastaisena yönä.

Kreikan politiikassa voidaan kuitenkin nähdä kiinnostavia liikkeitä lähivuosina.

Lue lisää: Konservatiivit rökittivät vasemmiston Kreikan vaaleissa.

Mitsotakisin pitää onnistua pitämään puolueensa sisäisesti yhtenäisenä uudistusten takana. Viimeksi vastaava tilaisuus oli Lehtisen mielestä Georgios Papandreoulla 2009.

– Papandreou ei uskaltanut käydä omiaan, maan eliittiä ja oligarkkeja vastaan. Nyt toisen poliittisen dynastian edustaja on vastaavan mahdollisuuden edessä, Lehtinen sanoo.

Kreikan politiikka perustuu vanhastaan sisäpiireihin ja vahvojen perhedynastioiden vallalle. Osa laeista on tehty Lehtisen mielestä siksi, että niillä voidaan ostaa lisää ääniä.

– Mitsotakisilta vaatii paljon käydä omiaan vastaan.

Mitsotakis lupasi edustaa kaikkia

Kreikan vasemmisto on epäillyt, että Mitsotakis ei ole köyhien asialla, ja maassa voidaan nähdä aiempaa jyrkempää sosiaalista vastakkainasettelua. Tsipras onnistui säilyttämään yhteiskuntarauhan suhteellisen vakaana.

Tuleva pääministeri lupasi kuitenkin sunnuntai-iltana pitämässään puheessa edustaa kaikkia kreikkalaisia.

– Meitä on liian vähän, jotta voisimme olla jakautuneita, Mitsotakis sanoi vaalituloksen tultua julki.

Kriisiajasta normaalisoitumiseen?

Kymmenen vuotta velkakriisin puhkeamisen jälkeen vaalitulos saattaa hyvässä tapauksessa merkitä Kreikan kriisiajan vaihtumista normaaliaikaan. Mitsotakisin uskotaan käynnistävän taloudelliset uudistukset, joilla maan talous saadaan nykyistä ripeämpään kasvuun.

– Kaikki kreikkalaiset toivovat nyt veronalennuksia, Uuden Demokratian vaalitoimitsija Yannis Polychronitis sanoi.

Kreikkalaisten ostovoima romahti velkakriisin aikana eikä ole palannut ennalleen.

Julkiset menot ovat olleet tuloja pienemmät viime vuosina, koska vasemmistolainen Syriza-hallitus joutui viemään läpi kovia menokuureja kansainvälisten velkojien painostuksesta.

Mitsotakis onkin luvannut keventää verotusta. Kreikkalaisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat romahtaneet kriisivuosina yli kolmanneksella ja maan talous on yhä neljänneksen pienempi kuin ennen kriisiä.

Köyhyys on laajaa. Iso osa kansasta ei ole pystynyt maksamaan esimerkiksi sähköä, vuokraa tai pankkilainoja viime vuosina.

Mitsotakis aikoo parantaa yritysten toimintaympäristöä ja luoda sitä kautta lisää työpaikkoja. Kreikka tarvitsee ulkomaalaista rahaa, ja uusi pääministeri lupasi vaalikampanjassaan houkutella maahan investointeja maailmalta.

Syriza kuroi eroa umpeen

Sunnuntain vaalit eivät lopulta olleet pääministeri Aleksis Tsiprasille aivan niin suuri tappio kuin ennustettiin. Syriza-puolue kiri kiinni Uuden Demokratian etumatkaa ääntenlaskennan edetessä.

Toukokuun EU-vaaleissa ero puolueiden välillä oli kymmenen, kun se sunnuntaina oli enää noin kahdeksan prosenttiyksikköä. Vaikka Syriza kärsi rökäletappion, tulos ei ole sille pelkästään huono. Puolue vahvisti nyt paikkansa vasemmiston suurimpana vaihtoehtona.

Perinteinen sosialistinen Pasok-puolue, joka näissä vaaleissa kuului kolmanneksi tulleeseen Muutosliike-nimiseen puolueeseen, sai vain alle kahdeksan prosentin kannatuksen

Kommunistipuolueesta tulee parlamentin neljänneksi suurin puolue.

Äänestysvilkkaus jäi sunnuntaina historiallisen vähäiseksi. Vain 57 prosenttia kreikkalaisista kävi vaaliuurnilla. Osasyy oli kuumuus: Kreikassa mitattiin sunnuntaina 39 asteen lämpötiloja.

Laitoikeisto ja laitavasemmisto saivat uusia edustajia

Kreikan entisen valtiovarainministerin ja Syrizan hallituksesta jo alkumetreillä eronneen Yanis Varoufakisin vasemmistopuolue nousee parlamentin kuudenneksi puolueeksi yhdeksällä paikalla.

– Varoufakis vaikeuttaa Syrizan oppositiopolitiikkaa, koska hän on Syrizaa vasemmistolaisempi riippa Tsiprasin jalassa vuoden 2015 tapahtumien sisäpiiriläisenä. Hänellä on Tsiprasin kanssa kana kynittävänä, Teemu Lehtinen arvioi.

Syrizan radikaalit vuodet lienevät joka tapauksessa takana päin. Se saattaakin asemoitua lähemmäs keskustavasemmistoa, demareihin, ja jättää vasemman laidan Varoufakisille.

– Muutenhan joku voisi ehdottaa, että Varoufakis voisi olla Tsipraksen seuraaja, jos tällaista siirtymää ei yritetä, Lehtinen sanoo.

Lue lisää: "O Finlandosina" tunnetusta Teemu Lehtisestä tuli Kreikan ensimmäinen ulkomaalainen kuntapoliitikko.

Patrioottinen laitaoikeisto tuli viidenneksi ja näytti puoliltaöin ääntenlaskun ollessa kesken saavan kymmenen paikkaa uuteen parlamenttiin.

Puolue on perustettu käytännössä yhden äärikonservatiivin varaan. Entinen televisiotähti Kyriakos Velopoulos on tullut tunnetuksi muun muassa siitä, että hän on yrittänyt kaupitella Jeesuksen tekemiä kirjallisia muistiinpanoja ja kannattaa raja-aitojen rakentamista maahanmuuton estämiseksi. Hän on myös avoimen Venäjä-myönteinen ja Teemu Lehtisen mukaan putinisti.

Velopoulos rakensi koko vaalikampanjansa käytännössä Pohjois-Makedonian tehdyn sopimuksen vastustamiseen.

Vuosikymmenien nimikiista päättyi alkuvuonna, kun Kreikan parlamentti hyväksyi naapurinsa nimeksi Pohjois-Makedonian. Kreikan pohjoisosaa kutsutaan Makedoniaksi, mistä syystä osa kreikkalaisista vastustaa nimeä.

– On myös ollut epäilyjä, että Velopoulosin vaalikampanjaa rahoittivat venäläiset, Lehtinen sanoo. Venäjä-kytköksistä puhuttiin myös Velopoulosin EU-vaalikampanjan aikana.

– Velopoulos on erinomainen puhuja ja päihittää suurimman osan Uuden Demokratian poliitikoista väittelyissä, jos sellaiseen tilanteeseen pääsee.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus on kumonnut aiemman yksipuolisen tuomionsa vuodelta 2017. Silloin oikeus tuomitsi liikemies Markku Ritaluoman iäkkään äidin palauttamaan Sunny Car Centerin konkurssipesälle takaisin niitä vuokratuloja, jotka yhtiö oli maksanut äidille jäähalliaitiosta vuosina 2011-2014. Summa oli 172 350 euroa korkoineen.

Nyt oikeus katsoikin, että äidin ei tarvinnut olla perillä yhtiön heikosta taloustilanteesta pelkästään siitä syystä, että yhtiö oli vuokrannut häneltä aitiota. Näin varoja ei tarvitse palauttaa pesään.

Ensin yksipuolinen tuomio

Palataan vielä ensimmäiseen tuomioon. Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi siis Ritaluoman äidin maksamaan Sunny Car Centerin konkurssipesälle 172 350 euroa korkoineen maaliskuussa 2017. Tämä oli takaisinsaanti Sunny Car Centerin maksamista, äidin omistaman jäähalliaition vuokrista.

Helsinkiläishallissa viihdytettiin Sunny Car Centerin yhteistyökumppaneita ja sidosryhmien edustajia erilaisissa tapahtumissa, niin kiekko-otteluissa kuin konserteissakin. Tilaisuuksista ei pidetty erillistä kirjanpitoa.

Konkurssipesän julkisselvittäjän Jorma Tuomaalan mielestä maksettujen vuokrien kokonaismäärä ja tilaisuuksien lukumäärä oli epäuskottavan suuri. Näin syntyi näkemys siitä, että yhtiön varoja oli käytetty tilaisuuksiin, jotka eivät liittyneet sen liiketoimintaan, tai tilaisuuksia ei ehkä ollut pidetty lainkaan.

Rahoja oli siis siirretty yhtiön läheiselle, pois velkojien ulottuvilta. Tuomaala vaatikin varoja palautettavaksi.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi vuonna 2017 yksipuolisen tuomion asiassa konkurssipesän hyväksi. Vastaaja, Ritaluoman äiti, ei ollut vastannut kanteeseen määräajassa.

Takaisinsaantikanteella Ritaluoman äiti haki kuitenkin yksipuolisen tuomion palauttamista oikeuden käsiteltäväksi. Näin tapahtuikin.

Oikeus ratkaisi nyt toisin

Jotta varoja voisi vaatia takaisin pesään, varoja saaneen toisen osapuolen pitäisi tietää yhtiön maksukyvyttömyydesta tai ylivelkaisuudesta.

Ritaluoman äiti puolustautui väittämällä, että yhtiö ei ollut tuolloin ylivelkainen tai maksukyvytön. Hänellä ei myöskään ollut tietoa yhtiön taloustilanteesta. Hän vetosi myös korkeaan ikäänsä.

Oikeus katsoi kyllä, että yhtiö oli maksukyvytön viimeistään loppuvuonna 2013 ja ylivelkainenkin jo 2011 marraskuusta. Oikeus katsoi myös toteen näytetyksi, että tilaisuuksia todella oli pidetty niin paljon kuin niistä oli aitiovuokria maksettukin eli Ritaluoman äidille ei ollut maksettu liikaa.

Oikeuden mielestä Ritaluoman äidillä ei kuitenkaan ollut velvollisuutta seurata yhtiön taloustilannetta pelkästään siitä syystä, että yhtiö vuokrasi häneltä aitiota. Äiti toimi vilpittömällä mielellä eikä hän siis ole velvollinen palauttamaan aitiovuokria.

Näin ollen konkurssipesä velvoitettiin korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut Ritaluoman äidin oikeudenkäyntikulut, lähes 6 000 euroa.

Tuore tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Laaja jupakka, useita oikeudenkäyntejä

Sunny Car Center -autokauppahankkeen jälkiselvittelyt ovat kestäneet jo kauan. Kanta-Hämeen käräjäoikeus on käsitellyt jo useita haaroja jupakassa, jossa konkurssipesä yrittää haalia varoja takaisin pesälle eri tahoilta. Tähän mennessä oikeus on pääsääntöisesti ratkaissut takaisinsaannit pesän hyväksi.

Pääomistaja, entinen toimitusjohtaja Markku Ritaluoma on jo huhtikuussa 2018 tuomittu maksamaan pesälle miljoonasummia ja vastuulliseksi on joutunut myös yhtiön hallituksen entinen jäsen Iisakki Kiemunki. Asia on nyt hovioikeuden käsiteltävänä.

Kesäkuussakin Ritaluoma ja Kiemunki tuomittiin palauttamaan varoja pesään. Tästä tuomiosta molemmat vastaajat ovat jo ilmoittaneet tyytymättömyytensä, joten tämänkin asian käsittely jatkunee hovioikeudessa.

Ainakin jonkinlaisena tappiona konkurssipesälle voidaan kuitenkin pitää myös oikeuden viimevuotista päätöstä, jonka mukaan yksi kanteista on käsiteltävä välimiesmenettelyssä. Tämäkään ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.

Ihmisen voittokulku on ollut kohtalokasta monille eläinlajeille, mutta ainakin yksi laji näyttää pystyvän panemaan tehokkaasti vastaan.

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan torakat kykenevät kehittämään hyvin nopeasti vastustuskyvyn myrkyille kuin myrkyille. Jopa sellaisille, joiden kanssa ne eivät aiemmin ole joutuneet tekemisiin.

Indianassa sijaitsevan Purduen yliopiston tutkijat halusivat testata, kuinka monessa sukupolvessa torakoiden vastustuskyky kehittyy. Heidän ajatuksenaan oli kehittää mahdollisimman tehokas tapa päästä eroon näistä yleensä haitallisina pidetyistä hyönteisistä.

Koe-eläimenä oli saksantorakka eli Suomessakin tuttu russakka. Kohteena oli kolme populaatiota, joiden kotiosoitteina oli asuintaloja Indianassa ja Illinoisissa.

Kuusi kuukautta kestäneen jakson aikana testattiin russakoiden vastustuskykyä kolmelle tunnetulle hyönteismyrkylle: abamektiinille, boorihapolle ja tiametoksamille. Myrkyt toimivat kaikki hieman eri tavalla. Yksi saattaa esimerkiksi iskeä hermostoon ja toinen hyönteisen ulkoiseen tukirankaan.

Yhdessä testissa annettiin ensin yhtä myrkyistä ja seuraavaksi toista ja sitten kolmatta. Koe uusittiin kolmen kuukauden jälkeen. Toisessa testissä torakoille tarjoiltiin kolmen myrkyn cocktailia täydet kuusi kuukautta. Lopuksi kokeiltiin vielä yhtä myrkkyä populaatiolle, jonka vastustuskyky oli heikko.

Myrkyt tehosivat kehnosti

Kaikista eri tavoin tarjoilluista myrkyistä ja myrkytystavoista huolimatta useimmat torakkapopulaatiot pysyivät hyvin voimissaan, eikä niiden koko pienentynyt. Tämä päti myös tapauksessa, jossa torakat saivat kaikkia myrkkyjä yhdellä kertaa eli tavalla, joka tuholaisten hävittäjien mielestä on yleensä paras konsti.

Tutkijoiden mielestä tämä viittaa siihen, että torakat kykenivät kehittämään nopeasti vastustuskyvyn kaikille kokeissa käytetyille myrkyille.

Yksi poikkeus kuitenkin havaittiin: kun torakoille tarjoitiin abamektiinigeelillä höystettyjä herkkupaloja, saattoi osa yhdyskunnasta kadota – jos niiden vastustuskyky oli valmiiksi heikko.

Torakat elävät noin sadan päivän ikäisiksi. Nopea evoluutio edistää vastustuskyvyn kehittymistä. Tutkijoiden mukaan seuraavaksi onkin geenitutkimuksilla selvitettävä, miten torakat kehittyvät.

Selvää on silti, että jos tutkimuksen tulokset pätevät, eivät pelkät hyönteismyrkyt riitä pitämään torakkakantaa kurissa. Myrkkyjen lisäksi tarvitaan esimerkiksi erilaisia ansoja ja sekä ahkeraa siivoamista.

Tutkimus on julkaistu Scientific Reportsissa. Siitä uutisoi muun muassa The Guardian.

Suomea torakat eivät ole vielä vallanneet

Jo aiemmin torakoista on arveltu, että ne saattaisivat yhtenä harvoista eläimistä selvitä jopa ydinsodasta.

Miksi ei siis myös talvesta? Jos evoluutio muokkaa niitä vauhdikkaasti niin eikö niiden pitäisi jo lisääntyä vilkkaasti myös meillä pohjan perukoilla? Vai ovatko ne jo täällä?

Tuholaistorjuntaa tarjoavan Rentokil-yrityksen mukaan torakkatapaukset eivät ole lisääntyneet heidän työlistoillaan.

Tekninen päällikkö Jouni Siltala kertoo, että torakkakeikkoja riittää joka kuukaudelle, mutta niiden määrä ei ole lisääntynyt esimerkiksi lutikkatapausten lailla.

Yleensä keikoilla tulee vastaan juuri russakkoja, mutta toisena lajina on ranskantorakka.

Pitkään alalla toiminut Siltala muistelee, että 30 vuotta sitten maatiloilla oli vielä vanhaa russakkakantaa, mutta nyttemmin se on hävinnyt.

Nykyisin torakat ovat lähinnä matkailijoiden mukanaan tuomia, sanoo Siltala.

Lue myös:

Lajien Punainen lista – Katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"

Kun Suomenlahtea ajaa niin pitkälle itään kuin saa mennä, eteen avautuu varsin merkillinen saari. Oikeastaan saaria on kaksi, mutta niiden välinen salmi on kasvanut ajan saatossa lähes umpeen.

Erityisen mielenkiintoinen tämä paikka on siksi, että salmessa kulkee valtakunnan raja. Kaksoissaaren toinen puoli kuuluu Suomelle, toinen Venäjälle.

Suomen puolella sijaitsevan Vanhasaaren kalliolla seisoo saaren ainoa mökki. Sen omistavat Veli Vartiala ja hänen kolme sisarustaan. Noin puolet koko saaresta on heidän.

– Meillä on tässä yli kymmenen hehtaaria mökkitonttia. Aika rauhassa saa olla, sanoo Veli Vartiala.

Tontti tyssää Venäjän rajaan. Mökiltä on noin 300 metrin kävelymatka Venäjälle.

Vartialalla on omaa kokemusta siitä, että rajan yli voi myös hiihtää – jos uskaltaa.

Raja kulkee saarten välissä siten, että Vanhasaaren pieni niemi leikkautuu Venäjän puolelle. Viereinen Martinsaari on kokonaan Venäjän.

Kyseessä on ainoa rajan halkaisema saari Suomenlahdella. Hiukan Vanhasaaresta pohjoiseen raja kulkee vielä pienen luodon poikki.

– Raja on vedetty Vanhasaareen ilmeisesti siksi, että se olisi muuten estänyt Virojoelle kulkevan laivaväylän käytön, kertoo Veli Vartiala.

Rajaviiva näyttää kartalla kuitenkin hyvin erikoiselta. Ylitettyään Vanhasaaren se kulkee vasemmalta puolelta ensin pystysuoraan alas pohjoisesta etelään. Sitten se kääntyy äkkiä jyrkässä kulmassa vasempaan. Viiva jatkuu jonkin matkaa loivasti vasemmalle alaspäin, kunnes koukkaa taas 90 asteen kulmassa oikealle.

Vanhasaaren kupeessa sijaitseva Martinsaari on Veli Vartialan isän kotisaari. Vartialan mukaan hänen isänsä on aikoinaan tutkinut, miksei raja kulje suoraan.

– Koukkaus on ilmeisesti annettu Neuvostoliitolle vastineeksi Vanhasaaresta. Eihän siinä olisi muuten mitään järkeä. Hirmuinen tuuri siinä on käynyt, että Vanhasaari jäi Vartialan suvulle.

Vanhasaaren pohjoispuolelta Virojoelle kulkevalta laivaväylältä on puoli kilometriä matkaa rajalle. Väylältä alkaa rajavyöhyke, ja siellä kulkemiseen tarvitaan rajavyöhykelupa. Veli Vartialalla lupa on voimassa toistaiseksi.

Mökkivieraiden on hankittava oma väliaikainen lupansa Hurpun merivartioasemalta.

– Huvikseen tänne ei pääse. Aina pitää olla joku hyvä peruste. Marjareissulle ei lupaa myönnetä.

Rajavedessä veneily tuo muitakin kommervenkkejä. Auringonlaskun ja -nousun välissä rajavedessä ei saa kulkea. Päivällä siellä on purjehdittava Suomen lipun kanssa.

– Ei pääse unohtumaan, että tässä ollaan Putinin naapurissa.

Ennen sotia kaksoissaari kuului kokonaan Suomelle.

Vanhasaari on osa Martinsaaren kylää, johon kuuluu kaksoissaaren lisäksi myös suurempi Pukkion saari ja muutamia pienempiä saaria. Martinsaari on kuitenkin ainoa, jossa on ollut siviiliasutusta.

Lähistöllä sijaitsevan, niin ikään Neuvostoliitolle menetetyn Pitkäpaaden historiaa tutkinut Kari Niemelä tuntee jonkin verran myös Martinsaarta.

– Tuohon aikaan ihmisillä ja paikoilla oli ruotsalaisia nimiä, mutta Martinsaari on jostain syystä ollut aina Martinsaari, Pitkäpaasi-seuran puheenjohtajana toimiva Niemelä kertoo.

1700-luvulla Martinsaareen saapui Virolahdelta muuan renkipoika.

– Hän toi saareen asutuksen, joka kesti viime sotiin asti, toteaa Niemelä.

Martinsaareen nousi kymmenen taloa, ja pääelinkeino oli kalastus. Maan viljeleminen saaressa oli Niemelän mukaan mahdotonta, koska siellä ei ollut peltoja. Tavaranvaihtokauppa eli seprakauppa Viron kanssa oli elintärkeää.

– Sieltä saatiin viljaa ja perunaa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Viron itsenäistyttyä seprakauppaan tuli esteitä, ja se loppui toiseen maailmansotaan.

Saaressa ei todennäköisesti ole enempää mökkejä merimatkan ja rakentamisen tuomien ongelmien vuoksi. Ihan yksinkertaista ei ollut Vartialankaan mökin rakentaminen.

Isän sitkeys palkittiin

Veli Vartialan isä haki saareen rakennuslupaa 1980-luvun lopulla.Rajavyöhykkeelle sitä ei kuitenkaan myönnetty. Alle 500 metrin päähän rajasta ei saanut rakentaa.

– Viranomaiset kai katsoivat, että suomalaiset voivat mennä rajan yli. Ehkä ajateltiin valvonnan lisääntyvän tai ennakoitiin muita ongelmia. Neuvostoliiton aikaisia kotkotuksia.

Jos mökki olisi rakennettu 500 metrin päähän rajasta, se olisi ollut meressä. Oma maa loppui kesken. Isä vei asian oikeuteen. Asia eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen asti.

– Isäni sitkeys palkittiin. Lakiin kirjattiin korkeimman oikeuden päätöksellä, että rajavyöhykkeelle saa rakentaa. Lex Vartiala oli taisteluvoitto.

Rakennuslupa sisäministeriöltä heltisi, ja mökki valmistui vuonna 1991. Nykyään rakentaminen on luvanvaraista 50 metrin matkalla rajasta. Lupa rakentamiseen haetaan Rajavartiolaitokselta.

Vartialan mökki seisoo kalliolla alle sadan metrin päässä rannasta. Aluksi sähköjä ei ollut, ja ruokaa säilytettiin perinteiseen tapaan kaivossa. Vuonna 1997 mökkiin saatiin sähköt.

– Silloin rajavartiosto pystytti saareen valvontakameran, joka vaati merikaapelin. Omaan piikkiin sitä ei olisi kannattanut vetää.

Mökin takapihalta alkaa metsä. Sen läpi pääsee vapaasti kävelemään valtakunnanrajalle. Rajan merkkinä seisoo yksinäinen rajapaasi. Suojanaan rajapaadella on raja-aukon reunalla aita, jonka kuitenkin voi kiertää. Paaden lähelle menemistä ei suositella, mutta ei sitä kukaan estäkään.

Venäjälle pääsisi ottamalla yhden askeleen.

Huomaisikohan kukaan, jos tekisi kahden sekunnin matkan Venäjälle?

Pieniä rikkeitä

Saarirajaa valvotaan Suomen puolella samalla tavalla kuin muita maa-alueiden rajoja. Pysyvää rajavartijaa saaressa ei ole, vaan valvonta tapahtuu kameroiden kautta.

Rajanylitys on sallittua vain virallisilla rajanylityspaikoilla. Jos Vanhasaaresta astuu Venäjälle, tulee tehneeksi valtiorajarikoksen.

– Voi olla, että kalastajat tekevät kalastaessaan pieniä rikkeitä. Mikään este ei ole ylittämätön, kertoo meritoimiston päällikkö Petri Härmä Suomenlahden merivartiostosta.

Valtiorajarikoksen tekijä voidaan tuomita sakkoihin tai enintään yhden vuoden vankeuteen. Härmän mukaan luvatonta rajanylitystä Suomen puolelta hillitsee vaatimus rajavyöhykeluvasta. Venäjän puolella on toisin.

– On paljon yleisempää tulla Suomeen Venäjän puolelta, koska siellä ei ole varsinaista kieltoa mennä raja-alueelle.

Härmä sanoo, ettei Suomen vesillä tapahdu lainkaan valtionrajarikoksia maa-alueen kautta – tai ainakaan niistä ei jäädä kiinni.

– Kun Venäjällä vielä oli enemmän varusmiehiä rajalla, heille saattoi käydä navigointivirhe. Ei ole tiedossa, että rajaa olisi Vanhasaaresta ylitetty, Härmä sanoo.

Näyttää siltä, että rajapaaden Suomen puoleinen kylki on saanut melko hiljattain uuden maalipinnan. Siinä lukee selvästi erottuvin kirjaimin Suomi 1940.

Toista puolta koristi ainakin sodan jälkeen – ja mahdollisesti edelleen – neljä kirjainta: CCCP.

Rajalla on hiljaista. Venäjän rajavyöhyke on selvästi leveämpi kuin Suomen puolella. Suomessa se on maa-alueella enintään kolme kilometriä, mutta Venäjän puolella Vartialan arvion mukaan ehkä jopa kymmenen kilometriä.

Ei siinä mennyt kuin kymmenen minuuttia, kun tähtilippuhelikopteri tuli. Veli Vartiala

Noin viiden kilometrin päässä Vanhasaaresta on Pukkio, joka oli aikoinaan armeijan hallussa ja toimi rannikkotykistön linnoituksena. Nykyään siellä on jonkinlainen venäläisten tukikohta.

– Ennen täällä päivysti ahkerasti venäläisten partiovene. Sitä ei ole näkynyt ainakaan viiteen vuoteen. Olisikohan venäläisiltä rahat loppuneet, aprikoi Vartiala.

Hiihto rajapaaden ympäri

Mies tietää, että ainakin 1970-luvulla valvonta pelasi erinomaisesti.

– Pikkupoikina hiihdimme pikkuveljeni kanssa rajapaaden ympäri. Ei siinä mennyt kuin varmaan kymmenen minuuttia, kun tähtilippuhelikopteri tuli tarkistamaan suksenjäljet.

Kohta paikalle saapuivat kelkoilla Suomen rajavartijat. Vartiala kertoo, että poikia toruttiin ja heidät vietiin Hurpun asemalle kuulusteluun. He kuitenkin selvisivät alaikäisinä ilman tuomiota.

– Isä taisi siinä jännittää enemmän, että mitä seuraa.

Lähin naapurimökki sijaitsee parin kilometrin päässä Santion saaressa, eikä Vartialan mökillä käy kutsumattomia vieraita. Siitä pitävät huolen rajaviranomaisten valvontakamerat.

– Suomesta ei tänne tulla, mutta itänaapurista on joku kerran yrittänyt. Luulen, että tämä on yksi parhaiten vartioituja mökkisaaria.

Veli Vartialaa kiinnostaisi tietää, mitä isän kotisaaressa nykyään on.

– Joskus on käynyt mielessä, että hankkisin jostakin luvan mennä Venäjän puolelle laillisesti tutkimaan Martinsaarta. Kivijalat siellä saattaa olla, ja ilmeisesti joku myllynkivi siellä pihalla.

Lennätinasema isän kotitalossa

Joissakin Vanhasaaren puissa näkyy erikoisia vaaleita möykkyjä. Aivan kuin joku olisi heittänyt valkoisen kahvikupin puuhun, ja se olisi jäänyt runkoon kiinni.

Ne ovat vanhojen lennätinlinjojen eristeitä. Helsingin ja Pietarin välinen lennätinlinja valmistui vuonna 1855, jolloin Suomikin kytkeytyi osaksi kansainvälistä tiedonvälitystä.

Venäjän keisarikunta teki vuokrasopimuksen lennätinaseman pystyttämisestä Vartialan isän kotitaloon.

– Sieltä oli yksi huone vuokrattuna ympäri vuoden lennätinasemaa varten. Ilmeisesti hovin työntekijä asui siellä talvellakin.

Sähköinen lennätin oli nopein tapa viestien siirtoon. Linjat kulkivat puusta toiseen samaan tapaan kuin nykyään sähkötolppien välillä.

Yksi Vanhasaaren posliinieristeistä on lähellä rajapaatta, joten oletettavasti lennätinlinja kulki Venäjän suuntaan nyt jo umpeen kasvaneen salmen läpi. Virolahden Hurppuun se kulki saaren pohjoisosan kautta merenpohjaa pitkin.

Vanhasaaressa on myös kivilouhos muistona menneistä ajoista. Virolahdella oli aikoinaan tärkeä rooli Pietarin rakentamisessa, kun sinne vietiin alueelta paljon rakennuskiveä.

– Olen ymmärtänyt, että Nevan kivetyksiä on tehty Vanhasaaren louhokselta viedyistä kivistä.

Näissä saarissa vietti kesiään myös Venäjän viimeinen keisari Nikolai II.

Kuuntele Yle Areenasta: Kun tsaari lapsineen Suomenlahden saareen saapui - täältä hallittiin hetken aikaa Venäjän keisarikuntaa

Tsaarin viimeinen kesä

Tsaari Nikolai II reissasi Virolahdella toistakymmentä vuotta. Veli Vartialan tietojen mukaan tsaari saattoi viettää Virolahdella joskus jopa kuukausia niin, että hovi matkusti mukana.

– Tuossa se oli parkissa isolla laivallaan puolen kilometrin päässä, sotilaslaivaston ympäröimänä.

Todisteita tsaarin vierailuista löytyy Vartialan omasta suvusta. Hänen isotätinsä Naimi Vanhala kertoo vuonna 1975 tehdyssä haastattelussa tsaarin viimeisestä kesästä Virolahdella.

Katso Yle Areenasta: Venäjän viimeisen keisarin kesäpaikka ränsistyy Virolahdella

Elettiin kesää 1914, jonka aikana tsaari viihtyi Martinsaaressa ja Vanhasaaressa.

– On tyhjennetty kanootista vettä kotirannassa, tervehditty ihmisiä ja liikuttu täällä muina miehinä.

Tsaarilla kävi myös vieraita. Eikä ketä tahansa.

– Saksan keisari Wilhelm II kävi täällä tapaamassa Nikolaita ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sitä ennen täällä kävi myös Ruotsin kuningas Kustaa V.

Myöhemmin maisemissa on nähty myös marsalkka Mannerheim.

– Hän kävi tarkastamassa torpedoveneet tuossa Keisarinlaiturilla Hurpussa vuonna 1943. Samalla laiturilla, jolla Nikolai II nousi omasta höyryveneestään maihin.

Kelanauhalle tehty haastattelu ehti ajan saatossa osin tuhoutua ennen kuin se digitoitiin. 20 minuutin pätkä on kuitenkin Vartialan suvulla yhä tallessa.

– Täti oli vielä 85-vuotiaana välkky päästään. Ne ovat uskottavia ja varmasti harvinaisia silminnäkijähavaintoja aitiopaikalta.

Martinsaaren asukkaat joutuivat jättämään kotinsa, kun sota alkoi. Osa lähti evakkoon Haminaan. Välirauhan aikana he pääsivät takaisin, mutta lopullisesti saari tyhjeni syyskuussa 1944.

Silloin siitä tuli osa Neuvostoliittoa, samoin kuin monesta muustakin alueen saaresta.

Pitkäpaasi-seuran puheenjohtaja Kari Niemelä on käynyt monessa Venäjän puolella sijaitsevassa saaressa, myös Martinsaaressa.

– Pitkäpaaden talot ilmeisesti poltettiin, ja Martinsaaressakin ne on aktiivisesti tuhottu. Paatiossa oli muutama harva talonrunko, mutta suurin osa sieltäkin on tuhottu.

Muisto menetetyistä saarista elää edelleen Haminan kadunnimissä. Kaupungista löytyy myös Martinsaarenkatu.

Varusmiesliitto esittää, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmää uudistetaan niin, että se kohtelee koko kumpaakin sukupuolta tasa-arvoisesti. Näin ehdotetaan yhdistyksen maanantaina julkaisemassa linjauksessa.

Tänään varusmiespalvelunsa aloittaa yli 12 000 asevelvollista.

Nykymuotoisen varusmiespalveluksen tilasta on keskusteltu viime aikoina kiivaasti. Tilalle on esitetty muun muassa kansalaispalvelusta, joka koskisi naisten lisäksi myös ahvenanmaalaisia ja Jehovan todistajia.

Nyt Varusmiesliitto on julkaissut oman linjauksensa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta: Asevelvollisuuden tulisi tulevaisuudessa koskea myös naisia.

Yhdistyksen puheenjohtajan Matias Pajulan mukaan nuorten vähentynyt maanpuolustustahto osoittaa omalta osaltaan, että asepalvelus koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Hän viittaa vuonna 2018 julkistettuun Maanpuolustustiedotuksen haastattelututkimukseen, jossa maanpuolustustahdon laskua havaittiin alle 25-vuotiailla vastaajilla.

– Uskomme, että lasku nuorten maanpuolustustahdossa viittaa omalta osaltaan siihen, että nykyinen asevelvollisuusmalli koetaan epätasa-arvoiseksi, Pajula sanoo.

Käsitteenä maanpuolustustahto on monitulkintainen ja poliittisesta tilanteesta riippuva.

Termiä on käytetty kansalaiskyselyiden ohella myös esimerkiksi armeijan päivärahan suuruuteen ja varuskuntien sijaintiin liittyvissä keskusteluissa.

"Naisia pidetään armeijassa edelleen normista poikkeavana"

Varusmiesliiton ehdotuksen mukaan palvelukseen valittaisiin halukkaat henkilöt koko ikäluokkaa koskevista kutsunnoista sukupuolesta riippumatta.

Pajula sanoo, että Varusmiesliiton ehdottamassa mallissa päädyttäisiin todennäköisesti siihen, että esimerkiksi Jehovan todistajia ei velvotettaisi palvelukseen.

– Mielestämme asevelvollisuuden tulisi koskea kaikkia. Jehovan todistajia ei välttämättä tarvitsisi kuitenkaan käskeä palvelukseen, kun halukkaita olisi paremmin tarjolla.

Jos hakijoita olisi vähemmän kuin vaadittava määrä, olisi puolustusvoimilla oikeus velvoittaa kansalaisia palvelukseen.

Ehdotuksessa esitetään myös, että palvelukseen astuville suoritettaisiin psyykkistä ja fyysistä vointia mittaavat testit jo kutsunnoissa.

– Kutsunnoissa suoritettavat testit varmistaisivat henkilön soveltuvuuden ja motivaation palvelukseen jo ennen sen aloittamista. Nykytilanteessa monet nuoret menevät suorittamaan palvelustaan vastentahtoisesti, jolloin tilanteesta ei hyödy yksilö tai yhteiskunta, Pajula kertoo.

Pajulan mukaan tasa-arvoisesti sukupuolia kohteleva asevelvollisuus parantaisi naisten asemaa armeijassa.

– Naisia pidetään armeijassa edelleen normista poikkeavana. Naissotilaiden määrän lisääntyminen parantaisi yleistä suhtautumista, Pajula sanoo.

Uudesta linjasta monia ehdotuksia

Ylen tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista tyrmää naisten asevelvollisuuden. Kuitenkin 15–24-vuotiaista vastaajista 41 prosenttia kannattaa naisille jonkinlaista asevelvollisuuteen rinnastettavaa kansalaispalvelusta.

Varusmiesliitto suhtautuu kansalaispalvelukseen kuitenkin skeptisesti.

– En näe tarpeellisena, että koko ikäluokka velvoitetaan tehtäviin tietyksi aikajaksoksi. Mieluummin annettaisiin nuorten mennä eteenpäin työelämässä ja koulutuksessa, Pajula sanoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) esitti kesäkuussa, että naisten kansalaispalveluksesta tehtäisiin selvitys. Yhtenä mahdollisena vaihtoehtona hän pitää parin kuukauden mittaista palvelusta, joka täydentäisi nykyistä järjestelmää.

Puolustusministerin mukaan naisia ei kuitenkaan pitäisi velvoittaa miehille pakollisen palveluksen piiriin.

Pajulan mukaan esimerkiksi Norjassa halukkuuteen perustuva asepalvelusmalli on toiminut hyvin.

Hakijoita on enemmän kuin palveluspaikkoja. Kuitenkin varusmiespalveluksen vapaaehtoisuuden lisääminen on nähty julkisessa keskustelussa myös uhkakuvana.

– Varusmiesliitto ei kannata vapaaehtoisuuteen perustuvaa mallia. Ehdotamme sellaista asepalvelusta, jota voidaan määrätä suorittamaan, jos koko ikäluokasta ei saada tarpeeksi vapaaehtoisia, Pajula sanoo.

Lue myös:

Inttiin lähdössä? Kysyimme, mitä kannattaa pakata mukaan – ja mitä ei

Fossiilisista polttoaineista haluttaisiin eroon, mutta akkukäyttöisillä sähköautoilla ei ehkä pelastetakaan ympäristöä. Sähköautolla Euroopan kaupunkien ilmanlaatu paranee muun ympäristön kustannuksella.

Ihmiset ostavat tunnetusti mitä haluavat. Tällä hetkellä he haluavat autolta yhtä pitkää toimintamatkaa yhdellä latauksella kuin mitä pääsisi yhdellä tankkauksella. Se on ongelmallista.

Jotta sähköautolla pääsisi pitkälle, pitää auton akun olla kapasiteetiltaan riittävän suuri. Pitkän toimintamatkan mahdollistava akku voi painaa satoja kiloja. Akku on sähköauton suurin yksittäinen osa.

Koska iso akku on myös kooltaan suuri, tarvitaan akkua varten riittävän suuri auto. Akkukennot sijaitsevat yleensä auton pohjassa, joten pinta-alaa on pohjalevyssä oltava paljon.

Käytännössä siis pitkän toimintamatkan sähköauton on oltava kooltaan katumaasturiluokkaa. Valmistajille se sopii, sillä SUV:t ovat olleet viime vuodet erityisen muodikkaita.

Sähköauto isolla akulla on painava. Esimerkiksi Audin e-tron -sähkökatumaasturi painaa perusvarustein yli 2 600 kiloa. Sillä pitäisi maailmanlaajuisen WLTP-mittaustavan mukaan päästä 417 kilometriä yhdellä latauksella.

Sähköautot ovat painavia, vaikka auton rakenteet pyritään valmistamaan tavallista kevyemmistä materiaaleista. Paino aiheuttaa ikävän kierteen. Mitä isompi akku autossa on, ja mitä pitemmälle autolla pääsee yhdellä latauksella, sitä enemmän energiaa auto tarvitsee jokaista ajokilometriä kohden.

Voima ei tunnetusti synny tyhjästä.

Teslan akkua varten haihdutetaan 80 000 litraa aavikon pohjavettä

Sähköautojen valmistusmäärien kriittinen piste on akuissa.

Akkutehtaita perustetaan tällä hetkellä kilpaa eri puolille. Amerikkalaisilla on Nevadassa Gigafactory-hanke, joka valmistaa Teslaan akkuja. Melkein kaikki sähköauton akkukennot ovat tähän saakka tulleet Kiinasta ja Etelä-Koreasta.

Vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi BMW lupaa sähkömallin kaikkiin autoluokkiinsa ja joka viidennen myydyn auton olevan sähköinen. Yli 600 kilometrin kantaman auto on jo luvattu. Volkswagen taas ilmoittaa valmistavansa 80 eri sähkömallia vuonna 2025.

Seuraavan vuosikymmenen aikana akkukennoja tarvitaan autoihin kymmenkertainen määrä tämän päivän tarpeeseen verrattuna. Siinä voi käydä vielä huonosti.

Akkujen tärkein raaka-aine on nimittäin litium. Litiumin hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia, sillä sitä ei löydy mistään paljaana, vaan se on aina irrotettava jostakin.

Käytännössä litium pitää irrottaa suolasta. Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä. Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. Käytännössä yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.

Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella. Pohjavesi pumpataan maanalaisen suolaveden kanssa sekaisin ja laitetaan haihtumaan jättimäisiin betonialtaisiin puoleksi vuodeksi.

Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi. Haihtumisen jälkeen altaisiin jää tiivistynyttä massaa, josta litium saadaan kemikaaleja käyttämällä irti. Kaivostoiminnan jätteet ovat myrkyllisiä.

”Valkoiseksi kullaksi” kutsutun pulverin hinta on seitsenkertaistunut viime vuosina. Argentiinasta lähtiessään se maksaa reilusti yli sata euroa kilolta. Ja valkoista kultaa vuollaan juuri niillä seuduilla, joissa makeasta vedestä on jo nyt paikoin pulaa.

Jos autolla ajetaan 40 kilometriä päivässä, pienempikin akku riittää

Suomalaiset ajavat henkilöautolla keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa eli alle 40 kilometriä vuorokaudessa. Saksassa asiaa on tutkittu tarkasti ja siellä lukema oli 39 kilometriä vuorokaudessa.

Kaikki eivät siis tarvitse autoa, jolla pitää päästä pitkiä päivätaipaleita. Niille, jotka tarvitsevat, polttomoottori tai hybridi on järkevämpi autovaihtoehto muutenkin.

Ja voihan auton vuokratakin niille matkapäiville, kun satunnaisesti sitä tarvitsee. Siihen tarpeeseen on jo olemassa erilaisia pakettiratkaisuja, jossa sähköauton ostaja saa välillä ajella muilla autoilla.

Saksassa alkoi toukokuussa 16 000 euron e.GO Life-sähköauton luovutus asiakkaille. Ennakkotilauksia lähinnä kaupunkiin suunnitellusta autosta oli jätetty 3 300. WLTP-standardin mukaan halvimman e.Go:n kantama on tasan 100 kilometriä yhdellä latauksella.

Esimerkkinä noin 1 200 kiloa painava e.Go on kiinnostava, sillä saman 14,5 kilowattitunnin akulla varustetun auton saa myös 17,5 sekä 23,5 kWh:n akulla. Suurimmalla akulla auto maksaa 20 000 euroa, jolloin toimintamatka nousee 145 kilometriin. Samalla kuitenkin 100 ajokilometriä kohden vaadittava energiantarvekin kasvaa 14,5 kilowattitunnista 16,2 kilowattituntiin.

Kallisarvoisen akkukapasiteetin hankkiminen omaan autoonsa varastoon tai muutamaa matkaa varten varmuuden vuoksi ei siis ole kovin järkevää, jos lähes kaikki päivittäinen ajo hoituisi kevyellä autolla ja yhdellä latauksella.

Autojen ympäristövaikutusten vertailussa on huomioitava auton koko elinkaari. Jos päivän ajot sujuisivat alle 15 kWh:n akulla, olisi sähköauto polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi jo 25 000 ajokilometrin jälkeen. Keskikokoisessa sähköautossa tarvitaan jo 100 000 ajokilometriä ennen kuin se on polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi.

Laskutoimituksessa voi käyttää Kiinaa, jossa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden. Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään.

Kaikki on niin alussa, että akkumateriaaleja ei edes kierrätetä

Sähköautoja varmasti tarvitaan osana kestäviä ratkaisuja, mutta uusia ongelmia paljastuu jatkuvasti sähköautojen lisääntyessä.

Se tiedetään nyt, että sähköautosta ei ole ympäristöteoksi, jos ainoastaan polttomoottori korvataan sähköllä. Muutos lähtee kuluttajista itsestään. Ihmisten pitäisi ajatella omaa liikkumistaan uudella tavalla.

Mutta kuluttaja ei mielellään ajattele mistä ja millaisista oloista vaikkapa akkujen litium on peräisin. Eihän kuluttajaa ennen kiinnostanut fossiilisten polttoaineidenkaan poraaminen. Kiinnostus heräsi vasta, kun sen riittävyyttä alettiin aikoinaan pelätä.

Litium on kuitenkin vain yksi sähköautojen tarvitsemista raaka-aineista. Kun tavallisessa autossa on käytetty vielä helposti kierrätettävää rautaa ja terästä, on monien sähköauton tarvitsemien raaka-aineiden kierrätys vasta täysin alussa. Sähköautossa materiaalitarve on kaksinkertainen tavalliseen autoon verrattuna.

Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä. Sähköautojen akkumateriaaleja kierrättäviä laitoksia on yksi Hollannissa, eikä muita vastaavia taida vielä olla. Myös Suomi voisi siis halutessaan helposti olla akkumateriaalien kierrätyksen suurmaa.

Alihankkijoita käyttävät autonvalmistajatkaan eivät muuten välttämättä tiedä, millaisista oloista heidän autojensa neitseelliset akkumateriaalit ovat peräisin. Monin paikoin kunnollista ympäristövalvontaa ei ole, koska valtiot tai maakunnat ovat usein osakkaina akkumateriaalien tuottoisissa kaivoshankkeissa.

Kuluttajien pitäisi vaatia valmistajilta nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä, mutta vielä voi mennä vuosia, ennen kuin aavikon hupenevat pohjavesivarannot tai akkumateriaalien kemialliset ja radioaktiiviset jätteet alkavat aidosti kiinnostaa eurooppalaisia kuluttajia. Ne ongelmat ovat niin kaukana.

Ja vielä yksi kiinnostava havainto.

Euroopan ruuhkat ovat pahentuneet viime vuosina osittain siitä syystä, että autot ovat koko ajan suurempia, mutta tiet ja kadut samaa kokoa. Monissa kaupungeissa ollaan nyt käynnistelemässä Berliinin esimerkin mukaisia katumaastureiden vastaisia mielenosoituksia.

Heikkoja signaaleja lukemaan kykenevät saattavat nähdä SUV-villityksen loppuvan jo lähiaikoina. Se saattaa heijastua myös tarjolle tuleviin uusiin sähköautomalleihin.

Ehkä kuluttajat alkavat laskea, että jos alle 15 kilowattitunnilla pääsee ajamaan sata kilometriä, näyttäytyy 95 kilowattituntia 400 ajokilometrin ajoa varten todella huonolta hyötysuhteelta.

Se, mikä tuntuu lompakossa, tuntuu myös päässä.

Lue lisää:

Sähköauton akku on epäekologinen ja siksi nyt on kehitteillä ilmastoystävällisempi vaihtoehto, suola-akku, joka saattaa olla suuri pelastajamme

Vuokraamassa autoa lomalla? Netistä saatu tarjous ei ole sopimus, lopullinen hinta voi muuttua – Lue 9 tärkeää vinkkiä autonvuokraukseen

Taloyhtiöt heräävät hitaasti sähköautoilun yleistymiseen – Valtion 1,5 miljoonan euron tuesta on jaettu alle miljoona

Monissa Euroopan suosituissa lomakohteissa paikallisia asukkaita ovat alkaneet ärsyttää turistien valtavat määrät. Esimerkiksi Barcelonassa ja Venetsiassa on nähty mielenosoituksia matkailijoiden ehtymätöntä virtaa vastaan ja Pariisi kieltää turistibussit pääkaupungin keskustasta. Matkailun kasvu on niin voimakasta, että on alettu jo puhua liikamatkailusta.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Kati Kyyrö on mukana Lapin yliopiston hankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä matkailun vaikutusten seuraamiseksi.

Matkailu tuo tuloja ja elinkeinon monille ihmisille. Milloin matkailu muuttuu siis ongelmaksi? Esimerkiksi silloin, kun se vaikuttaa paikallisten arkeen negatiivisesti.

– Joko paikallinen tai matkailija voi kokea, että alueella on liikaa turisteja., Radio Suomen Päivän haastattelema Kyyrö määrittelee liikamatkailun.

Liikamatkailu tuo ongelmia esimerkiksi paikallisten asumiseen ja liikkumiseen. Esimerkiksi asuntojen vuokrauspalvelu Airbnb on nostanut joidenkin kaupunkien vuokrahintoja niin, että paikallisilla ei ole enää varaa asua kaupungeissa, Kyyrö sanoo.

Kyyrön mukaan myös Suomessa on ollut nähtävissä merkkejä liikamatkailusta. Esimerkiksi Rovaniemellä osa ihmisistä haluaa vältellä keskustaa sesonkiaikaan.

– Myös liikenteen haasteita on tullut ilmi, kun matkailijoita on kävellyt autotiellä, hän sanoo.

"Jos asuu täällä, matkailijoihin pitää suhtautua positiivisesti"

Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde, ja se on Suomen suosituimpia matkailun vetonauloja. Siellä vierailee vuosittain noin miljoona kävijää.

Samalla Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista ja siellä asuu noin 800 ihmistä. Matkailu vaikuttaa myös heidän arkeensa. Esimerkiksi lautta Suomenlinnasta on aina kesäisin ruuhkautunut ja vaikeuttaa töihin lähtöä, kertovat Radio Suomen Päivässä haastatellut suomenlinnalaiset.

Vaikka suurin osa vierailijoista käyttäytyy hyvin, myös ongelmia on ilmennyt. Asukkaat kertovat Radio Suomelle, että turistit ovat jopa napanneet pyyhkeitä asiakkaiden naruilta, koska ovat luulleet niiden olevan kaikkien lainattavissa. Myös pyöriä on viety.

Paikalliset ehdottavat haastattelussa, että Suomenlinnassa vierailevilta voitaisiin alkaa kerätä pääsymaksua, jota voitaisiin käyttää saaren hoitoon ja suojeluun.

Kahvilayrittäjä Henna Väänäsen liiketoiminnalle kasvava matkailijavirta on positiivinen asia, mutta ymmärtää myös asukkaiden huolia.

– Jos on valinnut asuinpaikakseen Unescon maailmanperintökohteen, matkailijoihin pitää suhtautua myös positiivisesti. Kyseessä on oma valinta.

Suomenlinnassa pohditaankin nyt, miten suojella saarta matkailun negatiivisilta vaikutuksilta ja hyötyä positiivisista.

– Matkailijoiden määrä on kasvanut. Kyllä se haastaa meitä täällä hoitokunnassa, että miten säilyttää tämä suojeltu perintökohde ja 800 ihmisen kotipaikka, ja samalla tarjota matkailijoille elämyksiä, sanoo matkailuasiantuntija Milla Öystilä Suomenlinnan hoitokunnasta.

Öystilän mukaan tilanteeseen on varauduttu ennakkosuunnittelulla ja yhteistyöllä viranomaisten ja yrittäjien kanssa.

– Turisteille pyritään viestimään yhä enemmän, että Suomenlinnan asukkaiden asuinrauhaa tulee kunnioittaa.

Öystilä ei linjaa, mikä matkailijamäärä voisi ylittää Suomenlinnan kantokyvyn rajan.

– En miettisi, mikä on absoluuttinen määrä liikaa matkailijoita. Ennalta varautuminen voi auttaa siihen, että kantokyvyn rajoja ei ylitetä.

Matkailija voi vaikuttaa

Kyyrö painottaa ennalta varautumista ja eri tahojen yhteistyötä matkailun haittojen estämiseksi.

– Tarvitaan vastuullista matkailusuunnittelua ja -sääntelyä. Viranomaiset, yrittäjät ja matkailijat voivat yhdessä pohtia asiaa.

Myös matkailijan kannattaa itse pohtia valintojaan. Matkailua suosituissa kohteissa voi esimerkiksi välttää sesonkiaikana, jolloin kohteet ovat ruuhkautuneita.

– Aika helppo juttu on, että yrittää ottaa selvää kohteen tilanteesta ja miten paikalliset kokevat matkailun roolin, Kati Kyyrö sanoo.

Vuonna 2018 Suomenlinnassa pohdittiin pääsymaksun asettamista matkailijoille, mutta asiantuntijat torjuivat ajatuksen yksimielisesti.

Suomenlinnaan pääsymaksu? Asukasta huolettaa, miten tiedetään, kuka on turisti ja kuka ei

Suomenlinnaan ei tule pääsymaksuja – maailmanperintökohde pysyy avoimena ihan kaikille

Kouvolan Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa varusmiespalveluksensa on tänään aloittanut 1 950 alokasta. Heistä naisia on tällä kertaa poikkeuksellisen paljon, peräti 77. Aikaisempina vuosina naisalokkaita Karjalan prikaatissa on ollut 25–40.

Lohjalaiselle 19-vuotiaalle Meeri Nuutiselle armeijaan lähtö oli helppo päätös.

– Näin ensimmäisen kerran naisen armeijavaatteissa lapsena. Ihmettelin, että naisetkinko voivat mennä armeijaan. Se oli heti pienestä pitäen sellaista, mitä halusin tehdä.

Jääkäri Emilia Brummer arvioi, että suuri vaikutus naisten intoon hakeutua armeijaan on ollut naisalokkaiden lisääntynyt näkyvyys.

– Nykypäivänä sosiaalisesta mediasta näkee, että naisetkin voivat käydä armeijan. Lisäksi on ollut tv-sarja Naissotilaat. Näillä on varmasti vaikutusta siihen, että naiset kiinnostuvat ja hakeutuvat armeijaan.

Armeija pakolliseksi sukupuolesta riippumatta?

Varusmiesliitto on tänään maanantaina esittänyt, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmää uudistetaan niin, että se kohtelee kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti.

Yhdistys ehdottaa, että varusmiespalvelukseen valittaisiin halukkaat henkilöt koko ikäluokkaa koskevista kutsunnoista sukupuolesta riippumatta.

– On hyvä, että naisille on vapaaehtoinen asepalvelus, mutta toisaalta en näe siinä mitään huonoa, jos se olisi pakollinen. Sen olen huomannut, ettei armeija ole jokaisen paikka. Täällä on rankkaa niin fyysisesti kuin henkisesti, jääkäri Emilia Brummer tuumaa.

Alokas Meeri Nuutisen kaveripiiristä osa on suoraan sanonut, etteivät he pystysi lähtemään armeijaan tai eivät edes haluaisi.

Vantaalainen 19-vuotias alokas Sanja Cronström pitää Varusmiesliiton ehdotusta kuitenkin hyvänä tasa-arvon kannalta.

– Jollakin voi kestää kauemmin sopeutua, mutta eiköhän jokainen pärjäisi armeijassa jotenkin. Toki ehkä minulla olisi erilainen kuva asiasta, jos en olisi itse hakenut tänne.

Helsinkiläinen 19-vuotias alokas Aino Ovaskainen kannattaa Varusmiesliiton tekemää linjausehdotusta.

– Mielestäni se olisi reilua, että kummallekin sukupuolelle armeija olisi joko pakollinen tai vapaaehtoinen. Tämä on pieni osa elämää, josta saa uusia kokemuksia.

Ylen tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista tyrmää naisten asevelvollisuuden. Kuitenkin 15–24-vuotiaista vastaajista 41 prosenttia kannattaa naisille jonkinlaista asevelvollisuuteen rinnastettavaa kansalaispalvelusta.

Lue lisää:

Naisten asevelvollisuus on maailmalla harvinaista – Norjassa asevelvollisista jo joka neljäs on nainen

Monen armeija-aamut päättyvät kahden ensimmäisen viikon aikana – lue neljä faktaa varusmiespalveluksen keskeyttämisestä

Varusmiesliitto esittää kaikille pakollista asevelvollisuutta: "Nykyinen malli koetaan epätasa-arvoiseksi"

Viime vuosina suuret somejätit, kuten Facebook, ovat joutuneet suurennuslasin alle algoritmeistaan.

Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen keskustelua on käyty muun muassa siitä, millainen vaikutus algoritmeilla on vaaleihin, politiikkaan ja demokratiaan.

Suosivatko sosiaalisten median palveluiden algoritmit toisia poliittisia mielipiteitä toisten kustannuksella? Entä tietääkö kukaan, miten algoritmit todella toimivat?

Mistä kyse?

Sitran ennakointiasiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo, että julkisessa keskustelussa algoritmeja usein mystifioidaan.

– Kun puhutan some-yhtiöistä, määrittelisin algoritmin koneelle opetetuksi toimintaohjeeksi. Se kertoo, miten jokin asia saadaan koneellisesti tehtyä.

Teoriassa asia kuulostaa kohtalaisen yksinkertaiselta.

Ikäheimo muistuttaa, että esimerkiksi Facebookin algoritmit ovat kuitenkin liikesalaisuuksia. Emme siis tarkkaan tiedä, miten ne toimivat.

– Sen sijaan tiedämme, että yrityksillä on hillitön määrä yksityiskohtaista tietoa siitä, miten me käyttäydymme ja millaista tietoa heille annamme. Sen pohjalta he pystyvät määrittelemään, millaista sisältöä syöttävät meille takaisin, hän sanoo.

Kuka ja mitä?

Hannu-Pekka Ikäheimo tekee työnsä ohella väitöskirjatutkimusta Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Hän on analysoinut viestintäteknologisen murroksen yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu laajamittaista häirintää vaalien alla. Siksi somen ja algoritmien voimasta ei ole puhuttu täällä kenties yhtä vakavin äänenpainoin kuin esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa.

Myös Suomessa sosiaalisella medialla on kuitenkin iso vaikutus siihen, mistä vaalien alla keskustellaan.

– Alustavan tutkimuksen mukaan viha, ärtymys ja turhautuminen saavat Suomi-somessa voimakkaimmin ihmiset kiinnittymään viesteihin. Ja algoritmit nostavat esille sitä, mikä tuottaa jakoja ja keskusteluja, Ikäheimo sanoo.

– Siinä ei välttämättä paina tiedon laatu tai yhteiskunnallinen relevanssi lainkaan. Tämä on iso haaste.

Tätä et ehkä tiennyt

Ikäheimon mielestä teknologian edessä ei kuitenkaan kannata heittäytyä voimattomaksi.

– Suhtaudumme teknologiaan usein deterministisesti. Eli ajattelemme, että kun uusi teknologia on tullut, niin meidän on ihmisinä sopeuduttava siihen sellaisenaan.

Tässä ajattelumallissa piilee kuitenkin vaaransa. Todellisuudessa voimme tietysti itse vaikuttaa siihen, miten teknologia vaikuttaa elämäämme.

– Tietoisuus algoritmien ja sosiaalisen median alustojen toiminnasta tulisi olla osa kansalaistaitoutta.

Hannu-Pekka Ikäheimoa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Lue lisää:

Näin sinäkin koulutat tietämättäsi tekoälyä

Heikki Valkama: Onks muijii Keravalta – kone tuntee sinut paremmin kuin itse tunnet, mutta löytääkö se täydellisen kumppanin?

Facebookilla on nyt tilannehuone, joka kitkee vihapuhetta ja valetilejä EU-vaaleissa – "Emme yritä estää normaalia poliittista keskustelua"

Toimittajalta: Teimme vaalimainossimulaattorin, joka havainnollistaa, kuinka somekäyttäytymistäsi voidaan käyttää poliittisessa markkinoinnissa

Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing on kokenut jälleen takaiskun, kun saudiarabialainen halpalentoyhtiö Flyadeal perui 737 Max -koneiden tilauksensa. Tilauksen arvo olisi ollut kuusi miljardia dollaria eli vajaat 5,35 miljardia euroa.

Saudi Arabian Airlinesin operoima Flyadeal kertoo, että se on päättänyt tilata 30 konetta Boeingin kilpailijalta, ranskalaiselta Airbusilta. Jatkossa Flyadeal käyttää ainostaan Airbusin A320-sarjan matkustajakoneita.

Boeingin 737 Max -koneet ovat olleet maailmanlaajuisessa lentokiellossa kahden tuhoisan lentoturman jälkeen, jotka vaativat yhteensä 346 ihmisen hengen. Konetyypin ohjelmistoja on epäilty viallisiksi.

Boeing kommentoi tilauksen peruuntumista toivottamalla Flyadealille ”kaikkea hyvää”. Lentokonejätti kertoi lisäksi keskittyvänsä siihen, että Max-koneet saadaan jälleen turvallisesti käyttöön.

Viime viikolla Boeing ilmoitti antavansa sata miljoonaa dollaria eli yli 88 miljoonaa euroa kahdessa koneturmassa kuolleiden läheisten auttamiseen.

Boeing on näillä näkymin kohtaamassa turmissa kuolleiden läheisiä myös oikeussaleissa, sillä useat perheet ovat nostaneet kanteita yhtiötä vastaan.

Lisää aiheesta:

Boeing lupaa 88 miljoonaa euroa koneturmien uhrien läheisten auttamiseen

Yhä useampi seurakuntatalous tekee miinusmerkkistä tulosta, kertoo Uutissuomalainen. Viime vuonna jo joka toinen seurakuntatalous teki negatiivisen tuloksen. Vielä vuonna 2015 vastaava osuus oli noin joka kolmas.

Toisaalta seurakuntatalouksien yhteenlasketut tulokset ovat edelleen kirkkaasti plussan puolella. Taseiden ylijäämien yhteismäärä on jopa kasvanut.

– Tämä kertoo polarisaatiokehityksestä, jossa muutamat kaupunkiseudut kasvavat monin tavoin ja muu Suomi kuihtuu, sanoo Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.

Seurakuntatalous tarkoittaa taloudellisesti itsenäistä seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. Niitä oli viime vuonna 278.

Viime tilikausi tuotti yhteensä reilut 700 000 euroa ylijäämää, mutta sitä veti reilusti alas Helsingin seurakuntayhtymän iso sijoitusten arvojen alaskirjaus. Ilman Helsinkiä plussaa kertyi 13,7 miljoonaa euroa. Taseissa oli ylijäämää lähes 1,1 miljardia.

Suuriin syy seurakuntien taloushaasteisiin on vähenevä jäsenmäärä. Runsas 70 prosenttia seurakuntien tuotoista kun tulee kirkollisveroista.

Vuodenvaihteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 69,7 prosenttia suomalaisista.

Varusmiesten kunto ja lihasvoima testataan muutama viikko palvelukseen astumisen jälkeen. Kuntotestin tulokset vaikuttavat osin siihen, mihin koulutukseen varusmiehet valitaan.

Kuntotestin tulosten vertailu osoittaa, että varusmiesten paino on noussut ja kunto huonontunut, mutta lihasvoima pysynyt ennallaan.

Kolmasosa hyväkuntoisia ja kolmasosa huonokuntoisia

Suomen Puolustusvoimissa on käytetty suunnilleen samaa kuntotestiä kymmeniä vuosia.

Juoksutestin eli niin sanotun Cooperin testin tuloksia on mahdollista verrata vuodesta 1975 lähtien. Lihaskuntotestin tuloksia vuodesta 1983.

Tulosten mukaan varusmiesten kunto on nyt paljon huonompi kuin heidän isillään varusmiesaikanaan.

Tulosten mukaan varusmiehet jaksavat nyt juosta lyhyemmän matkan kuin aiemmin. Myös heikon tai hyvän testituloksen saavuttavien määrissä on tapahtunut muutos.

Vuonna 1975 kahdeksan (8) prosenttia varusmiehistä sai testissä heikon tai välttävän tuloksen ja yli puolet vähintään hyvän tuloksen. Viime vuonna (2017) heikon tuloksen juoksutestissä sai 28 prosenttia ja hyvän tai erinomaisen tuloksen 32 prosenttia varusmiehistä.

Kiitettäväksi tai erinomaiseksi katsotaan yli 3000 metrin juoksu. Heikko tai välttävä suoritus jää alle 2400 metriin.

Ääripäät huolettavat enemmän kuin keskiarvo

Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Harri Koski on huolestunut siitä, että varusmiesten kunnossa on suuria eroja.

– Ennen useimmat saivat tuloksen, joka oli jossain keskivaiheilla eli hyvä tai tyydyttävä. Nykyään on heitä, jotka sijoittuvat huipulle, mutta yhä useammalla on huono kunto, Koski sanoo. Hän pitää ongelmaa yhteiskunnallisena.

Puolustusvoimissa varusmiehet voidaan jakaa ryhmiin kunnon perusteella, jotta kaikilla olisi mahdollisuus suoriutua palveluksesta.

Cooperin testissä heikoimman tuloksen saaneiden kunto paranee usein huomattavastikin varusmiespalveluksen aikana. Huolena on, miten parantunut kunto saataisiin säilymään myös varusmiespalveluksen jälkeen.

– Vuosi varusmiespalveluksessa ei auta, jos sen jälkeen palataan takaisin liikkumattomaan elämään, Harri Koski sanoo.

Seitsemän kiloa lisää

Varusmiesten paino on noussut vuosien mittaan. Vuonna 1993 palvelukseen astuneiden, vuosina 1972 ja 1973 syntyneiden ikäluokan, keskipaino oli 70,8 kiloa ja painoindeksi 22,3.

16 vuotta myöhemmin vuonna 2017 varusmiesten keskipaino oli noussut 77,6 kiloon ja painoindeksin keskiarvo oli 24,1.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan aikuisten ylipainoa voidaan arvioida painoindeksin avulla. Sen arvo saadaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m2). Ihannepainoisen aikuisen BMI on 18,5 – 24,99.

Lihasvoima lähes ennallaan

Vaikka varusmiesten kunto on huonontunut ja paino noussut, on lihasvoima heikentynyt vain vähän. Viimeisten 10 vuoden aikana heikennystä ei ole tapahtunut juuri ollenkaan.

Puolustusvoimien lihaskuntotestissä on kolme osaa: vauhditonpituus hyppy, punnerrukset ja istumaannousut. 20–24 -vuotiaiden miesten hyvä tulos edellyttää vähintään 220 senttimetrin hyppyä, 30 punnerrusta ja 40 istumaannousua.

Kaaviossa on vihreällä lihaskuntotestissä hyvän tai erinomaisen tuloksen saaneiden varusmiesten osuus. Punaisella on merkitty heikon tuloksen saaneet.

Vuonna 2015 varusmiehet hyppäsivät keskimäärin 222 senttimetriä, tekivät 32 punnerrusta ja 38 istumaannousua minuutissa. Paras tulos oli 310 sentin hyppy, 95 punnerrusta ja 90 istumaannousua.

Alla olevalla koneella voit testata, miten oma kuntosi suhteutuu varusmiesten kuntoon. Se on alunperin Yle Svenskan tekemä.

Kääri siis hihat ja testaa itse, kuinka monta punnerrusta tai istumaannousua ehdit minuutissa tehdä. Voit valita itsellesi tiukan tai lempeän kannustajan.

Juttua muokattu 3.7.2018 kello 15.05. Puolustusvoimien 12 minuutin juoksutestissä kiitettävänä pidetään yli 3000 metrin tulosta. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että 3000 metriä olisi hyvän tuloksen raja.