Suomen Mielenterveysseura on neuvotellut erilaisten yleishyödyllisten säätiöiden kanssa rahoituksesta, jotta myös Mielenterveysseura voisi olla mukana kilpailemassa Lapinlahden sairaala-alueen tulevaisuudesta. Mielenterveysseurasta ei haluta vielä kertoa, mitkä säätiöt ovat mukana neuvotteluissa.

Myös joukkorahoitusta on mietitty.

– Kyllä joukkorahoitus on yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on erilaiset yleishyödylliset säätiöt. Teemme koko ajan taustatyötä, että meillä olisi tarvittava rahoitus, kun lähdemme kilpailuun, emme pidä sitä millään lailla mahdottomana, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

Helsingin kaupunki tiedotti Lapinlahden sairaalan myynnistä marraskuun puolivälissä.

Lapinlahden kohtalo on tänään tiistaina Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Päätettäväksi tulevan ehdotuksen mukaan Lapinlahden alueesta järjestetään suunnittelukilpailu, johon voivat osallistua vain ne kilpailijat, jotka ovat viimeisen 10 vuoden aikana toteuttaneet ison rakennusprojektin.

Helsinki aikoo myydä rakennukset kilpailun voittajalle. Helsinki pyrkii valtuuston määrittelemän omistajastrategian mukaisesti luopumaan rakennuksista, joita kaupunki itse ei tarvitse.

Kaksi viikkoa sitten ehdotus jäi kaupunkiympäristölautakunnassa pöydälle. Koko ehdotukseen ja siihen liittyvään kaavamuutokseen pääsee tutustumaan lautakunnan nettisivuilta.

Mielenterveysseura toivoo poliitikkojen muuttavan tänään ehdotusta, jotta myös Suomen Mielenterveysseura voisi osallistua suunnittelukilpailuun alueen tulevaisuudesta.

"Tarvitsemme paikan, jossa voi edistää omaa mielenterveyttään"

Helsingin kaupunki on vuokrannut Lapinlahden sairaalan väliaikaisesti Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolle ja Lapinlahden Lähteelle, jonka taustalla on Suomen Mielenterveysseura.

– Olisimme mielellämme mukana ideakilpailussa, koska mielestämme olemme osoittaneet kolmen vuoden aikana, että meillä on toimiva idea Lapinlahdessa. Lisäksi meillä on kaupunkilaisten tuki, Wahlbeck sanoo ja viittaa 30 000 ihmisen allekirjoittamaan adressiin, jossa toivotaan nykyisenkaltaisen toiminnan jatkumista.

Lapinlahden entisellä mielisairaala-alueella toimii nyt vuokralaisena esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, mielenterveyden ammattilaisia ja taiteilijoita. Laajan remontin pelätään korottavan vuokrat niin kalliiksi, etteivät kansalaisjärjestöt pystyisi enää toimimaan Lapinlahdessa.

– Kaupunki on täynnä kuntokeskuksia, jossa ihmiset hoitavat fyysistä terveyttään. Me tarvitsemme ainakin yhden paikan, jossa ihmiset voivat edistää omaa mielenterveyttään, Wahlbeck toteaa.

Myös täydennysrakentaminen on mahdollista

Lähes kaikki Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset on suojeltu ja kaupunki haluaa niihin jatkossakin "pääosin muuta kuin asumista". Puisto pitää tulevaisuudessakin säilyttää pääosin avoimena julkisena puistona.

– Olemme luovuttaneet 30 000 ihmisen allekirjoittaman adressin lautakunnalle. Toivomme, että lautakunnan päättäjät ymmärtäisivät, että Lapinlahti on kansallisestikin merkittävä alue, joka pitää suojella ja säilyttää mielenterveystyön palveluksessa. Toki tiedämme, että lautakunnassa on tahoja, jotka haluavat alueelle lisää täydennysrakentamista ja alueen myymistä, Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck sanoo.

Kaupungin teettämän selvityksen mukaan Lapinlahden alueen rakennusten välttämättömät korjaukset maksaisivat 7,6–9,7 miljoonaa euroa, ja peruskorjaus huomattavasti enemmän.

Kaupunkiympäristölautakuntaan tulevan ehdotuksen mukaan kilpailu alueen tulevaisuudesta on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa. Kiinteistöjen korjaaminen alkaisi vuonna 2021.

Lue myös:

Lapinlahden sairaala-alueen nykytoiminnan puolesta on kerätty jo 30 000 nimeä 27.11.2018

Helsinki aikoo myydä suojellun Lapinlahden sairaalan – tiukat ehdot: tultava pääosin muuhun kuin asumiskäyttöön 16.11.2018

Helsinki suunnittelee mittavia vuokrankorotuksia Lapinlahteen – kansalaistoimintaa harjoittavat vuokralaiset protestoivat aikeita 26.10.2018

Entinen mielisairaala ilahduttaa nyt kulttuurin ystäviä 25.1.2018

Elävä arkisto: Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen

Keltaliiviliikkeen mielenosoitukset Ranskassa jatkuvat kolmatta viikkoa. Tähän asti protesteissa eri puolilla maata on kuollut neljä ihmistä ja yli 200 on haavoittunut. Pelkästään Pariisissa yli 400 mielenosoittajaa on pidätetty ja yli 300 on yhä poliisin hallussa.

Kokosimme Ranskan mellakoiden viimeisimmät käänteet.

1. Macronin ulostuloa odotetaan yhä

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ollut hiljainen lauantain väkivaltaiseksi äityneiden mellakoiden jälkeen. Presidentin oli määrä matkustaa Serbiaan, mutta Serbian presidentti kertoi maanantaina tiedotusvälineille, että Macron oli pyytänyt siirtämään tapaamista useilla viikoilla.

Argentiinan G20-kokouksesta sunnuntaina palannut Macron piti hätäkokouksen maan turvallisuudesta. Hallitus ei ole vielä sulkenut pois mahdollisuutta julistaa maahan hätätila.

Maanantaina Macron tapasi mellakoita hillinneitä poliiseja. Presidentin hallinnosta kerrotaan, että Macron halusi osoittaa poliiseille tukea "ennennäkemättömän väkivallan päivän" jälkeen.

2. Mielenosoitukset jatkuvat, ensihoitajat ja opiskelijat liittyivät mukaan

Ensihoitajat osoittavat mieltään työolosuhteistaan tukkimalla ambulansseilla sillan, joka johtaa maan kansalliskokouksen eli parlamentin alahuoneen rakennukselle.

Opiskelijat taas vastustavat koulutusuudistuksia. He ovat estäneet pääsyn kymmeniin lukioihin eri puolilla Ranskaa.

Mielenosoituksia on ollut myös Réunionin saarella, joka on Madagaskarin lähellä sijaitseva Ranskan hallintoalue. Saaren protestit ovat olleet erityisen väkivaltaisia viime viikkojen aikana.

3. Oppositio vaatii Macronilta ja pääministeri Philippeltä nopeita toimia

Pääministeri Edouard Philippe tapasi oppositiopuolueiden johtajia maanantaina. Sosialistijohtaja Olivier Faure kehotti pääministeriä luopumaan veronkorotuksista ja palauttamaan omaisuusveron.

Keskustaoikeistopuolueen johtaja Laurent Wauquiez vaati Macronia järjestämään kansanäänestyksen, jotta mellakat loppuisivat.

Macron on kuitenkin vannonut, ettei hän peräänny polttoaineveron korotuksesta, joka myös käynnisti mielenosoitukset isojen kaupunkien ulkopuolella. Maanantaina hallitus kuitenkin antoi ymmärtää, että se harkitsee myöntymistä.

4. Pääministerin piti tavata keltaliivien edustajia tiistaina, edustajat eivät osallistu

Pääministeri Philippen oli tarkoitus tavata keltaliivien edustajia tiistaina rauhoittaakseen tilannetta. Maanantai-illasta keltaliiviliikkeen edustajat kertoivat uutistoimisto AFP:lle, että he eivät osallistu tapaamiseen. Edustajat ovat osa keltaliiviliikkeen maltillista puolta. Edustajat kertoivat syynä olevan turvallisuus: liikkeen radikaalimpi osa on uhannut heitä kostotoimenpiteillä.

Yksi keltaliivien edustajista kertoi AFP:lle aiemmin, että polttoaineverokorotuksen hautaaminen on lähtökohta kaikille neuvotteluille. Kuitenkin osa mielenosoittajista vaatii enemmän, muun muassa korotusta minimipalkkaan ja eläkkeisiin.

5. Mielenosoitukset vaikeuttavat taloutta

Talousjohtajat varoittivat maanantaina levottomuuksien vaikutuksista maan talouteen. Valtiovarainministeri Bruno Le Maire kertoi, että hotellien varaukset ovat vähentyneet 15–20 prosenttia ja ravintoloiden tilausten 20–50 prosenttia mielenosoitusten alkamisen jälkeen.

– Vaikutukset ovat vakavia ja jatkuvia, Le Maire, sanoi.

Lauantain mellakat sijoittuivat vilkkaalle ostosalueelle Champs-Elysées-kadun läheisyydessä. Väkivaltaisuuksien takia kaupungin suurimmat tavaratalot ja 19 metroasemaa olivat suljettuina.

Mielenosoittajat ovat tukkineet myös katuja ja bensa-asemia eri puolilla maata. Kuljetusalan liitot ovat kertoneet tekevänsä 400 miljoonan euron tappiot kahden viime viikon aikana. Monilta bensa-asemilta on loppunut polttoaine protestoijien tekemien sulkujen takia.

Mistä on kyse?

Mielenosoitukset alkoivat polttoaineveron korotuksesta, mutta laajenivat lopulta koskemaan Ranskan korkeita elinkustannuksia ja presidentti Macronin valtaa.

Lauantaina mielenosoitukset äityivät väkivaltaisiksi mellakoiksi. Myös rakennuksia sytytettiin tuleen, autoja ja liikkeitä tuhottiin sekä Ranskan kansallisia muistomerkkejä tärveltiin.

Mielipidemittausten mukaan jopa 70–80 prosenttia ranskalaisista tukee mielenosoittajia, kertoo STT.

Lue lisää:

Toimittajalta: Mikä rauhoittaisi mellakoivat ranskalaiset?

Ranskassa hallitus on kokoontunut hätäkokoukseen mellakoiden takia

Pariisissa yli 200 pidätetty – mielenosoittajat varastaneet poliiseilta rynnäkkökiväärin, yksi rakennus sytytetty tuleen

Keltaliiviset mielenosoittajat ja poliisi ottavat yhteen Pariisissa – kyynelkaasua ilmassa, kymmeniä pidätetty

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa matkailijoita, että tällä hetkellä tuhkarokkoa esiintyy ympäri Eurooppaa ja paljon myös Thaimaassa.

– Eurooppa on aika musta. Tuhkarokkoa on esiintynyt Ranskassa, Italiassa, Romaniassa, Isossa-Britanniassa ja tältä viikolta tietoa on myös Lissabonista. Aasiassa on paljon tuhkarokkoa. Viimeisimmät tiedot Thaimaasta ovat, että siellä on noin 250 tapausta viikoittain. Ne keskittyvät Bangkokiin, mutta myös Chiang Maihin ja muihin turistikohteisiin, Nohynek kertoo Ylen aamu-tv:ssä.

Viime viikolla Luodosta löytynyt tuhkarokkotapaus tuli Suomeen lähi-idästä. Nohynek sanoo, että vaikka eurooppalaisissa maissa rokoteohjelmat ovat hyvät, ihmiset eivät välttämättä ota rokotteita. Syitä rokotteiden ottamatta jättämiselle on monia. Tällaisia ovat esimerkiksi huhut ja valeuutiset.

– Isossa-Britanniassa oltiin huolissaan, että tuhkarokkorokote aiheuttaa autismia. Sehän osoittautui valeuutiseksi, mutta sellainen harha elää pitkään.

Myös muita huhuja on Nohynekin mukaan pyörinyt rokotteiden ympärillä. Lisäksi on ajateltu, että lapsi tarvitsee tautia omaan kasvuunsa ja kehitykseensä.

Jo puolivuotiaalle voidaan antaa rokote

Matkustaminen ilman tuhkarokkorokotetta on Nohynekin mukaan riski, koska tuhkarokko tarttuu helposti. Suomessa tuhkarokkorokote annetaan ensimmäisen kerran 12 kuukauden iässä, mutta jos on lähdössä pienen vauvan kanssa matkalle, niin rokotteen voi saada jo kuuden kuukauden ikäisenä. Siinä tapauksessa on kuitenkin syytä ottaa rokote uudestaan 12 kuukauden ikäisenä. Alle puolivuotiasta suojaavat Nohynekin mukaan äidin vasta-aineet, eikä niin pienille lapsille suositella tuhkarokkorokotetta.

Mikäli ei muista omaa rokotushistoriaansa eikä löydä rokotuskorttia, niin voi käydä ottamassa uuden rokotteen. Siitä ei ole Nohynekin mukaan haittaa.

– Jos olet sairastanut luonnontaudin, niin saat elinikäisen suojan. Jos otat siihen rokotteen, niin vasta-aineet hyökkäävät sen rokotteen kimppuun eikä oikeastaan mitään tapahdu. Jos on vaillinainen suoja, niin tämä yksi annos antaa riittävän suojan. Jos ei ole mitään tietoa rokotteista tuhkarokon osalta, niin silloin annetaan yksi rokoteannos nyt ja toinen 2–3 vuoden päästä.

Tuhkarokkotapauksia tulee jatkossakin

Viimeviikkoinen Luodon tuhkarokkotapaus ilmeni hyvin alhaisen rokotekattavuuden alueella. Luodossa se on vain 75 prosenttia. Nohynek uskoo, että alhainen prosentti johtaa myös uusiin tapauksiin.

– Viikonloppuun mennessä nähdään, onko tartuntaketjut saatu pysäytettyä. Mutta koska meillä on alhaisia rokotekattavuuksia muuallakin Suomessa, niin voidaan varautua siihen, että tällaisia tulee jatkossakin, Nohynek sanoo.

Vaikka rokottamatta jättäminen on ylilääkärin mukaan aina riski, Nohynek ei kuitenkaan usko rokotepakkoon.

– Suomalainen haluaa yleensä itse päättää. Pakkoa parempiakin keinoja on olemassa.

Lue myös:

Tuhkarokolle altistuneista valtaosa tavoitettu, rokotukset aloitetaan myös kouluissa (3.12.2018)

Perhe- ja peruspalveluministeri tyrmää rokotepakon Suomessa: "Pakko on ajatuksena aika vieras käsite" (3.12.2018)

Opetusministeri Grahn-Laasonen esittää selvitystä: Rokottaminen lapsilisän ehdoksi (2.12.2018)

4 kysymystä suomalaisten rokotussuojasta (30.11.2018)

Kymmeniä lapsia kuollut tuhkarokkoon Romaniassa – vanhemmat uskovat verkossa leviäviä kauhutarinoita rokotteista (19.4.2018)

Saksa vaatii päiväkoteja ilmiantamaan lapsensa rokottamatta jättäneet – rangaistuksena sakot (26.5.2017)

Italiassa puhkesi tuhkarokkoepidemia (20.4.2017)

WHO varoittaa tuhkarokon lisääntymisestä Euroopassa – rokottaminen vähentynyt (28.3.2017)

Perjantaina kuollutta Yhdysvaltain entistä presidenttiä George H. W. Bushia on kunnioitettu Washingtonissa Capitol-kukkulalla.

Yhdysvaltain lippuun kääritty Bushin arkku kuljetettiin kongressirakennukseen ennen hautajaisia.

Poliittinen eliitti, arvovieraat, perheenjäsenet ja ystävät ottivat arkun vastaan ja osoittivat kunnioitustaan edesmenneelle presidentille. Paikalla olivat muun muassa Bushin pojat, entinen presidentti George W. Bush ja Neil Bush.

Myöhemmin presidentti Donald Trump ja hänen vaimonsa Melania kävivät osoittamassa kunnioitustaan. Trumpin ja Bushien välit ovat olleet viileät.

Bushin arkku on esillä Washingtonissa ja yleisö voi käydä hyvästelemässä hänet ennen keskiviikkona järjestettäviä valtiollisia hautajaisia. Bush haudataan torstaina Texasissa vaimonsa Barbaran viereen.

George H. W. Bush oli Yhdysvaltain presidenttinä vuosina 1989–1993. Hän oli järjestyksessä Yhdysvaltain 41. presidentti.

Lisää aiheesta:

Tällainen oli Yhdysvaltain entinen presidentti George H.W. Bush: Herrasmies, joka kohteli kaikkia ihmisiä samalla tavalla

Oulun poliisilla on useita epäiltyjä lisää liittyen alle 15-vuotiaan tytön epäiltyyn törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen.

Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltynä kyseisistä rikoksista.

Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisilla on kuitenkin tapaukseen liittyen lisää epäiltyjä, joita tullaan lähipäivinä kuulustelemaan. Myös nämä epäillyt ovat 20–30-vuotiaita Oulun alueella asuvia ulkomaalaistaustaisia miehiä. Poliisin mukaan miehet ovat keskenään tuttuja.

Epäilty uhri on valtaväestöön kuuluva kantasuomalainen alaikäinen tyttö. Poliisi ei kerro, mistä miehet tuntevat tytön.

Epäillyt seksuaalirikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet useiden kuukausien aikana useissa yksityisasunnoissa. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä.

Lue lisää: Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, joka koski Sanna Ylinamman valitsemista Kittilän vs. kunnanjohtajaksi.

Kittilän kunnanvaltuusto valitsi viime joulukuussa Ylinamman vs. kunnanjohtajaksi. Virkasuhde alkoi tammikuun alussa ja kestää kuluvan vuoden loppuun asti.

Virkaa haki myös Harri Mattila Kauhavalta. Hän jäi varalle ja valitti valtuuston päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän piti itseään Ylinampaa ansioituneempana ja valtuuston päätöstä lainvastaisena. Mattila vetosi valituksessaan myös muun muassa siihen, että virkarikoksista syytetyt päättäjät olivat valitsemassa Ylinampaa ja Ylinampa oli epäiltynä virkarikoksista.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti kuitenkin hylätä Mattilan valituksen. Hallinto-oikeus totesi, että se ei voi vs. kunnanjohtajan valinnasta tehdyn valitusasian yhteydessä tutkia sitä, olisiko kunnan tullut pidättää valituksessa mainitut luottamushenkilöt luottamustoimintaan. Hallinto-oikeuden mukaan kunnanjohtajan valinta ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole lain vastainen.

Hallinto-oikeus totesi myös, että Ylinamman esteellisyys joihinkin virkaan kuuluviin tehtäviin ei estä hänen ottamista kyseessä olleeseen virkasuhteeseen.

Hallinto-oikeus äänesti

Hallinto-oikeus totesi Mattilan olleen Ylinampaa ansioituneempi virkaan, mutta piti Ylinamman etuna hänen oikeustieteellistä koulutustaan ja varatuomarin pätevyyttä Kittilän kunnan poikkeuksellisen vaikeassa hallinnollisessa tilanteessa. Tästä Kittilän kunnanhallitus antoi lausunnon hallinto-oikeudelle.

Ylinampa työskenteli Kittilän vs. hallintojohtajana ennen valintaansa vs. kunnanjohtajaksi. Kunnanhallituksen mukaan kunnan tilanteessa ei enää voitu ottaa tehtävään uutta henkilöä, kun valtiovarainministeriö oli asettamassa selvitysryhmän Kittilään.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ei ollut yksimielinen vaan päätti asiasta äänin 2-1. Yksi hallinto-oikeuden jäsen olisi kumonnut valtuuston päätöksen muun muassa siksi, että se syrji ansioituneempaa hakijaa eli Mattilaa.

Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Sanna Ylinamman pesti vs. kunnanjohtajana on loppusuoralla. Ensi vuoden alussa hän siirtyy Kittilän hallintojohtajan virkaan.

Ennen Ylinampaa Kittilän kunnanjohtajan tehtävissä oli Timo Kurula. Viime viikolla kerroimme, kuinka Timo Kurulan valinnasta tehtry valitus Kittilän vt. kunnanjohtajaksi meni nurin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Kurula oli määräaikaisena vt. kunnanjohtajana viime vuonna.

KORJATTU: Viimeisessä kappaleessa väitettiin virheellisesti että Kurulan valinta olisi mennyt nurin, kun oikeasti valinnasta tehty valitus meni nurin.

Jotkin poromiehet kokevat jääneensä ilman omaa ääntään riistavahinkolain uudistuksen lausuntokierroksella. Laki annettiin eduskunnalle käsiteltäväksi 30. marraskuuta.

Lain muuttamisen tarkoituksena on jakaa rajalliset porovahinkokorvaukset yhä tasaisemmin eri paliskuntien kesken. Samalla korvauksia pienennettäisiin ainakin yhdeltätoista Lapin, Kuusamon ja Kainuun paliskunnalta.

Paatsjoen paliskunta Koillis-Lapissa on yksi näistä

– Nämä riviporomiehet eivät ole päässeet vaikuttamaan tähän lakiesitykseen mitenkään, poroisäntä Petri Hänninen sanoo.

Vielä viime vuoden petovahingoista on maksettu korvauksia niin sanotun Lex Hallan mukaan. Siinä määritellään, että korvaus on normaalia suurempi, jos porovahinkoja on yli kolme prosenttia paliskunnan bruttoporomäärästä.

Lainuudistus on poistamassa tämän erityisoikeuden ja se koskisi jo vuoden 2018 korvauksia.

Vasahävikkikorvaukseen tarvitaan muutos

Esimerkiksi koko poronhoitoalueen kattava Paliskuntain yhdistys on ottanut kannan, että paliskuntien erilaisista petovahinkojen korvausperusteista pitää luopua.

Toiminnanjohtaja Anne Ollilla näkee, ettei yhdistyksen sisällä ole merkittäviä ristiriitoja asiassa. Petojen tehokkaammalla karsinnalla saataisiin kymmenen miljoonaa euroa riittämään kaikille.

Tosin eduskunnalta toivottaisiin vielä korjattavaa riistavahinkolain muutosesitykseen, Anne Ollila sanoo.

– Esimerkiksi vasahävikkikorvaukseen liittyvät asiat vaativat korjausta. Se on akuutein.

Yksi peruste laajojen korvausten poistamishaluun on niihin liittyvä väärinkäytösten vaara.

Riistavahinkolain uudistuksessa myös porovahingon todistaminen tiukentuu. Jatkossa pedon vahingoittamasta porosta halutaan todiste valokuvan avulla. Paliskuntain yhdistyksestä toivotaan, että lain tulkintaan tulisi kuitenkin joustovaraa.

Yritimme soittaa juttua varten seitsemälle poroisännälle ympäri Lappia. Kaksi heistä vastasi soittopyyntöön, mutta toinen ei halunnut kommentoida asiaa, koska ei vielä tiennyt uudistuksesta tarpeeksi.

Poliisi tutkii Satakunnan Eurajoella sijaitsevassa Luvian yhtenäiskoulussa sattunutta epäiltyä ampuma-aserikosta.

Poliisi sai viime tiistaina tiedon, että Luvian yhtenäiskoulussa oli oppilas, jonka repusta oli löytynyt tyhjä pistoolinkotelo ja patruunoita. Poliisi lähti koululle ja tarkasti oppilaan. Hänen hallustaan ei löytynyt asetta, ja oppilas kiisti aseen hallussapidon.

Jatkotutkimuksissa selvisi, että oppilas oli tuonut kotelossa pienaseen kouluun jo edellisenä päivänä eli maanantaina. Hän oli esitellyt käsiasetta kavereilleen. Oppilas oli luovuttanut aseen koulutuntien jälkeen tuntemalleen aikuiselle.

Ei tarkoitus uhata

Poika oli saanut aseen ottamalla sen luvatta tuttavansa luota maanantaina. Tuttavalla on aselupa. Poliisin mukaan virkavalta löysi aseen tuttavan luota.

Poliisi kertoo, että tämän hetken tiedon mukaan pojan tarkoituksena ei ollut uhata aseella ketään. Asiaa tutkitaan kuitenkin ampuma-aserikoksena.

Poliisi korostaa, että toimintakuntoinen ase alaikäisen hallussa kouluympäristössä on erittäin vaarallinen esine, vaikka tarkoituksena ei olisi vahingoittaa ketään.

Vasta syyskuussa käyttöönotettu autoverotaulukko muuttuu nyt pikavauhdilla.

Hallituksen esitys muuttaa verotuksen perusteella olevaa päästömittaustasoa niin, että vuositasolla autoveron tuotosta leikkautuu noin 90 miljoonaa euroa. Tuo summa veroa olisi kertynyt enemmän, jos syyskuinen muutos olisi jätetty korjaamatta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo twiitissään hallituksen esityksestä.

– Kyllä tämä hyvää tarkoittaa. Kun syyskuun alussa tuli koko Euroopassa voimaan tämä uusi päästömittaustapa, niin se nosti autojen päästömittausten tuloksia ja sitä myötä korotti myös autoveroa. Nyt tämä sitten neutralisoi sen vaikutuksen, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Kallion mukaan Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa muutos tehtiin.

Käytännössä hiilidioksidipäästöön perustuva autoveron taso pysyy nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin se oli ennen syyskyyn alun muutosta. Tuossa välissä uusi WLTP-päästömittaustapa rokotti erityisesti keski- ja suuripäästöisten autojen verotusta. Tämä laittoi suomalaiset ostamaan esimerkiksi suuret autot käytettyinä ulkomailta.

Uusi taulukko otettiin käyttöön VTT:n tutkimien todellisten mittausarvojen perusteella.

Autoalalla ollaan hyvin tyytyväisiä hallituksen pikapäätökseen

Toimitusjohtaja Tero Kallio on hyvin tyytyväinen hallituksen päätökseen.

Hän laskee, että yhden keskihintaisen ja keskipäästöisen auton kohdalla nyt käyttöön otettava taulukko tarkoittaa tavalliselle autonostajalle vajaan tuhannen euron säästöä euroa. Samalla hän odottaa autokauppaan selvää piristysruisketta.

– Kyllä minä uskon näin. Epätietoisuus häipyy ja päästään tekemään normaalia autokauppaa ja kuluttajat varmasti palaavat ennustetulla volyymilla autokaupan pariin.

Veron neutralisoinnin lisäksi Kallio kehuu hallituksen pikapäätöstä muuttaa mittaustapaa.

– Tämä toteutustapa oli erinomainen. Suoraan oppikirjasta. Yön yli ja yllättäen. Niin, että sitä odottelua ja markkinahäiriötä ei tule.

Uusia verotasoja sovelletaan uusien autojen verotuksessa jo tänään 3. joulukuuta alkaen. Lakiesitys asiasta lähtee eduskunnalle keskiviikkona 5. joulukuuta. Tässä välissä autonsa ostaneet eivät saa kompensaatiota.

Seuraava autoveron alennuspäivä onkin sitten jo vuodenvaihteessa, kun hallitus päätti ohjelmansa mukaisesti toteuttaa autoveroon vielä yhden alennuksen. Se leikkaa autoverosta laskennallisesti noin 50 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Uusi pakokaasumittaus laittaa autojen markkinat uusjakoon: Joka merkillä voittajia ja häviäjiä

Autojen hiilidioksidipäästöt lasketaan pian toisin kuin ennen: hinnat voivat muuttua ja toimitusajat venyä

Autokauppa käy nyt kuumana – Ota huomioon ainakin nämä vinkit miettiessäsi ostopäätöstä

Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman ei tavannutkaan Algerian vierailullaan presidentti Abdelaziz Bouteflikaa, koska hän perui tapaamisen vedoten terveysongelmiinsa. Algerian presidentti sai aivohalvauksen vuonna 2013 ja sen jälkeen hänen terveytensä on ollut hauras.

Algerian matkallaan Saudi-Arabian kruununprinssi tapasi kuitenkin maan pääministeri Ahmed Ouyahin.

– Vierailu keskittyy Algerian ja Saudi-Arabian kumppanuus- ja investointiprojekteihin, Bouteflika totesi sunnuntai-iltana.

Algerian akateemiset ja poliittiset piirit ovat kritisoineet kruununprinssin vierailua. Uutistoimisto AFP:lle antamassaan lausunnossaan 17 algerialaista intellektuellia, toimittajaa ja tutkijaa totesivat, että maailma on varma, kuka määräsi kauhean rikoksen toimittaja Jamal Khashoggia vastaan.

Vierailu pidettiin suurelta osin pois julkisuudesta.

Kruununprinssi Mohammed bin Salman lensi maanantaina pois Algeriasta ilmoittamatta seuraavan matkansa määränpäätä.

Lue myös:

Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman saapui Algeriaan – Vierailun aikana neuvotellaan yhteistyöstä öljy- ja petrokemian toimialoilla

Kylmä vastaanotto – Argentiina pohtii syytteiden nostamista Saudi-Arabian kruununprinssiä vastaan tämän saapuessa G20-huippukokoukseen

Helsingin Kruununhaassa, Pitkänsillan kupeessa seisoo jyhkeä rakennus, joka on arkkitehti Einar Flinkenbergin taidonnäyte vuodelta 1927.

Talo täytti viime vuonna 90 ja Suomi puolestaan täydet sata vuotta, jolloin taloyhtiössä päätettiin tehdä jotain juhlavaa. Valmistelu- ja pohjatyö tosin aloitettiin jo puolitoista vuotta aiemmin.

– Ollaan tykätty tehdä joulujuttuja tässä talossa jo aiemmin, mutta silloin oli hyvä syy tehdä vähän jotain erilaista, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sanna-Katri Rautava.

Idea jouluvalaistuksesta esiteltiin yhtiökokouksessa ja keskustelua jatkettiin myös sen jälkeen. Näin haluttiin varmistaa, että asukkaat sitoutuisivat ja hyväksyisivät projektin, joka oli melko suuri.

Talossa oli aiempina vuosina käyty läpi muutamia remontteja, jotka olivat ajoittain koetelleet asukkaiden kärsivällisyyttä, joten yhteistuumin päätettiin panostaa viihtyvyyteen valojen muodossa.

– Valoa kaivataan, kun kaikki valo tuntuu imeytyvän jonnekin täällä Helsingissä. Paljon ollaan saatu palautetta ihmisiltä, varsinkin pimeän marraskuun aikana, jolloin tuli viestejä, puheluita ja talostamme otettuja valokuvia melko runsaasti, Rautava toteaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole vain jouluvaloista, vaan myös juhlavaloista, joista osa jätetään paikoilleen myös joulun ja talven jälkeen.

Arkkitehti Flinkenbergin suunnittelemaan historialliseen rakennukseen ei haluttu mitä tahansa värikkäitä vilkkuvaloja, vaan asiaan paneuduttiin tosissaan. Apuna käytettiin ammattisuunnittelijoita ja myös asukkaiden joukosta löytyi asiantuntemusta.

Nykyisen led-valotekniikan ansiosta sähkönkulutus pysyy aisoissa ja myös valojen toimintavarmuus on korkeaa luokkaa.

Lopputulos on siinä määrin näyttävä, että myös muut taloyhtiöt ovat ilmaisseet kiinnostusta samankaltaisiin valoratkaisuihin. Rautava toivottaa kaikki helsinkiläiset mukaan valotalkoisiin.

– Olen iloinen, jos muut taloyhtiöt lähtevät tähän mukaan ja olisi hienoa, jos Helsingin kaupunki kannustaisi taloyhtiöitä tällaiseen.

Onko sinunkin taloyhtiössäsi komeat jouluvalot? Lähetä kuva osoitteeseen helsinki@yle.fi. Yle saattaa käyttää saapuneita kuvia jatkojutussa.

Marraskuun lopun Black Friday -alennusmyyntipäivästä on tullut lähtölaukaus loppuvuoden pakettisesongille.

Viime viikolla pelkästään Posti jakoi lähes 1,3 miljoonaa pakettia. Se on eniten koko Postin historiassa. Ennätyksen odotetaan kuitenkin rikkoutuvan vielä tämän vuoden puolella: viime vuonna vilkkain pakettiviikko osui joulun alle ja näin uskotaan käyvän myös tänä vuonna.

Myös Matkahuollolle marras–joulukuu on vuoden vilkkainta aikaa. Runsaassa kuukaudessa yhtiö kuljettaa noin kolmanneksen koko vuoden paketeista.

Konteista ratkaisu täyttyviin pakettiautomaatteihin

Miljoonien pakettien toimittaminen panee kuljetusketjun tiukille. Ruuhkien välttämiseksi sekä Posti että Matkahuolto ovat tehostaneet kuljetuksia ja lisänneet noutopisteiden määrää. Molemmat yhtiöt ovat esimerkiksi avanneet vuoden aikana uusia pakettiautomaatteja.

Joulusesongin aikana pakettiautomaatit täyttyvät kuitenkin nopeasti, ja lähetyksiä joudutaan ohjaamaan muihin noutopisteisiin. Posti kokeilee tänä vuonna tilan puutteeseen uudenlaista konttiratkaisua.

Muun muassa Joensuussa ja Sipoossa huoltoaseman pihalle on tuotu liikuteltava kontti, jonka sisältä löytyy postin pakettiautomaatti.

– Konttiin ohjataan paketteja, jotka eivät ole mahtuneet alueen pakettiautomaattiin. Mikäli kontti osoittautuu toimivaksi, niitä lisätään varmasti, Postin pakettivastaava Peter Staven lupaa.

Kontti tuo lisää tilaa, mutta kaikkia ongelmia se ei ratkaise.

– Verkkokaupasta voi ostaa vaikka joulukuusen tai taulutelevision. Osa verkkokaupoista estää isojen lähetysten ohjaamisen automaattiin, mutta silloin tällöin tulee vastaan tilanteita, ettei paketti mahdu automaatin lokeroon, Staven kertoo.

Tällöin paketti ohjataan joko postiin tai joulun ajaksi avattuun väliaikaiseen noutopisteeseen.

Väliaikaisia noutopisteitä kirjakaupoista rautakauppoihin

Kaikkiaan Postilla on noin 110 väliaikaista noutopistettä. Muun muassa useat rautakaupat ja erikoisliikkeet auttavat pakettien välittämisessä vastaanottajille.

Joensuun Utrassa käsityöpuotia pyörittävä Tarja Kähkönen hoitaa nyt ensimmäistä kertaa yhtä Postin väliaikaisista noutopisteistä.

– Saan työstä pienen korvauksen, mutta minulle ensimmäinen ja tärkein hyöty on, että ihmiset tulevat käymään ja tutustumaan. Vaikka vain sen paketin hakemisen verran, Kähkönen toteaa.

Kähkösen puoti on auki vain muutaman tunnin iltaisin, mutta Postille se sopi. Paketeille on pitänyt rakentaa puotiin lisähyllyjä, mutta ainakin toistaiseksi tila on riittänyt.

– Etukäteen ei tiedä, monta pakettia minäkin päivänä tulee. Mutta puoliso on ollut apuna ja kaikki palvellaan, Kähkönen sanoo.

Postin arvion mukaan pakettilähetyksiä riittää jaettavaksi aina aattoon asti.

Arktisen merijään sulaminen uhkaa Kanadan merialueella eläviä jääkarhuja, toteaa Kanadan uhanalaisten villieläinten tilaa käsittelevän komitean (Cosewic) puheenjohtaja Graham Forbes.

– On selvää, että meidän on pidettävä silmällä tätä lajia. Tätä aluetta uhkaa merkittävä muutos, jos jääkarhuja ei ole tällä tulevaisuudessa.

Puheenjohtaja Forbesin mukaan jääkarhut käyttävät merijäätä samalla tavalla hyödykseen kuin tavalliset kalastajat, saalistaessaan ruokaa.

Ennusteet arktisen merialueen jäävapaista kesäajoista aiheuttavat paljon vaikeuksia jääkarhuille. Saaliin metsästäminen tulee jääkarhuille silloin paljon haasteellisemmaksi.

Inuiitit ovat kuitenkin optimistisempia ja he uskovat, että jääkarhut sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin.

Kanadan uhanalaisten villieläinten tilaa käsittelevän komitean viimeisimmässä arvioinnissa otettiin mukaan sekä tieteellinen arviointi että inuiittiosaaminen.

Kanadan alueella elää kaksi kolmasosaa maailman jääkarhuista.

Arvioiden mukaan Kanadassa eli vuonna 2011 yli 15 500 jääkarhun populaatio.

Keskiamerikkalainen Honduras on viime aikoina joutunut huomion keskipisteeksi Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle Tijuanaan saapuneen siirtolaiskaravaanin takia.

Karavaani lähti liikkeelle Hondurasista San Pedro Sulan kaupungista, joka kärsii väkivallan ja köyhyyden kierteestä.

Honduras on vajaan yhdeksän miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa ja yksi läntisen pallonpuoliskon köyhimmistä maista. Banaaneita ja kahvia tuottavan kehitysmaan asukkaista lähes kaksi kolmasosaa elää köyhyysrajan alapuolella.

Honduras on tullut surullisenkuuluisaksi etenkin korkeista murhaluvuistaan, jotka ovat sotatilassa olevien maiden tasolla. Hondurasissa tehtiin 58 murhaa 100 000 asukasta kohti vuonna 2016, tilastojen mukaan enemmän kuin esimerkiksi Irakissa.

Fransisca Sisalvesin aviomiehen kohtalo on esimerkki Hondurasille tyypillisestä väkivallasta.

Paikallisen jengin asemiehet murhasivat Sisalvesin miehen heinäkuussa taksimatkalla San Pedro Sulassa. Kun mies ammuttiin taksiin, verta roiskui heidän nelivuotiaan tyttärensä nilkoille.

Sisalves ei ymmärrä, miksi hänen puolisonsa joutui jengin vihan kohteeksi.

– En tiedä, miksi hänet ammuttiin. Miten? En tiedä, uutistoimisto Reutersin haastattelema Sisalves sanoi.

Jengiväkivalta sai alkunsa karkotuksista

Keskustelu keskiamerikkalaisista siirtolaisista käy vilkkaana Yhdysvalloissa, mutta siellä piilevät myös väkivallan juuret.

Hondurasilaisia siirtolaisia oli mukana jengeissä, jotka osallistuivat poliisin vastaisiin mellakoihin 1990-luvulla Los Angelesin lähiöissä, muistuttaa kansainvälisen pakolaislainsäädännön tutkimuskeskusta johtava Lontoon yliopiston professori David Cantor.

Mellakoitsijat kuuluivat pääosin latino- ja afroamerikkalaisiin vähemmistöihin.

Väkivallaksi ja ryöstelyksi äityneiden mellakoiden seurauksena Kaliforniasta karkotettiin kymmeniä tuhansia siirtolaisia Latinalaisen Amerikan maihin.

Monilla karkotetuilla jenginuorilla ei ollut perhesiteitä Hondurasiin. Sen sijaan he löysivät suurista kaupungeista Tegucigalpasta ja San Pedro Sulasta samantapaisia jengejä kuin Etelä-Kaliforniasta.

– Karkotetut jengiläiset juurtuivat näiden kaupunkien katujengeihin, jotka olivat silloin vielä pieniä ja melko rauhanomaisia, Cantor kertoo Ylelle puhelimitse.

Hondurasin pääkaupungin Tegucigalpan ja toiseksi suurimman kaupungin San Pedro Sulan lähiöitä pitävät nykyään tiukassa otteessaan samat La Mara Salvatrucha ja Barrio 18 -rikollisjengit, jotka perustettiin 1990-luvulla Kaliforniassa.

Kansainvälistä mafiaa muistuttavat jengit toimivat myös muualla Keski-Amerikassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Prostituutiota ja raiskauksia lähiöissä

Cantorin mukaan Hondurasin suurten kaupunkien laitamilla on paljon äärimmäistä köyhyyttä ja näköalattomuutta. Rikollisjengit tarjoavat rikkonaisesta perhetaustasta tuleville nuorille houkuttelevan identiteetin.

– Jengit hallitsevat yleensä muutamia katuja tai kortteleita. Ne pyrkivät hallitsemaan prostituutiota ja huumekauppaa alueellaan, Cantor toteaa.

Lähiöissä naiset joutuvat usein seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Myös keskiluokkaa uhkaillaan, sillä jengit kiristävät perheitä ja yrityksiä rahan takia.

2010-luvulla pahentunut jengiväkivalta ja sen lieveilmiöt ovat tärkeimpiä syitä sille, että hondurasilaiset pakenevat joukoittain pohjoiseen.

Yhdysvaltoihin ja Kanadaan vetävät kuitenkin myös perhesyyt. Yhdysvalloissa on jo ennestään vajaan miljoonan hondurasilaisen yhteisö.

Maaseudun hondurasilaisia ajaa pakoon huumeiden salakuljetukseen liittyvä väkivalta.

Hondurasin raja-alueista ja Karibianmeren rannikosta on tullut 20:n viime vuoden aikana tärkeä kokaiinin kauttakulkureitti Kolumbiasta Yhdysvaltoihin.

Kokaiinia salakuljettavat pääasiassa huumekauppaan erikoistuneet verkostot, eivät katujengit. Viime vuosina tilanne on kuitenkin alkanut muuttua.

– Katujengit, kuten Mara Salvatrucha, ovat sotkeutuneet kokaiinibisnekseen etenkin San Pedro Sulassa. Jengit kiristävät salakuljettajia Hondurasin rannikkoa pitkin kulkevilla välitysreiteillä, professori David Cantor sanoo.

Turvakaupungit eivät toteutuneet

Hondurasin valtio on saanut viime vuosina vähennettyä murhia muun muassa vankila- ja poliisiuudistuksella ja lisäämällä turvallisuusjoukkojen rahoitusta.

Hallitus on suunnitellut jopa rakennuttavansa kokonaisia uusia kaupunkeja, joihin ihmiset voisivat muuttaa jengejä pakoon ja perustaa yritystoimintaa. Korruptoituneessa Hondurasissa suunnitelmat eivät ole kuitenkaan toteutuneet.

Vaikka murhaluvut on saatu viime vuosina laskuun, todennäköisyys joutua tapetuksi on Hondurasissa yhä erittäin korkea. Kansainväliset avustusjärjestöt käyttävät liikkuessaan samanlaisia turvatoimia kuin sota-alueilla.

– Viisi vuotta sitten murhaluvut olivat erittäin korkeat, ja nyt ne ovat "vain" korkeat, Cantor naurahtaa.

Uusia siirtolaiskaravaaneja on jo muodostumassa Hondurasissa ja naapurivaltioissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan pienessä El Salvadorissa sadat ihmiset suunnittelevat parhaillaan sosiaalisessa mediassa uutta karavaania kohti Yhdysvaltoja.

Lisää aiheesta:

Meksiko ja Yhdysvallat kiistelevät kyynelkaasun käytöstä siirtolaisia vastaan – Trump puolusti kaasua "turvallisena"

"Yleensä tyttäreni on vilkas, mutta nyt hän vain istuu hiljaa" – siirtolaiskaravaanin lapset ovat ahdistuneita ja sairaita

Hondurasin oppositio ei luovuta: Joukkomarssi vaati presidentin vaihtamista

2015: Panamericana – lähde Mika Mäkeläisen mukaan vaaralliselle matkalle halki Keski-Amerikan

Aiheesta muualla:

Suomen Kuvalehti: Los Angelesissa syntyi kaksi väkivaltaista maahanmuuttajien jengiä – Nyt ne levittävät kauhua Keski-Amerikassa

Fortune: I Live in Honduras, Where People Are in Constant Fear of Being Murdered. It’s No Wonder They Join Caravans

Guardian: 'Tijuana first!': protests grow against migrant caravan in Mexico

Vaalimaalla sijaitsevan Zsar Outlet Villagen avajaisviikonloppu sujui toimitusjohtaja Sami Vainiomäen mukaan yli odotusten. Torstaina avautuneessa ostoskylässä kävi neljän ensimmäisen päivän aikana 15 000–20 000 asiakasta.

Toimitusjohtajan odotukset ylittyivät, sillä alunperin asiakkaita odotettiin olevan avajaisviikonloppuna noin 15 000. Joihinkin liikkeisiin muodostui jopa jonoja.

– Muotibrändeiltä tulleiden viestien perusteella myyntiluvut olivat todella hyviä ja asiakasmäärät kiitettäviä, suorastaan erinomaisia, kertoo Vainiomäki.

Tänä vuonna auki vielä pari liikettä ja ravintolaa

Zsarissa aloitti torstaina 22 luksusmuotiin keskittyvää liikettä. Kauppoja pitäisi olla lopulta noin 60. Osa liikkeistä avataan lähiviikkoina ja osa vasta keväällä. Kaikkiin myymälöihin ei ole vielä saatu hankittua työntekijöitä.

Tämän vuoden puolella Zsarissa pitäisi avautua vielä pari muotiliikettä ja kolme ravintolaa. Toistaiseksi toiminnassa on vain yksi kahvila.

Vaalimaan ostoskylä jäljittelee pientä kaupunkia. Neliöitä on Zsarissa nyt 12 000. Esimerkiksi Suomen suurimmassa kauppakeskuksessa Sellossa Espoossa on vuokrattavaa liiketilaa 97 900 neliötä.

Kauppakeskushankkeen mahdollisen toisen vaiheen myötä liikkeitä on suunniteltu olevan 110 ja neliömäärä kasvaa 20 000:een.

Vaalimaan raja-aseman kylkeen rakennettu Zsar on Suomen ensimmäinen luksusmuotiin keskittynyt outlet-ostoskylä.

Arkkitehti-lehden entinen päätoimittaja Jorma Mukala on tyytyväinen.

Helsinkiin on valmistunut lyhyen ajan sisällä kaksi rakennusta, keskustakirjasto Oodi ja taidemuseo Amos Rex, jotka kertovat siitä, että Suomessa on taitavia tekijöitä.

– Molemmat on erittäin hyvin suunniteltu ja toteutettu, Mukala sanoo.

Oodi päättää hänen mukaansa hienosti Töölönlahden kulttuurirakennusten ringin, joka alkoi Alvar Aallon suunnittelemasta Finlandia-talosta. Se valmistui 1970-luvun alussa.

– Oodi on ikään kuin viimeinen pala siihen suunnitelmaan, Mukala toteaa.

Hän iloitsee siitä, että suomalainen kirjastolaitos on saanut oman merkkirakennuksensa muiden instituutioiden joukkoon. Finlandia-talon jälkeen alueelle ovat nousseet oopperatalo, nykytaiteen museo Kiasma sekä Musiikkitalo.

– Ne kaikki ovat olleet merkkitapauksia suomalaisen kulttuurin kannalta, Mukala toteaa.

Oodista näkee suoraan eduskuntatalolle, ja päinvastoin. Uusi keskustakirjasto on 1930-luvun alussa valmistuneen eduskuntatalon vastapari.

Mukala näkee Oodin symbolina kaupunkien merkityksen kasvulle yhteiskunnassa.

– Helsinki on kuin valtio valtiossa. Enää ei voi sivuuttaa sitä, mitä Helsingissä sanotaan.

Samalla tavalla 1990-luvun lopulla valmistunut, Oodin vieressä seisova Sanomatalo muistuttaa Mukalan mukaan ajasta, jolloin sanomalehdet olivat voimissaan.

“Oodi ei viittaa tulevaisuuteen”

Vaikka sekä Oodista että Amos Rexistä on puhuttu tulevaisuuden kirjastona ja taidemuseona, ne eivät Mukalan mukaan viittaa "yllättävästi tai jännästi" tulevaisuuden arkkitehtuuriin. Sitä määrittää todennäköisesti ilmastonmuutos.

– Se tarkoittaa jatkossa ehkä yksinkertaisempaa arkkitehtuuria, Mukala sanoo.

Hän näkee Oodissa 2000-luvun vau-arkkitehtuurin viimeisen vaiheen, jota ennakoi 1990-luvun lopulla valmistunut Kiasma.

Hän epäilee, että Oodin, Amos Rexin, Kampin kappelin ja esimerkiksi Helsingin yliopiston uuden kirjaston (Kaisa-talo) kaltaisten kohteiden veistokselliset ja plastiset muodot saattavat olla pian historiaa.

– Minulla on sellainen tuntu, että tämä vaihe alkaa olla arkkitehtuurissa ohi.

Suomalaisesta 2000-luvun nykyarkkitehtuurista kirjaa valmisteleva Mukala iloitsee siitä, että Oodi on venytetty hienosti sen takana olevan toimistotalon eteen, jotta “toimistotaloa ei tarvitse tuijotella”.

Arkkitehti-lehden entinen päätoimittaja muistuttaa, ettei suomalainen arkkitehtuuri ole koskaan ollut suunnannäyttäjä maailmalla. Päinvastoin, virtaukset ovat rantautuneet tänne viiveellä.

“Opiskelijat suunnittelevat taas laatikoita”

Tulevaisuuden arkkitehteja Aalto-yliopistossa opettava rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho pitää Oodia ilmaisuvoimaisena rakennuksena.

Hänen mielestään se pelastaa koko Töölönlahden ympäristön.

– Se tuo sinne sen päivittäisen ihmisvirran, Sanaksenaho toteaa.

Hän pitää rakennuksen veistoksellisuudesta, joka sopii professorin mukaan erityisen hyvin Oodin kaltaiseen, ainutkertaiseen kulttuurirakennukseen.

Keskustakirjaston muotokieli saa Sanaksenahon pohtimaan tyylisuunnan jatkuvuutta.

– Kun opetan arkkitehtiopiskelijoita, näen, miten nuoret tekevät taas melko rationaalista ja suorakaiteen muotoista rakennusta, Sanaksenaho sanoo.

Hän muistuttaa, ettei Oodi ole ensimmäinen poikkeuksellinen kirjastorakennus Suomessa. Suomalaisella kirjastolaitoksella on pitkä yhteinen historia arkkitehtuurin kanssa, ja esimerkiksi Tampereen pääkirjasto Metso herättää yhä huomiota.

Suomalaiselle nykyarkkitehtuurille Oodin ja Amos Rexin kaltaiset rakennukset ovat kullankalliita. Ne herättävät laajaa kiinnostusta taidemuotoa kohtaan.

– Olen siitä tosi ilahtunut. Ne tuovat jollain tavalla kaikille kaupunkilaisille näkyväksi sen, mitä arkkitehtuurilla voidaan saada aikaan. Kivoja paikkoja ihmisille, Sanaksenaho sanoo.

Hän uskoo, että Oodi ja Amos Rex tuovat Helsinkiin kävijöitä yksinomaan kohteiden arkkitehtuurin ansiosta. Ilmiö on nähty jo Hernesaareen nousseessa Löyly-saunakompleksissa.

“Oodi sijoittuu maailman huipulle”

Suomalainen kirjastoarkkitehtuuri oli näyttävästi esillä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa, joka päättyi viikko sitten.

Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajan Hanna Harrisin mukaan Oodi oli suomalaisnäyttelyn vetonaula.

Suomalaisen kirjastolaitoksen historiaa kävi ihmettelemässä 90 000 biennaalivierasta.

– Ulkomailla ihmisiä kiinnostaa se, että Suomessa satsataan julkiseen rakentamiseen, sivistykseen ja demokratiaan sekä ei-kaupalliseen julkiseen tilaan, Harris sanoo.

Maailmalla rakennetaan tällä hetkellä melko paljon uusia kirjastoja isoihin kaupunkeihin, ja moni niistä nousee ydinkeskustaan, kuten Oodi.

Suomalaisen kirjastolaitoksen uusi lippulaiva sijoittuu Harrisin mukaan kansainväliseen kärkeen. Se kävi ilmi Arkkitehtuurin biennaalissa Venetsiassa.

– Oodia tullaan katsomaan vuosiksi eteenpäin, Harris toteaa.

Rakennuksen monipuolisuus on herättänyt mielenkiintoa: Ensimmäinen kerros on julkisen tilan jatke, jonka vastaparina on eduskuntatalo.

– Siinä demokratia ja kansanvalta ikään kuin keskustelevat valtion ja kaupungin muiden ydinpaikkojen kanssa, Harris maalailee.

Keskikerros muuntuu moneen käyttöön ja ylimmässä kerroksessa on “kirjataivas”, josta avautuvat kiinnostavat näkymät ympäristöön.

Tämä paketti kiinnostaa Harrisin mukaan maailmalla.

Oodi on yksi suomalaisen nykyarkkitehtuurin käyntikorteista, ja Harris on työssään nähnyt, miten kiinnostus suomalaiseen nykyarkkitehtuuriin on kasvanut.

Helsingissä on hänen mukaansa useita kohteita, jotka “puhuvat tätä kieltä”.

Niitä ovat Oodin lisäksi esimerkiksi Amos Rex, Löyly, Kampin kappeli sekä yliopiston uusi kirjasto Kaisa-talossa.

Lue lisää aiheesta:

Oodi on uuden ajan kirjasto, jossa voi kolvata, soittaa rumpuja ja juoda viiniä - katso, millainen on Helsingin uusi keskustakirjasto

Kohti tulevaisuuden kirjastoa

Kun arkkitehdin kunnianhimo ja kaupunkilaisten toiveet kohtaavat

Jos rakastat kirjastoja, uudista käsityksesi niistä!

Kirjastotarinoita

ALA Arkkitehdit ja isot eleet

Tässäkö ratkaisu joululahjoista tukkeutuviin pakettiautomaatteihin? Posti kokeilee siirrettäviä kontteja

Posti rikkoi viime viikolla vanhan ennätyksensä jakamalla viikossa 1,3 miljoonaa pakettia. Iso osa paketeista tilataan automaatteihin, jotka täyttyvät joulun aikaan nopeasti. Posti etsii helpotusta tilan puutteeseen siirrettävistä konteista, joiden sisälle on asennettu pakettiautomaatti.

Kasvuyritystapahtuma Slush valtaa taas Helsingin

Tänään alkaa jälleen kaksipäiväinen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush.

Helsingin Messukeskukseen odotetaan tuhansia osallistujia eri puolilta maailmaa. Kävijöitä oli viimeksi yli 130 maasta. Startup-yrityksien lisäksi paikalle saapuu tuhansia sijoittajia ja median edustajia.

Vuorokauden mittainen ohjelma esittelee ilmastotekoja

24 tuntia kestävä maratonohjelma 24 hours of reality kiertää koko maapallon ja esittelee Yhdysvaltain entisen varapresidentin, Al Goren johdolla ilmastoratkaisuja. Miten ilmastonmuutosta voidaan torjua ja miten siihen voidaan sopeutua? Ohjelma alkaa tiistaina aamuneljältä, ja kello 17 vuorossa on Pohjoismaiden osuus, jossa on muun muassa presidentti Sauli Niinistön keskustelu Al Goren kanssa. Ohjelma esitetään kokonaisuudessan Yle Areenassa ja osin Yle Teema -kanavalla.

Liput liehuvat demokratialle

Tänään vietetään harvinaista liputuspäivää, kun liput nostetaan salkoihin suomalaisen demokratian kunniaksi. Tasan sata vuotta sitten 4. joulukuuta 1918 Suomessa alkoi äänestys ensimmäisissä sisällissodan jälkeen järjestetyissä vaaleissa.

Lännestä saapuu sateita

Lumisadealue liikkuu aamulla maan pohjois- ja itäosan yli koilliseen. Samalla lännestä saapuu lisää sateita. Sisämaassa sade tulee lumena, mutta sää lauhtuu etelässä ja lännessä selvästi ja sade muuttuu vetisemmäksi. Paikoin seassa voi olla jäätävää sadetta. Etelärannikolla lämpötila kohoaa jopa 5 asteen vaiheille. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Turvallinen jouluaatto Tyttöjen talossa. Nuorten oma arkiruokaryhmä. Elämyksellinen käynti uimahallissa. Nämä kaikki ovat kohta myynnissä uudenlaisessa verkkokaupassa.

Itsenäisyyspäivän aattona avautuvan verkkokaupan nimi on Palanen elämää. Mukana on alkuvaiheessa kymmenen setlementtiyhdistystä ympäri maata.

– Verkkokaupasta voi ostaa harrastuksen yksinäiselle nuorelle, elämyksen varattomalle perheelle, tai vaikka ison lapsiperheen kahdelle sisarukselle mukavan elokuvaillan, selittää Kuopiossa toimivan Setlementti Puijolan viestintäpäällikkö Katja Hedberg.

Setlementti Puijola on yksi Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksistä. Setlementtityön tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, moniarvoisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Keskiössä paikallisuus

Hedbergin mielestä uuden verkkokaupan ydin on sen paikallisuus.

Lahjoittaja voi itse valita, millä paikkakunnalla hänen ostoksensa toteutetaan. Myöhemmin verkkokaupan sivuilla kerrotaan, miten rahat on käytetty.

– On vaikea kuvitella toista verkkokauppa, joka olisi vielä avoimempi, vielä läpinäkyvämpi ja vielä luotettavampi, Hedberg hehkuttaa.

Verkkokaupassa on aluksi tarjolla kolmekymmentä tuotetta, joiden hintahaitari on viidestä eurosta aina kolmeensataan euroon.

Yksi edullisimmista tuotteista on naisten rentoutumishetki uimahallissa, jonka voi ostaa lahjaksi 6,5 eurolla. Viidellätoista eurolla voi puolestaan lahjoittaa kulttuurikokemuksen maahanmuuttajatytölle.

Tuotteena myös Turvallinen jouluaatto

Yksi joululahjaksi soveltuva tuote on turvallinen jouluaatto yksinäiselle tytölle tai nuorelle naiselle Tyttöjen talossa Kuopiossa.

– Laitamme yhdessä ruokaa, ja täällä käy todennäköisesti pikkutonttuja. Jokainen, joka tähän jouluaattoon osallistuu, saa myös pienen lahjan, lupaa Kuopion Tyttöjen talon johtaja Johanna Luomala.

Hänen mukaansa tärkeintä on se, että paikassa on nuoren kanssa turvallinen aikuinen.

Verkkokaupan tuotteissa korostuvat lasten ja perheiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä esimerkiksi harrastamaan. Ideana on, että tuotteita ostamalla voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Lapset, vanhukset ja maahanmuuttajat toimivat yhdessä

Kuopiossa tuotevalikoimassa on Kasvimaakerho, joka aloittaa maaliskuussa Puijolan Kompassissa. Setlementti Puijolan ylläpitämän kuuden iltapäiväkerhon lasten lisäksi kasveja ovat kasvattamassa vapaaehtoiset vanhukset ja maahanmuuttajat.

Viidenkymmenen euron paketilla kustannetaan kerhotoiminta yhteensä parillekymmenelle iltapäiväkerholapselle.

– Kerhopaketilla saa kasvilavan, mullan, siemenet, työvälineet ja koko toiminnan kevään ajaksi, sanoo Puijolan Kompassin koordinaattori Johanna Rastas.

Kerhossa korostuvat niin kierrätys kuin ilmastonmuutoskin, mutta myös ylikulttuurinen ja -sukupolvinen yhdessä tekeminen.

– Kasvatetuista kasveista tehdään kerhon lopussa yhdessä ruokaa, Rastas hymyilee.

Taistelu hiiltä vastaan käy kuumana, mutta tahti eri rintamilla on kovin erilainen.

Lähes kaksi sataa maata on koolla sopiakseen hiilidioksidipäästöjen leikkaamisesta. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2045. EU:n komissio ehdottaa lopullista niskalenkkiä hiilestä vuodeksi 2050.

Kaikki tietävät, että selkein tapa välttää hiilidioksidipäästöjä, olisi vähentää hiilen polttamista. Mutta kaikesta huolimatta hiilen kysyntä on kasvussa.

Kysyntätilanteesta kertoo hiilen maailmanmarkkinahinta: se on noussut tuntuvasti runsaan kaksi vuotta.

Maailman kivihiilen hinnan määrittelee käytännössä Kiina.

Maailmassa kulutetaan vuodessa noin kuusi miljardia tonnia hiiltä. Siitä Kiinan osuus on puolet. Kiina on hiilen suuri tuottaja, mutta oman tuotantonsa lisäksi se tuo hiiltä noin 200 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuten oheinen kuva kertoo, hiilen hinta on noussut viime vuodet, mutta sitä ennen se romahti. Ja kuten hiilimarkkinoilla yleensäkin, syyt hintamuutoksille on haettava Kiinasta.

Kiinasta tuli hiilen tuoja

Fortumin johtavan analyytikon Vesa Ahoniemen mukaan hiilen hinnanlasku johtui siitä, että Kiinassa keskushallinto halusi piristää taloutta finanssikriisin jälkeen ja antoi paikallishallinnolle vapaammat kädet luotonantoon.

Sen tuloksena vuonna 2008 hiilenlouhinta Kiinassa sai uutta vauhtia, tuotantomäärät kasvoivat, ja hinnat laskivat tai suorastaan romahtivat. Kohta jopa kiinalaiskaivoksia suljettiin kannattamattomina “zombie-yrityksinä”.

Tuotannon leikkaaminen Kiinassa johti lopulta siihen, että maasta tuli merkittävä ostaja hiilen maailmanmarkkinoille. Se on ollut ajamassa hintoja ylöspäin maaliskuusta 2016 lähtien.

Hiilen mustunut maine pitää huolen siitä, että uutta tuotantoa ei juuri tule, vaikka hinta olisi nyt parempi kuin aikoihin.

– Hiilen tuotannon kasvattaminen ei ole poliittisesti hyväksyttävää, ja rahoituksenkin saaminen on vaikeaa, Ahoniemi sanoo.

Hinnan nousu jatkuu

Kiinassa tuotannon leikkaamista jatketaan myös ensi vuonna. Se saa hinnat nousuun maailmanmarkkinoilla.

Parissa vuodessa hinta on yli kaksinkertaistunut. Keväällä 2016 hiilitonnin hinta putosi 40 euroon. Nyt liikutaan yli 80 eurossa ja ensi vuodeksi markkinat ennustavat runsaan 87 euron hintaa.

Hiili määrää hintoja Suomessakin

Suomessa on vähennetty vauhdilla hiilen käyttöä energiantuotannossa, mutta silti hiili on Ahoniemen mukaan perimmäinen hinnan määrittelijä täälläkin. Kun Pohjoismaissa on kuivaa, oma vesivoima ei riitä ja joudutaan turvautumaan tuontiin Keski-Euroopasta.

– Jos on kuivaa ja vähän vesivoimaa, meidän hinnat nousevat Saksan hintojen tasolle. Se tarkoittaa silloin hiilellä tuotetun sähkön rajakustannusta.

– Mutta jos täällä on normaali tai hyvä vesitilanne, ollaan tosi paljon alempana. Silloin kaikkea vedellä tuotettua sähköä ei saada purettua Saksaan, koska vientiyhteyksiä ei ole riittävästi, Ahoniemi selvittää.

Kahtiajako vahvistuu

Euroopassa hiilen käyttäminen energian tuotannossa on vähentynyt nopeasti.

Vuosien 2003-17 aikana hiilellä tuotetun sähkön määrä väheni EU-maissa lähes kolmanneksen.

Hiilivoimaloita on edelleen varsinkin varavoimakäytössä, mutta niiden tarjoama käytettävissä oleva teho on nyt noin kuudenneksen pienempi kuin vuosituhannen alussa.

Maailmassa eletään hiilen käytössä voimistuvan kahtiajaon aikaa.

Ahoniemen mukaan “hiili on poistumassa lähiaikoina” Euroopan energiamarkkinoilta. Enää Puola ja Saksa ovat suuria kuluttajia. Myös päästökauppa tekee hiilestä entistä heikommin kannattavaa.

Mutta samaan aikaan Aasiassa kasvu jatkuu – siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Indonesiassa tuuli ja aurinko voisivat olla hiiltä halvempia energian lähteitä.

– Maissa joissa on kehittymättömät sähköverkot eikä markkinoita ole ehkä avattu, voi olla vaikea sovittaa uusiutuvaa energiaa verkkoon.

– Hiilen kohtalo jakautuu kahtia, mutta täytyy uskoa, että sen kulutus lähtee hyvin pian laskuun, Ahoniemi summaa.

Lue myös:

Kaivosmiehen terveiset kilometrin syvyydestä YK:n ilmastokokoukselle: "Ilman hiiltä ei ole tulevaisuutta"

Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa

Sisällissodan runtelemassa Suomessa siirryttiin uuteen, demokraattiseen järjestykseen, kun vuoden 1918 joulukuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa kunnalliset vaalit, joissa kaikki edellisvuonna 20 vuotta täyttäneillä oli äänioikeus.

Aiemmin äänimäärä määräytyi veroäyrin mukaan. Kaikilla ei ollut ollenkaan äänioikeutta ja suurimmilla veronmaksajilla oli enemmän äänivaltaa.

Uusien kunnallislakien mukaisia vaaleja järjestettiin 4. joulukuuta alkaen. Tampereen kaupungissa 15 äänestysalueen ovet avattiin äänestäjille 21. joulukuuta poikkeuksellisessa ilmapiirissä. Osittain vaalit järjestettiin vasta vuoden 1919 puolella.

Sata vuotta sitten otettua askelta kohti kunnallista demokratiaa muistetaan tänään tiistaina vetämällä siniristiliput salkoihin.

Taistelujen jälkeen siirryttiin äänestämään

Vaaliuurnilla käytiin poikkeuksellisissa oloissa. Tampereen taisteluissa ja niiden jälkeen oli kuollut tuhansia ihmisiä. Syy valtaviin uhrimääriin ei ollut tamperelaisten. Tampere joutui Pohjoismaiden suurimman kaupunkitaistelun näyttämöksi, kun valkoisen ja punaisen armeijan taistelu tiivistyi kaupungin piiritykseen.

Taistelujen tauottua huhtikuussa kaupungin johdon aika oli kulunut jälkien siivoamisessa, kapinvahinkojen korvaamisten selvittelyssä ja talojen kunnostuksessa.

Yli 500 perhettä oli jäänyt asunnottomaksi, elintarvikkeista oli pulaa ja Kalevankankaan vankileirillä oli vielä punaisia.

Tampereen valtuusto oli joutunut välillä kokoontumaan tilapäistiloissa. Sodan tuhot oli saatu korjattua Raatihuonella niin, että vanha valtuusto pääsi palaamaan juhlasaliin kesäkuussa.

Kesäkuun 18. päivä koettiin historiallinen hetki. Siniristilippu nousi ensimmäistä kertaa Raatihuoneen lipputankoon. Valtuutetut huusivat torilla kolme kertaa eläköön itsenäiselle Suomelle ja sen uudelle lipulle.

Porvarit valmistautuivat huonoon vaalimenestykseen

Kaupungin porvarit uumoilivat ilmeisesti vaalien lopputuloksen kääntyvän sosialistien voitoksi. Valtuusto päätti ennen vaaleja lokakuussa Tampereen valloituksen muistopatsaan toteuttamisesta Esplanadille eli nykyiseen Hämeenpuistoon.

Se oli oikein ennakoitu, sillä keväällä taisteluissa hävinneet punaiset voittivat joulunalusvaalit eikä patsasta olisi tullut.

Äänestysprosentti oli 55,3. Kaikkiaan ääniä annettiin 11 247. Tampereen valtuustoon valittiin 42 edustajaa.

Sosialistit saivat 26 paikkaa ja porvarit 16. Vasemmistoenemmistö oli totta, mutta se ei riittänyt määräenemmistöön, jota vaadittiin monessa asiassa.

Oli pakko oppia ottamaan kokonaisuus huomioon tärkeimmissä kysymyksissä. Tie demokratiaan löytyi istumalla samaan pöytään, vaikka kiistellen.

Erotetusta tuli valtuuston puheenjohtaja

Voi vain yrittää kuvitella tunnelmia kaupungissa osien vaihduttua. Mitä lie mielissä liikkunut, kun vanhan valtuuston mielivaltaisesti virastaan erottama kaupungin työnvälitystoimiston johtaja, sosiaalidemokraatti Emil Viljanen valittiin uuden valtuuston puheenjohtajaksi tammikuussa 1919.

Lähivuosien ideologiset erimielisyydet liittyivät sisällissodan muiston vaalimiseen.

Uusi valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että se ei osallistu Tampereen valtauksen yksivuotisjuhlaan.

Valtuusto yritti myös estää rahapulaan vedoten vapaudenpatsaan rakentamisen, mutta valitusten jälkeen Korkein hallinto-oikeus määräsi sen tehtäväksi.

Toisin päin vedettiin, kun valtuusto päätti Kalevankankaan punaisten hautojen hoitamisesta kaupungin varoin, mutta se päätös kumottiin porvareiden valituksesta.

– Merkillisen pian Tampere parantui haavoistaan, Väinö Voionmaa kirjoitti Tampereen historiateokseen jo vuonna 1935.

Vaalien voittaminen loi pohjaa luottamukselle lainmukaiseen toimintaan. Voi sitäkin miettiä, miten kehitys olisi Tampereella edennyt, jos porvarit olisivat olleet enemmistönä valtuustossa sisällissodan jälkeen.

Vuonna 1924 Suomen kunnista 424:ssä oli porvarillinen ja 115 kunnassa sosialistinen enemmistö. 32 kunnassa valtuuston voimasuhteet olivat tasan.

Lue myös:

Rauhantutkija muistuttaa, miten nopeasti Suomi toipui sisällissodasta: "Se on aika suuri ihme"

"100 vuotta ei ole kovin paljon" – Historia tulee nuorten iholle, kun sisällissodan jäljet näkyvät omassa koulussa

Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun

"Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa

Sisällissodasta kerrotaan suvuissa riipaisevia muistoja: "Jos tapatte minut, tappakaa lapsetkin"