Se oli yksi potku, mutta seuraukset olivat kauaskantoiset.

Syksyllä 2016 Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) lippuvartio seisoi Helsingin asema-aukiolla. Ohi kulki mies, joka sylkäisi maahan uusnatsien edessä.

PVL:n johtohahmoihin kuuluva Jesse Torniainen reagoi välittömästi. Hän ryntäsi miestä kohti, hyppäsi ja potkaisi rintaan.

Uhri kuoli noin viikkoa myöhemmin. Oikeus katsoi, ettei potkun ja kuoleman välillä ollut kiistatonta yhteyttä. Tapaus oli silti viimeinen niitti viranomaisten kärsivällisyydelle.

Poliisihallitus oli suunnitellut Vastarintaliikkeen kieltämistä jo vuoden 2013 Jyväskylän kirjastopuukotuksen rikoskäsittelyssä. Uusnatsi oli puukottanut vasemmistoaktiivia kirjanjulkistustapahtuman yhteydessä. Poliisin vaatimus ei tuolloin ehtinyt tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Helsingin asema-aukiolla Poliisihallituksen mitta täyttyi: tällä kertaa ihminen oli kuollut.

Myös kansalaiset reagoivat voimakkaasti. Asema-aukio täyttyi pian kynttilöistä ja kukista. Viesteissä luki:

Huutava vääryys.

Viha synnyttää vihaa.

Ihmiset eivät opi.

Maaliskuussa 2017 Poliisihallitus teki kantelun, jossa se vaati oikeutta lakkauttamaan Vastarintaliikkeen. Asia eteni Pirkanmaan käräjäoikeuteen, joka teki päätöksen marraskuussa 2017. Järjestö kiellettiin lainvastaisena.

Uusnatsien toiminta Suomessa ei suinkaan loppunut tähän. Kävi päinvastoin.

Vastarintaliike valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Samalla järjestö alkoi valmistautua siihen, että lakkauttamispäätös saa lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaisi sitä, ettei järjestö enää voisi kokoontua tai värvätä uusia jäseniä.

Syksyllä 2018 myös Turun hovioikeus päätti kieltää järjestön. Nyt PVL hakee valituslupaa päätökseen korkeimmasta oikeudesta. Ratkaisun saaminen tähän voi kestää vielä kuukausia, jopa yli vuoden.

Yle selvitti, mitä PVL on tehnyt kulisseissa kuluneen vuoden aikana, kun sen asemaa on käsitelty eri oikeusasteissa.

• Kävi ilmi, että PVL:n jäsenet ovat perustaneet kaksi uutta yhdistystä, jotka jo levittävät järjestön sanomaa. Tällä se on varmistanut, että jos yksi yhdistys lakkautetaan, toiminta voi jatkua uusien yhdistysten kautta. Toisen yhdistyksen tarkoituksena on perustaa poliittinen puolue. Toinen yhdistys kertoo auttavansa vähäosaisia kantasuomalaisia.
• Toisekseen PVL on vahvistunut. Sen jäsenmäärä on kasvanut kymmenillä henkilöillä ja on nyt toistasataa. Järjestö on julistanut nettisivuillaan: Kehitymme sitä vahvemmaksi, mitä kovempaa meitä vastaan hyökätään.
• Kolmanneksi PVL:n ja katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) välit ovat lämmenneet. Odineita osallistuu jatkuvasti PVL:n mielenosoituksiin – ja toisin päin. SoO osoittaa tukeaan PVL:lle myös järjestönä. Odineiden mielestä PVL on “tarvittava vastavoima tämän ajan oikeus- ja moraalikäsitystä halventaville pakkomonikulttuurin lobbaajille”.

Luotettavien tietojen saaminen PVL:n toiminnasta ei ole helppoa. Järjestö ei lähtökohtaisesti anna haastatteluja. Yritimme tavoitella tätä juttua varten useita PVL:n jäseniä. Kaksi heistä suostui lopulta vastaamaan osaan kysymyksistämme sähköpostitse. Kameran eteen ei suostunut kukaan.

PVL suhtautuu niin kutsuttuun valtamediaan erittäin negatiivisesti. Järjestö pitää kontakteja toimittajiin riskinä. PVL:n mielestä media on osa valehtelevaa eliittiä, joten se nähdään vihollisena.

Omille nettisivuilleen järjestö tuottaa aktiivisesti ideologiansa mukaista sisältöä. Sivut toimivat tiedotuskanavana omille kannattajille.

Pohjoismainen Vastarintaliike toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Se haluaa luoda pohjoismaisen kansallissosialistisen valtion ja romuttaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen.

PVL ihannoi Adolf Hitleriä, vaalii valkoisen pohjoismaisen rodun “puhtautta” ja vastustaa juutalaisia. Järjestön mielestä holokaustia eli juutalaisten joukkotuhoa toisessa maailmansodassa ei ole todistettu pitävästi.

Sisäministeriö luokittelee PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen demokratian vastaisin keinoin.

PVL:n lakkauttamista koskeva oikeuskäsittely on paitsi ajankohtainen myös poikkeuksellinen. Suomessa kiellettiin viimeksi natsijärjestöjä 1970-luvulla, kun Pekka Siitoin nimitti itseään valtakunnanjohtajaksi.

PVL uhkaa etenkin tiettyjen vähemmistöryhmien turvallisuutta. Turun hovioikeuden ratkaisun mukaan PVL hyväksyy järjestön arvojen puolesta tehdyn väkivallan.

Jäsenten väkivallanteoissa on usein vaikuttanut poliittinen motiivi. Sisäministeriön mukaan poliittinen väkivalta Suomessa on viime vuosina ollut lähinnä PVL:n jäsenien väkivaltaa.

Ulkoparlamentaarisia keinoja käyttävän äärioikeiston noususta on puhuttu muuallakin Euroopassa. Äärioikeistolaista poliittista väkivaltaa on nähty hiljattain esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

Poliisin mielestä PVL:n lakkauttaminen saattaa radikalisoida osaa sen jäsenistä entisestään. Koska järjestön lakkauttaminen ei ole vielä lainvoimainen, se saa toistaiseksi järjestää vapaasti kokoontumisiaan julkisilla paikoilla.

Syksyllä 2017 PVL järjesti Tampereella mielenosoituksen “sananvapauden puolesta”.

Käräjäoikeus pohti vielä tuolloin järjestön kieltämistä. Marssille osallistui parisataa ihmistä, äärikansallismielisiä useista eri ryhmistä.

Paikalle oli saapunut myös PVL:n aateveljiä Ruotsista. Hämeensillalla uusnatsit kohtasivat vastamielenosoittajia. Oli syntymässä kahakka, vaikka paikalla oli paljon poliiseja.

Sitten tapahtui kummia.

Asema-aukion hyppypotkusta vankeuteen tuomittu Jesse Torniainen tuli väliin ja rauhoitteli ruotsalaisia. Tilanne oli ohi yhtä nopeasti kuin alkoi.

Tapaus kuvaa hyvin, miten Vastarintaliikkeen linja on muuttunut sen jälkeen, kun oikeusprosessi sen lakkauttamiseksi alkoi yli 1,5 vuotta sitten. Se on halunnut pitää matalaa profiilia ja pidättäytyä väkivallasta. Ei ole haluttu antaa lisäsyitä lakkauttamiselle.

Muutoin liikkeen aktiivit ovat pysyneet kiireisinä. He ovat liimailleet tarroja katupylväisiin, jakaneet lentolehtisiä ja kiinnittäneet ilmoituksia. Viikoittaisia kokoontumisia on pidetty järjestön kertoman mukaan seitsemällä paikkakunnalla Suomessa.

PVL on myös kaikessa hiljaisuudessa alkanut kerätä kannattajakortteja oman natsipuolueen perustamiseksi. Tätä varten järjestössä aktiivisesti mukana olleet henkilöt rekisteröivät keväällä Kansan yhtenäisyys -nimisen yhdistyksen. Kortteja on kerätty alkukesästä lähtien.

Tarkoittaako puoluehanke sitä, että PVL olisi muuttamassa taktiikkaansa? Järjestö kun on kertonut pyrkivänsä vallankumoukseen.

Tuskin. Ylen tietojen mukaan PVL:ää ei kiinnostanut puolueen perustaminen, ennen kuin poliisi haki järjestöä lakkautettavaksi.

Poliisi epäilee, että PVL ei aidosti tahdo vaikuttaa politiikassa. Järjestö on kertonut tavoitteekseen rakentaa Suomeen rinnakkaisyhteiskunnan, joka korvaisi lopulta nykyisen yhteiskuntajärjestelmän ja hallituksen.

Puolueprojekti vaikuttaakin varasuunnitelmalta. Jos yksi yhdistys lakkautetaan, korvaava yhdistys on jo valmiina.

Kansan yhtenäisyys -yhdistyksen mukaan puolueen perustamisaikeilla ei ole tekemistä PVL:n eikä sen lakkauttamisen kanssa.

Vastarintaliike kuitenkin mainostaa puoluehanketta nettisivuillaan ja kerää sille kannattajakortteja mielenilmaustensa sekä “perusaktivismin” yhteydessä. Puoluetta varten perustetun yhdistyksen puheenjohtaja on tunnettu PVL-aktiivi.

Puoluehanke on avoimesti kansallissosialistinen. Tavoitteikseen se listaa muun muassa EU-eron, rajojen sulkemisen pakolaisilta ja pankkitoiminnan kansallistamisen.

Kevään 2019 vaalit eivät ole tähtäimessä, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on saada ehdokkaita sekä kunnallisiin että valtakunnallisiin vaaleihin.

Syyskuussa 2018 Kansan yhtenäisyys kertoi saaneensa kasaan tuhat korttia.

Suomessa puolueen rekisteröimiseen vaaditaan vähintään 5 000 oikeusministeriön vahvistamaa kannattajakorttia. Ne pitää kerätä yhden vuoden aikana. Aikaa on siis ensi kesän alkupuolelle asti.

Poliisi pitää mahdollisena, että järjestö saa koottua tarpeeksi tukea puoluehankkeelleen. Pelkästään äärikansallismielisten itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueeseen osallistui vuonna 2017 lähes 3 000 ihmistä.

PVL:n puoluehaaveet ovat kopio järjestön emomaasta Ruotsista, jossa Pohjoismainen Vastarintaliike (ruotsiksi Nordiska Motståndsrörelsen, NMR) hyväksyttiin puolueeksi 2015.

Jo vuotta aiemmin järjestön johtaja pääsi pienen Ludvikan kunnan valtuustoon Ruotsidemokraattien listalta.

Ruotsin Vastarintaliike osallistui ensimmäistä kertaa vaaleihin syksyllä 2018. Puolueella oli kuntavaaleissa kaikkiaan tusinan verran ehdokkaita kolmella pikkupaikkakunnalla, mutta ehdokkaat saivat kasaan yhteensä vain parisataa ääntä ja jäivät kauas valtuustopaikoista.

Saldo jäi laihaksi myös samalla pidetyissä eduskuntavaaleissa. Vastarintaliike keräsi koko maassa pari tuhatta ääntä, mikä oli 0,03 prosenttia lasketuista äänistä.

Puolueprojektin lisäksi Vastarintaliikkeen Suomen-osasto on perustanut myös toisen yhdistyksen. Sen nimi on Suomalaisapu.

Suomalaisapu on toiminut jo vuosia, mutta yhdistykseksi se rekisteröitiin vasta viime vuonna, hieman ennen kuin Pirkanmaan käräjäoikeus päätti lakkauttaa PVL:n.

Vastarintaliikkeen Suomen-osaston ja Suomalaisavun puheenjohtaja on sama mies, Orivedellä asuva Antti Niemi. Suomalaisavun logo mukailee Vastarintaliikkeen ylöspäin osoittavaa nuolta, Tyr-riimua.

Suomalaisapu kertoo jakavansa lahjoituksia vähäosaisille suomalaisille “isänmaalliselta arvopohjalta”. Ylen tietojen mukaan yhdistys on saanut yksityishenkilöiltä ainakin vaatteita ja joitain rahalahjoituksia.

Vaikuttaa siltä, että PVL pyrkii käyttämään Suomalaisapua maineensa kiillottamiseen ja uusien tukijoiden houkutteluun.

Se on lähettänyt avustuspaketteja, jotka ovat sisältäneet muun muassa vaatteita ja erilaisia tavaroita. Mukaan on laitettu myös kirje, jossa kansallismielisiä kehotetaan järjestäytymään “uudella tavalla” yhteiskunnan suojelemiseksi ja levittämään sanaa Suomalaisavusta.

Poliisi pitää Suomalaisapua PVL:n alayhdistyksenä. Se on todennäköisesti saanut kimmokkeensa avustustoiminnalleen Italian uusfasistiselta CasaPound-liikkeeltä, joka on vieraillut Vastarintaliikkeen luona Suomessa ja harjoittanut kotimaassaan omia näkemyksiään tukevaa hyväntekeväisyyttä.

Vastaavaa valikoitua hyväntekeväisyyttä on tehnyt myös kreikkalainen äärioikeistolainen Kultainen aamunkoitto -puolue. Sillä on oma ohjelmansa köyhien auttamiseksi.

Sekä CasaPound että Kultainen aamunkoitto pyrkivät hyväntekeväisyytensä avulla houkuttelemaan itselleen kannattajia ja äänestäjiä.

PVL on siis rekisteröinyt kaksi uutta yhdistystä Suomessa, mutta sen lisäksi järjestön aktiivi on hiljattain perinyt liiketoimintaa Virosta. Aiemmin yritykset omisti natsipiireistä tuttu suomalaismies. Asiasta kertoi ensimmäisenä Seura-lehti.

Iso kysymys PVL:n suhteen on, miksi se edelleen saa jatkaa toimintaansa. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä se aikoo jälleen kerran järjestää mielenosoituksen Helsingissä.

Syy on lakitekninen. Meneillään olevassa oikeusprosessissa haetaan lakkautettavaksi rekisteröimätöntä yhdistystä PVL:ää ja rekisteröityä Pohjoinen Perinne -yhdistystä, joka on hallinnoinut PVL:n rahaliikennettä.

Lain mukaan lakkautetun yhdistyksen toiminta on lopetettava heti, mutta pykälä ei koske rekisteröimätöntä yhdistystä.

Pohjoinen Perinne -yhdistyksen toiminta on jo jäädytetty, mutta Poliisihallitus on soveltanut lakia niin, että se pystyy estämään uusnatsien kokoontumiset vasta, kun tuomioistuimen ratkaisu saa lainvoiman.

Miten Vastarintaliikkeen lakkauttaminen sitten vaikuttaisi sen toimintaan?

Suomen rikoslainsäädäntö ei määrittele tarkasti, miten poliisi voi puuttua lakkautetun yhdistyksen toimintaan.

Poliisihallituksen mielestä laki jättää avoimeksi muun muassa sen, mikä kaikki konkreettinen toiminta on rikosoikeudellisessa mielessä rangaistavaa.

Lain perusteella on selvää, että yhdistyksen edustaminen ja sen puolesta toimiminen olisivat kiellettyä, jos yhdistys on lakkautettu. Lisäksi rangaistavaa olisi järjestää kokouksia ja värvätä yhdistykselle uusia jäseniä.

Poliisihallituksen elokuussa 2018 antamassa lausunnossa todetaan, että sen sijaan on epäselvää, voisiko esimerkiksi lakkautetun yhdistyksen tunnuskuvien, kuten lippujen tai logovaatteiden, kantaminen yleisellä paikalla olla rangaistavaa.

Käytännössä epäselvyydet yhdistyksen lakkauttamista koskevista lainkohdista voivat johtaa siihen, että tuomioistuimessa puidaan vielä montaa PVL:n toimintaan liittyvää asiaa.

Voi siis kulua hyvinkin pitkään, ennen kuin poliisilla on tuomioistuimen vahvistamat toimintamallit puuttua Vastarintaliikkeen toimintaan.

PVL:ää seuranneet asiantuntijat kuitenkin uskovat, että lakkauttaminen ei lopettaisi liikkeen toimintaa, vaan sitä jatkettaisiin muussa muodossa. Yksi vaihtoehto on mennä “maan alle”.

Entä mikä merkitys on PVL:n jäsenten perustamilla uusilla yhdistyksillä, puoluetta ajavalla Kansan yhtenäisyydellä ja hyväntekeväisyyttä harjoittavalla Suomalaisavulla? Voisiko PVL jatkaa toimintaansa niiden puitteissa?

Ylen haastattelemien oikeusoppineiden mukaan myös puolueprojekti ja Suomalaisapu voivat kaatua, jos PVL:n lakkauttaminen saa lainvoiman.

Jos viranomaiset osoittaisivat niiden ja PVL:n välille selvän linkin, oikeus voisi katsoa, että uudet yhdistykset ajaisivat lakkautetun järjestön asiaa. Tällöin Kansan yhtenäisyys ja Suomalaisapu voitaisiin kieltää samoilla perusteilla.

Lakkauttamiset käsiteltäisiin kuitenkin omina oikeusjuttuinaan.

PVL:n viimeaikainen toiminta kielii siitä, että se uskoo lakkauttamisen saavan lainvoiman. Tämän puolesta puhuvat uusien yhdistysten perustaminen mutta myös se, että järjestö siirsi äskettäin nettisivujensa ylläpidon ulkomaille.

Ääriliikkeiden mahdolliset lakkauttamiset ovat puhuttaneet muuallakin Euroopassa. Ruotsissa hallitus selvittää, voiko väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminnan ja symbolit kieltää.

Saksassa korkein oikeusistuin päätti taannoin, ettei äärioikeistolaista Saksan kansallisdemokraattista puoluetta kielletä. Saksassa puolueen voi kieltää, jos sen katsotaan voivan horjuttaa valtiojärjestystä. Oikeus piti rasistista puoluetta liian mitättömänä tällaiseen.

Britannia päätti pari vuotta sitten toisin. Se kielsi natsijärjestö National Actionin terrorismilakeihin nojaten. National Actionilla oli yhteyksiä myös PVL:ään.

Marraskuussa National Actioniin kuulunut suomalaismies tuomittiin Britanniassa kahdeksan vuoden vankeuteen äärioikeistolaisesta radikalismista. Hän oli entinen PVL:n jäsen.

PVL on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Tämä on sisäministeriön mukaan epätavallista, koska poliittisten ääriryhmittymien elinkaari on Suomessa tyypillisesti muutamia vuosia.

Hierarkisesti rakentuneen Vastarintaliikkeen ryhmänjohtajat ovat onnistuneet viime aikoina kasvattamaan osastojensa kokoa. Vastarintaliikkeen jäsenmäärä on 100–120, kun se vielä pari vuotta sitten oli 60–70.

Apuna jäsenmäärän kasvattamisessa on saattanut olla järjestön viime aikoina saama julkisuus, uhriutuminen lakkautushankkeen aikana ja samanmielisiltä saatu sympatia.

Aiemmin sulkeutuneesta PVL:stä on tullut myös sallivampi muita maahanmuuttovastaisia ryhmiä kohtaan. PVL näkee niissä mahdollisuuden hyötyä. Liike on halunnut näyttää julkisesti mahdollisimman vahvalta lakkauttamiskanteen käsittelyn aikana.

PVL:n jäsenyydelle on yhä tiukat kriteerit, mutta liike on kelpuuttanut mielenosoituksiinsa myös muita äärikansallismielisiä. Vastaavasti nämä ryhmät ovat sallineet uusnatsien osallistumisen omiin tapahtumiinsa.

Kuvaava esimerkki tästä oli äärikansallismielisen Kansallismielisten liittouman kesällä 2018 Turun terrori-iskun muistoksi järjestämä kulkue, jonka kärkijoukoissa marssi lukuisia uusnatseja.

Uusnatsit ja muut äärikansallismieliset ryhmät eivät jaa kaikkia ajatuksia, mutta maahanmuuttovastaisuus liimaa niitä yhteen. Yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia.

Varsinkin katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) jäseniä on alkanut näkyä PVL:n mielenosoituksissa viime vuodesta lähtien. Uusnatseja on puolestaan osallistunut odinien katupartioihin.

Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.

Helsingin yliopiston tutkija Daniel Sallamaa arvioi äskettäin julkaistussa raportissaan, että PVL voisi olla kiinnostunut rekrytoimaan odineita riveihinsä. Sallamaa on tutkinut ulkoparlamentaarista äärioikeistoliikehdintää ja maahanmuuttovastaisuutta 2010-luvun Suomessa.

Odinin sotureita Vastarintaliike pitää luotettavina, toisin kuin muita kansallismielisiä, jotka voivat puhua ohi suunsa sosiaalisessa mediassa.

SoO tukee julkisesti PVL:ää ja tuomitsee Poliisihallituksen toimet liikkeen lakkauttamiseksi. Odinien mielestä PVL on tarvittava vastavoima “epäisänmaalliselle rahaeliitille”.

Soldiers of Odinin perustaja Mika Ranta sanoo Ylelle, että odinit tekevät yhteistyötä kaikkien kansallismielisten ryhmien kanssa, jotka ovat lähellä heidän ajatusmaailmaansa. PVL:n kanssa yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin maahanmuutto- ja islaminvastaisuus.

Keväällä SoO alkoi ottaa tukijäseniä PVL:n mallia mukaillen.

Entä aikovatko odinit syventää yhteistyötään PVL:n kanssa? Ranta sanoo, että “porukat jeesii toisiaan, jos tarvii jeesiä”. Hän ei ota kantaa siihen, onko odineita jäseninä PVL:ssä tai päinvastoin. Ranta on aiemmin kertonut olevansa kansallissosialisti.

Nyt Ranta pelkää, että jos PVL:n kieltäminen saa lainvoiman, seuraavaksi lakkautusuhan alla ovat odinit.

Juttua varten on haastateltu äärioikeistoon perehtyneitä tutkijoita ja poliiseja, valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta ja professori Heikki Hiilamoa Helsingin yliopistosta, PVL:n Antti Niemeä, Kansan yhtenäisyyden Harri Auremaa sekä Soldiers of Odinin Mika Rantaa. Lähteinä on käytetty myös poliisin esitutkintapöytäkirjoja, oikeuksien päätöksiä sekä PVL:n, Kansan yhtenäisyyden ja SoO:n kotisivuja.

Fakta: Uusnatsien rahoitushana suljettiin

• PVL on rahoittanut toimintaansa lahjoituksilla, jäsen- ja kannattajamaksuilla sekä omalla nettikauppamyynnillä. Budjetti on ollut luultavasti joitakin tuhansia euroja vuodessa.
• Rahavirtoja on ohjattu viranomaisten jäädyttämän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen kautta.
• Yhdistyksellä on niin vähän rahaa, ettei se riitä edes yhdistyksen mahdolliseen alasajoon.
• Pohjoisen Perinteen toiminta jäädytettiin, kun käräjäoikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi. Yhdistyksen hallituksella ei pitäisi olla pääsyä yhdistyksen varoihin tai omaisuuteen.
• Yhdistyksen ainoata omaisuutta eli nettikaupassa myytäviä tuotteita ei ole toistaiseksi saatu takaisin. Nettikauppa ei ole enää toiminnassa.

Yhä useampi fysioterapeutti käyttää nykyään faskiakäsittelyä hoitaessaan asiakkaita. Moni fysioterapia-asiakas kertoo löytäneensä avun pitkäaikaisiin kipuihinsa faskioiden käsittelystä, vaikka myöntääkin hoitotavan kirvoittavan usein kivun kyyneleitä silmännurkkaan.

– Kyllä se välillä tuntuu aika kipeältäkin ja välillä on vedet silmissä, kun hoitoa annetaan. Mutta kun se on niin hirveän hyvä, niin sen kyllä kestää, kertoo hämeenlinnalainen Marja-Terttu Dahl, jolla on hoitomuodosta jo usean vuoden kokemus.

Päänsärkypotilaille, leikkausten ja urheiluvammojen jälkitiloihin, mutta sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi. Marianne Salonen

Faskia on sidekudosta: peitekalvoa, joka ympäröi ja yhdistää kehon lihaksia, sisäelimiä, hermoja ja luita. Faskioita on verrattu kokovartalosukkahousuun, joka pitää kehoa kasassa. Niitä rinnastetaan myös kalvoihin, jotka muodostavat appelsiinin lohkot.

Usein lihaskalvokäsittelyä käytetään hoitamaan selkää, reisiä, pohkeita, säären etuosaa ja niska-hartiaseutua. Hämeenlinnalainen fysioterapeutti Marianne Salonen käyttää faskiatekniikkaa noin 80 prosentille asiakkaistaan, suurimmaksi osaksi tuki- ja liikuntaelinasiakkaille.

– Päänsärkypotilaille, leikkausten ja urheiluvammojen jälkitiloihin, mutta sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi, kertoo Salonen.

Tieto faskiarakenteen anatomiasta on kehittynyt huimasti

Faskioiden olemassaolo on tiedetty pitkään, mutta niiden kolmiulotteisuutta ei ole aikaisemmin pystytty kuvantamaan. Anatomian tutkimusmenetelmät ja välineet ovat kuitenkin kehittyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Ammattilaisten mukaan se selittää käsittelyn suosion kasvua fysioterapiassa viime vuosina.

– Varsinkin tieto faskiarakenteen anatomiasta ja lihasten yhteyksistä toisiinsa on lisääntynyt huimasti, myöntää fysiatriaan erikoistuva yleislääkäri Jani Takatalo Oulun Terveystalosta.

Kalvoilla on merkitystä

Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, miten suuri merkitys ihmisen liikkuvuuteen kehon kalvoilla on. Kun kalvo kiristyy, siihen tulee kiinnikkeitä, jotka heijastuvat muualle kehoon ja aiheuttavat kipua. Faskiat voivat kiristyä esimerkiksi arpien vaikutuksesta.

– Ihmiskeho pystyy mukautumaan tosi paljon. Kalvojen kiinnikkeet eivät välttämättä haittaa, mutta kun tulee ikää tai muita kehon rasitteita, ne saattavat aiheuttaa ongelmia, kertoo Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen.

Keho pystyy tiettyyn määrään kompensaatioita, mutta kun niitä on liikaa, keho alkaa oireilla. Nita Tolvanen

Fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Nita Tolvanen sanoo itse hoitavansa asiakkaansa faskioita vammoissa, joissa oire on vammamekanismiin nähden verrattain voimakas. Tälläinen vamma on Tolvasen mukaan esimerkiksi nilkan nyrjähdys, joka saattaa usein vaivata vielä kuukausien jälkeen nyrjähtämisestä.

– Keho pystyy tiettyyn määrään kompensaatioita, mutta kun niitä on liikaa, keho alkaa oireilla. Tällöin pieni uusi vamma voi olla liikaa. Tästä syystä faskiamanipulaatiossa kerätään tietoa aikaisemmista vammoista, koska niillä saattaa olla iso merkitys nykyiselle oireelle, kirjoittaa Tolvanen sähköpostissaan.

Liikunta tulee paljon helpommaksi sen jälkeen. Marja-Terttu Dahl

Marja-Terttu Dahlilla on takanaan useita leikkauksia, joiden takia hän käy fysioterapeutilla säännöllisesti. Hämeenlinnalainen eläkeläinen käy sekä joogassa että pilateksessa ja kävelee pitkiä kävelylenkkejä lähes päivittäin. Nykyään Dahlin fysioterapeutti hoitaa asiakastaan usein käyttäen faskiakäsittelyä.

– Kudostyyppini on sellainen, joka kasvaa aika herkästi arpikudosta. Faskiakäsittelyllä ollaan saatu se arpikudos venyvämmäksi ja elastisemmaksi. Liikunta tulee paljon helpommaksi sen jälkeen, kertoo Dahl.

Yksi hoitomuoto muiden joukossa

Faskiakäsittelyissä on olemassa useita koulukuntia. Marianne Salonen ja Nita Tolvanen ovat käyneet italialaisen Luigi Steccon menetelmän mukaisen koulutuksen. Asiantuntijoiden mukaan kaikkien koulukuntien perimmäinen tarkoitus on kuitenkin mukauttaa lihaskalvon toiminta niin, että se pystyy liikkumaan normaalisti.

– Faskioiden hoitamisella pyritään saamaan lihasten yhteistyö mahdollisimman hyväksi, yksinkertaistaa fysiatriaan erikoistuva yleislääkäri Jani Takatalo.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa on kyse useimmiten toiminnallisista vaivoista, ei niinkään rakenteellisista. Faskiakäsittely auttaa erityisesti toiminnallisissa kehon ongelmissa.

– Tämä on yksi passiivinen hoitomuoto muiden joukossa. Yritetään saada ihminen nopeammin oman aktiivisen tekemisen piiriin. Oma harjoittelu on kuitenkin kuntoutuksessa ja fysiatrisessa hoidossa yksi tärkeimmistä hoitomuodoista, korostaa Takatalo.

Lisätutkimusta kaivataan

Fysiatriaan erikoistuva yleislääkäri Jani Takatalo kertoo, että hyvistä kokemuksista huolimatta lisätutkimuksia faskiahoitojen vaikutuksista kaivataan.

– Esimerkiksi lihaskalvokäsittelystä alaselkäkivun hoidossa on jonkinlaista näyttöä jo olemassa, mutta huomattavasti lisää tutkimuksia vielä tarvitaan hoitomuodon tukemiseksi.

Virolahden kappalainen Anne Koivunen saa väristyksiä aina, kun Hoosianna Daavidin poika -laulun kertosäe alkaa. Ne eivät tule liikutuksesta tai ihastuksesta.

– Hoosiaaaanna, hoosiaaaanna! Se kyllästyttää. Sitä jankataan ja venytetään loputtomiin. En pidä sellaisesta jankkauksesta missään laulussa, Anne Koivunen sanoo.

– Jos olisin rikas, palkkaisin työttömän kollegan hoitamaan kauneimmat joululaulut, Koivunen sanoo.

Anne Koivunen on pappi, joka ei välitä joulusta. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi hän on tänäkin jouluna töissä ja vetää aattona kaksi hartautta päivällä ja vielä yhden yöllä Haminan seurakunnan alueella. Hän itse ei vietä joulua mitenkään erityisesti.

Pappi puhuu sydämestä, mutta ei hehkuta

Vaikka Koivunen ei joulusta välitäkään, hän on silloin töissä hyvällä mielellä. Hartauksien pitäminen on aina mukavaa. Kirkossa joulun sanoma ja siihen liittyvät Raamatun lauseet ovat kaikille tuttuja. Haaste on siinä, että keksii saarnaan jotakin tuoretta ja koskettavaa sanomista.

– En esitä jouluihmistä tai puhu sellaista, mikä ei tule sydämestä, vaan pidän puheen asioista, jotka ovat minulle aidosti tärkeitä. Enkä takuulla hehkuta joululauluja, Koivunen lupaa.

Yhdestä joululaulusta hän voi melkein sanoa pitävänsä. Se on ruotsalaisen Carola Häggkvistin levyttämä Himlen i mitt famn, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Taivas sylissäni.

Riisi mieluummin sushina kuin puurona

Joulua karsastava pappi on kummajainen. Moni ei oikein keksi, mitä sanoisi, jos asia tulee ilmi keskustelussa.

Anne Koivunen ei ole koskaan pitänyt joulusta. Hän muistuttaa, että yksinäisille ihmisille joulu voi olla todella ahdistavaa aikaa.

– Olen surullinen ja melkein vihainen heidän puolestaan kaiken perhehössötyksen keskellä.

Koivunen itse suojautuu juhlakaudelta elämällä joulun alla mahdollisimman tavallista arkea. Jouluruokaa hän syö, jos tarjotaan, mutta ei väsää sitä kotona. Joulun alla papilla on ohjelmassa paljon puurojuhlia.

– Syön riisin mieluummin sushissa tai oikein tehtynä risottona. Riisipuuro makealla luumukiisselillä höystettynä ei ole mielestäni ruokaa, vaan makeasta pitävien herkkua. Otan näön vuoksi pari ruokalusikallista.

Koivusen mielestä parasta joulussa on se hetki, kun se on ohi. Silloin pappi pääsee oikeasti nauttimaan pimeän ajan rauhasta.

Kanttori veivaa joululauluja koko kevään

Kanttori Elina Haaviston vuodenkierrossa käsillä on nyt karmein aika vuodesta.

– Voisipa olla jossakin karussa kuukauden päivät. Joulunaika ei ole lainkaan minun juttuni. Joka paikassa raikaa samat tiptapit, Haavisto sanoo.

Ilomantsissa asuva Haavisto työskenteli 27 vuotta kanttorina seurakunnassa, mutta on nykyisin musiikin ja teatterin sekatyöläinen. Kanttorina joulumusiikki pursusi välillä ulos korvista.

– Kai se on hieno homma, jos kauneimmat joululaulut jotakuta liikuttaa. Itse en kaipaa minkään valtakunnan joulukonsertteja, Haavisto sanoo.

Joululauluista hän ei silti pääse eroon. Haaviston vetämä Carmeninae-kuoro työstää parhaillaan joululevyä, joka valmistuu vasta ensi vuoden jouluksi. Se tarkoittaa, että Haavisto veivaa joululauja kuoronsa kanssa vielä koko kevättalven.

– Voitko kuvitella!

Juhannuksena se jo hiipii

Haaviston jouluperinteisiin kuuluu kuitenkin joulukorttien teko. Ne hän tekee tapaninpäivänä valmiiksi seuraavalle vuodelle, ettei joudu joulun alla vahingossakaan fiilistelemään korttipajassa.

– Toivon kyllä vilpittömästi sen hyvän joulun ja uuden vuoden niille ihmisille, joille kortin lähetän, Haavisto sanoo.

Muille Haavisto suo joulunajan tunnelmoinnin ongelmitta, mutta yrittää itse “vain kestää sen läpi”. Sitten koittaa huoleton kevätkausi, mutta jo juhannuksen jälkeen saattaa mieleen juolahtaa: no niin, kohta on taas joulu.

Tietoliikennevika on haitannut Digitan televisiolähetyksiä sunnuntaina koko maassa. Lähetykset ovat edelleen poikki neljältä kanavalta, jotka ovat Free, TLC, Kutonen ja Vitonen.

Aiemmin katkos koski myös A-kanavanipun kanavia, joihin kuuluvat Yle, MTV ja Nelonen. Digitan mukaan katkos alkoi noin puoli yhdeksältä aamulla, ja A-nipun kanavat palautuivat hieman aamuyhdeksän jälkeen.

Viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Digitan johtaja Minna Flink kertoo, että korjaustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Neljän yhä pimeänä olevan kanavan osalta häiriön kestosta ei ole arviota.

Myös Digitan verkkosivut olivat hetken alhaalla sunnuntaiaamuna.

Vuosi sitten Liisa Koivisto makasi työpaikkansa vessan lattialla jalat pystyssä ja yritti hengittää. Ahtaan wc-kopin laattalattia oli kylmä selän alla, sydän hakkasi. Tuntui siltä, että happi loppuu ja taivas putoaa niskaan.

Toimistohuoneen tietokoneella verkkoyhteyden päässä kansainvälinen oppijajoukko odotti alkavaksi koulutustilaisuutta sosiaalisen median sovellusten käytöstä yritysmaailmassa.

35-vuotias Koivisto työskenteli Lapin ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn ja yrittäjyyden tuntiopettajana. Työ tuntui mukavalta ja vakaalta, vaikka olikin määräaikainen. Sivutoimena hän oli mukana opiskeluaikana perustetussa ohjelmistoyrityksessä.

Kolmen lapsen äidin aikaa veivät myös karateharrastus sekä kotona maatilalla asustelevat kanit, kanat ja hevoset. Kuulostaa kiireiseltä ja stressaavalta, mutta Koivisto oli tottunut pitämään vauhtia.

Nyt vessan lattialla maatessaan hän luuli tulleensa hulluksi, vaikka oikeasti tiesikin, mistä on kyse. Paniikkihäiriökohtaukset olivat olleet poissa jo vuosia. Nyt ne olivat palanneet.

Kaksi kohtausta vuoden sisällä olivat viimeinen niitti sille, että Koivisto jätti opettajan työt ja harppasi yrittäjäuralle.

”Aloin vain kirkua suoraa huutoa silmät lasittuneena”

Ensimmäiset paniikkihäiriökohtaukset Koivisto sai lukioikäisenä ja sitten opiskeluaikana yliopistossa. Kohtauksen saattoi laukaista vaikkapa naulakosta eteisen lattialle pudonnut sateenvarjo.

Sitä hän säikähti niin, että alkoi kirkua suoraa huutoa silmät lasittuneena. Huolestunut mies yritti ravistella ja kysellä, mikä on hätänä.

– Se kesti kuulemma tosi kauan, Koivisto muistelee.

Kohtauksen kulusta Koivistolla ei ole mitään muistikuvia. Lopulta tilanne purkautui itkuna.

Myöhemmin paniikin saattoi laukaista osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne: vaihto-opiskelijana Pietarissa venäjäksi pidetty esitys Dostojevskista katkesi paniikkiin.

Aluksi Koivisto oli huolissaan ja kuvitteli olevansa ainoa, jolla on outoja kohtauksia. Paniikkihäiriöstä ei tuolloin vielä puhuttu niin paljon kuin nykyään.

– Ajattelin, että olen vain hullu ja se siitä, Koivisto muistelee.

Yliopistossa venäjän kieltä opiskellut Koivisto oli haaveillut opettajan urasta. Paniikkikohtaukset johtivat kuitenkin siihen, että suunnitelmat muuttuivat: hänestä tulisikin kääntäjä. Töitä olisi tarjolla vähemmän, mutta eipähän tarvitsisi esiintyä.

Koiviston muutettua Jyväskylästä Tornioon venäjän kieli jäi ja vaihtui it-alaan ammattikorkeakoulussa sekä ohjelmistoalan yrityksen perustamiseen opiskelukavereiden kanssa. Vuonna 2010 Koivisto yhtiökumppaneineen oli esittelemässä yrityksen kehittämää ohjelmistoa Maahanmuuttoviraston väelle.

Salissa istui parisataa pukuihmistä, kirkkaat valot loistivat vasten kasvoja.

– Aloin puhua yleisölle, mutta sitten vain yhtäkkiä tuli sellainen peura ajovaloissa -tunne. Muistan vain ne valonheittimet sieltä lavalta.

Jähmettyminen oli totaalinen. Suusta ei tullut sanaakaan. Yhtiökumppani lavalla katseli häntä hermostuneena.

Koivisto ei tajunnut kuka on, eikä ymmärtänyt, miksi seisoi siinä missä oli. Yhtiökumppani jatkoi puhetta yleisölle, kunnes loputtoman pitkiltä tuntuvien minuuttien jälkeen lukko aukesi ja Koivisto pystyi jatkamaan esitystä.

Paniikkihäiriö voi sulkea neljän seinän sisälle

Paniikkihäiriöstä puhutaan, kun ihminen kokee toistuvasti voimakkaita ahdistuskohtauksia, joihin voi liittyä esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hyperventilaatiota, pahoinvointia, jopa kuristumisen tunteita.

– Pahimmillaan paniikkihäiriö voi olla jopa invalidisoiva ja työkyvyttömyyteen johtava sairaus, Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri ja psykiatri Riikka Roisko sanoo.

Ahdistusoireet käyvät rajoittaviksi, kun elämä järjestetään niiden välttelemiseksi.

Ahdistusoireet käyvät rajoittaviksi erityisesti silloin, kun elämä järjestetään niiden välttelemiseksi. Kohtausten pelossa asioita jätetään tekemättä, kunnes pelottavia ja ahdistavia asioita on niin paljon, että ei uskalleta lähteä neljän seinän sisältä.

– Ongelma ei ole vältettävissä käyttäytymisessä sinänsä, vaan siinä että aletaan pelätä kohtauksia ja liitetään ne asioihin, joihin ne eivät välttämättä liity, Roisko sanoo.

Paniikkihäiriöön, kuten moniin muihinkin mielenterveyden ongelmiin, liittyy myös häpeän tunteita. Kohtauksista kärsivä voi pelätä muiden reaktiota niin paljon, että eristäytyy sosiaalisesti.

Koivistokaan ei aluksi uskaltanut puhua vaivastaan.

– Puhuin kohtauksista vain mieheni kanssa. En uskaltanut aluksi kertoa edes äidille ja isälle, Koivisto muistelee.

Paniikkihäiriön hoitoon määrätään samoja lääkkeitä kuin esimerkiksi masennuksen hoitoon. Myös psykoterapiaa käytetään hoitomuotona omahoidon lisäksi.

Roiskon mukaan paniikkihäiriön omahoitona käytetään valitettavan usein myös alkoholia. Erityisesti miehillä päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla muun muassa hoitamattomia ahdistusoireita, kuten paniikkihäiriötä.

Kuva opettajan työstä oli liian ruusuinen

Tornion vuosina Liisa Koiviston kiire ei hirveästi helpottanut. Ammattikorkeakoulun viimeisen tentin Koivisto suoritti viimeisillään raskaana. Tentistä tuli 2/3, lapsi syntyi pari viikkoa myöhemmin.

Koti Koivistolle, hänen miehelleen ja kolmelle lapselle löytyi Mustajärveltä, reilun 30 kilometrin päästä kaupungista, metsän halki polveilevan soratien varresta.

Töitäkin ilmaantui, kun Koivistoa pyydettiin vetämään kursseja Lapin ammattikorkeakoululle. Koivistoa opettajuus jännitti, mutta hän arveli siitä selviävänsä – reiluun kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä esiintymistilanteisiinkin oli joutunut jo tottumaan.

– Ajattelin, että muutamista kursseista nyt selviää vaikka päällään seisten.

Aluksi työ tuntui kivalta ja helpolta: osa-aikaisena työ koostui vain kurssien pitämisestä ja suunnittelemisesta – palaverirumbaa ei ollut. Vähä vähältä paineet kasvoivat, kun työ muuttui täysipäiväiseksi.

Kalenteri alkoi täyttyä palavereista ja iltatunneista. Opetussuunnitelman muutokset lisäsivät paineita. Kurssien suunnittelu, karate, lepääminen – kaikkeen ei millään tuntunut jäävän aikaa. Koivisto keskusteli iltakurssien karsimisesta esimiehensä kanssa.

Hän toki tiesi opettajantyön vaihtelevuuden: kun kursseja on paljon, on työtäkin ylen määrin. Alalla työskentelevät tuttavat olivat lohduttaneet, että ensimmäiset kaksi vuotta ovat pahimmat.

Keväällä 2017 paniikkihäiriö muistutti taas itsestään. Kesken työpäivän lauennutta kohtausta seurasi viikon sairausloma.

Katastrofi iskee maanantaina

Elokuussa Koivisto oli palannut töihin kesälomaltaan ja esimies kutsui tiimin koolle. Palaverissa oli määrä käydä läpi syksyn opetettavat kurssit.

– Silloin kuitenkin kerrottiin, että toivestani huolimatta minullakin olisi kursseja myös illalla. Väkeä on niin vähän, että kukaan ei voi valita, sanottiin.

Paniikkikohtausta edeltänyt maanantaipäivä viime vuoden lokakuussa oli erityisen hankala. Palaveria palaverin perään kahdeksasta neljään, päälle iltaopetukset viidestä yhdeksään.

Ennen viime vuotta paniikkikohtaukset olivat pysyneet poissa jo vuosikausia, mutta nyt väsymystä kertyi ja stressi kasvoi.

Käytin kohtauksiin määrättyä lääkitystä opettajana ollessa, että selvisin siitä loppuajasta. Liisa Koivisto

Tiistaiaamun Snapchat-webinaarin oli sovittu alkavan kymmeneltä. Nyt työpiste oli tyhjä, Koivisto makasi vessan lattialla ja yritti hengittää. Kollegat kiirehtivät hänen luokseen rauhoittelemaan ja kyselemään vointia.

– Tuntui tosi epäreilulta. Suututti ja itketti, että enkö ole tämän vahvempi.

Lopulta Koivisto onnistui soittamaan projektipäällikölle, että ei mitenkään pysty vetämään koulutustilaisuutta. Tämän oli kerrottava Skype-yhteyden päässä odottavalle yleisölle, että webinaari joudutaan siirtämään. Koivisto itse soitti lääkärille.

Lääkäri kirjoitti Koivistolle päivän sairauslomaa. Seuraavana päivänä hän palasi töihin.

Käsilaukussa turvana oli kohtauksiin määrätty lääkitys.

– Käytin sitä opettajana ollessa, että selvisin siitä loppuajasta. Otin sitä pari kertaa ennaltaehkäisevästi.

Työt opettajana saivat jäädä joulukuussa 2017. Viime ajat kuluivat kohtauksia vastaan taistellen.

Oravanpyörä ehkä, mutta oma

Opettajantyön sivussa Liisa Koivisto oli kehitellyt yritysideaa maatilapakopelistä. Siinä talliin rakennettuun pelihuoneeseen suljettu pelaajajoukko pyrkii ratkaisemaan vihjeiden perusteella arvoituksia päästäkseen ulos. Opettajan töiden lopettamisen vuoksi yritysidean piti kuitenkin kantaa päätoimeksi asti.

Yritys saikin vauhdikkaan startin. Peli sai huomiota alan harrastajien parissa ja pelaajia saapui jopa satojen kilometrien päästä Lappiin vain Koiviston peliä kokeilemaan. Myös paikalliset tuntuivat innostuvan ideasta.

Koivisto löysi myös yhtiökumppanin yrityksen toimitusjohtajaksi. Elämän leppoistaminen ei ole Koiviston juttu, joten Open Escape -yhtiölle lähdettiin tavoittelemaan laajenemista – aluksi muualle Suomeen, myöhemmin ulkomaillekin.

Kesällä Koivisto teki yhtiökumppaninsa kanssa reilun parin tuhannen kilometrin markkinointikiertueen keskustellakseen yritysideasta siitä kiinnostuneiden maatilayrittäjien kanssa. Tällä hetkellä ketjuun kuuluu Koiviston oman yrityksen lisäksi yksi maatila.

Alun jälkeen maatilapakopeliyritys ei kuitenkaan ole tuottanut ihan toivotulla tavalla. Koivisto päättikin syksyllä ryhtyä sivutoimiseksi karaoke-emännäksi, koska työtä voi tehdä pakopeliyrityksen ohessa.

Suunnitelmissa on vielä kouluttautuminen personal traineriksi. Yrittäjäjärjestötkin ovat kosiskelleet Koivistoa mukaan toimintaansa.

Kuulostaa siltä, että Koivisto on hypännyt oravanpyörästä vain joutuakseen toiseen. Mutta kuten hän itse sanoo, tämä on hänen oma oravanpyöränsä. Hän ei aio luovuttaa tai ryhtyä elämään hiljaista, rauhallista elämää.

Vauhdikasta ja tasapainoista elämää

Kesken haastattelun Koiviston puhelin soi. Soittaja on Koiviston ystävä ja karateopettaja, jonka kanssa hän on lähdössä Ruotsin Göteborgiin karate-maratonille. Sen aikana ei juuri nukuta – sen sijaan vuorokauden aikana on kymmenen tunnin–puolentoista treeniä ja sata treeniottelua.

Leiriponnistus jännittää, mutta riskejä on otettava, jos niitä aikoo hallita. Jos valvominen käy ylivoimaiseksi, on vain nukuttava, sen Koivisto jo tietää.

– Olen tosi ylpeä itsestäni, että osaan nykyään valvoa öitä. Tuntuu tosi pieneltä jutulta, mutta se on minulle itseni kehittämistä.

Avain itse kehitetyistä kiireistä selviämiseen on oman kehon kuunteleminen.

– Haluan testata omia rajojani, koska olen itse ainoa, joka voi ne tuntea, Liisa Koivisto painottaa.

Koiviston ajatus itsensä ”siedättämisestä” paniikkihäiriötä laukaisseille asioille voi olla hyvä omahoidon tapa, vahvistaa Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri, psykiatri Riikka Roisko. Altistamista käytetään myös osana kognitiivista psykoterapiaa, jolla paniikkihäiriötä hoidetaan.

– Yksin ei kuitenkaan kannata kamppailla vuosikausia, vaan jos aina vain ahdistaa, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen, Roisko muistuttaa.

Eikä sarjayrittäjän arki lopulta tunnu Koivistosta niin stressaavalta kuin se ehkä kuulostaa.

Kiirettä toki riittää yhä perheen kolmen lapsen, yrittäjyyden ja tulevien personal trainer -opintojen parissa. Hoidettavia eläinystäviäkin on yksi enemmän, sillä tilalle on tänä vuonna tullut uusi hevonen.

Opettajantöiden lopettamisen jälkeen Koivisto on kuitenkin kokenut elävänsä paljon seesteisempää elämää kuin ennen. Hän nauttii siitä, että voi olla kotona, kun lapset lähtevät kouluun ja päiväkotiin. Iltapäivällä Koivisto on vastassa, kun lapset tulevat kotiin.

– Koen, että elämä on nyt paljon rauhallisempaa kuin silloin opettajana ollessa. Nyt voin suunnitella aikatauluni itse ja elää tasapainoisempaa elämää, Koivisto sanoo.

Elettiin keskiviikkoa maaliskuun 17. päivää vuonna 1943 Rukajärvellä Ontajärven länsirannalla (Suomen sotahistoriallinen seura).

Takana oli osittain onnistunut partioretki vihollisen selustaan. Miesvahvuudelta partioretki oli Suomen armeijan jatkosodan toisiksi suurin. Retkellä kaatui yhteensä 32 sotilasta.

Suurin osa kaatuneista oli kersantti Paavo Lonkilan (Kiuruvesi-lehti) joukkueesta. Lonkilan partio joutui jäällä hiihtäessä vihollisen väijytykseen. Lonkila ja muutama muu sotilas onnistuivat hiihtämään turvaan.

– Paavolta luodit katkaisivat repun ja konepistoolin viilekkeet sekä molemmat sauvat. Molemmilta puolilta jalkoja luodit läpäisivät tuulipuvun, mutta hän ei saanut osumaa, kertaa Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.

Menetykset olisivat olleet varmasti suuremmat, mutta suomalainen sotilas osasi hiihtää ja pääsi pakoon vihollisen luoteja. Hiihtotaidosta kertoo myös se, että Lonkila voitti myöhemmin Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952 viestikultaa ja henkilökohtaisella matkalla pronssia.

Partioretken jälkeen Lonkila, kenraalimajuri Erkki Raappana (Kansallisarkisto), ylikersantti Onni Palaste (ent. Bovellan) ja urheilu-upseeri kapteeni Akseli Kaskela (Biografiakeskus) kokoontuivat suremaan kaatuneita aseveljiään.

Kunnioituksena kaatuneita aseveljiä kohtaan he tekivät herrasmiessopimuksen.

– Sopimuksessa päätettiin, että sodan jälkeen Suomeen perustetaan säätiö ja talviurheilukasvatuslaitos, jolla edistetään talviurheilulajeja Suomen kansan keskuudessa. Tästä sai alkunsa Vuokatin urheiluopisto, kertoo Tikkanen.

Sodan jälkeen sopimuksessa mukana ollut ylikersantti Onni Palaste tuli Suomen Ladun palvelukseen ja sai tehtäväkseen etsiä urheiluopistolle sijoituspaikan. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta monien vaiheiden jälkeen päädyttiin Vuokattiin, jossa rakennustyöt aloitettiin 1945 ja avajaiset pidettiin 23. helmikuuta 1947.

Syntyi maailmankuulu urheilukasvatuslaitos, jossa valmennetaan Suomen ja maailman huippu-urheilijoita.

– Tiesivätköhän miehet mitä suruissaan tekivät sen partioretken jälkeen ja mitä päätöksiä olivat tekemässä, tuumaa Tikkanen.

Rakennusten salattu historia

Vuokatin urheiluopiston päärakennuksella ja muilla alueelle tulleilla rakennuksilla on mielenkiintoinen ja salainen historia. Rakennukset sijaitsivat alun perin Rukajärvellä, josta ne siirrettiin Kainuuseen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin 20. kesäkuuta 1944.

Rukajärven rintamalla alkoivat evakuoinnit ja koko heinäkuun ajan rakennuksia siirrettiin villiä vauhtia säilytykseen.

– Päärakennus Rukahovi sijoitettiin Kuhmon Särkijärvelle ja muut kuusi asevelitaloa sijoitettiin aivan Vuokatin lähelle Sotkamon Eevalaan, kertoo Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.

Välirauhasopimuksen artiklan 24. mukaan rintamalta mukaan tuodut rakennukset olisi pitänyt palauttaa sotakorvauksena Neuvostoliitolle.

Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä silloinen sisäasiainministeri Yrjö Leino, joka teki päätökset sotakorvausasioista ja rakennuksista, kirjoitti tietämättään nimensä rakennuksia koskeviin papereihin, joissa luki ”Ei palauteta”.

Asiakirjoja valmistellut ja asiasta tietoinen virkamies sujautti ”Ei palauteta” -paperit yksitellen paksun paperipinkan väliin, jossa luki ”Palautetaan”.

Ministerin allekirjoituksen jälkeen opetusministeriö saattoi luovuttaa rintamalta tuodut rakennukset Vuokatin urheiluopistolle.

– Rukahovi, joka oli kenraalimajuri Erkki Raappanan esikunnan alueella upseerien kanttiinina jäi arvokäyttöön ja samoin muut rakennukset, kertoo Tikkanen.

Rukahovista tuli Vuokatin Maja

Voimistelunopettajaksi valmistuneesta ylikersantti Onni Palasteesta tuli Vuokatin urheiluopiston ensimmäinen toimitusjohtaja vuoteen 1954 saakka, ja hän piti rakennusten menneisyyden sekä salaisuuden itsellään pitkään.

Hän on kertonut sen elämänsä aikana vain kahdelle henkilölle. Toinen heistä oli urheiluopiston opettajana toiminut Aarno ”Aslak” Peltola.

– Seuraavan kerran Palaste teki paljastuksen vuonna 2005, kun urheiluopisto vietti 60-vuotisjuhlaa. Tuolloin hän kertoi uutispommin opiston silloiselle rehtorille Pekka Vähäsöyringille, sanoo Tikkanen

Rintamalla rakennetussa Rukahovissa on toiminut sen perustamisesta alkaen urheiluopiston hallinto, joka toimii edelleen.

Päärakennusta laajennettiin hiukan vuonna 1955, mistä syystä sitä ei ole helppo tunnistaa Rukahoviksi. Myöhemmin myös sotakirjailijana tunnettu Onni Palaste vihittiin avioliittoon 16.2.1947 juuri tässä opiston päärakennuksessa eli entisessä Rukahovissa.

Tuolloin rakennusta kutsuttiin Vuokatin Majaksi, jolla tarkoitettiin alkuaikoina myös koko urheiluopistoa.

Vuokatin urheiluopiston hallintorakennuksen sisällä olevilla hirsiseinillä on nähtävillä talviurheilun historian havinaa. Eteisseinää koristavat muun muassa monen tunnetun suomalaisen käyttämät sukset.

– Paavo Lonkilan sukset puuttuvat, mutta meillä ne ovat ja pitää ehdottaa opiston johtajalle saako Paavon sukset tuoda tänne seinälle, sanoo Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.

Yli sata ihmistä loukkaantui lauantaina rajuissa mellakoissa Pariisissa, kun "keltaliivit" eli hallitusta vastustavat mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa.

Poliisin mukaan liki 300 henkilöä pidätettiin yhteenotoissa.

Mielenosoittajat sytyttivät tuleen kymmeniä autoja ja useita rakennuksia sekä heittelivät poliisia kivillä. Poliisi vastasi kyynelkaasulla ja otti kiinni satoja mielenosoittajia.

Yksi ihminen loukkaantui vakavasti, kun mielenosoittajat työnsivät kumoon yhden Tuileries-puiston rautaporteista Louvren museon edustalla. Loukkaantuneita oli ainakin 110, joista noin parikymmentä oli poliiseja.

Jo kolmatta viikonloppua jatkuneet mielenosoitukset alkoivat vastarintana polttoaineveron korotuksiin, mutta kääntyivät pian yleiseksi protestiliikkeeksi presidentti Emmanuel Macronia vastaan.

Aiheesta lisää:

Pariisissa yli 200 pidätetty – mielenosoittajat varastaneet poliiseilta rynnäkkökiväärin, yksi rakennus sytytetty tuleen

Hansaliitto 2.0? Pohjanmeren liitto? Mark Rutte ja seitsemän kääpiötä? Huonon sään maat?

Olutmaat – etelän viinimaiden vastakohtana? Talouskurimaat?

EU:n Nuivat?

Kahdeksan pohjoisen maan allianssia on kutsuttu Brysselissä monella nimellä, mutta Hansa-ryhmä vakiintui nimeksi brittilehti Financial Timesin käytettyä sitä sitkeästi viime vuoden lopulta lähtien.

Ryhmä on nyt voimansa tunnossa. Ensimmäisen kunnon testin kannatuksestaan muiden EU-maiden keskuudessa se saa maanantaina euroryhmän kokouksessa, jossa se aikoo viedä läpi useita talouskuria tiukentavia ehdotuksiaan.

Maaporukan johtajana pidetään Hollantia, mutta myös Suomi on ollut innokkaimpien mukana laatimassa yhteisiä linjauksia.

Ranska suuttui

Etelä-Euroopassa pelkkä Hansa-ryhmän nimi on alkanut ärsyttää. Siellä Hansan pelätään syventävän EU:n pohjoinen–etelä-jakoa.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire hyökkäsi vastikään Hansaa vastaan, ja väitti sen paitsi jakavan myös heikentävän EU:ta.

– Hieman kakistelin, kun luin Le Mairen kommenteista. Ne eivät olleet ihan reiluja Ranskan edustajan suusta, brysseliläisen CEPS-ajatushautomon EU-tutkija Steven Blockmans sanoo.

– Ranskaa itseään on syytetty EU:n jakamisesta esimerkiksi turvallisuus- ja puolustusasioissa, Blockmans huomauttaa. Ranska on viime vuodesta saakka ajanut liittoa puolustukseen.

Le Maire saattaa pelätä, että Berliinin linja talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisessä vahvistuu ranskalaisen näkemyksen kustannuksella. On yleisessä tiedossa, että Hansa-ryhmä konsultoi myös Saksaa kannanottoja laatiessaan.

Samaan aikaan Angela Merkelin asema Saksan johtajana on heikentynyt, ja hänen tilalleen voi nousta vielä tiukemmin talouskuria ajava liittokansleri.

Blockmansin mielestä Le Maire siis saattaa pyrkiä katkaisemaan Hansa-yhteistyön heti nuppuunsa, ennen kuin ryhmän jäsenmaat syventävät liittoaan lisää.

Miten Suomi hyötyy Hansa-yhteistyöstä? Lue lisää jutusta alempaa.

Hansa puhkuu intoa, mutta Etelä-Euroopassa hanketta ei katsota vain hyvällä.

Närkästystä on helppo ymmärtää, koska finanssikriisin ja etenkin Kreikan kriisin jälkiseuraukset ovat olleet rajuimmat etelässä. Eteläiset EU-maat kokevat Pohjois-Euroopan maiden välttelevän vastuutaan myös Välimeren yli tulevien maahanmuuttajien vastaanotossa.

– Eteläiset maat kokevat, että Hansa-ryhmä jakaa Eurooppaa. Ryhmä on karrikoitu esimerkki pohjoinen–etelä-jaosta, Bruegel-ajatushautomon varajohtaja Maria Demertzis sanoo.

Hän ymmärtää ryhmän jäsenmaiden halun luoda vastapainoa EU:ssa lähes pyhälle Saksa–Ranska-valtakeskittymälle nyt, kun Britannia on irtaantumassa unionista.

– En kuitenkaan usko, että Hansa-ryhmän mailla on loppujen lopuksi paljoa yhteistä. Esimerkiksi puolustuksessa ne ovat aivan eri linjoilla. Ja kun katsoo niiden talouksia, niin ei voi sanoa, että tässä olisi nyt hyvin samankaltaisia maita, Demertzis muotoilee.

Hänen mielestään ryhmään kannattaisi ottaa laajempi joukko jäseniä.

– Väkilukumielessä Hansa-ryhmä (vajaat 50 miljoonaa) on pienempi kuin Italia (runsaat 60 miljoonaa). Siksi ryhmän painoarvo voi jäädä pieneksi.

Hansa-nimi hämmentää

Ryhmän kutsumanimi arveluttaa Etelä-Euroopassa. Keskiajan Hansaliitto oli vahvasti saksalainen liitto, jossa vapaakauppaa käyneet kaupungit turvasivat toistensa selustaa. Saksan hääriminen uudenkin liiton taustalla herättää kysymyksiä.

Uuteen liittoon kuuluu lisäksi maita, joita vanhassa ei ollut – Irlanti, Tanska, Suomi. Niinpä nimi on myös harhaanjohtava, EU:n instituutiokehitystä tutkinyt Steven Blockmans arvioi.

– Nimi kannattaisi miettiä uudelleen. "Pohjoisten ja Baltian maiden yhteistyö" ei kuulosta kovin seksikkäältä, mutta se vastaa luultavasti todellisuutta paremmin. Sen kautta vältettäisiin vaikeat historialliset vertaukset, jotka synnyttävät ikäviä mielikuvia muissa jäsenmaissa, Blockmans sanoo.

Hansa on Hollannille tärkeä

Blockmans näkee Hansan ennen kaikkea Hollannille tärkeänä hankkeena. Britannia on ollut Hollannin tärkeä liittolainen EU:ssa, ja nyt maa etsii uusia kumppaneita.

– Hollannilla on kriittisempi kanta EU-integraatioon kuin Saksalla ja Ranskalla, ja Hansa-ryhmän kautta se yrittää puskea eteenpäin vaihtoehtoista agendaa, itsekin hollantilainen Blockmans arvioi.

Hänen mielestään Hansa-mailla on talouskurinäkemysten lisäksi yhteneväisyyksiä arvopohjassa.

– Ryhmä on vastapooli populististen virtauksien maille, joita nyt edustavat Unkari, Puola, Tsekki, Itävalta ja Italia.

Blockmans uskoo, että Hansa-yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin löyhänä liittona, jossa otetaan lähinnä yhdessä kantaa erilaisiin asioihin.

– Mailla ei ole hallinnollisia tukirakenteita kuten esimerkiksi Benelux-mailla, joilla on jo vuosikymmeniä ollut yhteinen sihteeristö.

Blockmansin mielestä Hansa-ryhmä voisikin hallinnollisesti kehittyä neljän keskieurooppalaisen maan Visegrád-ryhmän suuntaan.

Suomi hyötyy Hansa-yhteistyöstä ennen kaikkea siksi, että se pääsee samanmielisten joukkoon ajamaan itselleen tärkeitä asioita.

– Hansa-maat ovat pieniä avoimia talouksia, jotka ovat riippuvaisia maailmankaupasta ja talouskurin kannattajia, suuren valiokunnan puheenjohtaja, Arto Satonen kuvailee.

Hansa-ryhmä käynnistettiin valtiovarainministerien yhteistyöllä.

– Mutta on tässä isompikin ajatusmalli takana. Miten EU:n pitää toimia tai mikä on unionin ja mikä jäsenmaiden vastuulla? Pitääkö EU:n puuttua kaikkeen säätelyyn vai tekeekö se vain raamit? Ryhmän lähtökohta on, että raamien sisällä olisi enemmän liikkumavaraa, mikä mahdollistaisi subsidiariteetin (päätöksenteon mahdollisimman lähellä ihmisiä eli kansallisesti).

Miten Hansa aikoo kehittyä tulevaisuudessa?

– Kun kyse on samanhenkisten ryhmästä, on luontevaa, että yhteistyö laajenee. Ryhmän merkitys todennäköisesti kasvaa, Satonen arvioi.

Joidenkin ulkopuolisten kriitikkojen mukaan ryhmän tarkoitus on katkaista kokonaan keskustelu EU-maiden taloudellisesta yhteisvastuusta. Esimerkiksi Ranska on ajanut maiden keskinäistä solidarisuutta tukevia elementtejä rahaliittoon.

– Ei keskustelu tähän lopu, mutta toki tämä on kannanotto siihen keskusteluun. Jos ajatellaan vaikka Italian tilannetta, niin kyllä EU:ssa tarvitaan niitä voimia, jotka myös puolustavat talouskuria ja jokaisen jäsenmaan vastuuta omasta taloudestaan.

Satonen korostaa, että Hansa-ryhmän roolia ei pidä kuitenkaan liioitella.

– Tämä on yksi toimija, mutta muutkin jäsenmaat toimivat keskenään. Jotta Hansa-ryhmä saa oikeasti tavoitteitaan läpi, sen täytyy löytää muitakin kumppaneita.

Lisää aiheesta:

Muistatko Hansaliiton? Suomi ja muut kokosivat joukon taas kasaan ja vaativat kriisimaita EU:ssa vastuuseen veloistaan

Suomi ja 7 muuta EU-maata laittavat kapuloita komission ja Ranskan rattaisiin: Ei tulonsiirtoja EU-maiden välille, enemmän vastuuta jäsenmaille

Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo, että Ukrainan sota jatkuu niin kauan kuin maan nykyinen hallitus on vallassa.

Buenos Airesissa G20-kokouksen yhteydessä puhunut Putin totesi, ettei Ukrainan nykyjohdolla ole kiinnostusta konfliktin ratkaisemiseen.

Ukrainan konflikti on jatkunut keväästä 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin ja liitti sen itseensä. Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välille puhjenneissa taisteluissa Itä-Ukrainassa on kuollut yli 10 000 ihmistä.

Putin kertoi, ettei hän on puhunut Ukrainan johdon kanssa Venäjän vangitsemien Ukrainan laivaston merimiesten mahdollisesta vapauttamisesta. Venäjä syyttää heitä Venäjän rajan laittomasta ylittämisestä.

Muun muassa sotilasliitto Nato on vaatinut Venäjää vapauttamaan ukrainalaiset merimiehet ja palauttamaan Ukrainan laivaston alukset.

Ukrainan ja Venäjän väliset suhteet kiristyivät entisestään viime viikonloppuna, kun Venäjä valtasi kolme Ukrainan laivaston alusta Kertšinsalmessa Krimin rannikon edustalla.

Putin kommentoi lisäksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöstä perua heidän virallinen tapaamisensa Buenos Airesissa. Trump perusteli päätöstä sillä, ettei Venäjä ole vapauttanut ukrainalaismerimiehiä eikä palauttanut aluksia.

Putin pahoitteli tapaamisen peruuntumista ja korosti olevansa valmis neuvotteluihin Trumpin kanssa heti, kun se amerikkalaisille sopii.

Korjaus 2.12. klo 9.30: Jutun alkuperäisessä otsikosta saattoi saada vaikutelman, että kyse olisi tuoreesta Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista Asovanmerellä. Lisäksi tekstiin lisättiin tieto vuoden 2014 tapahtumista, jolloin Venäjä miehitti Krimin.

Ruotsin valtiopäivien puhemies Andreas Norlen on antanut sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Stefan Löfvenille lisäaikaa hallituksen muodostamiseen kertoo SVT. Maanantaiksi sovittu lehdistötilaisuus siirretään nyt myöhempään ajankohtaan.

– Prosessi vaatii nyt hieman aikaa, toteaa Löfven.

Puheenjohtaja Löfven on tyytyväinen siitä, että Ruotsin valtiopäivien puhemies antoi lisäaikaa hallituksenmuodostajalle.

Tällä hetkellä odotetaan, että puheenjohtaja Löfven antaa puhemiehelle vastauksen keskiviikkona, voidaanko hänen johdollaan muodostaa maahan uusi hallitus. Silloin myös järjestetään asiasta lehdistötilaisuus.

Viime viikolla käytyjen hallitusneuvottelujen myötä kävi ilmi, että keskusta ja liberaalit suostuvat tiettyjen reunaehtojen vallitessa siihen, että Löfvenistä tulee pääministeri.

Keskustapuolueen Annie Lööf joutuu nyt hakemaan oman puolueensa tukea asialle. Liberaalien Jan Björklundilla on jo mahdollisuus jatkaa neuvotteluja, mutta mahdollinen neuvottelutulos on alistettava puoluevaltuuston päätettäväksi.

Lue myös:

Ruotsin sosiaalidemokraateilta vaaditaan selkeää käännöstä oikealle, jotta hallitus saadaan kasaan

Ruotsin keskustapuolue asettaa oikeistopolitiikan ehdoksi hallitusyhteistyölle demarien kanssa

Ruotsissa pääministeriehdokkaaksi jälleen Stefan Löfven

Annie Lööf: Ruotsin puolueet eivät ole valmiit yhteistyöhön

Makedonia siirtyi sunnuntaina askeleen lähemmäs maan nimen muuttamista Pohjois-Makedoniaksi, kun parlamentti hyväksyi nimenmuutoksen äänin 120–67. Muutoksen lopulliseen hyväksyntään tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö viimeisessä äänestyksessä tammikuussa.

Jos nimenmuutos hyväksytään, Kreikka on luvannut lakata käyttämästä veto-oikeuttaan Makedonian EU- ja Nato-jäsenyyden estämiseksi. Maat ovat kiistelleet nimestä vuosikausia, sillä Kreikan mielestä Makedonia tarkoittaa sen pohjoista maakuntaa.

Useat tuhannet oikeisto-opposition jäsenet marssivat menneellä viikolla pääkaupunki Skopjessa vastalauseena pääministeri Zoran Zaeville, joka ajaa nimenmuutosta. Myös Kreikassa kansallismieliset ovat vastustaneet sopua.

Uhka vai mahdollisuus? Tätä kysymystä joutuvat pohtimaan sekä puolueet että ehdokkaat ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Poliitikkojen ilmoitusten mukaan 35 valittua kansanedustajaa on jättämässä eduskunnan tämän vaalikauden jälkeen. Mukana on paljon konkareita, jotka ovat keränneet paljon ääniä puolueilleen.

Ainakin kokoomusnuorten puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Henrik Vuornos näkee asian mahdollisuutena. Hän on ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä, jossa kokoomukselta ovat poissa viime vaalien äänirohmut Alexander Stubb (kok.) ja Outi Mäkelä (kok.).

– Tilanne on todella mielekäs tällaiselle haastajaehdokkaalle. Puhutaan kymmenistätuhansista äänestäjistä, jotka eivät voi enää Uudellamaalla äänestää samaa ehdokasta kuin viime eduskuntavaaleissa, Vuornos sanoo.

Eduskunnan jättävät kansanedustajat saivat viime eduskuntavaaleissa 254 968 ääntä. Luku sisältää myös kesken kauden lähteneiden edustajien keräämät äänet.

Vihreät saivat viime eduskuntavaaleissa hieman pienemmällä äänimäärällä 8,5 prosentin kannatuksen.

Suurimman kolauksen kokee keskusta. Eduskunnan jättävät keskustalaiset kansanedustajat keräsivät eduskuntavaaleissa 2015 yhteensä 75 865 ääntä.

– Meidän konkariedustajat ovat onnistuneet keräämään varmasti yli puoluerajojen äänipotteja. Niissä vaalipiireissä, joista konkariedustajat ovat jäämässä pois, on syntynyt hyvä, terve ja kovakin sisäinen kilpailu ehdokaspaikoista, sanoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.

Kaukana keskustasta tulevat kokoomus, siniset ja RKP. SDP:n luku voi vielä kasvaa, jos Eero Heinäluoma vahvistaa jättävänsä eduskunnan ja pyrkivänsä Euroopan parlamenttiin.

Vihreiden luku selittyy Ville Niinistön, Antero Vartian ja Jani Toivolan päätöksillä jättää eduskunta. Vasemmistoliitosta Annika Lapintie ja Kari Uotila ovat ilmoittaneet jättävänsä eduskunnan.

Perussuomalaisista Hanna Mäntylä jätti eduskunnan kesken kauden, mutta istuvista ainoastaan Toimi Kankaanniemi pohtii vielä ehdokkuuttaan. Yksikään kristillisdemokraateista ei ole ilmoittanut jättävänsä eduskuntaa tämän vaalikauden jälkeen.

Luvuissa eivät ole mukana perussuomalaisten hajoaminen, uusien eduskuntaryhmien perustamiset eivätkä loikkaukset puolueista toisiin.

Suuri riski äänien menettämisestä

Vanhan nyrkkisäännön mukaan eduskunnasta putoaa pois noin 70 edustajaa vaalien jälkeen. Näistä puolet jättävät eduskunnan vapaaehtoisesti, mutta toinen puolisko ei tule vaaleissa valituksi uudelleen.

Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo pitää poisjäävien kansanedustajien lukumäärää keskimääräisenä, mutta heidän profiilinsa poikkeaa aiemmasta.

– Selvästi linjasta poikkeavaa on se, että monet kokeneet kansanedustajat, jotka ovat olleet vaalipiirinsä ääniharavia, jäävät pois eduskunnasta, Paloheimo sanoo.

Tämä johtaa Paloheimon mukaan siihen, että uudelleen jaettava äänimäärä on aiempaa suurempi.

– Puolueilla on suuri riski, että kohtuullinen osa tunnettujen ehdokkaiden äänistä menee jollekin muulle puolueelle.

Paloheimo perustelee kantaansa ihmisten käyttäytymisellä. Hieman yli puolet äänestäjistä valitsee ensin puolueen ja vasta sitten ehdokkaan.

Samaan aikaan hieman alle puolet valitsee ensin ehdokkaan ja ehdokkaan mukana tulee puolue. Äänestäjät eivät kuitenkaan valitse mitä tahansa puoluetta.

– Kaikki äänestäjät sijoittuvat tiettyyn aatteelliseen positioon. Esimerkiksi maalaisporvarien joukko voi luontevasti vaihdella keskustan ja kokoomuksen välillä. Etelän taajamissa meillä on ihmisiä, jotka voivat äänestää sekä demareita että kokoomuslaisia.

Mielenkiintoista on myös nähdä, millaisia kannatusliikkeitä nähdään SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden välillä nyt, kun Pekka Haavisto (vihr.) otti vallan puolueessaan.

Paloheimon mukaan suuri kysymys vaaleissa on myös se, ketä ja mitä puoluetta äänestävät viime vaaleissa perussuomalaisia kannattaneet suomalaiset.

Perussuomalaisten kannatus oli Ylen lokakuun mittauksessa lähes kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi kuin eduskuntavaaleissa 2015.

Uudellamaalla eniten ääniä liikkeellä

Eniten poisjäävien kansanedustajien ääniä on uudelleenjaossa Uudenmaan vaalipiirissä. Seuraavaksi tulevat Helsinki ja Savo-Karjala.

Muutamissa vaalipiireissä nähdään tilanne, jossa poisjäävän kansanedustajan jälkeläinen tavoittelee paikkaa eduskunnasta.

Näin käy esimerkiksi Satakunnassa, jossa pitkäaikainen edustaja Timo Kalli (kesk.) jättää paikkansa ja hänen tyttärensä Eeva Kalli (kesk.) on ehdolla.

Sama asetelma saattaa toistua myös Helsingissä, jos Eero Heinäluoma (sd.) jättää eduskuntavaalit väliin. Helsingin demarien ehdokaslistalta löytyy Eero Heinäluoman tytär Eveliina Heinäluoma.

Eveliina Heinäluoma ei usko, että äänien panttaaminen onnistuu vaaleissa.

– Ei onnistu. Tiedän, että ihmiset harkitsevat todella huolellisesti ja pyrkivät löytämään itselleen sopivan ja omia arvoja vastaavan ehdokkaan, joka pystyy vakuuttamaan heidät, Heinäluoma sanoo.

Tilanne enteilee myös eduskunnan nuorennusleikkausta. Puolueiden listoista voidaan nähdä, että ehdokkaiden keski-ikä on laskenut noin vuodella.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Etelä-Korean presidentin Moon Jae-Inin viikonloppuna G20-ryhmän kokouksessa Argentiinassa. Trump pyysi Etelä-Korean presidenttiä välittämään viestin Pohjois-Korean Kim Jong-unille.

– Viestissä todetaan, että presidentti Trumpilla on myönteinen käsitys puheenjohtaja Kimistä ja hän myös pitää Kimistä, presidentti Moon kertoi toimittajille.

Trump viestitti lauantaina kotimatkallaan Argentiinasta Yhdysvaltoihin, että uusi huipputapaaminen saattaa olla näköpiirissä jo tammi- tai helmikuussa. The Guardian-lehden mukaan tapaamispaikalle on olemassa vielä kolme eri vaihtoehtoa.

– Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja meillä on hyvä suhde, Trump totesi lauantaina.

Trump aikoo kutsua Pohjois-Korean Kim Jong-unin vierailulle myös Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean Kim Jong-un tapasivat ensimmäisen kerran kesällä Singaporessa.

MARIUPOL Pizzakuski kaasuttaa mustalla mopedilla liikenteen sekaan pienen kioskin pihasta Prospekt Stroitelein eli Rakentajien valtakadun varrelta.

Kioskin sisällä pyöritetään pizzoja. Julkisivulla liehuu Ukrainan lippu ja mustanpuhuva, tyyliltään hieman sottaisen oloinen lippu: Pizza Veterano.

Tästä ukrainalaisesta pizzeriaketjusta tekee erityisen se, että sitä pyörittävät Itä-Ukrainan sodan rintamilla taistelleet miehet. Bisneksen ohella on tarkoitus auttaa veteraaneja kiinni rauhanomaiseen elämään.

– Me emme luo pysyviä työpaikkoja veteraaneille. Se on eräänlainen väliaikainen turvaverkko, kun ihmiset tulevat sodasta ja heidän pitää päästä kiinni rauhanajan elämään, yrittäjä Aleksei Katško kertoo.

Hän on itse entinen Azov-pataljoonan taistelija.

– Me tarjoamme työpaikan, jossa he voivat työskennellä toisten veteraanien kanssa ja veteraanien alaisuudessa. Se on miellyttävämpi ja rauhallisempi tapa. He kokoavat itsensä ja jatkavat matkaansa – aloittavat oman bisneksen tai löytävät kiinnostavamman työn.

Mariupolissa toimiva pizzalähettiyritys on osa laajempaa brändiä. Ketju lähti liikkeelle Leonid Ostaltsevin Kiovaan perustamasta pizzeriasta ja vastaavia Veterano-pizzerioita on sittemmin ilmaantunut useisiin Ukrainan kaupunkeihin.

– Minua miellytti Veterano Groupin idea, Aleksei Katško sanoo. Hän avasi ensin Veterano-kahvilan ja laajensi sitten pizzeriapuolelle.

Kyseessä oli ketjun ensimmäinen kahvila varsinaisella ATO-vyöhykkeellä, siis terrorisminvastaisen operaation alueella, kuten Ukrainassa virallisesti kutsutaan Itä-Ukrainan sotatoimialuetta.

”Kukaan ei ole kenellekään mitään velkaa”

Itä-Ukrainan sodalle oli ominaista, että sitä kävivät vapaaehtoispohjalta improvisoidut pataljoonat. Usein taistelijoilla oli värikkäitä liikanimiä ja hurja maine. Arkeen paluu ei välttämättä ole ollut yksinkertaista.

– Sota muuttaa ihmisiä. Monet, jotka aiemmin työskentelivät vain elättääkseen itsensä tai perheensä, eivät enää sodan jälkeen enää ole kiinnostuneet siitä. He haluavat tehdä vain sellaisia asioita, joita itse haluavat, Katško sanoo.

– Yhtiömme pääajatus on, että kukaan ei ole kenellekään mitään velkaa, Aleksei Katško kertoo.

Hän kertoo, että monet sotilaat vaativat etuisuuksia ja kokevat valtion olevan velkaa heille. Samaan aikaan syntyy ristiriitoja siviilien kanssa.

– Jos ihminen lähti sotaan, se oli hänen oma tietoinen vapaa päätöksensä eikä muiden ihmisten tarvitse tuntea olevansa siitä jotenkin velkaa.

Katško sanoo, että ilmapiiri yrittämiselle ei ole Ukrainassa kovin hyvä.

Mariupolissa tilannetta kohentaa se, että siellä toimii useita kansainvälisiä, eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia järjestöjä, jotka avustavat kaupungin kehittämisessä. Edelleen pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on vaikea, Katško sanoo.

– Ne vain kuolevat koko maassa ja täällä. Meidän bisneksemme tilanne on helpompi, koska se on veteraanien ja teema on ajankohtainen.

Hän korostaa, että yritys panostaa laatuun.

– Ihmiset ovat heränneet vaatimaan palveluilta enemmän laatua pelkän hintakilpailun sijaan.

Aleksei Katškon mukaan Veterano Pizzan asiaa edistää sekin, että Mariupolissa on paljon sotilaita, joiden keskuudessa firma on suosittu. Yritys on myös saanut mainetta kuljettamalla pizzoja etulinjaan ilmaiseksi.

Jännitys hyytää yrittäjähengen

Asovanmeren kriisi ja siihen liittyvät Mariupolin sataman vaikeudet eivät suoraan heijastu pienyrittäjiin sillä satama palvelee ensisijaisesti suurteollisuutta.

– Painostus toimii psykologisesti. Bisneksen ja talouden kehitys on mahdollista, kun ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi. Kun luodaan vaikkapa keinotekoisesti oloja, joissa ihminen ei tunne itseään turvatuksi, tämä tuskin ryhtyy perustamaan omaa yritystä, sanoo yrittäjä Dmytro Tšytšera, joka toimii puoli vuotta sitten perustetussa Mariupolin yrittäjäyhdistyksessä.

Vuosina 2014–2015 sotatila ajoi monet yrittäjät Mariupolista. Kaupunki alkoi hengittää vapaammin vuonna 2016, ja bisnes alkoi palata kaupunkiin. Alettiin avata kahviloita ja ravintoloita, Tšytšera kertoo.

– Yritämme yhdistyksessä mahdollisimman paljon popularisoida yrittäjyyden periaatetta. Se ei ole kovin kehittynyt alueellamme, koska itäinen Ukraina on ollut suuryritysten aluetta, Dmytro Tšytšera sanoo.

Tšytšera uskoo, että vuosina 2019 ja 2020 nähdään selvä pienyritysten kasvu Mariupolissa.

Hän huomauttaa, että Mariupolin valtavavia metallikombinaatteja modernisoidaan ja se johtaa työväen vähentämiseen.

Näille ihmisille pitää löytää töitä ja siihen tarvitaan uusia yrityksiä.

Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman saapui sunnuntaina valtiovierailulle Algeriaan, jonka pääkaupungissa hänet otti vastaan Algerian pääministeri Ahmed Ouyahia, kertoo valtion uutistoimisto APS. Algerialla ja Saudi-Arabialla ovat hyvät suhteet erityisesti öljy- ja petrokemian toimialoilla. Kaksipäiväisen vierailun aikana keskustellaan mahdollisista uusista investoinneista näille toimialoille.

Algeria on yksi niistä harvoista arabivaltioista, jonne Saudi-Arabialla on ollut aina hyvät suhteet. Algerialla on ollut vahvat siteet myös Qatarin kanssa. Saudi-Arabia ja kolme muuta arabimaata katkaisivat vuonna 2017 kauppasuhteet Qatariin, koska he syyttivät maata Iranin tukemisesta ja terrorismista.

Kruununprinssi oli vieraillut ennen Algeriaa Mauritaniassa, jonne Saudi-Arabia lupasi rakentaa suuren sairaalan pääkaupunki Nouakchottiin.

Kruununprinssi Mohammed bin Salman tuskin kohtaa mielenosoittajia Algeriassa, koska siellä mielenosoitukset on kielletty. Useat algerialaiset journalistit ovat kuitenkin julkaisseet kirjeen, jossa todetaan, että kruununprinssin vierailu Algeriaan on epäeettinen ja poliittisesti epäasianmukainen.

Lue myös:

Kylmä vastaanotto – Argentiina pohtii syytteiden nostamista Saudi-Arabian kruununprinssiä vastaan tämän saapuessa G20-huippukokoukseen

Trump: Yhdysvallat pysyy Saudi-Arabian kumppanina, vaikka kruununprinssi onkin saattanut sotkeutua Khashoggin murhaan

Saudi-Arabia varoittaa syyttämästä kruununprinssiä Khashoggin murhasta

CIA uskoo Saudi-Arabian kruununprinssin antaneen käskyn toimittaja Khashoggin murhaan

Terveysongelmien kanssa kamppaileva Nigerian presidentti Muhammadu Buhari astui eilen julkisuuteen ja vakuutti, että hän on elossa ja voi hyvin.

Jo kuukausien ajan sosiaalisessa mediassa on liikkunut huhuja, joiden mukaan Buhari olisi kuollut ja että presidenttinä esiintyisi todellisuudessa samannäköinen sudanilaismies.

Huhut ovat saaneet lisäpontta siitä, että Buhari vietti viime vuonna useita kuukausia Britanniassa, missä hän sai hoitoa vakavaan sairauteen. Sairauden yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuuteen, mikä on ruokkinut huhuja entisestään.

– Se olen todella minä, vakuutan teille. Juhlin pian 76. syntymäpäivääni ja tulen pysymään yhä vahvana, lausui Puolassa ilmastokokoukseen osallistuva Buhari.

Presidentti julkaisi eilen Twitterissä videon tilaisuudesta, jossa hän joutui vastaamaan kysymyksiin siitä, esiintyykö joku toinen mahdollisesti hänenä. Buhari totesi, ettei hän ole yllättynyt huhuista, koska moni on toivonut hänen kuolemaansa.

Huhuja ja valeuutisia Buharista ovat levittäneet YouTubessa, Facebookissa, Twitterissä presidentin tunnetut poliittiset vastustajat kannattajineen. Buhari kuvaili heitä eilen ”tietämättömiksi” ja ”epäuskonnollisiksi”.

Vuodesta 2015 Nigerian presidenttinä toiminut Buhari aikoo hakea jatkokaudelle helmikuussa järjestettävissä vaaleissa.

Liikemies Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihanke on saanut ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan, kun dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC ilmoitti sijoittavansa projektiin 100 miljoonaa euroa.

Vesterbackan johtama FinEst Bay Area Development Oy kertoo asiasta tiedotteessa, jonka mukaan dubailaisyhtiö on erikoistunut vesi-, energia- ja infrateknologioihin.

Kyseessä on perheyhtiö, joka on tehnyt merkittäviä rakennusprojekteja 18 maassa, tiedotteessa kerrotaan.

Vesterbackan arvion mukaan tunnelin kokonaiskustannukset ovat noin 15 miljardia euroa.

Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on kaksi. Vesterbackan luotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva FinEst Bay Area Project sekä virkamieshanke FinEstLink.

FinEst Bay Area -projektin lupa-asiat ovat edenneet siinä määrin, että Viron puolella on jätetty vesirakennuslupahakemus ja Suomessa puolestaan ympäristövaikutusten arviointi jätetään Uudenmaan Ely-keskukselle 2. tammikuuta 2019.

Lisäksi tunnelin kerrotaan olevan jo Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa.

Lue myös:

Helsinki–Tallinna-tunnelin hintalappu: 16 miljardia euroa – Tallinnaan 18 eurolla puolessa tunnissa

Qatar on yllättäen ilmoittanut jättävänsä öljyä vievien maiden Opec-yhteistyöjärjestön.

Maan energiaministeri Saad al-Kaabi ilmoitti asiasta maan pääkaupungissa Dohassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Ministerin mukaan maa lähtee Opecista tammikuun alussa.

Kaabi kertoi Qatarin keskittyvän tulevaisuudessa yhä enemmän kaasuun, vaikka se jatkaa myös öljyntuotantoaan.

Qatar on maailman suurin nestemäisen maakaasun tuottaja.

Maasta tuli Opecin jäsen vuonna 1961. Valtaa järjestössä pitää Saudi-Arabia, jonka välit Qatariin ovat kiristyneet kesästä 2017 lähtien. Tuolloin Saudi-Arabia liittolaisineen asetti Qatarin kauppasaartoon.

Opec-yhteistyöjärjestöön kuuluvat Qatarin lisäksi Algeria, Angola, Ecuador, Gabon, Irak, Iran, Kuwait, Libya, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea, Saudi-Arabia, Venezuela ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.

Aiheesta lisää:

Onko Saudi-Arabian öljyuhkaus bluffia? Öljynhinnan jyrkkä nostaminen voisi osua kuningaskunnan omaan nilkkaan

Tutkiva nettilehti: Saudi-Arabia aikoi viime kesänä aloittaa sodan, jonka estäminen johti Yhdysvaltain ulkoministerin eroon

Tuulanneli-blogia ei olisi välttämättä koskaan syntynyt, jollei vaasalainen Tuula Perälä olisi päättänyt lopettaa parikymmenvuotista uraansa yrittäjänä. Vuosi oli 2014.

Kauniit kuvat ja visualistin silmä veivät hänet ensiksi kuviin keskittyvän Pinterestin maailmaan.

Aluksi mä kuvasin kukkia ja mehiläisiä ja merenrantaa, heiniä. Tuula Perälä, bloggaaja

Sitten hän löysi suomalaisia aikuisten naisten blogeja ja kiinnostui. Perälä alkoi ajatella, että voisihan sitä koittaa itsekin.

– Aluksi mä kuvasin kukkia ja mehiläisiä ja merenrantaa, heiniä. Ja niihin sitten sopivat tekstit, muistelee Perälä.

Salapostauksia

Ensimmäiset postaukset Perälä teki vähän kuin salassa, mutta sana alkoi kiiriä. Perälän tuttavat saivat vihiä, että hän pitää blogia.

Tuttavat olivat kuitenkin sitä mieltä, että kukat ja kasvit eivät olleet Perälän ominta aluetta. Naisen kiinnostuksen kohteet kun löytyvät muodista, kosmetiikasta ja hyvinvoinnista.

– Sitten rupesin kuvaamaan asuja. Ensimmäiseksi tulivat päättömät asukuvat.

Perälä ei halunnut aluksi olla kasvoillaan esillä, mutta loppujen lopuksi oman itsensä esille tuominen ihan kokonaan ei tuntunutkaan enää hankalalta. Kolmen kuukauden bloggaamisen jälkeen asukuvissa näkyivät jo kuvattavan kasvotkin.

Aikuiset naiset löysivät aikuisen naisen blogin

Oman itsensä likoon laittaminen kannatti ja Tuulanneli-blogi alkoi kiinnostaa tuttavapiirin ulkopuolellakin. Muun muassa indiedays-alusta kutsui Perälän mukaan yhdeksi bloggaajaksi. Valtakunnallinen näkyvyys kasvatti blogia lukevien määrää. Palautetta ja kommentteja tulee runsaasti.

Tuulannelin blogissa keskitytään aikuisen naisen juttuihin, muotiin, hyvinvointiin. Kaikki lähtee pitkälti Tuulan omasta elämästä. Esimerkiksi asukuvauksissa käytettävät asut ovat sellaisia, joita naisen omastakin vaatekaapista löytyy.

– Mä olen 50+ ja olen kiinnostunut tästä hetkestä ja siitä mitä tapahtuu. Aikuisten naisten blogien suosio kertoo siitä, että jokaiselle pitää olla jotakin. Ei some ole pelkästään nuorten, sanoo Perälä.

Somessa ovat nuoret ja vanhat

Sometutkija ja sosiaalipsykologian tohtori Suvi Uski tutkii sosiaalista mediaa monesta näkökulmasta ja myös hän on huomannut aikuisten naisten blogien suosion.

Sosiaalinen media liitetään usein vieläkin nuorten maailmaan kuuluvaksi, mutta totuus on toinen. Uskin mukaan ikä ei ole ratkaiseva tekijä sille, mitä somessa tehdään. Sen sijaan eroja on siinä, miten nuoret ja varttuneemmat käyttävät eri viestintämuotoja.

– Nuoremmat ihmiset käyttävät erilaisia viestintämuotoja kuten Whatsappia, Telegramia tai Messenger-tyyppisiä. Snapchatia, Instagramia, missä pystyy vähän hassuttelemaan ja lähetetään paljon viestejä. Tämmöinen käyttötapa ei varttuneemmassa väestössä näy tai ainakaan, että ne olisivat yhtä hulvattomia ne sisällöt, kertoo Uski.

Ihan kaikkea ei Tuula Perälä blogissaan näytä. Esimerkiksi oma koti näkyy korkeintaan ruokakuvauksissa taustana ja silloinkin hyvin vähän.

– Onhan se kumminkin vähän siloiteltu kuva. En halua kaikkea tuoda sinne, eikä ole tarviskaan, kertoo Perälä.

Perheestä julkisuudessa näkyy staffordshirenbullterrieri Hans ja aviomies esiintyy teksteissä nimellä Muru. Aviomies ottaa kuvat blogiin.

"Meillä on erilaiset elämät ja elämäntilanteet"

Sometutkija Suvi Uski sanoo, että aikuisten naisten blogit ovat osa yleistä trendiä, joka liittyy lifestyle-sisältöihin. Tärkeää on myös samaistumisen kokemus.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita toisten ihmisten elämänvalinnoista liittyen kauneuteen, muotiin, asumiseen, sisustamiseen. Aikuisten naisten blogeilla on ihan selkeästi oma kohderyhmä. Nuorempien lifestyle-kuviot ovat erilaisia kuin aikuisempien ihmisten, sanoo Uski.

Sosiaalisessa mediassa sisältöjä on valtavasti ja lukija luonnollisesti poimii sieltä ne sisällöt, jotka häntä kiinnostavat.

– Meillä on hirveä tietotulva koko ajan monesta asiasta ja kohdentaminen on paikallaan. Meillä on erilaiset elämät ja elämäntilanteet ja niihin sitten etsitään sellaisia sisältöjä, jotka resonoivat ja tuntuvat omilta sekä oman elämän kannalta tärkeiltä, jatkaa Uski.

Blogimaailma tutuksi lukien ja opiskellen

Bloggaaja Tuula Perälä on ollut aina kiinnostunut valokuvaamisesta ja kiinnostus kuvaan hänet someenkin toi. Vaikka aviomiehen kädenjälki näkyykin kuvissa, on myös Perälä itse tottunut kameran käyttäjä. Hän on opetellut, kokeillut ja kouluttautunut.

Myös digitaalisen maailman lainalaisuudet on täytynyt opetella, jotta some-maailman käyttäytymistä voisi ymmärtää. Ja ottaa myös hyödyn siitä irti. Neuvoja ja apuja on tullut runsaasti myös muilta bloggareilta.

– Olen huomannut, että verkostoituminen on tässäkin tärkeää. Olen tutustunut moniin ihmisiin ja muut bloggarit ovat ottaneet minut avosylin vastaan. Minulla on tosi hyviä ystäviä ja kavereita blogimaailmasta, iloitsee Perälä.

Keväällä tulee viisi vuotta blogin perustamisesta. Kirjoittaminen tuntuu Perälän mielestä edelleen hyvältä.

Meidän naisten tulisi enemmän arvostaa itseämme, koska me jokainen ollaan arvokas yksilö. Tuula Perälä, bloggaaja

Jos jotain agendaa postauksista haluaa etsiä, niin se on aikuisen naisen esille tuominen.

– Meidän naisten tulisi enemmän arvostaa itseämme, koska jokainen on arvokas yksilö. Kannattaisi korostaa omaa tyyliä ja omaa olemusta - siitä lähtee hyvä olo ja siitä tulee se sisäinen hehku. Minä buustaan blogissani muita ja itseäni, sanoo Perälä.