Kuvittele, että sinun täytyy ratkaista laskutehtävä viiden minuutin välein joka päivä. Numerot eivät antaisi rauhaa edes öisin.

Se olisi varmasti mahdoton tehtävä.

Ella Kähösen keinohaima pystyy tuohon tehtävään helposti. Koodattu järjestelmä voi tehdä vuorokaudessa jopa 288 hoitopäätöstä Kähösen puolesta. Alle vuoden aikana se on annostellut hänelle insuliinia melkein 20 000 kertaa. Koneelle se on helppo tehtävä, mutta ihmisille ylivoimaisen uuvuttava. Ja tähän keinohaimojen toiminta perustuu. Kone jaksaa seurata tilannetta paljon useammin kuin ihminen.

Kähösellä on ykköstyypin diabetes. Se on sairaus, jossa haima ei tuota insuliinia. Siksi Kähösen täytyy saada insuliinia kehoonsa muulla tavoin. Vaikka diabeteksen hoito on kehittynyt paljon, on Kähönen yksi heistä, jotka ovat kyllästyneet laitteiden kehittämisen hitauteen.

Niinpä hän innostui kun kuuli netissä olevasta ohjeesta. Ohje kertoo, kuinka ihminen voi rakentaa itselleen keinohaiman eli järjestelmän, joka annostelee insuliinia automaattisesti.

Haiman rakentaminen alkoi puoliksi vitsistä

Kun ihminen syö, ruuan hiilihydraatit hajoavat sokeriksi ja kulkeutuvat vereen. Terveen ihmisen haima erittää tällöin insuliinia, joka siirtää sokeria soluille. Näin veren sokeripitoisuus laskee.

Diabeetikolla verensokeri nousee, eivätkä solut saa tarvitsemaansa sokeria, koska haima ei tuota insuliinia. Siksi insuliinia täytyy saada muulla tavoin.

Ennen insuliinin keksimistä ykköstyylin diabeetikkojen elämä oli lyhyt. 1800-luvulta alkaen sairautta hoidettiin esimerkiksi nälkäkuurilla. Ajatuksena oli se, että mitä vähemmän potilas söi, sitä pidempään hän eli. Potilas kuoli lopulta nälkään. (Diabetesliitto).

Insuliinin merkitys keksittiin 1920-luvulla. Diabeteksen hoito mullistui täysin: luurangonlaihat lapset vahvistuivat muutamassa kuukaudessa terveiden lasten kaltaisiksi.

Hoidon kehittymisestä huolimatta siihen liittyy yhä ongelmia. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan mukaan vain alle kolmannes potilaista saavuttaa hoitotavoitteensa. Esimerkiksi diabeetikoilla on moninkertainen riski siihen, että heidän jalkansa joudutaan amputoimaan. (kaypahoito.fi).

Ella Kähösen verensokeriarvot eivät juuri koskaan olleet tavoitelukemissa. Korkea verensokeri väsytti. Yöllä taas verensokeri saattoi laskea, mikä vei Kähösen voimat. Välillä hänen miesystävänsä Kimmo Venäläisen täytyi hakea avuksi pillimehu, kun Kähönen ei itse pystynyt liikkumaan tai nähnyt kunnolla.

Insuliinin puute ei aiheuta vain heikotusta vaan voi olla hengenvaarallinen. Kähönenkin on ollut elämänsä aikana muutamia kertoja sairaalassa myrkytystilan eli ketoasidoosin vuoksi. Sen lisäksi huonosti hoidettu diabetes saattaa vaurioittaa silmiä ja munuaisia sekä haitata jalkojen verenkiertoa. Siksi vaarana on happomyrkytyksen lisäksi esimerkiksi sokeus tai kuolio jaloissa.

Ennen miesystävänsä rakentamaa keinohaimaa hänen täytyi monta kertaa päivän aikana mitata verensokeri, laskea syömänsä ruuan hiilihydraatteja ja laskea tietojen pohjalta kehon tarvitsema insuliinin määrä. Koska sairautta piti miettiä monta kertaa päivässä, Kähönen uupui hoitaessaan itseään.

– Teki mieli jättää kaikki välineet ja olla vaan.

Kähönen tilanne muuttui kun hän törmäsi Facebookissa julkaisuun, jossa kerrottiin keinohaiman rakentamisesta. Kähönen sanoi Venäläiselle hieman vitsaillenkin, että miesystävä voisi rakentaa hänellekin sellaisen.

Venäläinen alkoi tutkimaan asiaa. Ohjeet keinohaimojen rakentamiseen löytyi sivustoilta, joissa neuvotaan, millaisia välineitä järjestelmään tarvitaan. Sivustoilla on valmiiksi koodattuna ohjelma, johon syötetään omia tietoja.

Ohjeiden takana on Kähösen tapaan turhautuneita diabeetikkoja, jotka halusivat itse ratkaista hoitoonsa liittyviä ongelmia. Ensimmäisten joukossa keinohaiman lähdekoodin otti käyttöön suomalainen diabeetikon isä Sulka Haro, joka nykyään auttaa kehittämään keinohaimojen koodia. Hän on tutustunut ihmisiin ohjeiden takana.

Diabeetikot ottivat hoidon omiin käsiinsä

Kun Sulka Haron kaksivuotias poika sairastui diabetekseen, hän alkoi tutkimaan sairauden hoitoon käytettävää teknologiaa. Projektit, joissa luotiin avoimeen lähdekoodiin perustuvia keinohaimoja, olivat juuri alkamassa.

Monen diabeetikon mielestä näytti siltä, että uutta tekniikkaa sai aina odottaa, eikä kukaan ratkaissut hoitoon liittyviä ongelmia. Jotkut sairastuneet halusivat ottaa ratkaisujen luomisen omiin käsiinsä. Syntyi liike, joka otti tunnuslauseekseen #wearenotwaiting eli "me emme enää odota".

Ensimmäinen mullistava keksintö oli Nightscout-ohjelma, jolla potilaan verensokerin tiedot pystyttiin siirtämään nettiin. Näin diabeetikon lähipiiri pystyi seuraamaan tilannetta koko ajan. Silloin ei vielä ollut kaupallista tuotetta, joka olisi tehnyt saman.

Harolle oli silmiä avaavaa kuinka edellä yhdessä avoimella lähdekoodilla luotu laite oli verrattuna kaupalliseen teknologiaan. Nightscout toi helpotusta hänen vanhempana kokemaansa huoleen. Pieni lapsi ei osaa kertoa, jos jokin on diabeteksen takia huonosti eikä osaa seurata itse verensokeriaan.

– Kun lapsi diagnosoidaan, vanhemman huolen määrä on valtava. Yöllä kun katsoo lasta sängyssä makaamassa, ei voi ikinä tietää, onko hän tajuton koska verensokerit ovat matalalla vai nukkuuko hän. Sensorilla pystyy seuraamaan tilannetta ilman, että keskeyttää lapsen unta.

Laite auttoi Haron perhettä elämään enemmän kuten terveiden lasten perheet. Se oli kuitenkin vasta ensimmäisiä askeleita keinohaimojen keksimisessä.

Nightscout-projektin kautta Haro kiinnostui myös muista projekteista ja tutustui yhdysvaltalaisiin Dana Lewisiin ja Scott Leibrandiin. Lewisin ongelma oli, että hän nukkui liian sikeästi. Niin sikeästi, että hän ei herännyt diabeteslaitteiden piipitykseen. Äänen oli tarkoitus kertoa, että hänen verensokerinsa oli liian ylhäällä tai alhaalla.

Pariskunnan ensimmäinen tavoite oli ratkaista ongelma. He halusivat rakentaa niin kovaäänisen hälyttimen, että Lewis heräisi varmasti.

Seuraavaksi pari rakensi nettisivuston, joka laski valmiiksi miten paljon Lewisin tuli laittaa insuliinia tai syödä hiilihydraattia, jotta verensokeri pysyisi aisoissa. Tällaista matematiikkaa diabeetikot joutuvat ratkomaan jatkuvasti arjessaan.

Haron mukaan ihminen ei ole aina luotettava, vaikka laskut olisivat yksinkertaisia.

– Ajatellaan, että vanhemmat heräävät aamuyöllä. He saattavat olla unisia, vaikka silloin pitäisi pystyä tekemään järkeviä hoitopäätöksiä.

Samaan aikaan kun Lewis ja Leibrand kokeilivat laskusivustoaan, yhdysvaltalainen ohjelmoija Ben West tutki insuliinipumppujen toimintaa. Ensimmäiset insuliinipumput olivat diabeetikossa kiinni koko ajan ja hänen täytyi itse annostella nappia painamalla insuliinin määrää. West oli itsekin diabeetikko, joten hän halusi rakentaa koodin, jonka avulla pumppua pystyttäisiin ohjaamaan radion avulla.

Lewis ja Leibrand yhdistivät Westin keksimän koodin ja itse luoman laskukaavan ja paketoivat sen yhteen niin, että kuka tahansa voisi ottaa heidän keksintönsä käyttöönsä.

Nykyään yhdistelmä tunnetaan nimellä OpenAPS. Avoimella sivustolla on ohjeet keinohaiman rakentamiseen.

Keinohaima syntyy yhdistämällä kolme laitetta

Keinohaiman rakentaminen ei ole oikeastaan rakentamista, sillä siihen käytetään valmiina olevia laitteita. Lääkäreiden mukaan järjestelmää ei pitäisi edes kutsua keinohaimaksi, mutta sille ei ole parempaakaan nimeä tarjolla.

Ennen keinohaiman tekeminen vaati koodaustaitoja, mutta enää sitäkään ei vaadita. Yksinkertaisimmillaan itse tehtyyn keinohaimaan tarvitaan glukoosisensori, insuliinipumppu, bluetooth-lähetin, kännykkä tai tietokone sekä kaikille avoin algoritmi.

Keinohaiman toiminta perustuu siihen, että glukoosisensori mittaa viiden minuutin välein verensokerin. Kännykässä oleva sovellus tai tietokoneohjelma laskee tuloksen perusteella, kuinka paljon insuliinia ihminen tarvitsee ja lähettää tiedon pumpulle.

Kimmo Venäläisellä kesti noin viikko perehtyä aiheeseen ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentamiseen meni kaksi viikkoa. Suurimpana ongelmana hänellä oli saada insuliinipumppu toimimaan kännykän kanssa. Ensikerralla hajosi puhelinkin.

Keinohaiman rakentaminen vaati tekniikkaosaamisen lisäksi sitä, että Ella Kähönen osasi kertoa omista arvoistaan, sillä niiden pohjalta sovellus rakennettiin ottamaan huomioon hänen omat tarpeensa. Jokaisen keho kun toimii hieman eri tavoin.

Ensimmäisen viikon ajan Kähösen täytyi olla valmis jopa öisin vastaamaan uudelle laitteelleen, jotta se oppisi tuntemaan käyttäjänsä. Sovellus pyysi aina hyväksynnän ennen kuin ohjasi pumppua. Viikon jälkeen se alkoi toimia automaattisesti. Nyt sovellukselle täytyy kertoa syötyjen hiilihydraattien määrä, mutta muuten se toimii keräämisensä tietojen avulla.

Kimmo Venäläinen iloitsee siitä, että Ella Kähösen verensokerit ovat vihdoin suurimman osan aikaa tavoitetasolla.

– Verensokeri oli niin korkealla, että tulevaisuudessa olisi tullut erilaisia sairauksia kuten ongelmia jalkojen verenkierrossa.

Kähösen diabeteslääkäri Timo Korhonen ei tiennyt keinohaimasta ennen kuin Kähönen tuli vastaanotolle. Korhosesta sairauden hoito on muuttunut huonosta hyväksi. Korhonen arvelee, että itse rakennettu laite nosti Kähösen motivaatiota hoitaa itseään.

Kähönen kertoo, että hänen verensokerinsa on samalla tasolla kuin terveellä. Tavallisen insuliinipumpun kanssa lukema saattoi välillä käydä tavoitelukemissa.

Kuulostaa täydellisestä ratkaisulta. Joillekin itse rakennettu keinohaima onkin tuonut helpotusta elämään. Mutta mitä sitten, jos sattuukin jotain? Onko vastuussa haiman käyttäjä, rakentaja vai yksittäisen laitteen valmistaja?

Kuka kantaa vastuun?

Keinohaimaporukka -nimisessä Facebook-ryhmässä on jäseniä hieman yli 300. Kukaan ei tiedä, kuinka monella on itse rakennettu haima, sillä siitä ei pidetä minkäänlaista tilastoa. Muutaman arvion mukaan keinohaimaa käyttäviä voi olla muutamia kymmeniä Suomessa.

Facebook-ryhmän tiedoissa todetaan: "Kokoonpanon ylläpito ja säätö on hyvin pitkälti oman harrastuneisuuden varassa. Mitään tukinumeroita ei ole. Jos systeemi ei toimi, olet pahimmillaan nk. on_your_own ja parhaimmillaan pumppu jatkaa basalin annostelua."

Toisin sanoen itse rakennetun laitteen käyttäminen on omalla vastuulla.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on huolissaan itse rakennettujen laitteiden vastuukysymyksistä. Kukaan ei voi estää aikuista ihmistä käyttämästä tällaista laitetta. Toisaalta taas jotkut vanhemmat ovat koonneet koneen lapsensa käyttöön.

Valviran terveys, oikeudet ja teknologiaosaston johtaja Jussi Holmalahden mukaan heidän säännöissään todetaan, että valmistajalla on valmistajan velvollisuus.

– Jos jotain tapahtuu, niin siinä joudutaan vaikeaan tilanteeseen. Jos vaikka omainen kantelee viranomaiselle ja asiaa aletaan selvittää, niin ei se yksinkertaista ole. Kaikki ymmärtävät, että jos virittää itse autoa, takuu ei ole enää voimassa. Yhtäkkiä toinen rupeaa tekemään toiselle jotain keinohaimaa. On kyse potilaan elämästä, ja yhtäkkiä se on hyväksyttävää, Holmalahti toteaa.

Vastuukysymystä mutkistaa se, että laitteiden rakentajat rakentavat haimoja hyvänä työnä eivätkä ansaintamielessä. Jos työstä pyydettäisiin korvaus, se rikkoisi selvästi lakia.

Valvira aikoo olla yhteydessä virallisesti markkinoilla olevien laitteiden valmistajiin, joiden valmistamia pumppuja tai glukoosisensoreita saatetaan käyttää tee se itse -ratkaisuihin. Holmalahden mukaan tällainen käyttö on harmillista virallisten laitteiden valmistajille, jos he joutuvat vastuuseen itse tehdyn keinohaiman aiheuttamasta tapaturmasta.

Keinohaimaporukan Facebook-ryhmän ylläpitäjä Sulka Haron mielestä ongelmana on se, että Valviralla ei ole toimintatapoja sille, miten keskustella yhteisöjen kanssa. Valviran toiminta perustuu sille, että yritys tuo tuotteen markkinoille, jolloin heillä on myös vastuu tuotteen testaamisesta ja turvallisuudesta.

OpenAPS-järjestelmä on koottu yhdessä monen eri ihmisen kanssa silkasta halusta auttaa. Sivustot ovat vapaasti kaikkien käytössä, jolloin ei ole tahoa, joka esittelisi tuotteen Valviralle ja ottaisi vastuun turvallisuudesta.

Haro arvelee, että avoimen lähdekoodin tekijät ja ylläpitäjät kävisivät mielellään keskustelua Valviran kanssa ja hyötyisivät Valviran osaamisesta. Hänestä olisi myös hienoa, jos Valviran kautta pystyttäisiin keräämään haittailmoituksia, jolloin tekijät saisivat tietää, jos koodissa on jotain kehitettävää.

Holmalahti toivoo potilailta kärsivällisyyttä. Hän uskoo, että lähivuosina tekniikka tulee lopettamaan itse rakennettujen ratkaisujen käytön, kun ne vastaavat entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin hoidossa.

Ella Kähösen diabeteslääkäri Timo Korhosen mielestä suurin riski on, jos potilas ei hoida sairauttaan. Hän uskoo, että oman keinohaiman rakentajia tulee olemaan joka tapauksessa vain pieni määrä. Jos joku löytää avun tällaisesta ratkaisusta ja osaa koota järjestelmän itse, Korhonen nostaa hänelle hattua. Hän ei kuitenkaan halua ehdottaa potilailleen tee se itse -vaihtoehtoa.

– Elämä on täyttä riskiä. Tavallisellakin hoidolla sokeritasapaino voi horjua.

Korhonen näkee, että hänen vastuunsa lääkärinä on yrittää antaa neuvoja, jotta Kähönen osaa hoitaa itseään arjessaan eli vastuu on potilaalla itsellään.

– Ella on rakentanut auton, ja meidän pitäisi antaa liikennesääntöjä. Emme voi ottaa vastuuta koko ihmisen elämästä eli siitä mitä hän tekee arjessaan.

Voidaanko laitteiden turvallisuutta taata?

Ella Kähönen ja Kimmo Venäläinen eivät usko laitteen vaarallisuuteen. Heidän mielestään, jos tietää mitä tekee ja tutkii asiaa, itse rakennetussa keinohaimassa ei ole riskejä. Venäläisen mielestä järjestelmää on vaikea koota väärin.

Venäläinen arvelee, ettei Valvira ole tutustunut kauhean hyvin laitteistoon. Hänestä vastuukysymyksissä ei ole epäselvyyksiä.

– Se on jokaisen omalla vastuulla. Ellalta on kysytty kaikki ennen kuin tämä otettiin käyttöön.

Kähönen lisää, että laite on ollut hänellä jo vuoden eikä vaaratilanteita ole sattunut. Pari luottaa laitteen turvaominaisuuksiin. Sovellus ei anna annostella insuliinia tietyn rajan ylitse eikä samaa annosta heti peräkkäin.

Sulka Haro toteaa, että kaikista suurin riski hoidossa on, että ihminen annostelee insuliinin väärin.

– Turvattomuus johtuu osittain siitä, että ihmiset eivät tiedä diabeteshoidosta hirveän paljon. Lääkäreilläkin on oletus, että järjestelmä toimii kuten ihminen. Se antaisi kolme kertaa päivässä paljon insuliinia ja tekisi samalla laskuvirheitä kuten ihminen. Se olisikin supervaarallista.

Haro kertoo, että ennen kuin kukaan kirjoitti riviäkään koodia, algoritmille tehtiin riskianalyysi. Mikä voi mennä pieleen ja miten sen voi estää? Yhteisö tekee paljon sen eteen, että heidän kehittämänsä koodi olisi vähintään yhtä turvallinen kuin kaupalliset vaihtoehdot.

Esimerkiksi jos järjestelmä lakkaa toimimasta, insuliinipumppu alkaa toimia kuten se toimisi ilman sovellusta. Se osaa myös estää laitetta antamasta insuliinia tietyn määrän ylitse.

Vaikka algoritmi pohjautuu avoimeen lähdekoodiin, se ei toimi kuten Wikipedia, johon ilmestyy välillä kieliposkessa tehtyjä artikkeleita. Sivulta ladattu versio on monen ihmisen tarkistama, kukaan ei pysty suoraan koodaamaan sivustoille mitä haluaa.

Haro myöntää, että on teknisesti mahdollista muuttaa omalla koneellaan koodia niin, että sovellus antaa suuren annoksen insuliinia, mutta sen täytyisi olla tahallinen teko.

Terveysteknologian yritysten etuja ajava järjestö Sailab – MedTech Finland ry, on huolissaan lääkinnällisten laitteiden ohjeiden vastaisesta käytöstä.

Yhdistyksen toimitusjohtaja Laura Simik kertoo, että yritys on kuullut joidenkin käyttävän käytöstä poistettuja tai rikkinäisiä insuliinipumppuja.

Simik toteaa, ettei kukaan voi estää potilaita käyttämästä tällaisia laitteita, mutta korostaa, että esimerkiksi insuliinipumput on arvioitu korkean riskitason laitteiksi ja insuliini on väärin annosteltuna hengenvaarallinen. Jos joku käyttää laitteita ohjeistusten vastaisesti tai kokoaa niitä itse, vastuu on hänellä itsellään.

Keinohaimaporukan Facebook-ryhmän ylläpitäjä Sulka Haro ei ole kuullut, että potilaat käyttäisivät rikkinäisiä laitteita osana keinohaimaa. Hän ei usko, että kukaan muokkaisi myöskään insuliinipumppuja tai sensoreita saati rakentaisi itse näitä laitteita. Itse koottu haima lakkaa toimimasta, jos jokin siihen kuuluvista laitteista ei toimi.

– Haluamme, että ihmiset käyttävät vain ehjiä, virallisesti tutkittuja laitteita. Missään muussa tapauksessa ei voida taata, että ne ovat turvallisia.

Keinohaimoista ei haluta suosittuja

Vaikka Ella Kähösen lääkäri Timo Korhonen on ollut tyytyväinen uuden laitteen tuloksiin, on hän ehdottanut vaihtoa uuteen markkinoille tulleeseen keinohaimaan. Kähönen ei innostunut vaihtoehdosta, sillä hänestä siinä ei pystynyt vaikuttamaan säätöihin niin paljon kuin itserakentamassa haimassa.

MiniMed 670 -järjestelmä toimii periaatteiltaan samalla tavalla kuin avoimen lähdekoodin itse rakennettu versio. Tampereen kaupungin diabetesvastaanoton vastaava lääkäri Elina Pimiä uskoo, että laite voi tuoda avun erityisesti diabeetikoille, joiden verensokeri vaihtelee suuresti, jolloin hoitotasapainon löytäminen insuliinin kanssa on haastavaa (Turun Sanomat).

Sulka Haro arvelee, että muutamien vuosien sisällä markkinoille on tulossa useita keinohaimoja. Tällöin potilailla olisi enemmän vaihtoehtoja löytää itselleen sopiva hoitokeino.

Nämä ovat tietysti hyviä uutisia, mutta jo Turun Sanomien otsikossa todetaan, että tällä hetkellä testattu keinohaima on niin kallis, ettei se ole kaikkien ulottuvilla. Laitetta ei voi ainakaan vielä tarjota ensisijaisena vaihtoehtona.

Sekä Kähösen lääkäri Timo Korhonen että Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ovat sitä mieltä, että Suomessa hoito ei ole tasa-arvoista. Kaikki eivät saa käyttöönsä sellaisia laitteita kuin haluaisivat ja josta hyötyisivät.

Sailab – MedTech Finlandin toimitusjohtaja Laura Simikin mielestä Suomessa ajatellaan liian usein uusia ratkaisuja menoeränä. Hän toivoo, että entistä enemmän hoitoa suunniteltaisiin potilaiden kanssa, jotta heidän ei tarvitsisi turvautua itse rakennettuihin vaihtoehtoihin.

– Olen hirveän harmissani, että potilaat kokevat, että olisimme heitä vastaan kun huomautamme turvallisuudesta. Olemme samalla puolella siinä, että terveysteknologioita tarvitaan, mutta niiden täytyy täyttää lainsäädännön mukainen taso.

Haro toivoo, että tulevaisuudessa hyväksytyt laitteet tekevät heidän työstään turhan. Kehittäjien tavoitteena ei ole tehdä itse rakennetuista haimoista suosittua vaihtoehtoa vaan tarjota vaihtoehtoa kunnes parempia vaihtoehtoja tulee markkinoille.

– Riemumielin rupean käyttämään kaupallista järjestelmää kun sellainen tulee. Kenelläkään ei ole tarkoituksena jatkaa, kun kaupallinen puoli on ratkaissut ongelman.

Korjaus 4.3.2019 klo: 9:30 Huonosti hoidettu diabetes saattaa vauroittaa munuaisia eikä maksaa.

Korjaus 4.3.2019 klo. 9:44 Happomyrkytyksen aiheuttaa insuliinin puute, joka näkyy esimerkiksi korkeana verensokerina, ei korkea verensokeri itsessään.

Keskustelu artikkelista on auki klo 22.00 saakka.

Viime kesäkuussa Ilomantsissa nainen synnytti kotona ilman ammattilaisten apua kaksoset, joista toinen vauva syntyi kuolleena. Perhe ei tehnyt asiasta ilmoitusta viranomaisille, ja hautasi vauvan kotipihalleen. Pariskunnalla ei ollut tietoa kaksosraskaudesta, sillä nainen ei ollut käynyt raskauden aikaisissa ultraäänitutkimuksissa.

Pariskunta oli säilyttänyt kuollutta vauvaa pakastimessa ja jääkaapissa. Noin viikon kuluttua synnytyksestä isä oli haudannut vauvan pihamaalle. Kertomansa mukaan pariskunta ei ilmoittanut asiasta viranomaisille, koska he halusivat välttää huomiota.

Asiasta ilmoitti poliisille henkilö, joka oli kuullut siitä tuttaviltaan. Poliisi löysi kuolleen vauvan haudattuna kiinteistön pihamaalta. Tapaus etenee nyt syyteharkintaan.

Pariskuntaa epäillään kuolemansyyn selvittämisestä annettujen sääntöjen rikkomisesta, koska he eivät tehneet tapauksesta ilmoitusta viranomaisiille. Lisäksi heitä epäillään hautarauhan rikkomisesta, koska on syytä epäillä, että kuollutta vauvaa on käsitelty pahennusta herättävällä tavalla.

Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan vauva oli kuollut kohtuun muutamia päiviä ennen synnytystä.

Porissa asuva, poliittisista syistä turvapaikkaa hakenut nelihenkinen perhe on kadonnut. Perheen katoamisesta kertoo Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala.

Kaukasialainen perhe pelkää, että heidät poistetaan maasta kesken isän tuberkuloosihoidon. Perheen isällä aloitettiin tuberkuloosihoito marraskuussa, kun tällä todettiin suoliliepeen tuberkuloosi. Hoitoa on jäljellä vielä yhdeksän kuukauden ajan.

Vaikea tauti

Perhe sai viime kuussa hallinto-oikeuden päätöksen, jossa hylättiin valitus käännytyksestä.

Satakunnan sairaanhoitopiirin arvion mukaan hoidon keskeytykseen sisältyy suuri riski, sillä hoitamattomana tuberkuloosi voi johtaa jopa kuolemaan. Vaarana on myös lääkkeille reagoimattomien tuberkuloosikantojen synty, jos hoito jätetään kesken tai sitä jatketaan vajaalla hoidolla.

Emme tiedä, missä he ovat. Kaisa Huhtala

– Pitäisin suurena riskinä myös sitä, että käännytetyt turvapaikanhakijat voivat kadota maan alle välttääkseen maastapoistamisen. Tällöin hoitokontakti katkeaa ja tämä voi koitua muidenkin vahingoksi, tartuntatautien hoidosta Satakunnassa vastaava lääkäri Raija Uusitalo-Seppälä totesi Ylelle helmikuussa.

Perhe katosi sen jälkeen, kun heidän valituksensa karkotuspäätöksen kumoamisesta hylättiin.

– Ulkomaalaispoliisi oli ilmoittanut perheen lakimiehelle, että poliisi oli varannut viiden poliisin saattuen perheen maastapoistamiseen, Huhtala sanoo.

Perhe nähty hiihtolomalla

Kirkkoherra Kaisa Huhtalan mukaan perhe on nähty kirkossa viimeksi hiihtolomaviikon sunnuntaina.

– Tilanne on se, että emme tiedä, missä he ovat. Tämä on aiheuttanut suurta surua ja ahdistusta. Seurakuntalaiset kyselevä, missä perhe mahtaa olla, Huhtala sanoo.

Maahanmuuttoviraston mukaan tuberkuloosin sairastaminen ei tarkoita automaattisesti palauttamisen lykkäämistä. Maasta poistamiselle kesken hoitojen ei ole laissa esteitä.

Suomalainen leijahiihtäjä oli maanantai-iltana kateissa usean tunnin ajan Finnmarkin läänissä Norjassa, kertoi Norjan yleisradio NRK. Sen mukaan mies oli maannut leijansa alla ja noussut esiin nähtyään etsintäpartion valot. Mies oli hyvissä voimissa.

NRK:n mukaan noin viisikymppinen mies katosi Kongsfjordfjelletillä maanantaina iltapäivällä. Sää alueella oli huono, mikä vaikeutti etsintöjä. Sen vuoksi helikoptereita ei pystytty maanantaina käyttämään etsinnöissä.

Konemusiikkiyhtye The Prodigyn laulaja Keith Flint on kuollut.

Aluksi median kautta levinneen tiedon on varmistanut myös yhtyeen perustajajäsen Liam Howlett yhtyeen Instagram-tilillä.

Howlettin mukaan Flint oli tehnyt itsemurhan.

Britannian poliisi on aiemmin kertonut brittimedialle, että Flintin kuolemaan ei epäillä liittyvän rikosta.

Erikoisista kampauksistaan tunnettu Flint oli kuollessaan 49-vuotias. Hän löytyi aamulla kuolleena kotoaan Essexistä.

The Prodigy nousi 1990-luvun alussa rave-piireistä yhdeksi Britannian suurimmista yhtyeistä. The Prodigyn hitit Firestarter ja Breathe kohosivat Britannian single-listan kärkeen vuonna 1996.

Keith Flint syntyi Itä-Lontoossa. Hän muutti lapsena Essexiin. Siellä hän tapasi yökerhossa Liam Howlettin, jonka kanssa he perustivat The Prodigyn.

Aluksi Flint toimi yhtyeen live-tanssijana. Hän siirtyi laulajaksi Firestarter-biisissä. Kappale toi yhtyeen valtavirtaan.

The Prodigyn on määrä esiintyä kesäkuussa Provinssi-festivaalilla Seinäjoella avauspäivän pääesiintyjänä. Festivaalia järjestävän Fullsteam-Agencyn Johannes Kinnunen kertoo, että toistaiseksi ei ole vielä varmaa, miten yhtyeen esiintymisen nyt käy.

Päivitetty 4.3.2019 klo 16:00: Lisätty bändikaverin tieto siitä, että Flint on tehnyt itsemurhan, Instagram-päivitys upotettu juttuun.

Jutun keskustelumahdollisuus on avoinna klo 22 saakka.

Kellojen siirtelyn lopettaminen sai selkeän tuen Euroopan parlamentin liikennevaliokunnalta maanantaina.

Valiokunta toivoo, että siirtely lopetetaan vuodesta 2021. Mepit äänestivät asiasta äänin 23 puolesta ja 11 vastaan.

Valiokunnan kanta näyttää suuntaa, kun koko parlamentti päättää suhtautumisestaan myöhemmin tässä kuussa.

Asia ei kuitenkaan etene ennen kuin jäsenmaat päättävät ryhtyä toimeen. Monissa maissa sulatellaan vielä ajatusta.

Parlamentin liikennevaliokunta ehdottaa, että kesäaikaan jäävät maat vääntäisivät viisareita viimeisen kerran maaliskuussa 2021 ja talviaikaan jäävät lokakuussa 2021.

– Jäsenmaiden tulee koordinoida aikajärjestelynsä, jotta EU:n sisälle ei synny epäloogisia aikavyöhykkeitä. Sisämarkkinoiden toiminnan turvaaminen on keskeistä, sanoi Liisa Jaakonsaari (sd.).

Suomessa hallitus on ollut pysyvän talviajan kannalla. Hallitus on kuitenkin valmis neuvottelemaan vyöhykeajasta.

Suomessa järjestetyssä kyselyssä noin 52 prosenttia vastanneista kannatti pysyvää talviaikaa.

Kun Euroopan komissio kysyi viime vuonna kansalaisten kantaa kellojen siirtelyyn, selvä enemmistö vastaajista halusi luopua kellojen siirtelystä.

Aiheesta lisää:

Hallitus tarkensi kantaansa kesäaikajärjestelystä – ”Suomi ei sulje pois muun aikavyöhykkeen valintaa”

Tanskalaisen kansalaisjärjestön Danwatchin tuore raportti paljastaa, että työolosuhteet Lidlille vaatteita ja kenkiä valmistavissa tehtaissa Myanmarissa saattavat olla surkeat.

Järjestön raportin mukaan vaatteita tehdään alle kolmen euron päiväpalkalla. Työntekijät tekevät töitä tauotta päästäkseen päivän tavoitteisiin. He kertovat myös fyysisestä ja henkisestä väkivallasta ja ammatillisen järjestäytymisen kieltämisestä.

Danwatchin mukaan vähimmäispalkka Myanmarin vaateteollisuudessa on noin 2,7 euroa kahdeksan tunnin päivästä. Uudet työntekijät saavat kuitenkin usein vain puolet palkasta ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Tuotantovaatimukset ovat niin hurjat, etteivät työntekijät usein ehdi käydä edes vessassa. Osa työskentelee myös päivän ainoan tauon, aamiaistauon yli tai tulee töihin etuajassa ehtiäkseen täyttää henkilökohtaiset kiintiönsä. Lisäksi naisilla teetetään usein raskauskoe ennen työhönottoa. Järjestäytymistä ei välttämättä katsota hyvällä, ja ammattijärjestöjen jäseniä irtisanotaan ilman varoitusta.

Työnjohtajat ovat potkineet minua. 21-vuotias nainen

Danwatch haastatteli työntekijöitä yhteistyössä Der Spiegelin ja myanmarilaisten viestinten Myanmar Now'n ja Frontier Myanmarin kanssa.

– En voi käydä vessassa kun on tarve. Se on aiheuttanut minulle virtsausongelmia ja vatsakipuja, sanoo nainen, joka työskentelee tehtaassa, joka valmistaa vaatteita sekä Lidlille että toiselle saksalaiselle halpaketjulle Aldille.

– Minua on haukuttua ja toruttu, kun en ole saanut kiintiötäni täyteen, nainen kertoo Danwatchille.

Toinen nainen kertoo, että tehtaassa työntekijöitä saatettiin ihan lähiaikoihin asti rankaista myös fyysisesti.

– Olen kokenut paljon tässä tehtaassa – työnjohtajat ovat potkineet minua, haukkuneet minua ja solvanneet minua erittäin julmilla ja seksuaalissävytteisillä ilmaisuilla. Olen tyytynyt kohtalooni, koska tarvitsen rahaa elättääkseni perheeni, 21-vuotias nainen sanoo.

Hän on työskennellyt tehtaasta 17-vuotiaasta.

Danwatchin raportti ei yksilöi, mitä tehtaita se on tutkinut. Myös haastatellut työntekijät esiintyvät nimettöminä oman turvallisuutensa takia. Danwatch haastatteli 14:ää työntekijää kolmessa vaate- ja kenkätehtaassa, jotka valmistavat tuotteita Lidlille ja Aldille, Adidakselle tai tanskalaiselle Bestsellerille.

Lidl: Emme hyväksy ihmisoikeusloukkauksia

Lidlin vaatteita tuotetaan 19 tehtaassa Myanmarissa, Lidl kertoo kotisivuillaan. Hankinnat tehdään keskitetysti koko Eurooppaan, eli Danwatchin raportoimista ongelmista kärsivillä tehtailla tuotettuja vaatteita on mahdollisesti voitu tuoda myös Suomeen. Koska raportti ei yksilöi ongelmallisia tehtaita, varmuutta asiasta ei ole, Suomen Lidlistä kerrotaan.Lidl on ilmoittanut suhtautuvansa vakavasti syytöksiin työntekijöiden oikeuksien loukkaamisesta.

– Emme hyväksy ihmis- ja työoikeuksien loukkaamista missään muodossa, viestintäjohtaja Pilvi-Sisko Riikonen Lidlistä sanoo.

Riikosen mukaan Lidl edellyttää kaikilta alihankkijoiltaan sitoutumista toimintaohjeisiin, joiden tarkoitus on varmistaa eettisesti ja sosiaalisesti kestävät tuotanto-olosuhteet. Tavarantoimittajia myös auditoidaan säännöllisesti. Ulkopuoliset tarkastajat vierailevat tehtailla varmistamassa sääntöjen noudattamisen.

Järjestöjohtaja: "En ole yhtään yllättynyt"

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen Saskin kansainvälisen toiminnan päällikkö Juha Vauhkonen pitää Danwatchin raportissa tehtyjä havaintoja uskottavana. Sask on tehnyt pitkään yhteistyötä Myanmarin ammattiliittojen kanssa.

Myanmarista on tullut Aasian merkittävin hikipajamaa. Juha Vauhkonen

– En ole yhtään yllättynyt, että tällaisia tietoja tulee julki, Vauhkonen sanoo. Danwatchin raportin kuvaukset vastaavat Saskin kumppanien raportointia Myanmarin tekstiiliteollisuuden oloista.

Vauhkosen mukaan Myanmarista on tullut yksi maailman keskeisiä tekstiilien halpavientimaita.

– Siitä on tullut Aasian merkittävin hikipajamaa, kun tuotanto on siirtynyt Kiinasta ja Bangladeshista vielä halvemman työvoiman perässä. Maan tekstiiliteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti parin viime vuoden aikana.

Tekstiiliteollisuuden kasvun taustalla on Myanmarin avautuminen kansainväliselle kaupalle vuosikymmeniä kestäneen eristäytymisen jälkeen. Maata vastaan asetettuja talouspakotteita on purettu, kun valtaa pitänyt sotilasjuntta on sallinut demokraattisia uudistuksia.

Halpa hinta vihjaa yleensä heikoista työoloista

Saskin Juha Vauhkonen pitää yritysten vastuullisuuslupauksissa mainostettuja ulkopuolisia tarkastuksia hyvänä alkuna. Aukottomia ne eivät hänen mukaansa ole.

– Usein tehtaat tietävät tarkastajien tulosta ja voivat huolehtia, että tarkastusten aikana kaikki menee sääntöjen mukaan.Vauhkosen mukaan vaatteen halpa hinta heijastelee usein sen tehneen ihmisen työskentelyoloja.

– Jos ostaa halvan vaatteen, on syytä tiedostaa, että se on voitu tehdä kurjissa oloissa.

Vastuuta ei kuitenkaan voi Vauhkosen mukaan sälyttää kuluttajalle. Sen sijaan halpatuotantomaissa vaatteita teettäviltä yrityksiltä pitää vaatia vastuun kantamista.

– Hinnalla kilpailevilla yrityksillä on suuri vastuu vaatia ja valvoa, että niiden tehtailla noudatetaan ihmisoikeuksia, Vauhkonen sanoo.

Pankkikonserni Nordea sanoo suhtautuvansa erittäin vakavasti ja nöyrästi rahanpesuun. Konsernijohtaja Casper von Koskull sanoi A-studiossa maanantaina, että he ovat aliarvioineet asian monimutkaisuuden ja olleet naiiveja sen suhteen.

Von Koskull kuitenkin puolustautui sanomalla, että asiat ovat kehittyneet huomattavasti ja että Nordea on tänä päivänä aivan erilainen pankki kuin vielä muutama vuosi sitten.

Yleisradion MOT-ohjelman käyttöönsä saama tietovuoto paljastaa salatun pöytälaatikkoyhtiöiden verkoston, jonka läpi on virrannut satoja miljardeja euroja. Rahojen alkuperään liittyy useita epäselvyyksiä. Järjestelmän on luonut joukko venäläisiä liikemiehiä.

Ainakin osan tilisiirroista voi päätellä liittyvän rikoksilla hankitun omaisuuden piilottamiseen eli rahanpesuun. Osa rahaa liikutelleista liikemiehistä kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.

Pankkikonserni Nordean tileille vuodon paljastamasta rahaliikenteestä on päätynyt noin 700 miljoonaa euroa, suomalaisille Nordea-tileille noin 200 miljoonaa.

Aineiston perusteella Nordealla on ollut asiakkaita, joiden toimintaan liittyy piirteitä, jotka tyypillisesti liittyvät rahanpesuun. Pankin asiakkaana on ollut esimerkiksi yhtiöitä, joissa on haamujohtajia, epäilyttäviä tilisiirtoja ja joilla ei ole ollut mitään varsinaista toimintaa.

Lain mukaan pankin pitää tuntea asiakkaansa, ymmärtää hänen toimintansa taustat sekä seurata toimintaa jatkuvasti.

"Minulle ei mitään uutta"

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull sanoi A-studiossa, että nyt esitetyissä tiedoissa ei ollut hänelle mitään uutta.

– Olemme käyneet läpi nimenomaan Tanskan viranomaisten kanssa ne transaktiot, joissa on epäilyjä raportoitu ja edelleen niitä käydään läpi, von Koskull sanoi.

Hän kertoi myös, että Nordea on jättänyt asiakkaita, joiden toiminnassa on havaittu epäselvyyksiä.

Von Koskull viittasi tässä yhteydessä erityisesti vuosiin 2004–15 asti saatuun materiaalin.

MOT:n tiedot yltävät vuoteen 2017

A-Studion juontaja Heikki Ali-Hokka kysyi, eikö tiedoissa ollut todellakaan mitään uutta ja miksi Nordea ei halunnut kommentoida MOT:n tarjoamaa materiaalia, joka tuoreempana ylsi aina vuoteen 2017 asti.

– Me olemme kommentoineet nimenomaan kirjallisesti, von Koskull sanoi. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa MOT:n tuoreimpaan materiaaliin ja vetosi siihen, että tilanne nykyään on Nordeassa aivan toinen.

Von Koskullin mukaan Nordea on kolmen–neljän vuoden aikana kymmenkertaistanut resurssit, jolla se tutkii rahanpesua.

– Tänä päivänä noin 1 500 ihmistä eli noin 5 prosenttia henkilökunnastamme on näiden asioiden kimpussa. Me olemme investoineet lähes puoli miljardia euroa tälle alueelle, jotta me voisimme nostaa tasoa.

Hän myönsi kuitenkin, että rikolliset tapaavat olla pari askelta edellä ja ettei rahanpesun torjunnassa olla koskaan valmiita. Hän myös peräänkuulutti vastaisuudessa parempaa yhteistyötä pankkien kesken sekä jonkinlaisen EU-tasoisen kansainvälisen viranomaisen perustamista rahanpesua ehkäisemään.

– Tämä on globaali kysymys.

Massiivista tietovuotoa on ollut Ylen MOT:n lisäksi tutkimassa 20 muuta tiedotusvälinettä. Aineisto on vuosilta 2005–2017.

Lue myös:

Näin rahanpesu muuttaa mustan valkoiseksi – Rikoksilla hankittuja varoja siirretään yhtiöstä, pankista ja maasta toiseen

Alasti-niminen elämäkerta käy läpi 29-vuotiaan Mikael Gabrielin elämää lapsuudesta tähän päivään. Laura Frimanin ja Anton Vanha-Majamaan kirjoittamassa kirjassa räppäri puhuu avoimesti lapsuutensa karuista ajoista, huostaanotosta, rap-musiikin löytämisestä, noususta musiikkialan huipulle sekä sen mukanaan tuomasta uupumisesta.

Helsingin Malmilla nuoruutensa asunut Mikael Sohlman oli levoton lapsi. Hän lintsasi koulusta ja varasteli kaupoista. Poika oli aluksi koulukiusattu ja myöhemmin itse kiusaaja. Yksinhuoltajaäiti Liidia yritti saada poikaansa ruotuun parhaansa mukaan.

– Äiti yritti kaikkensa ja mitä pystyi maailmastaan antamaan. Olin niin murrosiän huumassa, että oli varmasti vaikeata pitää otetta minusta. En ole helpoksi sitä hänelle tehnyt, Mikael Gabriel muistelee.

Lopulta mitkään keinot eivät auttaneet ja Mikael huostaanotettiin ja passitettiin koulukotiin Hyrynsalmelle. Siellä hänet pistettiin kolmeksi kuukaudeksi eristykseen.

– Se oli pysäyttävä kokemus. Oli tottunut, että ystävät ja Stadi oli siinä ja yhtäkkiä joutuikin lähtemään keskelle metsää asumaan seitsemän muun nuoren kanssa. Se muutti aika pahaankin suuntaan menevää elämää paremmaksi. Löysin räppäämisen ja syyn mennä eteenpäin, eikä velloa vihassa tai murrosiän tuomassa synkässä fiiliksessä. Se oli ehdottomasti yksi elämän käännekohtia.

Poppari vai räppäri?

Rap-musiikin avulla Mikael pystyi purkamaan pahaa oloaan. Nyt hän on sitä mieltä, että olisi ollut hyvä puhua myös ammattiauttajalle.

– Olin silloin niin kapinallinen, että en puhu kellekään. Puhuin tekstien ja taiteen kautta. Räppi ja tekstien kirjoittaminen on ollut itselle suuri pakokeino todellisuudesta. Ois varmaan pitänyt myös puhua jollekin ammatti-ihmiselle, että miten pitää suhtautua tiettyihin asioihin, eikä vaan itse selvittää tietään ylös sieltä kuilusta.

Mikael Gabrielin räppärin ura alkoi mennä eteenpäin, kun hän päätyi Helsingin kaupungin ylläpitämään Hattutehtaaseen, missä nuoret saivat tehdä musiikkia. Hänen mentorinaan toimi Pyhimys, joka opetti hänelle räppäämisen saloja.

Räppärillä oli hirvittävä nälkä päästä pinnalle musiikillaan. Mikä siihen ajoi?

– Sitä samaa voimaa ja fiilistä mä olen etsinyt monesti, että mikä se on ollut. Mua ei ole kukaan pystynyt estämään ja mä laitoin kaikille viestiä ja etsin netistä firmojen johtajien nimet ja laitoin henkilökohtaista sähköpostia, että nyt on Suomen kovin juttu. Mikä ei ollut Suomen kovin juttu. Jotenkin kun sen manifestoi itselleen tollai, niin se on se, mitä mä yritän noille nuorillekin kertoa. Uskoo johonkin, mihin kukaan muu ei usko ja alkaa tehdä hommia sitä kohti ja yhtäkkiä kaikki muutkin uskoo siihen. Sit se onkin totta.

Kun Mikael Gabriel alkoi saada kappaleilleen radiosoittoa ja yleisöä keikoilleen, löytyi myös arvostelijoita. Monien mielestä hän oli enemmän poppari kuin räppäri.

– Eihän ikinä mikään tunnu hyvältä, mikä painaa sua alaspäin tai joku sanoo sulle pahasti. Mutta ei se ole ikinä ollut mulle mikään sellainen muuri, mikä olisi mua estänyt menemästä siitä täysiä läpi. Se on ollut jollain tavalla se vahvuus.

Kumpi olet? Poppari vai räppäri?

– Mä en ole kumpikaan. Mä oon artisti, Mikael Gabriel virnistää.

Rahaa ja naisia

Artisti uskoo, että hän breikkasi olemalla aito. Hän räppäsi itseään koskettavista asioista. Karuissa oloissa kasvaneen miehen elämä mullistui täysin, kun yhtäkkiä rahaa virtasi ja naisia riitti.

– Enää se ei ole elämässä keskipiste. Silloin otti Jenkeistä kaikki vaikutteet ja halusi olla kuten Lil Wayne tai Jay-Z. Yhtä isot bileet ja yhtä paljon naisia ja yhtä paljon rahaa. Varmasti silloin se on ollut semmonen bensa, mitä kohti on menty. Mutta ei se ole enää 29-vuotiaana mun juttu, että mä juoksisin tuolla tyttöjen perässä tai että ne juoksis mun perässä.. Tuntuu vähän kaukaselta tai ylipäätään, että tekisi raha edellä jotain.

Elämäkerrassa kerrotaan, että räppäri törsäsi pahimmillaan 28 000 euroa kuukaudessa makeaan elämään. Hän shoppaili muun muassa vaatteita ja koruja. Hän sanoi tuolloin, että raha on kaikki kaikessa.

– Ilman sitä ei oikein pystyis tekee yhtään mitään. Ilman rahaa sä et pysty elää. Kun sä löydät tietyn pisteen siihen, että mistä sä saat joka viikko rahaa maksaa vuokran tai ruokaa sun pöytään. Sitten kun se tilanne hellittää, ja on se sitten säästöt tai sijoitukset, miten ikinä sä rakennat sun omaa taloutta, niin sitä enemmän se suhde rahaan tavallaan menee jollain tavalla terveellisemmäksi. Se raha ei ole se, mitä sä mietit koko ajan vaan sä ymmärrät, että raha mahdollistaa mulle sen, että mun ei tarvi miettiä rahaa.

Mikä on suhteesi rahaan tällä hetkellä?

– Mulla on kaikki hyvin taloudellisesti ja mun ei tarvii stressata rahaa. Eikä mulla ole sellainen fiilis, että mun pitää tuhlata joihinkin kalliisiin asioihin, että mä voisin tuntea oloni paremmaksi. Nyt mulla on hyvä olo ja pahaa oloa ei tarvii millään rahalla peittää. Mulla on ihan hyvä meininki ja ihan terveellinen suhde siihen. Kyllä sitä tulee vieläkin vähän liikaa tuhlattua. Ehkä mä pääsen siitäkin eroon kohta.

Mitä olet viimeksi ostanut?

– Mä vähän tuhlasin tollaseen golf-putteriin. Vähän ehkä liikaa. Mutta putteri on tärkee, mistä tuntee, että nyt on putti hallussa.

Vain elämää ja radioboikotti

Kun Mikael Gabriel osallistui Vain elämää -ohjelman viidennelle kaudelle vuonna 2016, hänen uransa singahti seuraavalle tasolle. Räppäri oppi mukana olleilta konkariartisteilta paljon ja pystyi sitä kautta kehittämään omaa uraansa. Ohjelman myötä myös oma fanikunta laajeni.

– Se meni laajemmalle yleisölle ja kyllä sen huomas varsinkin kun vähän vanhemmat ihmiset alkoivat tunnistaa ja tuli puhuu enemmän. Viestejä alkoi tulla somessa ja kaikkialla enemmän. Ennen 13–25-vuotiaat oli se mun haarukka, sen jälkeen se oli 0–180. Ohjelman jälkeen en enää oikeastaan tuntenut mitään rajoja.

Viime vuonna artisti päätti lähteä tuomariksi MTV:n X Factor -kilpailuun. Päätös ei kuitenkaan ollut fiksu. Hän joutui kilpailijan eli Nelonen Median radiokanavilla soittoboikottiin.

– Se tuntui oudolta ja epäreilulta. Kyllä mä myös tavallaan ymmärrän sen bisnespuolelta, että jos sä hyppäät toisen leiriin, niin sun tuki toisessa paikassa loppuu.

Koetko, että boikotti on jollain tavalla vaikuttanut sun uraasi?

– En mä koe, että se olisi millään tavalla ulospäin vaikuttanut oikeastaan millään tavalla. Se on ehkä vaikuttanut eniten siihen, kuinka paljon haluaa tehdä musiikkia ylipäätänsä. Jos sä tiedät, että tuolla joku yrittää sulkea ovia tai yrittää estää sun ihan normaalia kehittymistä, niin eihän sulla ole niin paljoa fiilistä tehdä musiikkia tai yrittää jahdata jotain suurempaa unelmaa tai päämäärää.

Suosion tuoma väsymys

Elämäkerran lopussa Mikael Gabriel kertoo uupumuksesta. Se alkoi jo Vain elämää -ohjelman aikoihin, kun suosio kasvoi ja mediahuomio oli todella isoa.

– Kyllä se on alkanut viimeisen vuoden aikana alkanut näkyä sellaisena, että ei ole halunnut tehdä samalla tavalla musiikkia ja ei ole halunnut tehdä keikkoja. Ei ole halunnut jahtaa sitä unelmaa samalla tavalla kuin mitä joskus aikaisemmin. Kyllä se on ollut yksi iso syy siihen, että on halunnut ottaa breikin. Sitten kun on alkanut pää hajoo, niin sitten alkaa pikkuhiljaa kroppa hajoo. Loukkaantuu paljon helpommin ja ei keskity enää samalla tavalla.

Kuinka voit nyt?

– Tosi hyvin. Mulla on tosi vapaa ja hyvä olla. Mulla ei ole paineita yhtään mistään.

Räppäri aikoo pitää kirjan julkistamisen jälkeen taukoa ainakin tämän vuoden. Perjantaina hän julkaisi vielä uuden kappaleen Lennokki, jolla vierailee Vesa-Matti Loiri. Biisi on kantaaottava ja siinä kritisoidaan Suomen hyvinvointivaltion rappeutumista. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

– Se sanoma on laaja ja koskettaa monenlaisia elämiä. Taas palatakseni aitouteen, niin siinä puhutaan oikean suomalaisen sanoilla. Biisiä on varmasti vaikea ymmärtää, jos oma elämä ja ympäristö ei oo sitä, mitä siinä biisissä. Munkaan elinympäristö ei enää oo sitä, mutta se on ollu. Mä tunnen tarinoita ja tiedän ihmisiä, jotka taistelevat näiden juttujen kaa joka päivä.

Kappaleessa artisti tölväisee myös pääministeri Juha Sipilää.

– Eiköhän se oo ansainnut sen, Mikael Gabriel nauraa.

Eduskuntavaalit ovat pian ja Suomi saa uuden hallituksen. Mitä asioille pitäisi tehdä?

– Mun mielestä poliitikot vois pitää lupauksensa ja ois taas kiva äänestää tyyppei, joita kannattaisi äänestää ja jotka seisoo sanojensa takana. Ois kiva, että asiat vihdoin muuttuis vähän parempaan suuntaan. Rahaa näyttää kuitenkin olevan loputtomiin valtioilla ja pankeilla. Ja veroistahan ne saa vähän lisää siihen, niin hommat vois vihdoin laittaa kuntoon ja lopettaa asioista leikkaamisen ja tehdä tästä paikasta vielä paremman ja turvallisemman elää.

Kuinka Mikael Gabrielin elämä jatkuu tästä eteenpäin?

– Mulla jatkuu elo niin, että mä meen kotiin ja vien koiran ulos ja kerään koirankakat ja pistän ne roskiin ja meen takas kotiin ja pistän Netflixin päälle ja rauhotun.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt, että asiantuntijakuulemisia jatketaan, kertoo valiokunnan kokouksesta ensimmäisten joukossa poistunut RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi toimittajille maanantaina.

Kuulemisten laajuudesta ei Rehn-Kiven mukaan ole vielä päätetty.

Asian vahvisti hetkeä myöhemmin valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.).

- Kokonaisuus sitten hahmottuu aamulla. Tässä vaiheessa julkista on ainoastaan, että kuulemiset jatkuvat, Kiuru sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Valiokunnan ovet pysyivät kiinni pitkälti yli kello 20.

Ylen tietojen mukaan valiokunnassa ollaan erimielisiä siitä, kuinka montaa asiantuntijaa vielä kuullaan: oppositio haluaa ensin nähdä hallituksen uuden korjausehdotuksen ennen kuin määrästä voidaan päättää.

Hallitusryhmät taas halusivat Ylen tietojen mukaan mieluummin rajallisen määrän kuultavia.

Kiurun mukaan kuulemisista päättämisen lisäksi nyt tehtiin "reunaraamit" sille, miten soten ja kuulemisten jälkeen edetään. Valtioneuvostolta pyydetään Kiurun mukaan täydennystä vastineelle mahdollisimman pian.

- Tämä oli täysin yksimielinen, Kiuru kuvaili valiokunnan ratkaisua vastineen täydennyksestä

Täydennys liittyy hallituksen viime viikolla antamiin vastineisiin, jotka se teki maakunta- ja sote-esityksiin sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta teki niihin lausunnossaan useita korjausvaatimuksia.

Perustuslakivaliokunnan mukaan myös vastineissa on ongelmia.

Kiurun mukaan myös perustuslakivaliokunnan tuore tekemä muistio ministeriöiden tekemistä vastineista julkaistaan tiistaina aamulla kello 8.

Ylen tietojen mukaan myös muistio on kriittinen hallituksen vastineita kohtaan.

Toivoa soten suhteen ei vielä olla hallituspuolella heittämässä.

Se mikä on ollut kokoomukselle tärkeää, on että on edetty järjestelmällisesti, arvioi prosessia kokoomuksen Sari Sarkomaa.

- Tavoite on että pysytään aikataulussa, ja saadaan asia ratkaistua, Sarkomaa sanoi.

- Tässä täytyy nyt jokaisen hiukan hengittää, että jaksetaan tämä loppumaraton juosta, Kiuru lisäsi.

Yhdysvaltalainen näyttelijä Luke Perry on kuollut 52-vuotiaana.

Perry sai viime viikolla aivohalvauksen ja joutui sairaalaan. Hän oli Los Angelesissa kuvaamassa Netflixin Riverdale-sarjaa.

Perryn vierellä olivat hänen kuollessaan Perryn kaksi lasta, hänen kihlattunsa, entinen vaimonsa, vanhempansa, sisaruksensa ja muita ystäviä ja läheisiä, Perryn tiedottaja kertoi lausunnossaan.

Perry tunnetaan Suomessa erityisesti roolistaan Dylanina 1990-luvun nuorisosarjassa Beverly Hills, 90210.

Sarjassa näytellyt Ian Ziering kirjoitti Twitterissä kolmenkymmenen vuoden aikana kertyneistä rakkaista muistoista.

– Toivottavasti matkaasi eteenpäin rikastuttavat ennen sinua lähteneet upeat sielut samalla tavalla kuin sinä olet tehnyt täällä heille, jotka jätit jälkeesi.

Riverdale-sarjan tuotantoryhmä kirjoitti lausunnossaan Perryn olleen "kaikkea, mitä saattaa toivoa: uskomattoman huolehtivainen, taitava ammattilainen, jolla oli suuri sydän ja joka oli kaikille todellinen ystävä".

Tuotantoyhtiö Fox ilmoitti vasta viime viikolla, että se on tekemässä Beverly Hills -sarjasta uutta versiota.

Perry ei ollut mukana vahvistettujen sarjaan palaajien listalla. TMZ:n mukaan Perryn suunnitelmissa olisi ollut käydä sarjassa vierailemassa.

Porilainen jääkiekon liigaseura Ässät suhtautuu ehdottoman kielteisesti seuralogonsa käyttöön poliittisissa vaalimainoksissa.

Perussuomalaisten porilaisehdokas Petri Huru jakoi maanantai-iltana Facebookissa mainostaan, jossa hän kertoo arpovansa lippuja Ässien peliin porilaisen kaupan edustalla tiistaina. Mainoksessa komeilee isolla Ässien patalogo.

Ässien vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen yllättyy kuullessaan Ylen toimittajalta tapauksesta. Hän sanoo tarttuvansa välittömästi puhelimeen ja soittavansa ehdokkaalle.

–Kuulen sinulta tästä ensimmäistä kertaa. Ässät on poliittisesti riippumaton ja puolueeton toimija. Emme tee yhteistyötä vaaleihin tai poliittiseen toimintaan liittyen kenenkään ehdokkaan tai yhdenkään puolueen kanssa. Pidämme tästä ehdottomasti kiinni, Lehtinen sanoo.

Peleissä itseään mainostavia ehdokkaita

Toimitusjohtaja Mikael Lehtisen mukaan Ässät on huomannut, että useat ehdokkaat ovat kutsuneet kannattajiaan myös Ässien peliin tapaamaan itseään.

Ässät on ilmoittanut ehdokkaille, että mitään mainoksia ei pelissä saa jakaa. Sitä Ässät ei voi estää, että ehdokkaat tulevat peleihin ja puhuvat kannattajiensa kanssa politiikkaa.

Ässien patalogo on kuitenkin Porin Ässät ry:n omaisuutta ja seuran oma tavaramerkki. Näin ollen sen käyttö ei ole mahdollista ilman lupaa.

– Meidän logoamme ei saa liittää mihinkään yhteyteen sopimatta meidän kanssamme.

Huru pahoittelee

Petri Huru muutti mainoksen logon saatuaan Ässien yhteydenoton. Ässälogon tilalle on ilmestynyt korttipakasta tuttu pata ilman ympyrää ja valkoista taustaa.

Huru pahoittelee Ässien logon käyttöä.

Aiheesta voi keskustella 5.3. klo 22 saakka.

Brittiyhtye Prodigyn esiintyminen kesällä Provinssissa peruuntuu, festivaali kertoi tiistai-iltana.

Yhtye kirjoittaa Twitterissä peruvansa kaikki tulevat esiintymisensä.

Bändi kertoi maanantaina laulajansa Keith Flintin kuolemasta. Flint oli kuollessaan 49-vuotias.

Provinssi-festivaali tiedotti, että asiakkaat, jotka ovat ostaneet Prodigyn esiintymispäivälle yhden päivän torstailipun Provinssiin, voivat halutessaan palauttaa liput ostopaikkaan perjantaihin 15. maaliskuuta mennessä.

Prodigyn oli tarkoitus esiintyä Seinäjoella Provinssissa 27. kesäkuuta

Lue myös:

The Prodigyn laulaja Keith Flint on kuollut – Piti tulla Provinssiin esiintymään

Norjalaiseen Kavli-konserniin kuuluva Kavli Oy ostaa Verso Food Oy:n koko osakekannan. Verso Food valmistaa härkäpapupohjaisia tuotteita Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla.

– Keskitymme jatkossakin härkäpapuinnovaatioihin ja vahvistamme brändiämme Suomessa ja ulkomailla, toteaa Härkis-tuotteista tunnetun Verso Foodin toimitusjohtaja Tomi Järvenpää.

Järvenpää tähdentää, että Kavlin kanssa yritys pystyy nopeuttamaan kansainvälistymistavoitteita.

– Heillä on vahvat organisaatiot valmiina Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa ja sen lisäksi vientiä yli 20:een maahan, sanoo Järvenpää.

Verso Foodin koti pysyy Suomessa. Yhtiö työllistää tällä hetkellä 17 ihmistä pääkaupunkiseudulla ja Kauhavalla. Kauhavalle on juuri valmistumassa uusi tehdas.

– Jos uudella omistuksella on työllisyysvaikutuksia, ne ovat positiivisia, toteaa Järvenpää.

Verso Foodille on piakkoin valmistumassa uusi tehdas Kauhavalle. Siellä käynnistyy tuotanto kesän kynnyksellä.

Säätiöpohjainen Kavli

Verso Foodin uusi omistaja Kavli tunnetaan Suomessa majoneeseista, sulatejuustoista ja viime vuosina myös kaura- ja soijapohjaisista tuotteista, jotka valmistetaan Turussa.

– Kavli hakee voimakasta kasvua, jonka perustana on kasvipohjainen ruoka. Missionamme on kartuttaa varoja hyviin tarkoituksiin, mistä kertoo myös säätiöpohjainen omistusrakenteemme. Verso Food sopii kokonaisuuteemme täydellisesti. Yhdessä Verso Foodin kanssa meistä tulee myös vahvempia Suomen markkinoilla, toteaa Kavlin Ruotsin ja Suomen toimitusjohtaja Gerhard Bley.

Verso Foodin liikevaihto oli viime vuonna 6 miljoonaa ja Kavli Oy:n 12 miljoonaa euroa. Kavli Oy on osa Kavli Group -nimistä konsernia, joka toimii Norjassa, Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa. Koko konsernin liikevaihto on 360 miljoonaa euroa. Sen omistaa Kavlifondet-niminen säätiö.

Hillary Clinton ei lähde mukaan Yhdysvaltain presidentinvaalitaistoon. Clinton ilmoitti tiistaina, että hän ei pyri presidentiksi vuonna 2020.

– En asetu ehdolle, mutta aion jatkaa työtä, puhumista ja niiden asioiden ajamista, joihin uskon, Clinton sanoi newyorkilaisen News 12 -televisiokanavan haastattelussa.

Hän myös sanoi, että ei usko pyrkivänsä mihinkään muuhunkaan äänestettävään virkaan, kuten New Yorkin kuvernööriksi tai pormestariksi. Clinton aikoo kuitenkin ottaa aktiivisen roolin vaalien aikaan. Hän on jo tavannut kahden kesken useita demokraattien ehdokkaita.

Suuri määrä demokraatteja on jo ilmoittautunut mukaan presidenttikisaan. Esimerkiksi kalifornialaissenaattori Kamala Harris, Vermontin senaattori Bernie Sanders ja New Jerseyn senaattori Cory Booker ovat ilmoittaneet mielenkiinnostaan Valkoiseen taloon.

Demokraattileirissä odotellaan entisen varapresidentin Joe Bidenin ilmoitusta mahdollisesta ehdolle lähtemisestä. Biden sanoi viime viikolla, että hänen perheensä tukee ajatusta presidentiksi pyrkimisestä, mutta ei ilmoittautunut varmaksi lähtijäksi kisaan. Hän sanoi, että päätös lähtemisestä tai lähtemättömyydestä on kuitenkin jo hyvin lähellä.

"Voi hitsi"

Vuonna 2016 juuri Hillary Clintonin vaaleissa voittanut presidentti Donald Trump ilkkui Clintonille Twitterissä tämän ratkaisusta jäädä pois kisasta.

– (Kiero)Hillary Clinton vahvistaa, ettei lähde ehdolle 2020 ... Voi hitsi, tarkoittaako se, että en pääsekään taas kisaamaan hänen kanssaan? Hän tulee olemaan kipeästi kaivattu, Trump kirjoitti.

Clinton ei kuitenkaan jäänyt sanattomaksi Trumpin ilkkuessa vaan lähti mukaan Twitter-irvailuun. Hän twiittasi gif-kuvan vuoden 2004 teinikomediasta Mean Girls, jossa näyttelijä Rachel McAdamsin hahmo kysyy, "miksi olet niin pakkomielteinen minusta?"

Myös Bloomberg jää pois kisasta

New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg ilmoitti keskiviikkona, ettei hänkään pyri presidentiksi. Hän kuitenkin totesi, että olisi voittanut Trumpin, jos miehet olisivat olleet vastakkain viimeisellä kierroksella.

– Uskon, että olisin voittanut Donald Trumpin presidentinvaaleissa. Mutta olen hyvin tietoinen siitä, että olisi ollut vaikeaa voittaa demokraattien ehdokkuus näin monen ehdokkaan joukosta, miljardööri Bloomberg sanoi omistamansa uutissivuston kirjoituksessaan.

Lue myös:

Senaattori Cory Booker pyrkii Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaksi (1.2.)

Bernie Sanders: Lähden kisaamaan Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkuudesta (19.2.)

Ensimmäisen kauden senaattori Kamala Harris pyrkii Yhdysvaltain presidentiksi (22.1.)

Ainakin nämä kahdeksan demokraattiehdokasta mielivät Yhdysvalloissa Trumpin kaatajaksi – paikka olisi tarjolla myrkyn kestävälle ehdokkaalle(23.1.)

Näyttelijä Ylermi Rajamaa oli vasta ala-asteella, kun mieleen iskostui ensimmäinen kokemus absurdista komiikasta. Paikkana oli kesäsiirtola, jonne meneminen oli nuorelle pojalle aluksi aika kauhea kokemus.

– Siellä oli aika bad-ass -jengiä ja tulin melkein kiusatuksi. Sitten pääsin mukaan siellä tehtyyn teatteriesitykseen. Minulla oli yksi kohtaus ja olin tyhmä murtovaras, joka vahingossa päästi karkuun panttivangin ja minun piti selittää asia mafiapomolle. Improvisoin siihen, että se pääsi karkuun koska olimme rautakaupassa ostamassa banaaneja. Kaikki alkoivat nauraa. Se oli ensimmäinen kokemus, että tämä on mun juttu. Haluan olla näyttämöllä.

Repliikki ei ollut mitenkään ennalta suunniteltu, mutta kiusaaminen loppui siihen paikkaan, ja nuori Ylermi hyväksyttiin porukkaan.

– Minä en sitä etukäteen suunnitellut, se vaan tuli – se repliikki annettiin minulle jostakin.

Monien teattereiden Rajamaa

Teatterikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen Rajamaa sai pian näyttäviä rooleja pääkaupunkiseudun puhutuimmista teattereista. Hän oli muun muassa Ryhmäteatterin Rikoksen ja Rangaistuksen pääosassa ja Suomenlinnan kesäteatterin Ronja Ryövärintyttären Birk.

Viime vuosina Rajamaa on esiintynyt muun muassa Juha Jokelan Esitystalous 2:ssa ja 3:ssa ja Saara Turusen Tavallisuuden aaveessa ja Meduusan huoneessa.

Teatterissa näytteleminen on yhteistyötä paitsi saman ensemblen näyttelijäiden, myös yleisön kanssa. Yleisö vaikuttaa erityisesti rytmiin.

– Jos on täysin hiljainen yleisö, tunnelma saattaa olla ihan yhtä hyvä kuin muissakin esityksissä, mutta sitä vertaa siihen äänekkäämpään yleisöön. Ja joskus yleisö saatta olla aika riehakaskin, mutta kyllä siihen toiseenkin suuntaan voi tulla rytmiin ongelmia, jos siellä on bileet koko ajan.

Jännittämisen voi hyväksyä

Rajamaa on myöntänyt olevansa jännittäjätyyppiä. Jännittämiseensäkin voi kuitenkin suhtautua monella tavalla, ja sen voi jopa hyväksyä. Viime kesän hän kuvasi uutta lasten musikaalielokuvaa Risto Räppääjä jä pullistelija. Elokuvan opetti olla jännittämättä liikaa.

– Kyllä minä olen aikamoinen jännittäjä. Mutta olen ehkä oppinut sen, että ei siinä ole mitään pahaa. Se on enemmänkin niin, että miten sen jännittämisen energian saa hyvään käyttöön.

Katso Ylermi Rajamaan koko haastattelu Yle Areenasta.

Lontoossa on onnistuttu hävittämään hi-virus tartunnan saaneesta miehestä. Miehelle tehtiin luuydinsiirtoja luovuttajilta, jotka geenimutaation ansiosta ovat immuuneja virukselle.

Hoidon jälkeen miehellä ei ole havaittu hi-virusta 19 kuukauteen.

Kyseessä on toinen kerta historiassa, kun virus on onnistuttu hävittämään aikuisesta potilaasta. Edellisestä kerrasta, niin sanotusta "Berliinin potilaasta", on kulunut jo yli kymmenen vuotta.

Vuonna 2007 amerikkalainen Timothy Brown sai vastaavaa hoitoa Berliinissä, eikä hänessä ole sen jälkeen havaittu hi-virusta.

Hoitoa antaneen tutkijaryhmän mukaan luuydinsiirrosta ei ole taudin pysyväksi hoitomuodoksi, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia lisätutkimukseen.

– Voimme yrittää tuoda esiin, mikä luuydinsiirrossa laukaisi tämän mekanismin, jonka ansiosta lääkitys voitiin lopettaa, sanoi tutkimusryhmää johtanut Ravindra Gupta.

Gupta kertoo The Guardian -sanomalehdelle, että potilasta ei vielä voi sanoa parantuneeksi, sillä tämä on elpymävaiheessa.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan Nature-tiedelehdessä.

Hiv-tartuntaa hoidetaan nykyisin lääkkeellä, joka estää tartuntaa etenemästä aidsiksi. Ne eivät kuitenkaan paranna potilasta.

Aidsiin on kuollut arvioiden mukaan yli 35 miljoonaa ihmistä viime vuosikymmeninä.

37 miljoonalla arvioidaan olevan hiv-tartunta.

Lue myös:

Guardian: London patient becomes second man to be cleared of Aids virus

BBC: UK patient 'free' of HIV after stem cell treatment

New York Times: H.I.V. Is Reported Cured in a Second Patient, a Milestone in the Global AIDS Epidemic

Yhteiskuntaopin koe oli helppo, ajattelin. Mutta luokkakaverille se aiheutti päänvaivaa.

Tehtävässä oli pyydetty listaamaan eduskuntapuolueita. Muistaakseni lisäpisteen sai, jos tiesi, mitkä puolueet käyttivät hallitusvaltaa ja mitkä puolestaan istuivat oppositiossa.

– En tiennyt yhtään mitään, kaveri sanoi kokeen jälkeen ja harmitteli.

MTV3:n Salatuissa elämissä Seppo Taalasmaa oli pyrkinyt eduskuntaan fiktiivisen Totuus-puolueen listoilta.

– Laitoin siihen kokeeseen, että Totuus-puolue on hallituksessa. Olikohan se oikein?

Politiikalla ja kouluilla on ollut Suomessa vaikea suhde.

Kiihkeän poliittinen 1970-luku kouluneuvostovaaleineen ja rajuine vastakkainasetteluineen jätti monille karvaan maun suuhun. On arveltu, ettei poliittisia puolueita tai päätöksentekoa ole tämän vuoksi päästetty mielellään koulujen liepeille.

Muistan seuranneeni nuorten ja kansanedustajien keskusteluja vuosikymmenen alussa Nuorten parlamentti -tapahtumassa. Siellä yhdeksäsluokkalaiset pääsevät päiväksi eduskuntaan tenttaamaan ministereitä.

– Politiikka ei kuulu kouluihin, totesi nuorille erään eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Hän perusteli näkemystään juuri omilla, vuosikymmenten takaisilla kokemuksillaan. Rumaa touhua, joka ei saisi toistua. Koulussa keskityttäköön muuhun.

Poliittisilla puolueilla on harvoin rooli tai merkitys ihmisten arkielämässä.

Onhan kouluissa tietysti yhteiskuntaopin opetusta.

Luokissa opetellaan valtion ja kuntien toiminnan perusteita sekä kerrataan poliittisen järjestelmän lainalaisuudet. Lukuisia tunteja siihen ei käytetä, mutta perusasiat ehtii kyllä oppia.

Politiikan järjestelmä vaikuttaa silti hahmottomalta. Eduskunnassa tehtävät päätökset, joita saatetaan koulussa käsitellä, tuntuvat etäisiltä. Vaikuttaminen ei näytä ketterältä, vaan hyvin raskaalta. Poliittisilla puolueilla on harvoin rooli tai merkitys ihmisten arkielämässä.

Englannin tunnilla opeteltu kieli on Spotify-soittolistoilla keikkuvien biisien sanoissa, matematiikkaa voi käyttää harva se päivä.

Mutta missä politiikkaa voi käyttää? Missä sen lainalaisuudet näkyvät? Miten demokratia muuttuu käytännöksi – ja missä sitä harjoitellaan?

Ylen tänään julkaisemassa Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselyssä näkyy jälkiä tästä vaikeasta suhteesta.

Nuoret kyllä ajattelevat, että nykyinen poliittinen järjestelmä toimii. He uskovat vankasti vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Silti he käyvät kohtalaisen laiskasti äänestämässä.

Miksi? Osin siksi, etteivät koe tietävänsä riittävästi.

Jokainen Ylen jutussa haastateltu nuori epäilee joko omaa ymmärrystään tai sitä, saavatko he koulusta riittävästi eväitä äänestääkseen vaaleissa. Sosiaalisen median voimaan osa luottaa, eikä ihme: se on osa jokapäiväistä elämää.

Jokainen huomaa konkreettisesti, miten somessa voi vaikuttaa. Toisin on perinteisen järjestelmän laita.

Samalla tavalla kuin periytyy esimerkiksi koulutus, periytyy myös äänestyskäyttäytyminen.

Kun juttua lukee, mieleen hiipii ikävä ajatus. Onko käynyt niin, että nuoret eivät äänestä, koska heitä ei ole kasvatettu toimimaan nykyisessä järjestelmässämme – vaan pikemminkin vieraannutettu siitä?

Ylen A-studiossa vieraillut valtio-opin professori Hanna Wass sanoi, ettei nuorten alhaiseen äänestysaktiivisuuteen auta temput tai räjähtävät vaalishowt.

Wassin mukaan Suomi on äänestyskäyttäytymisessä luokkayhteiskunta: samalla tavalla kuin periytyy esimerkiksi koulutus, periytyy myös äänestyskäyttäytyminen.

Suomessa koulutuksella on pyritty edistämään "mahdollisuuksien tasa-arvoa", mutta politiikan ja vaikuttamisen suhteen siinä ei ole onnistuttu.

Se, joka on kiinnostunut, saa koulusta riittävät eväät. Se, joka ei ole ehtinyt hiffata, näyttää jäävän ilmaan.

Ja mitä useampi ihminen jää vaille yhteiskunnallisen osallisuuden eväitä, sitä heikommissa kantimissa on demokratian tulevaisuus.

Robert Sundman

Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja. Hän vastaa myös nuorten vaalisisällöistä.

Aiheesta voi keskustella 5.3. klo 22.00 asti.

Odotukset uudesta Merenkurkun laivasta ovat korkealla. Uusi alus on isompi kuin nykyinen ja matkustajamäärä halutaan luonnollisesti uusille lukemille.

Viime vuonna matkustajia oli 212 000. Määrä on kasvanut viime vuosina koko ajan ja liikevaihdosta matkustajaliikenteen osuus on jo selvästi rahtia isompi, kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

– Viime vuonna liikevaihdosta tuli 12 miljoonaa euroa matkustajaliikenteen puolelta ja seitsemän miljoonaa rahdista. Kun aloitin toimitusjohtajana, rahti oli se, joka oli suurempi, kertoo Ståhlberg.

Matkustajamääriin odotetaan selkeää kasvua uuden laivan myötä.

– Kyllä sen pitää olla siinä 250 000 - 300 000 matkustajaa, että saadaan kannattavuus samalle tasolle, laskee Ståhlberg.

Matkustajapaikkoja uudessa laivassa on 800.

Vaikka rahdin osuus onkin liikevaihdossa pienempi kuin matkustajaliikenteen, vetää rahtikin hyvin. Muutama vuoro on ollut rahdin osalta loppuunmyyty.

Rahtia pystytään lastaamaan alukseen 600 metriä enemmän kuin nykyiseen laivaan. Ståhlbergin mukaan myös autokansi on nykyistä parempi.

Merenkurkun yli nopeammin

Uusi laiva tietää myös muutoksia aikatauluihin. Vaasan ja Uumajan väliä kuljetaan kahden vuoden päästä kolmessa tai kolmessa ja puolessa tunnissa.

Se tietää esimerkiksi kesäaikana sitä, että päivässä ajetaan neljä vuoroa. Ståhlberg sanoo, että nopeutettu aikataulu palvelee muun muassa työmatkaliikkujia.

Uumajassa voi käydä esimerkiksi palaverissa ja palata vikkelästi saman päivän aikana takaisin. Tällä hetkellä laivamatka Vaasan ja Uumajan välillä kestää neljä ja puoli tuntia.

Markkinointiapua uudesta laivasta

Uutta laivaa ja modernia liikennöintiä Merenkurkussa markkinoidaan täyttä päätä. Aluetta ja sen mahdollisuuksia tehdään tutuksi tällä viikolla Saksassa Berliinissä valtavan kokoisilla matkailumessuilla, ITB Berlin.

Visit Vaasa on markkinointimatkalla yhdessä Suomen osaston kanssa. Osasto on jaettu eri osiin, muun muassa Lappi ja Rannikko ovat ominaan.

Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson muistuttaa, että markkinointityötä tehdään koko pohjalaisalueesta.

– Tämä on kytköksissä ihan koko alueeseen eli Etelä-Pohjanmaahan, Pohjanmaahan ja Keski-Pohjanmaahan.

Janssonin mukaan jo tällä hetkellä tilanne on hyvä matkailun markkinointia ajatellen ja uuden laivan myötä mahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi.

– Kyllä meidän odotukset ovat aika korkealla, sanoo Jansson.

Merenkurkun uuden laivan suunnittelu on täydessä käynnissä. Laivaa piirretään parhaillaan ja jokainen tila käydään läpi. Laivan kotimaisuusaste halutaan pitää korkeana.

Laivan rakentaa Rauma Marine Constractions ja valmiina aluksen pitäisi olla keväällä 2021.

Uumajan kunnan ja Vaasan kaupungin omistaman Kvarken Linkin tilaaman aluksen kauppahinta on noin 120 miljoonaa euroa.

Vaasan kaupunki ja Uumajan kaupunki osallistuvat laivan rahoitukseen kumpikin 25 miljoonalla. Suomen hallitus on luvannut laivahankkeelle 25 miljoonan euron tuen.

Kaartin jääkärirykmentissä loukkaantui tiistaina varusmies ampumaharjoituksessa. Kaartin jääkärirykmentti on sijoitettu Helsingin Santahaminaan.

Varusmies oli ampunut luodin vahingossa omaan jalkaansa tilanneampumaradalla. Harjoitus tehdään maastossa edeten.

Maavoimien tiedotteen mukaan vahinko sattui rynnäkkökiväärillä.

Kyse oli erikoiskoulutuskauden ammunnoista kovilla ampumatarvikkeilla. Tilanne ei liittynyt käynnissä olevaan suurempaan Kehä 19 -paikallispuolustusharjoitukseen.

Varusmiehen läheisille on kerrottu loukkaantumisesta. Loukkaantunut oli astunut palvelukseen tammikuun saapumiserässä.

Sanatahaminan edellinen loukkaantumistapaus aseenkäytössä on lokakuulta. Esikuntapäällikkö Mika Kavénin mukaan tuolloin harjoituksessa käytettiin paukkupatruunoita, mutta yksi luoti oli vahingon takia aito. Varusmies haavoittui reiteen.