Mikkelin Juniori-Jukureiden valmennuspäällikön Ville Suovalkaman suu vääntyy leveään hymyyn. Vuonna 2001 syntyneessä ikäluokassa on muhinut ilmiö, jollaista ei suomalaisessa jääkiekossa tai urheilussa yleensä ole aiemmin nähty.

Ilmiöllä ei uskalleta vielä leveillä, sillä nuorten urheilijoiden kohdalla voi sattua mikä tahansa: Kehitys voi yllättäen pysähtyä tai loukkaantuminen saattaa vaarantaa koko urana.

Mikkelin ilmiö nostaa kuitenkin päätään lähes päivittäin. Jääkiekon SM-liiga on ammattilaissarja, jonne kipuaminen onnistuu vain harvalta 20-vuotiaalta A-juniorilta.

Mikkelistä on noussut liigaan syksyn aikana neljä B-juniori-ikäistä, vuonna 2001 syntynyttä kiekkoilijaa.

Mikko Kokkonen (s. 18.1.2001) ja Henri Nikkanen (s. 28.4.2001) ovat pelannet pitkin syksyä Mikkelin Jukureiden liigamiehistössä. Kokkonen on puolustuksen vakiokasvo isoilla peliminuuteilla, Nikkanen on pelannut yhdeksän ottelua liigassa.

Eetu Randelin (s. 12.11.2001) on astunut Jukureiden liigamiehistöön, kun toinen vakioveskareista, Juhana Aho joutui sivuun loukkaantumisen takia. Liigassa Randelin on vielä luukkuvahti, mutta debyytti U18-maajoukkueeseen on juuri takana.

Neljäs vuonna 2001 syntynyt jukurikasvatti Leevi Aaltonen (s. 24.1.2001) pelaa KalPan liigajoukkueessa. Aaltonen lähti KalPaan C-juniori-ikäisenä. Myös hän kuuluu U18-maajoukkuerinkiin.

KalPassa pelaa toinenkin Jukureiden juniorikoulun käynyt pelimies Veikka Hahl. Hän on syntynyt 17. heinäkuuta 2002. Hahl pelaa B-junioreiden SM-liigaa ja ikäluokkansa maajoukkueessa.

Viisikosta Kokkonen, Aaltonen, Randelin ja Hahl tulevat samalta asuinalueelta. Rantakylä on 2000-luvun alussa Mikkeliin yhdistyneen maalaiskunnan vanha kuntakeskus, jossa on 5 000 asukasta.

Kiekkoilijoiden lisäksi samasta taajamasta ovat lähtöisin Suomen yleisurheilun suurimpiin tulevaisuuden lupauksiin kuuluva hyppääjä Jessica Kähärä (s. 2001) ja hiihdossa ikäluokkansa suomenmestaruudet viime talvena kahminut Jasmin Kähärä (s. 2000). Jessica Kähärä hyppäsi lokakuussa korkeuspronssia nuorten olympialaisissa Argentiinassa.

Ovatko tässä Suomen 2020-luvun urheilun supertähdet? – Kähärän supersiskokset ylivoimaisia ikäluokissaan

Vanhemmat, monipuolisuus ja oma tahto

Rantakylän poikien näinkin tiivis yhteinen tausta on hieman yllätys myös Juniori-Jukureiden valmennuspäällikölle Ville Suovalkamalle.

– Kun asia noin esitetään, voi kuulostaa aika uskomattomalta, mutta kyllä taustalta löytyy loogisia syitä. Samanhenkiset lapset ovat touhunneet yhdessä ja tukeneet toisiaan. Se on selvä, että aina kun puhutaan lapsista urheilussa, taustavoimilla on suuri merkitys. Tässä tapauksessa siellä on perheet ja erilainen tukiverkosto ollut tosi tärkeässä roolissa, Ville Suovalkama korostaa.

Rantakylän kiekkonelikko on viettänyt aikaa yhdessä lähes hiekkalaatikolta lähtien. Laji on vaihdellut vuodenajasta riippuen jääkiekosta jalkapalloon ja salibandystä jääpalloon. Myös suksi on kulkenut liukkaasti ainakin koulun kilpailuissa.

Ville Suovalkama uskoo, että monipuolisuus ja keskinäinen kilvoittelu ovat tekijöitä poikajoukon menestyksen taustalla.

– Lahjakkuus tulee monipuolisen liikuntatausta kautta – jääkiekko, jalkapallo ja jääpallo. Harrastaminen on ollut ympärivuotista ja omaehtoista, mikä äärimmäisen tärkeää. Se, että pojat ovat saaneet taistella toisiaan vastaan ja monipuolisesti.

– On ensiarvoista, että lapsi on mukana aidosti omasta halustaan. Toisaalta vanhempien rooli on vain korostunut siinä, millaisten harrastusten pariin lapsi viedään. Aika helppo on huomata lapsesta, kenellä sellainen sisäinen motivaatio on syttynyt. Kovin pitkään lapsi ei jaksa, ellei hän rakasta sitä mitä tekee, Suovalkama muistuttaa

Yhden ikäluokan poikkeuksellinen menestys on yllättänyt osaltaan myös mikkeliläiset. Kähärän siskokset ovat lajeissaan oman ikäluokkansa selviä ykkösiä. Jääkiekossa 2001 syntyneiden joukossa on ponnahtanut neljän saman juniorijoukkueen kasvattia liigatasolle.

– Lahjakkuutta on tutkittu todella paljon, mutta edelleenkään ei ole löydetty niin sanottua lahjakkuusgeeniä. Tietyt motoriset taidot ja pelaamiseen liittyvä niin sanottu pelisilmä syntyy toistojen ja monipuolisten kokemusten kautta. Toki suvusta ja vanhemmilta tulevilla geeneillä on tietty merkitys, mutta erityiseen lahjakkuusgeeniin en usko, valmennuspäällikkö Ville Suovalkama pohtii.

Tutkija: Pienet paikkakunnat tuottavat paljon pelaajia

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen erikoistutkija Outi Aarresola kertoo, että Suomessa huippu-urheilijoiden kotipaikan merkitystä on tutkittu varsin vähän. Pohjois-Amerikasta tutkimustietoa löytyy. Aineistona oli alle 20-vuotiaiden MM-kisojen pelaajat useilta vuosilta.

– Siellä käy ilmi, että pienten paikkakuntien pelaajat ovat yliedustettuina. Ruotsissa alle 10 000 asukkaan ja Suomessa hieman suurempien, Aarresola kertoo.

Syitä pienten paikkakuntien yliedustukseen ei sen sijaan ole tutkittu. Arvailuja sen sijaan voi esittää.

– On ajateltu, että taustalla voi olla se, on pienissä paikoissa on helpompi saada jääaikaa, jolloin tällaisen höntsäilyn merkitys korostuu. Ihmiset tuntevat toisensa, sinne muodostuu yhteisö. Pelaajat ovat porukassa pidemmän aikaa. Samasta on puhuttu myös Islannin jalkapallomaajoukkueen menestyksen kohdalla. Pienessä maassa kaikki tuntevat toisensa.

– Sitten voi sattua hyvä, innokas valmentaja, on hyvä vanhempien tuki tai koulu voi järjestää sellaista toimintaa, joka tukee urheilu-uraa, Aarresola pohdiskelee.

KIHUn erikoistutkijan mielestä menestyksen kannalta näyttäisi olevan tärkeää, että varhaisvuosina lapset pääsevät urheilemaan mahdollisimman monipuolisesti.

– Meillä on huomattu, että liikkuvuus eri lajien välillä on hyvin paljon henkilöistä kiinni, käytännössä valmentajista. Nuorille liikkuvuus lajien välillä ja monipuolisuus on hyväksi.

Rantakylän tapauksessa vuonna 2001 syntyneiden sakki on päässyt liikkumaan juohevasti esimerkiksi jalkapallon ja jääkiekon välillä. Veikka Hahlin isä Sami Hahl toimi ikäluokan valmentajana MP:ssä, Leevi Aaltosen isä apuvalmentajana ja Mikko Kokkosen isä joukkueenjohtajana.

– Jääkiekossa roolit oli toisinpäin. Aaltosen Jukka-Pekka oli päävalmentaja ja minä kakkonen, Sami Hahl kertoo.

Hahlin mukaan Rantakylän perheet muodostivat tiiviin yhteisön, jossa perheet olivat paljon tekemisissä keskenään myös urheilun ulkopuolella.

– Pojat yökyläilivät toistensa luona, mökkeilivät yhdessä ja tietysti pelien takia kierrettiin Suomea kesät ja talvet. Alkuvaiheessa pelattiin höntsää aamusta iltaan. Ensin tossulätkää pihalla, sitten lähijäälle ja seuraavaksi Rantakylän kaukaloille, Hahl muistelee.

Mikko Kokkosen tähtäin korkealla

Mikko Kokkonen pelaa poikajoukosta pisimpiä minuutteja liigassa. Paikka Jukureiden viidentenä puolustajana tuo peliaikaa ajoittain myös ali- ja ylivoimilla. Vuoden 2001 ikäluokka on NHL-joukkueiden varattavissa ensi kesänä. Kokkosesta on veikkailtu jopa ensimmäisen kierroksen varausta.

– Totta kai tavoite on siellä, mutta ensin pelataan Jukureille ja toivottavasti nuorten MM-kisoissa Suomelle. Keväällä annetaan sitten tärkeimmät näytöt NHL:ää ajatellen, Kokkonen muotoilee.

Mikko Kokkosen mielestä Rantakylän poikien menestyksen salaisuus on hyvässä yhteishengessä ja keskinäisessä kilvoittelussa.

– Meillä on aina ollut hyvät pihapelit siellä Rantakylässä. Ja sit ehkä nuoruusvuosina valmennus. Pelattiin kaikki samassa joukkueessa täällä. Ehkä mä näen että silloin jo oltiin kilpailuhenkisiä eikä ollut sellaista nuori Suomi-meininkiä, Kokkonen tuumii.

Lue myös: Vuonna 2000 syntyneet täysi-ikäistyvät nyt – kaksi oman alansa huippulupausta kertoo, mitä he tavoittelevat ja pelkäävät

Kansalaisaloite dieselveron poistamisesta tuskin menee sellaisenaan läpi, mutta dieselin käyttövoimaveroa todennäköisesti pohditaan osana laajempaa liikenteen verojärjestelmän uudistamista.

Näin voi päätellä sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) että vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston kommenteista.

Kansalaisaloite dieselveron poistamiseksi oli keräsi jo ensimmäisenä päivänä vaaditut yli 50 000 ja tiistain alkuiltaan mennessä siinä jo 95 500 nimeä. Aloitteen allekirjoittajat ovat kertoneet jättävänsä aloitteen vasta eduskuntavaalien jälkeen.

– Se on todella suuri määrä allekirjoituksia nopeassa tahdissa. Kertoo siitä, että asia herättää tunteita ja paineita on, valtiovarainministeri Orpo sanoo.

Orpon mukaan veron tuotto on noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta dieselin alennettu verokanta on tulonmenetysvaikutuksiltaan yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Asia on siis kokoluokaltaan niin suuri, että se pitäisi Orpon mielestä ratkaista hallitusohjelmaneuvotteluiden yhteydessä.

– Kytkisin tämän autoilun laajempaan verouudistukseen. Seuraavan vaalikauden aikana pitäisi aloittaa ohjelma, jossa vähäpäästöiset autot vapautettaisiin kokonaan autoveroista ja päästäisiin enemmän haittojen ja kulutuksen verotukseen, Orpo sanoo.

Orpon mukaan pohjatyötä autoilun verotuksen uudistamiseksi on aloitettu jo valtiovarainministeriössä. Orpon mukaan kansalaisaloite osaltaan vauhdittaa pohjatyön tekemistä. Varsinaiset ratkaisut jäävät seuraavan hallituksen tehtäviksi.

Berner siirtyisi käytön verotukseen

Liikenneministeri Bernerin mielestä liikenteessä pitäisi siirtyä omistamisen verotuksesta käytön verotukseen.

Liikenneministeri muistuttaa, että nykyisellä järjestelmällä on haluttu tukea erityisesti raskasta liikennettä, joka vastaa tavaroiden kuljetuksesta.

Berner sanoo, että liikenteenverotuksessa olisi katsottava sekö tulot ja menot.

– Olisi katsottava, miten saamme entistä enemmän tuloja kytkeyttyä suoraan infraan, hän huomautti.

Liikenneministeri ei usko, että ratkaisuja pystytään löytämään loppuhallituskaudella, vaan iso kokonaisuus jää seuraavan hallituksen pohdittavaksi.

Hänen mukaansa näissä pohdinnoissa on otettava huomioon myös ympäristö.

Haavisto: Koko verojärjestelmä käytävä läpi

Vihreiden puheenjohtaja aloittanut Haavisto sanoo kansalaisaloitteen osoittavan, että keskustelua liikenteen verotuksesta tarvitaan. Hän sanoo ymmärtävänsä, että käyttövoimaveron maksu tuntuu kohtuuttomalta, kun diesellitrasta joutuu maksamaan jopa enemmän kuin bensiinistä.

–Verotusta ei voi ratkaista lyhyiden hintasuhteiden perusteella, mutta vihreiden tavoitteena on aina ollut, että verotus ohjaisi ilmaston ja kulutuksen kannalta ympäristöä säästävään suuntaan. Nyt meidän verojärjestelmä on suunniteltu veroja kerääväksi rakenteeksi, Haavisto huomautti.

– Jos vero poistetaan, koko polttoaineverojärjestelmää pitää rukata uudestaan.

Haavisto muistutti dieselautojen joutuneen monissa Keski-Euroopan maissa vastatuuleen, kun kaupunkien ilmanlaatu on huonontunut.

Lue lisää aiheesta:

Analyysi: Tajuavatko dieselveron poistamista vaativat, että verosta luopuminen nostaisi dieselin litrahintaa 26 senttiä?

Autoalalla ei uskota dieselaloitteen menestykseen – "Jostain valtio veronsa kuitenkin hakee"

Tuulikki Paavola pöyristyi dieseltankilla – kansalaisaloite sai nimet kasaan päivässä: "Oli kyllä tosi yllätys"

Maanantaina alulle polkaistu kansalaisaloite dieselveron poistamiseksi kerää nimiä hurjaa vauhtia – 50 000 allekirjoituksen rajapyykki meni rikki jo illalla

Helsingin keskustan pyöräilybaanan varalle on tehty suunnitelmia New Yorkin malliin.

Helsinki-päivänä 2012 avattu Baana on entiseen ratakuiluun rakennettu 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä, joka kulkee Kiasmalta Ruoholahteen.

Rakennusyhtiö SRV hakee pyöräilybaanan alueelle tilavarausta. SRV suunnittelee yhdessä eri alojen asiantuntijoista koostuvan Urbaana-työryhmän kanssa entiseen ratakuiluun rakennetun kevyen liikenteen Baanan kylkeen erilaisia palveluita, asuntoja ja tilaa kaupunkikulttuurille.

Kokonaisuus sijoittuisi osittain Rautatiekatujen välissä kulkevan Baanan yläpuolelle yhdistäen Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosat saumattomaksi kokonaisuudeksi. Visiona on veistoksellista arkkitehtuuria ja kokeellista muotoilua ilmentävä rakennus- ja puistotilakokonaisuus.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti puoltaa SRV:n hakemusta kokouksessaan tänään tiistaina.

Toteutuessaan suunnitelma toisi kolme uutta rakennusta Baanan varteen ja muuttaisi maisemia Autotalon ja Tennispalatsin pohjoispuolella.

Urbaana -projektissa mukana olevan Aalto yliopiston professorin Pentti Kareojan mukaan inspiraatiota on haettu New Yorkin Highlinesta. Se on vanhalle junaradalle rakennettu suosittu kulkuväylä ja virkistysalue.

Kareojan mielestä Baanan ympäristö on mielenkiintoinen kaupunkitila jo nykyisellään, mutta se kaipaa elävöittämistä.

– Baana on vanhan huoltoradan jäljiltä jäänyt arpi keskustaan. Haluamme parantaa sitä ja korostaa sen poikkeuksellisia ominaisuuksia.

Italia ei muuta budjettiaan, ei sen tasetta tai kasvuennusteita, sanoo Italian varapääministeri Luigi di Maio maan ministerien kokouksen jälkeen. Maio sanoo, että Italian näkemyksen mukaan budjettia tarvitaan, jotta maa menee eteenpäin.

Euroopan unionin komissio hylkäsi Italian budjettiesityksen lokakuussa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun komissio antoi reput budjettiesitykselle ja kehotti jäsenmaata tekemään uuden.

EU voi käynnistää uhittelevaa Italiaa vastaan prosessin maan liiallisen alijäämän korjaamiseksi, ja Italiaa voi uhata tuntuva sakko.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee vaihtavansa mahdollisesti myös Valkoisen talon kansliapäällikön John Kellyn, kertovat ABC Newsin lähteet. Aiemmin Washington Post uutisoi lähteisiinsä vedoten, että Trump on aikeissa erottaa lähiviikkojen aikana kansallisesta turvallisuudesta vastaavan ministerin Kirstjen Nielsenin.

ABC:n lähteiden mukaan Kellyn tulevaisuus on ollut epävarma jo jonkin aikaa ja Trump on viime viikkojen aikana keskustellut monien neuvonantajiensa kanssa Kellyn kohtalosta. Trump on valittanut Kellyn poliittisesta älykkyydestä, ja lähteiden mukaan Kelly on kasvattanut etäisyyttään presidenttiin.

Lähteiden mukaan todennäköinen ehdokas uudeksi kansliapäälliköksi on 36-vuotias Nick Ayers, joka on varapresidentti Mike Pencen kansliapäällikkö. Osa ABC Newsin lähteistä sanoo, että Kellyn vaihto on jo "valmis diili". Osa lähteistä on puolestaan sitä mieltä, että mikään ei ole varmaa ennen kuin presidentti niin sanoo.

Trumpin ja hänen perheensä läheinen?

Lähteiden mukaan Ayers on tullut läheiseksi presidentin kanssa. Monet lähteet sanovat, että presidentti ja Ayers keskustelivat pitkään toistensa kanssa vaali-iltana. Pencen oikeana kätenä Ayers on päässyt seuraamaan lähietäisyydeltä Trumpin presidenttikauden tärkeimpiä hetkiä, ABC News kirjoittaa.

Monet lähteet kertovat, että Ayers on tullut läheiseksi viime kuukausien aikana myös Trumpin perheen kanssa etenkin presidentin tyttären Ivanka Trumpin ja tämän miehen Jared Kushnerin kanssa.

Nielsenistä Trump on puolestaan lähteiden mukaan halunnut päästä eroon jo jonkin aikaa. ABC:n lähteiden mukaan Trump on jo kuukausia valittanut, ettei Nielsen tee tarpeeksi kiristääkseen maahanmuuttopolitiikkaa.

ABC Newsin lähteiden mukaan Nielsenin odotetaan lähtevän lähiviikkojen aikana ja häntä todennäköisesti pyydetään irtisanoutumaan. Washington Postin mukaan Trumpin uskotaan etsivän Nielsenille korvaajaa, joka laittaisi Trumpin politiikkaa toimeen innokkaammin.

Nielsenistä tuli kansallisesta turvallisuudesta vastaava ministeri, kun Kelly jätti pestin tultuaan kansliapäälliköksi.

Strasbourg Kauan odotettu tieto tuli Britannian pääministerin tiedottajan vahvistamana: Britannian ja EU:n neuvottelijat ovat päässeet alustavaan sopuun Britannian erosopimuksesta.

Alustava sopu on puolitoista vuotta kestäneen vaiherikkaan neuvottelurupeaman tulos. Sopimuksen avainkohtien sisällöstä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän, vaikka suurin osa erosopimuksesta on ollut periaatteessa valmiina jo hyvän aikaa.

Osapuolet pääsivät suhteellisen nopeasti yhteisymmärrykseen esimerkiksi siitä, miten Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU:ssa asuvien brittien oikeudet vahvistetaan.

Yhteinen käsitys on siitäkin, miten paljon ero tulee Britannialle maksamaan. Sopimuksessa on myös siirtymäaika, jonka kuluessa Britannia ja EU voivat hioa tulevan suhteensa muodon valmiiksi.

Mutta mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Loppumetrien kompastuskivenä on ollut se, miten vältetään rajatarkastusten pystyttäminen Pohjois-Irlannin rajalle, kun unionin ulkoraja siirtyy sinne Britannian erottua.

Komission pääneuvottelija Michel Barnier esitti tiettävästi eilen maanantaina kokoontuneille EU-maiden eurooppaministereille useita vaihtoehtoisia ratkaisuja Irlannin rajakysymykseen.

Samat vaihtoehdot lienee esitetty myös Britannian neuvottelijoille, jotka ovat nyt ilmeisesti hyväksyneet jonkin näistä vaihtoehdoista.

"Ilmeisesti" siksi, että paperin sisältö on pysynyt hämmästyttävän hyvin poissa julkisuudesta. Irlannin yleisradion RTÉ:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Tony Connelly uutisoi ensimmäisenä, että alustava sopimus on valmis ja lähetetty Lontooseen.

Punnan arvo lähti välittömään nousuun RTÉ:n uutisen jälkeen. Mutta Irlannin ongelman täsmällinen ratkaisu on yhä arvailujen varassa.

Ongelma on todennäköisesti ratkaistu niin, että koko Iso-Britannia jää osaksi EU:n tulliliittoa, jos siirtymäajan kuluessa ei keksitä muuta ratkaisua joka ehkäisee rajatarkastusten tarpeen Pohjois-Irlannin rajalla.

Voi olla, että Pohjois-Irlantia kohdeltaisiin tulliliitossa eri tavalla kuin muuta Britanniaa. Sopimuksessa on täytynyt ratkaista myös se, missä tuomioistuimessa mahdolliset riidat ratkaistaan. Todennäköisesti ratkaisu on EU-tuomioistuin Luxemburgissa.

Oli sopimuksen sisältö mikä tahansa, sen kohtalo riippuu nyt ennen kaikkea Britannian hallituksesta. Tiistai-iltana brittihallituksen ministereitä kutsuttiin yksi kerrallaan pääministerin virka-asuntoon Downing Street 10:een kuulemaan paperin sisällöstä.

Downing Streetin mukaan hallitus on kutsuttu ylimääräiseen istuntoon keskiviikkoiltapäivänä kello 14 Lontoon aikaa. Siihen mennessä ministereillä pitäisi olla kanta siihen, hyväksytäänkö erosopimus.

Jos hallitus hyväksyy sopimuksen, pallo siirtyy EU:lle. EU-maiden suurlähettiläät kokoustavat keskiviikkoiltana Brysselissä. Vihreä valo lähettiläiltä tarkoittaisi luultavasti, että marraskuun lopulla järjestettäisiin ylimääräinen huippukokous, jossa sopimus saisi korkeimman tason hyväksynnän.

Yhdessä erosopimuksen kanssa hyväksyttäisiin myös poliittinen julistus EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Sopimus vietäisiin vielä EU:n ja Britannian parlamentteihin, joista jälkimmäinen on suurempi este.

Sen ylittämisen jälkeen sopimuksettoman eron uhka kuitenkin väistyisi. Liikenne Englannin kanaalin yli jatkuisi normaalisti 30. maaliskuuta ensi vuonna. Britannian armeijan ei tarvitsisi kuljettaa lääkkeitä helikoptereilla ympäri maata.

Mutta jos Britannian hallitus torjuu sopimuksen, tulevaisuus on auki. Hallitus voi kaatua. Tai neuvotteluita voidaan jatkaa. Pääministeri Theresa Mayn jo valmiiksi hatara asema näyttäisi entistä mahdottomammalta.

Tilliliha, veriletut ja muut koululaisten inhokit ovat valtaosassa kouluista historiaa. Maksutonta kouluruokaa on Suomessa tarjottu 70 vuotta, ja vuosikymmenten aikana ruokalistaa on rukattu monta kertaa.

Jotkut ruokalajit ovat kuitenkin pysyneet. Liperissä 30 vuotta kouluruokaa laittanut Eija Leppänen nostaa kaksi kestohittiä yli muiden.

– Ohrasuurimopuuro ja lihakeitto. Niitä oli jo silloin, kun itse kävin koulua ja niitä tehdään edelleen.

Erityisesti ohrapuuro on yhä koululaisten mieleen. Leppänen arvelee suosion johtuvan siitä, että ohrapuuroa on harvoin tarjolla.

– Ohrasuurimopuuroa ei kukaan kehtaa kotona tehdä, kun sitä pitää hauduttaa niin pitkään, Leppänen sanoo.

Kasarin kanaviillokki, ysärin italianpata

Kouluissa maksutonta kouluruokaa on tänä vuonna juhlittu maistelemalla menneiden vuosikymmenten kouluruokia.

Liperissä historiallinen ruokaviikko on alussa: listalla on 1950-luvun ohrapuuron lisäksi 60-luvun nakkikastike, 70-luvun seikeitto, 80-luvun kanaviillokki, 90-luvun italianpata ja 2000-luvun hampurilaiset. Tätä päivää edustavat kasvispyörykät.

Ruoka on hyvää, eikä tämä oikeastaan voi paremmaksi enää muuttua. Jesse Tanskanen

Ohrapuuro kuuluu koulujen ruokalistalle muutenkin, joten sen suosio ei yllätä. Kahdeksasluokkalainen Jesse Tanskanen kertoo syövänsä aina vähintään kaksi lautasellista.

– Ruoka on hyvää, eikä tämä oikeastaan voi paremmaksi enää muuttua, Tanskanen tokaisee.

Eija Leppänen ennustaa, että myös nakkikastike ja hampurilaiset maistuvat koululaisille varmasti.

– Seikeiton kanssa voi olla vähän niin ja näin. Kanaviillokki on meille suurin kysymysmerkki, Eija Leppänen miettii.

Kanaviillokin sijasta ruokalistalla on broileria niin kastikkeena kuin pyöryköinä. Kalakeitto taas tehdään Liperissä lohesta. Hampurilaisia tarjotaan satunnaisesti, yleensä koululaisten toivepäivänä.

Makkara maistuu, kasvissosekeitto ei

Jokainen vuosikymmen on jättänyt jälkensä koulujen ruokalistaan. Monet nykylasten suosikeista ovat olleet jo heidän vanhempiensa suosikkeja.

– Makkararuoat ja makaronilaatikko. Ne pysyvät kärjessä vuodesta toiseen, Eija Leppänen vahvistaa.

Ravitsemussuositusten takia makkaraa on tarjolla harvemmin kuin vielä muutamia vuosia sitten. Nyt lautasille yritetään ujuttaa entistä enemmän kasviksia.

Se harmittaa kahdeksasluokkalaista Piia Hämäläistä ja Jesse Tanskasta. Makkara maistuu molemmille, mutta kasvikset eivät niinkään.

– Kasvispyöryköistä en vaan tykkää, Hämäläinen toteaa.

Makaronivelli olisi aika kiva. Piia Hämäläinen

Tanskanen nostaa inhokiksi kasvissosekeiton, joka on Liperissä osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi palaksi.

– Kasvisruokailijat kyllä syövät sitä, mutta kun keittoa yritetään tarjota kaikille, niin se ei millään uppoa, ruokapalvelupäällikkö Maarit Määttä kertoo.

Kasviskeitosta on tehty useita versioita, eikä vielä aiota luovuttaa. Sillä vaikka liha maistuu monelle, on suosittujen joukossa myös kasvisruokia.

– Pinaattilettuja on ollut ainakin 20 vuotta. Aiemmin sitä tarjottiin tonnikalasalaatin kanssa, nyt rinnalla on perunasalaattia. Saa nähdä, vieläkö maistuu, Eija Leppänen kertoo.

Oppilaiden maku näkyy ruokalistalla

1950-luvulla ei ollut puhettakaan, että oppilaat olisivat päässeet vaikuttamaan ruokalistaan. Nyt tilanne on tyystin toinen. Koululaisten mielipiteitä kartoitetaan säännöllisesti. Tavoitteena on, että kaikki söisivät kouluruokaa.

Tällä hetkellä etenkin yläkoululaiset tahtovat jättää joko koko aterian tai vähintään osan siitä syömättä.

Toisinaan koululaisten toiveet yllättävät.

– Spagettia on jo, joten makaronivelli olisi aika kiva. Se on ainakin meidän perheessä ollut semmoinen perinteinen ruoka, kahdeksasluokkalainen Piia Hämäläinen sanoo.

Seitsemänvuotias tamperelainen poika viettää tällä viikolla aamut ennen koulua ja iltapäivät kotona. Syynä on se, että hän sai viikon porttikiellon iltapäiväkerhoon.

Iltapäiväkerho perusteli porttikieltoa sillä, että poika ei ollut totellut. Yle näki iltapäiväkerhon lähettämän viestin ja siinä luki, että poika ei rauhoittunut välipalalle, ulkona alkoi potkia ja lyödä lapiolla toista ja pojat huusivat toisilleen rumia sanoja ja kuraa lensi sisällekin.

– Puhuimme asiasta koordinaattorin kanssa ja olemme kaikki sitä mieltä, että viikon tauko on paikallaan, viestissä sanotaan.

Yle ei julkista perheen nimeä lapsen suojelemiseksi. Vanhemmille on kerrottu alkusyksyn ensimmäisessä infotilaisuudessa, että jos lapsilla on häiriökäyttäymistä, siitä keskustellaan ja jos se jatkuu, tulee viikon tauko.

"Ravintolassa on porttikieltoja, mutta aikuisille"

Äiti ihmettelee, miten ekaluokkalaisille voidaan antaa näin järeät rangaistukset ja erottaa kavereista.

– En ole ikinä kuullut, että seitsemänvuotiaille voidaan antaa porttikieltoja. Ravintolassa annetaan porttikieltoja, mutta aikuisille. Miten porttikielto voi olla ainoa aikuisten keino puuttua? Lapsi on laitettu iltapäiväkerhoon siksi, että lapsi olisi siellä turvassa.

Äiti ihmettelee, ettei jupakan toiselle osapuolelle tullut mitään seuraamusta. Äiti kyseli asiasta muilta lapsilta ja kuuli, että hänen poikaansa oli ärsytetty tilanteessa.

– En ollut näkemässä, mitä tapahtui. Poikamme tuli kuraisena kotiin. Hän oli työntekijöiden mukaan heittänyt kuraa toisen pojan päälle, eikä ollut lopettanut ja totellut. Kyselin asiasta muilta lapsilta ja vastapuoli oli joidenkin mukaan aloittanut.

– Poikani on luonteeltaan villimpi hauskuuttaja ja ottaa helposti pellen roolin. Mutta esimerkiksi pikkuveljen kanssa hänen pinnansa pitää.

Äidin mukaan pojan oli vaikea käsittää, miksi hän ei saa mennä iltapäiväkerhoon kouluun jälkeen.

– Eilen hän haravoitsi kaksi tuntia pihalla surullisena. Hän ei osaa oikein käsitellä tätä, miksi hän sai rangaistuksen ja toinen ei.

Porttikieltoja annettu 4–5

Kyseessä oleva iltapäiväkerho on yleishyödyllisen yhdistyksen Ahjolan Setlementti ry:n järjestämä. Yhdistys järjestää nettisivujensa mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa 12 ryhmässä eri puolilla Tamperetta.

Tampereen kaupunki valvoo yksityisten toimijoiden kerhoja.

Iltapäiväkerhotoimintaa on Saukkolan toimitalossa sekä Hyhkyn, Johanneksen, Lamminpään, Lielahden, Muotialan, Nekalan ja Pispalan kouluilla.

Ahjolan iltapäivätoiminnan koordinaattori Marja Ukkola sanoo, että tapaus on hyvin harvinainen.

– Tämä on äärimmäinen viimeinen keino. Muutaman vuoden aikana on muistaakseni annettu neljä, viisi taukoa korkeintaan. Nämä ovat kaikki olleet eri kerhoissa. Meillä on kerhoja kahdeksalla koululla ja lapsia kerhoissa 400. Tämä ei ole mikään laajamittainen asia.

– Kun ryhmässä on 30 lasta ja yksi lapsi jossain tilanteessa vie yhden ohjaajan työpanoksen, jäävät kaikki muut lapset toisen ohjaajan vastuulle.

Marja Ukkola perustelee kieltoa sillä, että iltapäiväkerhon pitää taata turvallinen kerhopaikka kaikille. Hänen mukaansa vanhemmat ovat ymmärtäneet tauon merkityksen.

– Samalla lailla kuin rehtorilla on oikeus pistää lapsi lomalle koulusta, jos on väkivaltaista käyttäytymistä. Käytämme samaa oikeutta, koordinaattori perustelee.

Kerho ei käytä sanaa porttikielto, vaan tauko.

– Minusta tämä porttikielto on huono, en käyttäisi sitä sanaa.

Mitä sanaa käyttäisitte?

– Me puhutaan, että on tavallaan tauolla kerhosta.

Äidin mukaan varoitusta ei tullut

Äidin mukaan porttikieltoa ennen ei tullut varsinaista varoitusta.

– Pari kertaa on sanottu, että tänään on ollut villi meininki. Tässä on ollut monta poikaa mukana. Kerran mainittiin, että meni kivasti muuten, mutta poikamme alkoi laulaa välipalalla, äiti kertoo.

Iltapäiväkerhon koordinaattorin mukaan vanhempien kanssa käydään keskusteluja ennen päätöstä. Hänen mukaansa perhe oli tietoinen siitä, että lapsen käytöksen pitää muuttua tai tulee seuraamus.

Marja Ukkolan mukaan tauot ovat tehonneet lasten käytökseen. Yleensä asiat on pystytty hänen mukaansa hoitamaan keskusteluteitse.

– Missään tapauksessa ei ole tarkoitus jättää asiaa siihen, että siinä olisi pelkkä tauko. Tauon jälkeen pitää keskustella, miten homma hoituu ja mitkä olisivat mahdolliset tukitoimet.

Lasten väliset riidat voivat olla joskus vaikeita selvittää. Miten tämä otetaan huomioon?

– Eihän kukaan tietenkään yksin tee. Ei silti saa kimppuun käydä, pitää kertoa ohjaajalle tai toimia muuten. Sanallinen ärsyttäminen ei oikeuta siihen, että saa toisen päälle käydä ja vahingoittaa toista, Marja Ukkola sanoo.

Vaikutus maksuihin epäselvä

Äidin tietojen mukaan maksuihin ei tule muutosta, vaikka poika on poissa viikon kerhosta.

– Miksi maksan kuukaudesta, jos lapseni ei saa olla iltapäivähoidossa?

Periaatteessa iltapäiväkerhoissa on kuukausilaskutus, mutta Marja Ukkola sanoo, että näissä tapauksissa maksu katsotaan tapauskohtaisesti.

Maksu voidaan lain mukaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimintaan. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä.

Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.

"Tuntuu hyvin erikoiselta"

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo, että kunnan järjestämää ja hankkimaa kerhotoimintaa koskee perusopetuslaki.

– Kuvattu toiminta herättää monia kysymyksiä ja tuntuu hyvin erikoiselta.

Perusopetuksessa käydään ensin kasvatuskeskusteluja ja voidaan antaa Kurttilan mukaan jälki-istuntoa ja kirjallinen varoitus.

– Sitten vasta tai jos rikkomus on vakava, tulee määräaikainen erottaminen. Myös poistaminen oppitunnilta tai opetuksen epääminen loppupäivän ajaksi ovat mahdollisia.

Tuomas Kurttila sanoo, että porttikielto kuulostaa valitettavalta.

– Miten on tarkoitus huolehtia lapsen hoidosta tällä välin, onko tehty päätöstä, voiko siihen hakea muutosta. Monta kysymystä herää, joihin kunnan on pystyttävä vastaamaan. Sekin on toki ymmärrettävää, että vaarallisiksi koettuihin tilanteisiin täytyy pystyä reagoimaan.

Hänen mukaansa tapauksessa tulee esiin perusopetuslain heikkous.

– Oikeusturvaa sekä lapsen ja huoltajien kuulemista koskeva sääntely on niukkaa. Kurinpitoa koskeva sääntely koskee perusopetusta, ei aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Lain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Minut irtisanottiin lokakuussa 2014 Postista. Työvelvoite loppui saman vuoden lopussa.

Olin tuolloin 60-vuotias, eli pääsin “työttömyysputkeen”. Minulla olisi siis ollut mahdollisuus olla kotona ansiosidonnaisella työttömyysturvalla eläkeikään saakka.

Joku muu olisi voinut olla työttömyysputkesta helpottunut, minä en. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että en ole vielä valmis jäämään eläkkeelle. Ikä on vain numero.

Lue Irmelin aiemmista vaiheista tästä ja tästä.

Jaksamisen kannalta irtisanominen oli toki helpotus. Ensimmäisen vuoden työstin vuosia kestänyttä stressiä ja varmaan pientä burnoutin alkuakin.

Mutta aika teki tehtävänsä. Seuraavan vuonna olin jo valmis palaamaan töihin. Aloitin rappusiivoojana: kaksi kertaa viikossa yhteensä 12 tuntia.

Olen aina tehnyt paljon töitä. Työ antaa minulle rytmiä ja energiaa päivään, saan sillä lailla paljon aikaiseksi.

Tuntui, että rappusiivous ei riittänyt. Halusin lisää työtä, mutta sellaisen, joka sopii yhteen pitkäaikaisen matkailuautoharrastuksemme kanssa.

Syyskuussa 2016 aloitin kiinteistösihteerinä isännöitsijätoimistossa. Sovimme, että teen korkeintaan 20 tuntia viikossa.

Kevät 2017 oli aikamoista säpinää. Työt eivät jääneet siivoukseen ja kiinteistösihteerin hommaan. Koska isännöintitoimistossa oli ruuhkaa, lopetin maaliskuussa rappusiivouksen ja ajattelin, että mennään kiinteistösihteerin pestillä. Sitten Postista kysyttiin, tulisinko vähäksi aikaa takaisin projektihommiin.

Aloitin siellä toukokuussa ja lopetin kiinteistösihteerin työt.

Uudessa työssäni otimme yhteyttä asiakkaisiin, joilla oli kysyttävää, tai jotka eivät olleet tyytyväisiä asuntonsa postilaatikkoryhmittelyyn. Elokuun alussa siirryin vielä uuteen projektiin, joka loppui lokakuun lopussa.

Senkin jälkeen postista tarjottiin uutta työtä, mutta olin päättänyt, etten ota sitä enää vastaan.

Halusin kerrankin leipoa ja laittaa joulua rauhassa. Postissa joulun tienoo oli aina ruuhkainen ja kiireinen. Viime jouluna sain ensimmäistä kertaa keskittyä pyhien valmisteluun ilman minkäänlaista työvelvoitetta.

Olimme mieheni kanssa pitkään puhuneet siitä, että kotona pitäisi remontoida. Tarkoituksemme oli tehdä keittiöremontti ja saada se valmiiksi jouluksi, mutta homma lähti ihan käsistä. Keittiön ympäristö alkoi remontoidessa näyttää sellaiselta, että sillekin pitäisi tehdä jotain. Niinpä uudistimme koko alakerran. Suurimman osan työstä teimme mieheni kanssa kaksistaan.

Remontin jälkeen hoidin iäkkäiden vanhempieni muuttoa. Vähän sen jälkeen isäni kuoli ja järjestelin hautajaisia.

Kun katson viime kevättä taaksepäin, se on tyypillistä minua. Koko ajan oli monta asiaa meneillään, vaikken työssä ollutkaan.

Vajaan vuoden minusta on tuntunut, että töissä ei ole enää pakko käydä. Tunne on uusi. Vaikka heti irtisanomisen jälkeen en ollut missään, silloinkin työpaikan etsiminen oli koko ajan mielessäni.

Koululaisena tein kesäisin neljää hommaa päällekkäin: ensin jaoin aamuyöstä lehtiä, sitten päiväpostia, sitten kävin kaupan kassalla tuuraamassa ja illalla siivosin. Sen jälkeen lähdettiin tansseihin. Eihän valoisina kesäöinä tarvinnut viikolla nukkua juuri ollenkaan.

Kun jäin Postista työttömäksi, yritin pitää vanhaa päivärytmiä yllä. Tein kaikki kotityöt illalla ja yöllä. Päivien tyhjyyttä täytin haalimalla kansalaisopiston kursseja.

Päivisin en osannut ommella tai maalata, vaikka olisi ollut aikaa. Tuntui, että päivät vain kuluivat, enkä saanut mitään aikaiseksi. Sitä vaan mietti, mikä on hyödyllistä tekemistä ja mikä hyödytöntä.

Vaikka siivosin keväällä taas muutaman kuukauden rappuja, pääni on alkanut hitaasti hyväksyä sen, että voisin joka päivä käyttää osan ajasta jonkun oman jutun tekemiseen. Voisin alkaa tehdä jotain sellaista, mitä olen suunnitellut tekeväni sitten, kun minulla on aikaa. Eli se kuuluisa “sit kun” -aika tuntuu olevan jotenkin lähempänä.

Kaikki käsillä tekeminen on minun juttuni.Tykkään paljon ompelemisesta ja olen jo saanut vähän kankaita ja kaavoja leikattua.

Olen miettinyt usein, että sitten kun minulla on aikaa, elvytän myös vanhan harrastukseni ja istun joen rannalla maalaamassa maisemia. Työvälineitä en ole kuitenkaan vielä saanut kaivettua esiin.

Minulle on ollut iso asia antaa itselleni lupa tehdä enemmän sitä, mistä olen haaveillut. Silti ajattelen edelleenkin, että jos olisi jokin, muutamankin tunnin säännöllinen työ, se rytmittäisi arkea.

Olen viime syksystä alkaen ollut varhennetulla varhaiseläkkeellä. Sovitellusta päivärahasta saan tulojeni toisen puolen. Tämä järjestely mahdollistaa vielä työnteon. Siksi en edelleenkään ole ajatellut jäädä eläkkeelle, vaikka pääsisin.

Työnteko ei ole ihan heti mahdollista. Olin syyskuun puolivälissä polven tekonivelleikkauksessa ja nyt pitää ensin katsoa, miten jalka kuntoutuu.

Leikkaus meni hyvin. Olin sairaalassa neljä päivää. Reilun viikon olin kotona ja kun haava oli riittävästi parantunut, pääsin Kiljavan kuntoutussairaalaan.

Olin siellä kaksi viikkoa. Kuntoutussairaalassa saattoi todella keskittyä kuntouttamiseen, koska kotihommiakaan ei voinut tehdä.

Fysioterapeutti näytti jumppaliikkeitä, treenasin itse ja porukassa altaassa. Oli siellä onneksi muutakin toimintaa, sillä en jaksa pitkään olla paikallani enkä missään tapauksessa vain maata sängyssä. Jos muuta ei ollut, lähdin kävelylle tai kävelin sairaalan käytävällä.

Toivottavasti muutaman kuukauden päästä jalka liikkuu jo normaalisti. Omasta treenaamisesta se paljolti riippuu, ja minä olen kyllä päättänyt tehdä kaiken sen eteen. Tarkoitukseni on esimerkiksi käydä joka päivä uimahallissa kuntouttamassa jalkaani.

Sairaus, joka rajoittaa liikkumistani, ei oikein sovi luonteelleni. Kun menin leikkaukseen, kuvittelin että parissa päivässä olen taas kunnossa. Ei se niin mennyt, vaikka kuntoutumiseni on hyvin sujunutkin. Palautuminen tapahtuu tuskastuttavan hitaasti. Kaipaan tavallista elämääni.

Jalkaleikkaus pysäytti minut. On ollut pakko ajatella, entä jos menisi liikuntakyky ja joutuisin olemaan paikallani kotona. Ei pääsisi enää reissaamaan samalla lailla kuin nyt teemme. Ainakin nyt tuntuu, että sellainen elämä ei olisi minkään arvoista.

Matkailuautoilu on meidän elämäämme, oikeastaan se on kokonainen toinen elämä. Paljon pitää tapahtua, että siitä luopuisimme. Tietysti juuri sairastuminen voisi sen aiheuttaa.

Joka viikonloppu lähdemme mieheni kanssa reissuun jonnekin päin. Käymme erilaisissa tapahtumissa, oman caravan-yhdistyksemme tapahtumissa, joita myös puheenjohtajana järjestelen.

Omalla matkailuautolla kulkeminen on ollut elämämme henkireikä sekä elämysten ja kokemusten lähde. Matkalla näkee erilaista elämää ja saa uusia kokemuksia. Molemmat jotakin sellaista, mitä rahalla ei voi ostaa, vaikka rahaa matkailuautoiluun tarvitaankin.

Nautin uusien paikkojen näkemisestä ja tutustuin uusiin ihmisiin. Uuden oppiminen on ihanaa.

Se oli kova paikka, kun en jalan takia päässyt Lahden perinteisille Caravan-messuille syyskuussa. En myöskään voinut lähteä Puolan matkalle, jota olin suunnitellut ja odottanut. Järki sanoi, että jalan kuntoutumista ei kannata riskeerata, mutta silti päätöksen tekeminen oli tosi vaikeaa. Olen niin tottunut olemaan liikkeellä ja tapaamaan koko ajan ihmisiä.

Jalasta huolimatta olen koko ajan tietysti hoitanut yhdistyksemme paperiasiat ja järjestelly tulevaa toimintaa. Kämppäkaverini sairaalassa totesikin monta kertaa, että kas, “taas toimisto aukesi”.

Puhelimessa puhuminen ja asioiden järjestely tuntui erityisen mukavalta kaiken sen kuntoutuksen keskellä, oli muutakin ajateltavaa. Onneksi nykytekniikka ei sido ihmistä aikaan ja paikkaan.

Toivottavasti syksyn kuluessa pääsen täysillä matkailuauto-yhdistyksemme toimintaan mukaan sekä reissuun että pikkujouluihin.

Voimani ovat aina riittäneet moneen. Tarvitsen vähän unta. Tosin irtisanomisen jälkeen minusta tuntui, etten muuta tehnytkään kuin nukuin, silloin en jaksanut mitään.

Työssä ollessani nukuin neljä-viisi tuntia yössä. Nyt saatan nukkua kuusikin tuntia.

Saan ihmisistä voimaa. Ihmisiä on tullut elämääni sekä töiden että harrastusten mukana, En olisi voinut olla töissä, joissa ei tapaa ketään. Vaikka sosiaalista elämää on ollut koko ajan ympärillä, olen kaivannut sitä aina lisää.

En halua pysähtyä paikalleen, siitäkään huolimatta, että täytin juuri 64. Sitäpaitsi aikakin kuluu jostain syystä nopeammin kuin aikaisemmin. Vuorokausi on aina tuntunut lyhyeltä ja siltä se tuntuu edelleenkin. Ottaisin siihen muutaman tunnin lisää.

Jos jokin minut pysäyttää, se on kroppani. Itse en osaa pysähtyä.

Lue myös muiden postilaisten kuulumisia:

Edes kahdet potkut ja 300 työhakemusta eivät lannista Eero Leinoa: Ei ole tärkeää, mitä tienaan, vaan että saan tehdä töitä

Postista potkut saanut Kata Ahonen: Raskaat velat ja nivelrikko eivät lopeta työntekoa ja yrittäjyyttäni – "Ikinä en anna periksi"

Suomalais-turkkilaisen toimittajan Ayla Albayrakin tuomio on peruttu eilen Turkissa. Asiasta kertoo Albayrakin entinen työnantaja Wall Street Journal.

Turkkilainen oikeusistuin määräsi Albayrakille viime vuonna kahden vuoden ja yhden kuukauden vankilatuomion hänen työskentelystään toimittajana Turkin kurdialueilla. Tuomio annettiin "terrorismipropagandan levittämisestä" ja sen perusteena käytettiin Albayrakin WSJ:lle vuonna 2015 tekemää artikkelia.

Wall Street Journal puolusti artikkelia tasapainoisena ja objektiivisena journalismina.

Kansainväliselle Toimittajat ilman rajoja -järjestölle antamansa lausunnon mukaan Albayrak toivoo, ettei hänen tuomionsa purkaminen saata varjoon journalistien maassa kokemaa ahdinkoa. Järjestön mukaan Turkissa journalisteja on telkien takana enemmän kuin missään muualla.

Tuomio sai osakseen paljon kritiikkiä. Suomi kutsui sen vuoksi Turkin suurlähettilään puhutteluun. EU-parlamentti vaati tuomion perumista. Myös Suomen korkein johto reagoi tilanteeseen.

Syksyllä viime vuonna presidentti Sauli Niinistö lähetti turkkilaiselle virkaveljelleen Recep Tayyip Erdoganille kirjeen. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) puolestaan keskusteli Albayrakin tapauksesta Turkin sisäministerin Süleyman Soylun kanssa viime kuussa.

Kumaria selkiä, hapuilevia askeleita ja kohdevaloissa siristelevät silmät. Kuusi elämää nähnyttä suomalaista kapuaa teatterin lavalle – ja hymyilee leveästi.

– Näytättepä te kauniilta tänään! ohjaaja Melika Ramic huikkaa katsomosta englanniksi.

Näytelmä All The Sex I’ve Ever Had on lukuharjoitusvaiheessa.

Teoksen nimi on englantia mutta sisältö selvää suomea: menneet seksikokemukset, elämän rakkaudet ja mietteet omasta ikääntyneestä kehosta on pitkien haastattelujen pohjalta kirjoitettu vuorosanoiksi.

Vanhuuden seksuaalisuudesta ei juuri julkisesti puhuta, mutta tässä porukassa tuotantoryhmän ja vapaaehtoisten esiintyjien avoimuus on lämmintä ja ymmärtävää.

86-vuotias Osmo Tuorila myhäilee vapautuneensa kertomaan asioita, joita ei yleensä kerro kenellekään. Ja Espoon Kaupunginteatterin lavalla hän uskoutuu intiimiasioistaan kokonaiselle yleisölle.

Ria Karhila puolestaan muistelee, kuinka 1960-luvun alussa julkisilla paikoilla ei muka saanut pussata. Vaan nyt 68-vuotiaana hän on lähtenyt jakamaan julkisesti tyttönä, opiskelijana, vaimona ja eronneena kokemaansa historiaa.

Voit katsoa Karhilan ja Tuorilan ajatuksia jutun pääkuvasta käynnistyvällä videolla.

Ei shokeerausta vaan harvinainen puheenvuoro

Pidämmekö vanhaa kehoa kauniina saati seksikkäänä? Ja toisaalta, tajuammeko isovanhempiemme kohdalla, mitä he ovat sukupuoliasioiden suhteen ehtineet elämässään nähdä ja tehdä?

– Vanhat ovat jotenkin erillinen ihmisryhmä. Heille on omat paikkansa viettää päivänsä ja saada hoitoa, kuin lapsilla. Eikä heitä juuri yhteiskunnassa kuulla. Me haluamme ojentaa mikrofonin heille, ohjaaja Melika Ramic pohtii.

Kanadalainen taidekollektiivi Mammalian Diving Reflex on toteuttanut iäkkäiden seksuaalisuutta luotaavan näytelmän miltei kaksikymmentä kertaa eri puolilla maailmaa.

Hurjia seksijuttuja ei näytelmään varta vasten kaiveta, eikä pyrkimys ole itsetarkoituksellisesti shokeerata.

– Yritämme rakentaa tarinan esiintyjistä seksin kautta. Ja esityksellä juhlitaan heidän elämäänsä. Huolimatta vaikeuksista ja traumoista. Huolimatta eroista ja kuolemasta. Sillä niitäkin kuuluu juhlia, päätuottaja ja toinen ohjaaja Annalise Prodor sanoo.

Ja juhlasta on selvästi kyse.

Äänimies pistää kaiuttimista soimaan Beyoncén hitin Crazy Right Now, ja seniorit nousevat joraamaan.

Pian heidän seassaan tanssivat myös ohjaajat, tulkit ja muu tuotantoväki.

Suomalaiset kestävät vertailun avoimuudellaan

Suomalaisten miesten lämpö on koskettanut ohjaaja Melika Ramicia.

– He puhuvat niin avoimesti naisistaan ja rakkaudestaan heitä kohtaan.

Ramic tarkoittaa kolmea näytelmään osallistuvaa ikämiestä ja ryhmän yhteisiä keskusteluja. Ohjaaja on työstänyt samaa näytelmäkonseptia myös australialaisten, itävaltalaisten ja slovenialaisten kanssa.

Erilaiset maskuliinisuudet eivät kuitenkaan juuri vaikuta teokseen.

Näytelmästä muotoutuu tietysti kulloistenkin kertojien ja kaupunkinsa näköinen, mutta eri syistä kuin voisi luulla.

– Esimerkiksi koetun seksin määrä, tai tavat, eivät niinkään vaihtele maasta toiseen. Eikä kumppanien määrä. Ero on ihmisten tavassa sanoittaa seksuaalisuutta.

Iäkkäiden esiintyjien sukupolvi ja esimerkiksi maan uskonnollisuus heijastuvat siihen, kuinka tarkasti ja yksityiskohtaisesti osallistujat ovat tottuneet yksityisimmistä asioista puhumaan, Ramic kertoo.

Tältä kannalta tekijät pitävät suomalaisia vapaaehtoisia varsin avoimina.

Kokeile, tunnetko suomalaisten tabut – vertaa itseäsi muihin

"Ainakin minä haluan laueta"

– Jotkut väittävät, että vanhuksia ei paneta. Mutta sehän on pelkkää palturia, Ria Karhila täräyttää.

Hän uskoo, että jokaisella säilyy halu olla lähellä ja halu saada ihonsa toisen ihoa vasten. Ja vielä enemmän.

– Ainakin minä, ikäihmisenä, haluan laueta.

Suorapuheisuus helpottaa kansainvälistä työryhmää saattamaan suomalaiset teatterin parrasvaloihin. All The Sex I’ve Ever Had on ammattilaisten kirjoittama muttei ammattilaisten esittämä.

Ohjaajien mukaan näitä amatöörejä tarvitsee ainoastaan tsempata itsevarmoiksi näyttämöllä. Omaksuttavaa roolia kun ei erikseen ole.

Osmo Tuorilaa naurattaa. Miksi pitäisi ujostella?

– Seksihän on, itse asiassa, kaikkein tärkein asia. Se on elämän eliksiiri minulle. Luultavasti se on sitä kaikille.

All The Sex I’ve Ever Had kuuluu Baltic Circle -festivaalin ohjelmistoon. Esitykset nähdään Espoon Kaupunginteatterissa 15.-17.11.

Voit katsoa lisää tunnelmia näytelmän harjoituksista tästä tv-uutisten jutusta.

Lue lisää:

Mistä läheisesi ei puhu edes sinulle? 5 tilannetta, joissa arjesta tulee tabu

Näistä aiheista sukupöydän ääressä vaietaan, kirjailija Katri Manninen kertoo

Himo voi haalistua huolien alle

Halu muuttuu ja sen kohde vaihtuu – seksuaalisuuden muutokset haastavat parisuhteen

Seksi on ikäihmisenkin oikeus

Sporttisen vartalon tavoittelu saa monet miettimään, millaisella treenillä ja ruokavaliolla saa aikaan parhaita tuloksia. Osa netissä elävistä uskomuksista perustuu vanhentuneeseen tietoon, osa markkinavoimien myllytykseen.

Liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi muistuttaa, että trendien perässä ei tarvitse juosta vaan perusasiat ratkaisevat.

Uudessa kirjassaan Hulmi peilaa tavallisia uskomuksia liikunnasta ja syömisestä tutkimustietoon ja pohtii, onko niissä perää.

Listasimme tähän juttuun viisi yleisesti tunnettua väitettä. Ovatko ne totta, tarua vai molempia?

Näin Hulmi vastaa.

1. Lihasta ei voi kasvattaa samaan aikaan kun polttaa rasvaa

– Väite on looginen siinä mielessä, että se on vaikeaa, jos ihmisellä on jo isot lihakset ja alhainen rasvaprosentti. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka pystyvät siihen. He ovat aloittelijoita kuntosalilla. Heidän lihaksensa eivät yleensä ole kovin suuret, mutta rasvaa on kohtuullisen runsaasti.

– Lihakset voivat kasvaa noin puoli kiloa kuukaudessa ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun alkaa käydä salilla säännöllisesti. Jos samalla syö aiempaa vähemmän, rasvaakin palaa.

– Kun lihakset ovat jo kasvaneet ja naisen rasvaprosentti hupenee noin kahteenkymmeneen ja miehen viiteentoista, samanaikainen lihaskasvu ja rasvanpoltto muuttuu vaikeammaksi. Silloin täytyy priorisoida, haluaako panostaa enemmän lihaskasvuun vai rasvanpolttoon, jos haluaa kehittyä tehokkaasti.

2. Pitkäkestoinen aerobinen treeni tai HIIT-harjoittelu polttaa parhaiten rasvaa

– Aiemmin väitettiin, että pitempikestoinen aerobinen liikunta toimii rasvanpoltossa parhaiten. Esimerkiksi kävelyä tai kevyttä hölkkää jaksaa tehdä kauan, ja silloin käytetään suhteellisesti paljon rasvaa treenin aikana, koska intensiteetti on alhainen.

– Nykyään sanotaan, että HIIT-treeni eli "high intensitivity interval training" on paras tapa polttaa rasvaa. Siinä vuorotellaan kovaa, korkean sykkeen treeniä ja matalan sykkeen palautusjaksoja. Se polttaa rasvaa vasta treenin jälkeen, kuten myös kuntosaliharjoittelu. Rasvaa voi pilkkoutua normaalia enemmän jopa pari päivää kuntosalitreenin jälkeen, jos energiankulutusta ei kompensoida lisääntyneellä syömisellä.

– Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan ole merkitystä, palaako rasva treenin aikana vai sen jälkeen. Kun tutkimuksissa laitettiin osa ihmisistä tekemään HIIT-tyylistä harjoittelua ja osa pitkäkestoista aerobista harjoittelua ja verrattiin, kuinka paljon rasvaa oli lähtenyt parin kuukauden jälkeen, niin käytännössä mitään eroa ei ollut.

– Jos kehon rasvaa haluaa vähentää, on olennaista löytää liikuntamuoto, josta tulee elämäntapa. Jollekin se voi olla metsässä kävelyä, toiselle salibandyä, kolmannelle kansantanhua.

3. Toiminnallinen harjoittelu on tehokkain tapa treenata

– Liikuntapiireissä on brändätty niin sanottua toiminnallista eli funktionaalista harjoittelua. Määritelmällä tarkoitetaan sitä, että treenattavan ominaisuuden lisäksi jokin muu asia kehittyy. Jos tehdään esimerkiksi jalkakyykkyä, se ei kasvata pelkästään lihaksia vaan myös juoksunopeus paranee.

– Toiminnalliseksi harjoitteluksi mielletään usein sellainen, että tasapainoillaan erilaisten vempeleiden tai bosupallojen päällä, kun tehdään lihaskuntoliikkeitä. Tasapainon ja ketteryyden kannalta tällainen voi olla hyödyllistä, mutta aloittelijoille ja vanhuksille se voi olla vaikeaa ja vaarallista.

– Perinteiset kuntosalilaitteet, joissa esimerkiksi treenataan reisilihaksia laitteessa istuen, on suljettu toiminnallisen treeniajattelun ulkopuolelle. Tutkimusten valossa ei kuitenkaan voi sanoa, että joku harjoittelumuoto olisi merkittävästi toiminnallisempi kuin toinen.

– Yhdeksänkymmentäluvun alussa tehtiin voimaharjoittelututkimuksia 80–90-vuotiailla ihmisillä, jotka treenasivat tavallisilla kuntosalilaitteilla. Lopputuloksena vanhusten kävelynopeus, portaiden nousunopeus ja voima paranivat. Jotkut pystyivät jopa luopumaan rollaattoreista. Jos tämmöinen lopputulos ei ole toiminnallinen, niin mikä sitten on?

4. Voimaharjoittelu tekee ihmisestä fyysisesti hitaan

– Se on ollut aikoinaan ongelma esimerkiksi palloilulajeissa, että liikaa bodanneet pelaajat ovat olleet hitaita. Kuntosaliharjoittelu voi vähentää fyysistä nopeutta, jos harjoittelee aina hitaasti bodaustyylillä eikä koskaan tee mitään tehokkaasti, räjähtävästi ja maksimaalisella voimalla.

– Järkevästi rakennetulla harjoittelulla voi lisätä sekä voimaa että nopeutta, olipa kyseessä sitten luistelu, kamppailulaji tai juoksu. Voima vaikuttaa askelpituuteen ja kiihtyvyyteen. Kun kasvattaa maksimivoimaa pakaroissa, lähentäjissä ja reisissä, voi tuottaa enemmän voimaa maata kohti, mikä lisää kiihtyvyyttä.

– Kun yhdistetään terävät maksimisuoritukset isolla painokuormalla lyhyisiin ja nopeisiin sarjoihin alhaisemmalla kuormalla ja lisätään siihen juoksuharjoittelua, pystytään lisäämään nopeutta. Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee.

5. Rasva- tai hiilihydraattipitoinen ruokavalio lihottaa

– Myös ruokavalion suhteen laukataan trendien perässä, joiden varjolla kaupataan erilaisia dieettejä. Tietyissä piireissä uskotaan, että hiilihydraatit ovat syynä lihomiseen. Toiset taas väittävät, että nimenomaan rasva lihottaa.

– Ylensyöttökokeissa on annettu tutkittaville reilusti energiaa sisältäviä ruokia, erityisesti rasvojen tai hiilihydraattien muodossa. Molemmissa tapauksissa ihmiset ovat saaneet enemmän energiaa kuin ovat kuluttaneet, joten he ovat lihonneet.

– Jotkut uskovat, että hiilihydraattien ongelma on, että ne nostavat veren insuliinitasoa. Insuliini on osallisena prosessissa, jossa hiilihydraateista muodostuu rasvakudosta. Insuliini ei kuitenkaan yksinään aiheuta lihomista, vaan siihen tarvitaan energiankulutusta suurempi energiansaanti.

– Ihmiskehossa on satoja tekijöitä, jotka säätelevät kehon painoa, kylläisyyden tunnetta, syömisen ja fyysisen aktiivisuuden määrää sekä rasvojen vapautumista ja varastoitumista. Se on yliampuvaa, jos yksin insuliini nostetaan esiin.

– Tutkimuksissa on selkeästi osoitettu, että kun syö enemmän kuin kuluttaa, niin lihoo. Sillä ei ole kovin paljon merkitystä, tuleeko ylimääräinen energia rasvoista vai hiilihydraateista.

Lue myös:

Laihduta läskiä, älä lihaksia – näin onnistut

Eikö painosi laske, vaikka treenaat hiki hatussa? Se voi johtua molekyyleistä, ei laiskuudesta

Video: Nostalginen aerobic ei olekaan kuollut – "Tässä tulee huvi ja hyöty samassa paketissa"

Isoksi treenattu peppu ei hoida tehtäväänsä, jos harjoittelu on yksipuolista – näin pakaralihaksia kannattaa haastaa

Harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat uudessa tanssilajissa – video säihkyvistä hikitreeneistä

Dieselautojen käyttövoimaveron poistoa ajava kansalaisaloite on saavuttanut nopeassa ajassa valtaisan suosion.

Aloitteen mukaan ”käyttövoimaveron perusteena oleva käyttökustannusten tasaus ei enää toteudu bensiini- ja dieselpolttoainetta käyttävien autojen välillä”.

Aloitteen taustalla on havainto, että dieselöljyn hinta lähestynyt tai joillakin jakeluasemilla jopa ohittanut bensiinin litrahinnan.

Dieselautoilijoista tuntuu tietenkin pahalta maksaa ensin pumpulla sama litrahinta kuin bensiiniautoilija, ja sitten maksaa päälle vielä käyttövoimavero, jota bensiiniautosta ei tarvitse maksaa.

Käyttövoimaveron poistaminen kuulostaakin nopealla pohdinnalla siltä, että sillä saataisiin dieselautoilun käyttökustannukset vastaamaan bensiiniautojen käyttökustannuksia.

Hiukan syvällisemmin asiaa mietittäessä käyttövoimaverossa on kuitenkin ihan järkeä.

Dieselautojen käyttövoimavero ei nimittäin ole sitä varten, että sillä tasattaisiin polttoaineiden välisiä hintaeroja. Sillä tasataan bensiinin ja dieselin erilaisesta polttoaineverotuksesta johtuvaa eroa.

Ilman valtion tukea diesel maksaisi yli 1,80 €/l

Jokainen tankkaaja maksaa polttoaineveroa. Polttoaineverotus on ympäristöperusteinen. Se perustuu polttoaineen energiasisältöön, hiilidioksidipäästöihin sekä terveydelle haitallisiin päästöihin eli lähipäästöihin. Näissä asioissa bensiinissä ja dieselissä on eroa.

Jokaisessa bensalitrassa polttoaineveroa on 70,25 senttiä ja dieselissä 53,02 senttiä. Ja näiden päälle lasketaan vielä arvonlisävero.

Polttoaineveron hinta on kiinteä. Vero on siis tankattaessa tismalleen sama riippumatta siitä, mitä polttoaine eri bensa-asemilla kuluttajalle maksaa.

Oikeastaan dieselin polttoaineveron pitäisi olla 79 senttiä. Suomessa on kuitenkin EU:n myötämielisellä päätöksellä päädytty siihen, että bussi- ja kuljetusliikennettä tuetaan. Tämän vuoksi Suomessa dieselöljyn energiasisältöveroa on alennettu 25,95 sentillä litralta.

Kysymys on siitä, maksetaanko vero joka tankkauksella vai kerran vuodessa

Suomessa on siis käytössä dieselpolttoaineen verotuki. Jotta verotus pysyisi kansalaisten kannalta mahdollisimman neutraalina, kannetaan dieselkäyttöisistä henkilöautoista vuotuista käyttövoimaveroa.

Näin ollen valtio pyrkii tasapainottamaan polttoaineverojen eroa autoilijoille bensiinin ja dieselin välillä. Ja tämä 26 sentin veroero tasataan käyttövoimaverolla. Käytännössä tavallinen dieselautoilija saa siis jokaisesta tankkaamastaan litrasta 26 senttiä alennusta, mutta maksaa saamansa alennuksen käyttövoimaverona valtiolle takaisin.

Käyttövoimaveron laskuperusteena on käytetty dieselautojen osalta 25 000 kilometrin vuosittaista ajoa.

Jos siis käyttövoimaverosta halutaan luopua, ei dieselpolttoainetta voi enää tukea.

Polttoaineasemalla 55 litran tankkauskerta tulisi maksamaan dieselautoilijalle 14,30 euroa enemmän kuin nyt rippumatta siitä, mihin hintaan dieseliä milläkin asemalla myydään.

Lue myös:

Maanantaina alulle polkaistu kansalaisaloite dieselveron poistamiseksi kerää nimiä hurjaa vauhtia – 50 000 allekirjoituksen rajapyykki meni rikki jo illalla

Harvinainen käänne bensapumpuilla: Dieselin hinta meni bensan ohi – Asiantuntijan mukaan tilanne voi jäädä pysyväksi

Yhdysvaltalaiset lentäjät syyttävät lentokonevalmistaja Boeingia siitä, ettei yhtiö ole kertonut lentäjille kaikkia koneen lentämiseen liittyviä ominaisuuksia.

Lentäjien mukaan heitä ei ole koulutettu uuteen MCAS-järjestelmään, jonka tarkoituksena on estää koneen sakkaaminen. 737 Max -koneeseen järjestelmä tuotiin uutena, mutta konevalmistaja ei ollut lisännyt järjestelmästä mainintaa koneen käsikirjaan, johon muun muassa lentoyhtiöiden toimintakäsikirjat perustuvat.

– Tämä on jotain, mitä ei ole ollut missään koulutuksessa. Sitä ei ollut kirjoissamme, sanoo konetyypillä lentävä Dennis Tajer, American Airlinesin lentäjäyhdistyksen edustaja.

Southwestin lentäjäyhdistyksen Jon Weaksin mukaan vastaavaa laiminlyöntiä ei ole aiemmin havaittu Boeingin käsikirjoissa.

– Miten tällaista voi tapahtua? Haluamme, että meille annetaan tiedot, jotka pitävät lentäjät, matkustajat ja perheemme turvassa, Weaks sanoi uutistoimisto AP:lle.

Boeing kertoi järjestelmästä vasta viime tiistaina, kun tietoon tuli, että Indonesian Lion Airin lento-onnettomuus saattoi johtua MCAS-järjestelmästä ja koneen asennosta väärää tietoa antaneesta anturista.

The Wall Street Journalin nimettömänä haastatteleman Boeing-johtajan mukaan järjestelmästä ei haluttu kertoa sen takia, ettei ohjaamomiehistöille tarvitse antaa enempää teknistä tietoa kuin he tarvitsevat.

Boeingin toimitusjohtaja Dennis Muilenburg sanoi tiistaina yhtiönsä olevan edelleen luottavainen sen suhteen, että MAX on turvallinen lentokone. Hänen mukaansa Boeing ei ole halunnut pimittää tietoa lentoyhtiöiltä tai ohjaajilta.

Suomessa 737 Max -konemallia käyttävät muun muassa Norwegian ja Flydubai.

Pienentää kohtauskulmaa

Automaattinen järjestelmä on suunniteltu niin, etteivät ohjaajat voi nostaa koneen nokkaa liian jyrkkään asentoon. Liian suuri ilmavirran ja siiven kohtauskulma aiheuttaa sakkauksen, jolloin ilmavirta irtoaa siiven yläpinnalta ja sen nostovoima heikkenee.

Kohun keskipisteessä oleva MCAS yrittää estää sakkaustilanteen ohjaamalla koneen nokkaa automaattisesti alaspäin.

Jos järjestelmän toiminta perustuu virheelliseen tietoon koneen asennosta – kuten Lion Airin onnettomuudessa epäillään – voi koneen ottaminen hallintaan olla vaikeaa. The Air Currentin lainaama Boeingin uusi ohjeistus ohjeistaa lentäjät säätämään koneen korkeusperäsintä manuaalisesti tilanteessa, jossa MCAS toimii virheellisesti.

Uudet moottorit muuttivat lento-ominaisuuksia

Tarve järjestelmälle jonka toimintaa Boeingin mukaan lentäjän ”ei ikinä edes pitäisi huomata” syntyi, kun uuden koneversion lento-ominaisuuksien huomattiin poikkeavan aiemmista versioista.

Koneen käyttäytyminen muuttui, kun sen aiempia isommat moottorit jouduttiin sijoittaamaan siipien alle hieman edemmäksi. Maxiin asennettujen CFM:n LEAP-moottoreiden halkaisija on 1,75 metriä, kun taas aiemmissa NG-versioissa halkaisija on 1,55 metriä.

Suurella moottoriteholla koneeseen kohdistuu enemmän nokkaa ylöspäin vääntävää voiman momenttia. Kriittisessä lentovaiheessa, kuten jyrkän kaarron aikana matalalla ja hitaasti lennettäessä MCAS estää liian suuren kohtauskulman syntymisen ja sakkauksen.

Lue lisää:

The Air Current: What is the Boeing 737 Max Maneuvering Characteristics Augmentation System?

Indonesian lentoturman syy alkaa selvitä – lentokonevalmistaja Boeing varoitti anturin virheellisestä toiminnasta

Indonesialaistutkijat: Turmakoneella oli ongelmia nopeusmittarin kanssa neljällä viimeisellä lennolla

The Guardian: Indonesian turmakoneella ongelmia pian nousun jälkeen myös edellisenä päivänä – lentäjä pyysi tuolloinkin lupaa palata kentälle

Donald Trump osallistui sunnuntaina noin 70 valtiojohtajan ohella Pariisissa pidettyihin juhlallisuuksiin, joissa muistettiin sata vuotta sitten alkanutta aselepoa ensimmäisessä maailmansodassa.

Seremoniassa puhuneen Ranskan presidentin, Emmanuel Macronin tulkittiin osoittaneen nationalismista varoittavat sanansa Donald Trumpille.

Mediassa irvailtiin muun muassa sen kustannuksella, että Trump ei osallistunut lauantaina suunnitellulle vierailulle amerikkalaisten sotilaiden sankarihautausmaalle vesisateen vuoksi.

Fake News, valeuutinen, Trump tviittasi tänään.

Trumpin mukaan kyse oli siitä, että näkyvyys hautausmaalla oli nollassa, joten paikalle lentäminen olisi ollut mahdotonta.

Trumpin mukaan myöskään automatka ei olisi ollut mahdollinen, sillä salaisen palvelun mukaan matka olisi ollut liian pitkä ja vaatinut liian ison osan Pariisista turvallisuussyistä suljettavaksi. Trump vieraili amerikkalaissotilaiden sankarihaudiolla sunnuntaina.

Ennen viikonlopun tapaamista Trump ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron vielä vakuuttelivat ystävyyttään, mutta nyt ääni on kellossa näyttää siis muuttuneen.

Presidentti Trump otti esille myös hänen kollegansa ehdotuksen eurooppalaisista asevoimista "Kiinaa, Venäjää ja myös Yhdysvaltoja vastaan". Miksi, ihmettelee Trump tviitissään.

– Kuitenkin Saksa oli se, joka oli molemmissa sodissa osallisena. Ja miten siinä kävikään Ranskalle? Pariisissa opeteltiin jo saksan kieltä, kunnes Yhdysvallat tuli apuun. Maksakaahan NATO:lle tai ei mitään, Trump tviittaili.

Eivätkä Trumpin Ranskaa piikittelevät tviitit tähän toki loppuneet vaan hänen hampaisiinsa joutui myös ranskalaisten ylpeys: viini.

– Ranska tekee erinomaista viiniä, mutta niin teemme mekin. Ongelma on siinä, että ranskalaiset tekevät viinikaupasta vaikeaa perimällä korkeita tulleja, kun taas Yhdysvallat tekevät siitä helppoa perimällä matalia tulleja. Ei ole reilua, tämän pitää muuttua!

Trump: Ranskaa nationalistisempaa maata ei olekaan

Trump syytti Ranskan johtajaa myös yrityksestä vaihtaa puheenaihetta ja totesi tviittinsä lopuksi, että mikään maa ei ole niin nationalistinen kuin Ranska.

– Erittäin ylpeää kansaa ja oikeutetusti, Trump tviittasi ja lisäsi vielä kehotuksen tehdä Ranskasta jälleen suuri.

Ranskan presidentinkanslia ei Trumpin tviiteistä provosoitunut.

– Ei kommenttia, ilmoitti Macronin esikunta.

Norjan puolustusministeriö vahvistaa, että Venäjä häiritsi GPS-signaalia Naton sotaharjoituksen aikana loka-marraskuussa, kertovat norjalaiset tiedotusvälineet. Asiasta uutisoivat uutistoimisto NTB ja The Barents Observer -julkaisu.

Norjan puolustusministeriön mukaan GPS-häirinnästä vastasivat Kuolan niemimaalle sijoitetut venäläisjoukot. Häirintä ulottui myös Suomen Lappiin.

Suomen lennonvarmistus antoi ensimmäistä kertaa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä.

Venäjä kiisti maanantaina pääministeri Juha Sipilän (kesk.) arvion siitä, että Venäjä voisi olla Norjan Nato-harjoituksen aikana tapahtuneen GPS-yhteyksien häirinnän takana.

Sipilä sanoi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla pitävänsä hyvin mahdollisena, että Venäjä oli vastuussa Lapin ilmatilan GPS-häirinnästä.

Lue myös:

GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana – häirinnästä on epäilty Venäjää

Nuorten ihastuminen poikii nykyään ensin juttua. Sitten on kenties säätöä. Vasta jos oikein matchaa eli osuu kohdilleen, aletaan oleen.

Kokkolalaiset abiturientit Jusa Ihalainen ja Fanny Weizmann ovat ystäviä. Vain ystäviä. Ihalainen on alkanut olemaan eli on parisuhteessa ja Weizmann on edennyt jutusta säätöön.

Juttu on sitä, että puhutaan somessa tai livenä porukassa, mutta kuitenkin jo paljon juuri sen tietyn tyypin kanssa.

– Se on jo vähän sinne päin, että on kiinnostunut. Sellaista tunnustelua, Weizmann selittää.

Ihalainen uskoo, että muu porukka ei yleensä tässä vaiheessa vielä tajua, että jotakin orastavaa on meneillään.

– Pakit eivät vielä pelota, kun ollaan niin alussa ja kyse on vaan juttelusta, Ihalainen kertoo.

Rakastuminen ei ole nuorille mikään läppä, vaan halutaan sitoutua. Terveydenhoitaja, seksuaaliterapeutti Anne Pelander, Väestöliitto

Väestöliitto teki nuorille kyselyn seurustelusuhteisiin liittyvistä odotuksista talvella 2018. Näyttää siltä, että nuoret ovat ihmissuhdekuvioissaan yllättävän perinteisiä, vaikka maailma on erilainen kuin omien vanhempien nuoruudessa.

Ihastuminen ja yhdessä oleminen ovat edelleen vakavia asioita.

– Rakastuminen ei ole nuorille mikään läppä, vaan halutaan sitoutua. Se ei ole sellaista kunnes kuolema meidät erottaa -lopullisuutta. Ajatellaan, että ihmissuhteita tulee ja menee, mutta meneillään olevaan sitoudutaan vahvasti, sanoo terveydenhoitaja, seksuaaliterapeutti Anne Pelander Väestöliitosta.

Jutusta säätöön pääseminen vaatii aloitteen tekemistä. Se jännittää ja saa sydämen hakkaamaan ja kämmenet hikoamaan.

Ei ole helppoa olla tunteidensa kanssa paljaana toisen edessä, kun takaraivossa jyskyttää pelko pakeista ja kasvojen menetyksestä.

Mitä pitäisi tehdä ja sanoa, että toinen huomaisi ihastumisen, on yksi tyypillisimmistä kysymyksistä, joita nuoret kysyvät Väestöliitosta.

Lukion kolmasluokkalaiset Jusa Ihalainen ja Fanny Weizmann neuvovat kysymään kahden kesken suoraan.

– Jos toinen pyytää kahville, tietää, että tässä on nyt molemmat mukana, sanoo Weizmann.

– Aletaan mennä paikkoihin tai tehdä juttuja niin, että ei pyydetä muita mukaan. Hengaillaan vain kaksistaan, Ihalainen kertoo.

Kokkolalaisnuorten neuvot ovat kuin suoraan Väestöliiton kyselystä. Valtaosa tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että nuoret eivät innostu perinteisistä iskuläpistä, tunteiden osoituksena tuotavista lahjoista tai julkisista rakkaudentunnustuksista somessa.

– Nuoret haluavat, että heille kerrotaan ihastumisesta kahden kesken kasvokkain tai yksityisessä keskustelussa somessa, sanoo Anne Pelander.

Halailua ja pussailua

Jutusta tulee säätöä, kun nuoret alkavat viettää yhä enemmän aikaa keskenään.

Myös ympäristö huomaa, että "noilla on jotakin meneillään". Paitsi vanhemmat. Heille säätö esitellään yleensä vasta siinä vaiheessa, kun nuoret ovat päättäneet ruveta parisuhteeseen.

Jusa Ihalainen ja Fanny Weizmann kertovat, että säädön aikana toiseen tutustutaan syvemmin ja paremmin. Säätö on myös juttua fyysisempää.

– Pidetään kädestä, halaillaan, voidaan pussailla, luettelee Fanny Weizmann.

Seksi?

– Menee parisuhteen puolelle, mutta riippuu tietysti henkilöstä, toteaa Jusa Ihalainen.

– Uskon, että useimmilla vasta sitten, kun on päätetty ruveta olemaan yhdessä, Weizmann arvelee.

Väestöliiton kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa nuorista on sitä mieltä, että seksi kuuluu seurusteluun. 90 prosenttia vastanneista painottaa kuitenkin, että seksiä voi olla seurustelusuhteessa vasta sitten, kun molemmat osapuolet ovat siihen valmiita.

– Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi viidennes yläkouluikäisistä on ollut yhdynnässä, sanoo Anne Pelander.

Nuoren ensimmäinen seurustelusuhde herättää vanhemmissa monenlaisia tunteita. Väestöliiton terveydenhoitaja, seksuaaliterapeutti Anne Pelander neuvoo juttelemaan avoimesti nuoren kanssa.

– Saako pari yöpyä samassa huoneessa? Toisaalta, jos seksiä ajatellaan, ei siihen yötä tarvita. Seurustelu ei myöskään automaattisesti tarkoita seksiä. Vanhemman kannattaa reilusti tuoda esille asiaan liittyvät huolensa ja jutella niistä nuoren kanssa.

Milloin parisuhde alkaa? Milloin säätö muuttuu yhdessä olemiseksi?

– Toinen ehkä kysyy tai ehdottaa, Fanny Weizmann toteaa.

– Sitten yhdessä päätetään, että aletaan olemaan, Jusa Ihalainen jatkaa.

Kokkolalaiset abiturienttiystävykset ovat samaa mieltä myös parisuhteen julkistamisesta:

– Ei sitä tarvitse Faceen tai muualle sosiaaliseen mediaan laittaa. Kyllähän se muutenkin näkyy. Yleensä kaverit kysyvät, oletteko yhdessä.

Yhdessä olemisessa nuoret arvostavat Väestöliiton kyselyn mukaan eniten luottamusta, rehellisyyttä ja mahdollisuutta olla oma itsensä.

Varhaisnuorten tunteet tosia ja vahvoja

Seurustelun ensimmäisiä askeleita otetaan jo alakouluikäisinä. Erikoistutkija Anna Anttila kuvailee varhaisnuorten seurustelua vakavaksi leikiksi.

Hän tutki 2000-luvun alkupuolella väitöskirjaansa varten 7–13-vuotiaiden romanttista seurustelukulttuuria ja huomasi, kuinka tärkeää tykkääminen ja varsinkin tunteiden julkinen esiintuominen oli alakouluikäisille.

– Tytöt miettivät keskenään, ketkä ovat kimpassa, ja parisuhde julistettiin koko tyttöyhteisölle. Kohteena olevat pojat eivät aina edes tienneet olevansa kimpassa. Toisaalta myös pojat suhtautuivat seurusteluun arvostavasti ja kertoivat avoimesti kenestä tykkäävät, Anna Anttila sanoo.

Hänen mukaansa varhaisnuorten tunteet olivat tosia ja vahvoja, vaikka yhdessäolo olisi tarkoittanut vain kirjelappua tai tekstiviestiä toiselle.

– Juuri siksi aikuisten naureskelu ja seurustelun vähättely koettiin ikäväksi ja epäreiluksi, Anttila kertoo.

Ihastumiset, tykkäämiset, jutut ja säätämiset ovat ihmissuhdetaitojen opiskelua. Alakoululaiset opettelevat kertomaan tunteistaan, yläkoulussa murkkuikä tuo omat sävynsä.

Nuoret vähättelevät usein varhaisimpia seurustelusuhteitaan, koska ne eivät ole olleet "oikeita" ja vakavia.

– Vaikka se olisi ollut muutaman päivän keskustelusuhde somessa, silläkin on merkityksensä nuoren kehityksessä, sanoo terveydenhoitaja, seksuaaliterapeutti Anne Pelander Väestöliitosta.

Porilaisessa seurakunnassa käydään kovaa keskustelua rippileirien opetusta määrittävästä paikallissuunnitelmasta, jota tehdään valtakunnallisen uuden rippikoulusuunnitelman pohjalta. Suunnitelma on työkalu rippikoulujen vetäjille.

Viimeksi suunnitelmaa on päivitetty 2000-luvun alussa. Uudessa Suuri ihme -suunnitelmassa muun muassa nostetaan esille nuoren oikeutta olla oma itsensä rippikoulua käydessään.

Valmistelussa olevaan Keski-Porin seurakunnan paikallissuunnitelmaan oli kirjattu, että rippileireillä voi käydä vierailijoina muun muassa seksuaalista tasavertaisuutta ajavan Setan edustajia. Setalaiset ovat vierailleet Porissa leireillä jo aiempina vuosina.

Ei yksimielisyyttä seurakuntaneuvostossa

Seurakuntaneuvostossa osa edustajista nousi vastustamaan setalaisten vierailuja. Keski-Porin seurakunnan vt. kirkkoherra Hannu Tomperi joutui vetämään asian käsittelyn pois listalta, koska päättäjät eivät löytäneet asiasta yksimielisyyttä.

– Asia palautettiin valmisteltavaksi uudelleen seuraavaan kokoukseen. Katsotaan sitten miten tässä edetään, mutta en nyt näkisi, että suunnitelmaan mitään suuria muutoksia tulee, miettii kirkkoherra Tomperi.

Seurakuntaneuvosto käsittelee asiaa uudelleen joulukuussa.

"Kehittyvälle nuorelle annetaan väärää valistusta"

Seurakuntaneuvoston jäsen Antti Pekola (kok.) on yksi kirkkopoliitikoista, jotka eivät hyväksy Setan vierailuja rippikoululeireillä.

Että Ville ja Kalle voivat mennä naimisiin, ei se mikään avioliitto ole. Hitto vieköön. Antti Pekola (kok.)

– Setan olemus ja tavoitteet, sen koko agenda, ovat vieraita minulle. Ei ole myönteistä, että kehittyvälle nuorelle annetaan tällaista valistusta. Ei tämä, että Ville ja Kalle voivat mennä naimisiin, mikään avioliitto ole. Hitto vieköön, tämä on minulle se perusfakta, Pekola puuskahtaa.

"Seta on laajentanut nuorten käsitystä ihmisyydestä"

Keski-Porin seurakunnassa nuoriso- ja rippikoulutyöstä vastaava seurakuntapastori Sofia Flinck sanoo, että Setan leirivierailujen tarkoituksena on ollut laajentaa nuorten näkemyksiä ihmisyydestä. Asioista ja seksuaalisuudesta on puhuttu yleisellä tasolla.

Jokaisessa rippikoulussa on myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia. Sofia Flinck

Hän sanoo ymmärtävänsä, että kaikille ei heti ehkä tule ensimmäiseksi mieleen Seta rippileirien yhteistyökumppanina.

– Uskon, että kaikki kuitenkin ymmärtävät, että nämä aiheet ovat tärkeitä ja niitä tulee käsitellä, kun kuitenkin jokaisessa rippikoulussa on myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia.

Seurakuntapastori Flinckin mielestä rippileireillä voi vierailla myös muiden järjestöjen edustajia, kun käsitellään esimerkiksi luonnonsuojeluun tai ihmisoikeuksiin liittyviä asioita.

Mennyt kesä ja alkusyksy on ollut hankala Ylen alueuutisia televisiosta katsoville. Välillä Pirkanmaalla on katsottu uutisia muualta Hämeestä, Uudellamaalla Itä-Suomen uutisia ja Lapissa Uudenmaan uutisia.

Syitä virheellisiin lähetyksiin on useita. Useimmat syyt ovat teknisiä, eikä kotikatsoja voi niille silloin mitään. Joskus sentään jotain.

– Vika voi olla meillä täällä Ylellä, se voi olla Digitan jakelussa tai operaattorilla tai ihan siellä kotona, kertoo Teknologia-asiantuntija Rainer Ahonen Ylen teknisestä neuvonnasta.

Ensiavun aakkoset

Ahosen mukaan ensiapu antenniverkon kautta televisiota katsovan kohdalla on vaihtaa teräväpiirron HD-kanavalta tavalliselle SD-kanavalle.

– Kokeilla siis kanavia yksi ja 21. Antenniverkossa HD-kanavalla näkyy Uudenmaan uutiset koko maassa, koska HD-antennijakelu ei vielä ole alueellista, mutta SD-jakelussa näkyy oman alueen uutiset. Jos molemmilla kanavilla näkyy väärän alueen uutiset, niin vika on joko Ylellä tai jakeluoperaattorilla.

Myös kaapelin kautta televisiota katsova voi yrittää etsiä omia alueuutisiaan HD:n sijaan perinteisen SD-kanavan puolelta.

HD- ja SD-kanavien välinen vaihtelu loppuu, kun kaikki lähetykset aikanaan muuttuvat teräväpiirtolähetyksiksi.

Tarkista television tai digiboksin asetukset

Joissain tapauksissa television tai digiboksin asetuksista pitää itse käydä manuaalisesti valitsemassa ne alueuutiset, joita haluaa katsoa. Tämä pätee joihinkin IPTV-palveluihin, joissa on tarjolla kaikki Ylen aluelähetykset, sekä antennivastaanottoon.

– Ja juuri käsin, siis manuaalisesti. Automaattitoiminto voi valita kohteeksi jonkin muun kuin oman alueen uutiset. Esimerkiksi Tampereella näkyy Pirkanmaan uutiset, mutta joskus Pirkanmaan eteläosissa automatiikka hakee televisioon Tammelasta lähetettävät Hämeen uutiset. Siksi automatiikka pitää kytkeä pois päältä ja valita haluamansa alueuutiset manuaalisesti, Ahonen muistuttaa.

Antenni-tv-verkon kanavien taajuudet ja kanavanumerot löytyvät täältä. Lähin tv-asema taas löytyy täältä.

Lisäksi pitää muistaa, että joissain tapauksissa operaattorin tekemät päivitykset saattavat vaihtaa kotona olevan yhteyden tehdasasetusten puolelle. Silloin se haluttu alueuutisia esittävä kanava pitää taas etsiä uudelleen.

Selvitä, mitä kautta ja kenen tarjoamia kanavia katsot

Ongelmia lisää se, että kaikki eivät välttämättä tiedä, minkä palveluntarjoajan lähetystä he katsovat. Suomessa antenniverkon ja kaapeliverkon katsojia on suunnilleen yhtä paljon. Satelliitin kautta televisiota katselevia on vähän. Tässä vastaanottotavassa näkyy ainoastaan Uudenmaan uutiset.

Oman lukunsa muodostavat netin kautta televisiota katsovat eli IPTV:n käyttäjät. Jos heillä on ongelmia, niin vika on yleensä operaattorissa. Silloin voi kokeilla television kytkemistä perinteisesti seinään ja katsoa lähetystä sitä kautta.

Ja sitten on vielä Yle Areena. Jos katsoo uutisia sitä kautta, pitää muistaa, että vain Uudenmaan uutiset tulevat suorana.

– Kaikki muut alueuutiset tulevat Areenaan viiveellä. Silloin pitää odottaa vähintään 15 minuuttia, jotta pääsee näkemään oman alueen uutiset.

Parempi Uudenmaan uutiset kuin musta palkki

Kun tekninen vika pilaa jonkin alueen lähetyksen, niin useimmiten tilalle laitetaan Uudenmaan uutiset

– Olemme katsoneet, että on parempi lähettää edes jotain muuta kuin mustaa ruutua tai teknisestä viasta kertovaa planssia. Uudenmaan uutiset on valittu sen takia, että ne tehdään täällä Pasilassa ja ne on helpointa kytkeä varalähetyksenä päälle.

Teknologia-asiantuntija Raine Ahonen pyytää vikatilanteessa ottamaan yhteyttä Ylelle sähköpostiosoitteeseen palaute.tekniikka@yle.fi. Yleltä viesti menee sitten eteenpäin oikeaan kohteeseen. Jos vika on antenniverkkoa koskevissa lähetyksessä, niin yhteyttä voi ottaa myös niistä vastaavaan Digitaan tämän linkin kautta.

Kaapeli-tv:n kautta ohjelmia katsova voi ottaa yhteyttä omaan operaattoriin, esimerkiksi Elisaan, DNA:han, Teliaan tai paikalliseen operaattoriin.

Tasan 25 vuotta sitten musiikkituottaja Kristian Maukonen pyysi kaksi PopJazz-konservatorion opiskelijaa kokeeksi laulamaan erään kappaleen studiolle. Kappale oli nimeltään "Jos sulla on toinen", ja laulajat Hannariikka Siitonen ja Nina Tapio.

Taikapeili oli syntynyt.

Yhtye julkaisi ensimmäisen kappaleensa keväällä 1994 ja se oli heti jättihitti. Laulajat itse olivat meiningistä alkuun hämillään.

– Me lähdimme siihen ei nyt vitsillä, mutta vähän leikillään mukaan. Se aika oli hauskaa ja hämmentävää, mutta sitä helpotti se, että meitä oli kaksi. Pystyi jakamaan kaiken eikä ikinä tullut yksinäistä oloa, muisteli Nina Tapio Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Lavalla ei voi itkeä parasta ystäväänsä

Alkoi naisten pitkä ystävyys ja työtoveruus monenlaisissa kokoonpanoissa. Taikapeilin viimeinen keikka oli reilu vuosi sitten ja viime kesänä Hannariikka Siitonen kuoli syöpään. Nina Tapio menetti ison palan omaa elämäänsä.

Lavalle nouseminen ystävän kuoleman jälkeen jännitti. Tapiolla oli myös syyllinen olo: miten voin mennä laulamaan ihmisten eteen, kun on järjetön suru? Pystynkö edes laulamaan, nouseeko liikaa muistoja pintaan?

– Mutta kun menin lavalle, niin se olikin kaikkein helpointa. Se oli paras paikka olla.

Tilannetta helpotti se, että vaikeita esiintymisiä oli ollut aiemminkin ja esiintyjän on täytynyt oppia nousemaan lavalle oli millainen päivä hyvänsä.

– Lavalla ei voi miettiä, kuka hakee lapsen hoidosta ja mitä on ostanut kaupasta. Eikä lavalla voi itkeä parasta ystävää, joka on menehtynyt, koska täytyy hoitaa se duuni.

Uusi levy ehkä ensi kesänä

Iloa ja riemua Nina Tapio aikoo tarjoilla vastakin. Hän keikkailee mm. Jean S -yhtyeen kanssa ja valmistelee myös ensimmäistä soololevyään. Hän on suunnitellut levyä jo pitkään, mutta aina on tullut toinen projekti sen eteen.

Mutta nyt ensimmäinen kappale "Joutsenet joella" on jo julkaistu.

– Kristian Maukonen soitti ja kertoi, että olisi tällainen biisi. Menin kokeilemaan ja kaikki sujui kuin itsestään. Kun kuuntelin laulun ensimmäisen kerran, tuli itku ja muistot. Se kuulostaa niin Taikapeililtä ja kuulen Hannariikan siellä, vaikka hän ei tietenkään ole siellä.

Tuli tunne, että kyllä tämä varmaan täytyy tehdä.

Katso Nina Tapion koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa: