Hotelli- ja ravintolakoulu Oppipojan kiinteistökauppa puuroutui heti kättelyssä. Ostaja jätti maksamatta kaupantekopäiväksi sovitun ensimmäisen kahden miljoonan euron maksuerän. –

Rovaniemen keskustassa Korkalonkadun ja Toripuistikon kulmassa toimi vuosikymmenet Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Redun hotelli- ja ravintolakoulu Oppipoika. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi syksyllä 2014 uuden kiinteistöstrategian. Tavoite oli säästää kiinteistökustannuksia. Oppipoika päätettiin panna lihoiksi.

Ravintolakoulutus siirrettiin syksyllä 2017 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redun kampukselle keskustan ulkopuolelle Rantavitikalle. Samalla Oppipojan kiinteistö päätettiin myydä ja kiinteistölle haettiin lisää rakennusoikeutta.

Kaupunginvaltuusto muutti tammikuussa 2017 asemakaavaa. Oppipojan kiinteistön rakennusoikeutta nostettiin 2500 kerrosneliömetriä 12 000 kerrosneliömetriin.

Koulutuskuntayhtymä järjesti Oppipojan kiinteistön myymiseksi tarjouskilpailun. Tarjouksia tuli kaksi.

Rovaniemeläinen kokenut hotelliyrittäjä Seppo Aho tarjosi 3,2 miljoonaa euroa. Toisen ja muhkeamman tarjouksen tekivät tuntemattomat Hansaman Oy ja Kansallisten Investointien Tuki KIT Oy. Tarjous oli 6,7 miljoonaa euroa. Koulutuskuntayhtymä päätti myydä Oppipojan eniten tarjonneelle Hansaman Oy:lle.

Kuntayhtymän hallitus päätti yksimielisesti asiasta toukokuussa 2017. Poliitikoista koostuva hallitus ja asiaa käsitelleet kuntayhtymän virkamiehet luottivat Hansaman Oy:n puheisiin. Niiden mukaan kaupan rahoituspaketti oli kunnossa.

Käräjäoikeus purki kaupan

Maksujen laiminlyönti alkoi heti. Hansaman Oy jätti maksamatta kaupantekopäiväksi 30.6.2017 sovitun kahden miljoonan euron maksuerän maksun. Loput 4,7 miljoonaa olisi pitänyt maksaa kuntayhtymän tilille 31.12.2017 mennessä.

Koko kauppahinta on yhä kokonaan maksamatta. Oppipojan suuri hotellikiinteistö seisoo tyhjillään Rovaniemen keskustassa. Kuntayhtymän ylläpitokulut ovat lähes satatuhatta euroa vuodessa.

Lapin käräjäoikeus purki kaupan viime kesäkuussa kuntayhtymän vaatimuksesta. Purusta uutisoi ensimmäisenä Lapin Kansa syyskuun alussa.

Käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevät asian vaiheet ja osapuolten kannat. Oikeuden mielestä ostajan vuoden kestänyt kauppahinnan maksun laiminlyönti oli olennainen sopimusrikkomus.

Kuntayhtymän ja Hansamanin kiinteistökauppakirjassa ei ollut sovittu maksun laiminlyönnin seurauksista, joten tapaukseen sovelletaan lain säännöstä. Kiinteistökauppoja säätelevän lain eli maakaaren mukaan myyjä saa purkaa kiinteistökaupan, jos ostajan viivästys on olennainen, eikä ostaja suorita kauppahintaa kokonaan.

Kauppakirjan mukaisesti Oppipojan kiinteistön omistus ja myös hallinta on yhä kuntayhtymällä, koska ostajat eivät ole maksaneet edes ensimmäistä maksuerää.

Hansamanin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kaupanteko on herättänyt ihmettelyä rahoitus- ja hotellialan kulisseissa.

Hansamanin mukaan maksun viivästys ei ollut olennainen. Yhtiön mukaan rahoittajien kanssa neuvoteltiin koko ajan, ja ratkaisu oli syntymässä.

Hansaman vetosi myös lailliseen esteeseen syynä maksun laiminlyömiseen. Yhtiön mukaan ylivoimainen este maksulle tuli, kun kaupan rahoittaja vetäytyi hankkeesta kaupanteon jälkeisenä maanantaina. Oikeuden mielestä laillista estettä ei ollut.

Käräjäoikeus totesi, että Hansaman Oy:llä ei ollut sopimusta rahoituksesta sijoittajan kanssa, eikä rahoittajan mahdollinen vetäytyminen näin ollen muodostanut ylivoimaista estettä kauppahinnan maksamiselle.

Hansaman on valittanut kaupan purusta Rovaniemen hovioikeuteen. Hansaman Oy:n hovioikeudelle lähettämässä valituksessa väitetään, että kaupan purku on suorastaan järjenvastaista ja ”matkaansaattaa” kuntayhtymälle miljoonaluokan vahinko- ja tappioriskin. Väitettä ei perustella.

Kuntayhtymän luotti ostajan sanaan

Koulutuskuntayhtymän edustajien haastattelujen valossa näyttää siltä, että heidän luottamuksensa kaupan rahoituksesta perustui pelkästään Hansamanin edustajien puheisiin.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana keskustan mandaatilla päätöksen tekoaikaan toukokuussa 2017 oli Kai Väistö. Väistö kertoo luottamuksen Hansaman Oy:n maksukykyyn perustuneen tietoihin ostajayhtiön ydinhenkilöistä kokeneina kiinteistöbisneksen osaajina ja heidän puheisiinsa siitä, että kaupan rahoitus on kunnossa.

– Hansamanin ydinhenkilöiden esittely oli hallituksen päätöksentekokokouksessa. Meille kerrottiin, että rahoitusta kerätään useammalta eri taholta, mutta sen tarkempaa ei silloin tullut, sanoo hallituksen puheenjohtajana ollut Kai Väistö.

Väistön mukaan yllätys oli suuri, kun Hansaman ei maksanutkaan kaupantekopäiväksi sovittua kahden miljoonan euron ensimmäistä erää. Yllätys syveni yhtiön totaalisen maksuviivästyksen vain jatkuessa.

Myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän vt. johtajana kaupantekoaikaan ollut kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen sanoo maksun laiminlyönnin olleen täysi yllätys.

– Maksuvalmiudesta varmistaminen tietysti kuuluu etupäässä ostajalle. Kun kauppaa lähdettiin tekemään Hansamanin kanssa, joka oli tämmönen pöytälaatikkoyritys, niin (luottamus) perustui pitkälle siihen, minkälaiset henkilöt olivat tämän Hansaman Oy:n takana, sanoo Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Redun kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen.

Hansaman Oy:n edustajilla laajat verkostot ja asiantuntemus

Hansaman Oy:n puolesta toimineita ydinhenkilöitä kaupanteossa ovat olleet hallituksen jäsen Hannu Krogerus ja hallituksen puheenjohtaja Jani Kaarlejärvi.

Hannu Krogerus on eläkkeellä oleva, laamannin arvonimen saanut kokenut liikejuristi ja asianajaja. Hän on työskennellyt muun muassa entisen Lohja-yhtiön hallinto- ja lakiasiainjohtajana ja ollut jäsenenä Elcoteqin hallituksessa.

Krogerus oli vuosia myös iisalmelaisen kaiuttimia valmistavan Genelecin hallituksessa yhtä aikaa kuin nykyinen pääministeri Juha Sipilä. Julkisuudessa Krogerus on tullut tunnetuksi yhtenä Portugaliin muuttaneista eläkeläisjohtajista, joka on puolustanut julkisuudessa muuttoa edullisempaan veroilmastoon.

Krogerus väitti puhuneensa äskettäin Rovaniemen hotellikaupasta myös pääministeri Juha Sipilän kanssa.

Oppipojan kiinteistön kaupantekoaikaan kesällä 2017 Krogerusta vastaan oli Helsingin hovioikeudessa käsittelyssä virallisen syyttäjän ja Tekesin asianomistajana ajama rikosjuttu törkeästä avustuspetoksesta ja avustusten väärinkäytöstä.

Käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt jutun kaikki syytteet. Myös hovioikeus hylkäsi kaikki syytteet Krogerusta ja jutun muita syytettyjä vastaan syyskuussa 2017. Kuntayhtymän Väistö ja Laukkanen sanovat, etteivät tienneet mitään tästä kaupantekoaikaan vireillä olleesta rikosoikeudenkäynnistä.

Tätä juttua varten käydyssä puhelinkeskustelussa torstaina 13.9. Hansamanin hallituksen jäsen Hannu Krogerus veti esiin myös pääministeri Juha Sipilän nimen.

Krogerus väitti puhuneensa äskettäin Rovaniemen hotellikaupasta myös pääministeri Juha Sipilän kanssa. Krogeruksen mukaan hän tuntee hyvin Sipilän, jonka kanssa istui pitkään yhtä aikaa Genelecin hallituksessa.

Pääministeri Sipilä vastasi Ylen sähköpostikysymykseen, ettei tunne koko asiaa. Tämän jälkeen Hansamanin Krogerus perui väitteensä keskustelusta pääministerin kanssa.

Hansamanin hallituksen puheenjohtaja Jani Kaarlejärvi on kokoustiloja vuokraavan Business Meeting Park Oy:n varatoimitusjohtaja. Business Meeting Park Oy:n verkkosivujen mukaan Kaarlejärvellä on tohtorin tutkinto Britanniasta ja Tampereen yliopistosta kolme maisterintutkintoa: hallintotieteiden maisteri HTM, yhteiskuntatieteiden maisteri YTM ja kauppatieteiden maisteri KTM. Lisäksi hän on laillistettu kiinteistönvälittäjä.

Yhtiön verkkosivujen ansioluettelossa todetaan Kaarlejärven toimineen ylijohtaja Esko Ahon erityisavustajana Itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa.

Hansamanin mukaan eläkeyhtiö kaatoi rahoituksen

Hansamanin mukaan Oppipojan oston rahoituksen puute on suomalaisten sijoittajien vika. Ulkomaista rahaa he väittävät olevan koossa kymmeniä miljoonia euroja.

Viime keväänä sanomalehti Lapin Kansan uutisessa (3.4.2018) Kaarlejärvi syytti nimeltä mainitsematta suomalaisia institutionaalisia sijoittajia ”aikaviiveestä” Oppipojan kaupassa. Tätä Ylen juttua tehdessä Krogerus ja Kaarlejärvi väittivät Oppipojan kaupan rahoituksen kaatuneen suomalaisen eläkevakuutusyhtiön vetäytymiseen rahoituspaketista viime tingassa.

Käräjäoikeuden päätöksestä on luettavissa, että tieto rahoittajista perustui vain liikemiesten puheisiin. Käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee Krogeruksen ja Kaarlejärven kertoneen oikeudessa, että vetäytyminen tapahtui kaupanteon jälkeisenä maanantaina ja oli suuri pettymys.

Käräjäoikeuden mukaan kaupantekohetkellä Krogeruksen ja Kaarlejärven edustamalla Hansamanilla ei ollut kuitenkaan ollut sopimusta rahoituksesta sijoittajan kanssa. ”Krogeruksen ja Kaarlejärven ja kertomusten mukaan heillä oli vahva usko rahoituksen järjestymiseen” todetaan Lapin käräjäoikeuden 19.6.2018 antamassa tuomiossa, jolla kiinteistökauppa purettiin.

Hansamanin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kaupanteko on herättänyt ihmettelyä rahoitus- ja hotellialan kulisseissa. Miljoonakaupan solmimista liikevaihdottoman pöytälaatikkoyhtiön kanssa ilman myyjälle todennettavia rahoittajien sitoumuksia pidetään täysin poikkeuksellisena.

Hansaman vakuuttaa kaupan yhä toteutuvan

Hansaman on esitellyt julkisuudessa toistaiseksi toteutumattomia hotellihankkeita Turussa, Naantalissa ja Saariselällä. Yhtiö vakuuttaa, että Rovaniemen hotellikauppa maksetaan lähiaikoina ja operaattoriksi tulee kansainvälinen hotelliketju.

Hansamanin hallituksen puheenjohtaja Jani Kaarlejärvi vakuuttaa edelleen kaupan toteutuvan pian.

– Hansaman on saanut siihen erittäin hyvän kansainvälisen operaattoribrändin mukaan. Meillä on Suomen johtava hotellioperaattori ja rakennusprojektijohtoa tähän kytkettynä ja sitoutuneena mukaan. Meillä on lisäksi kansainvälinen rakennusajan rahoitus valmiina. Tällä hetkellä teemme kaikkemme, että saamme tähän myös kotimaista sijoittajajoukkoa mukaan, sanoo Hansaman Hotels Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jani Kaarlejärvi.

Ennen kuin ymmärtää tekniikan lisensiaatin Jari Keskisen tuoretta väitöstutkimusta, pitää tietää, mikä on superkondensaattori.

Superkondensaattori on kondensaattori, johon voidaan varastoida poikkeuksellisen suuri määrä energiaa. Kondensaattori on puolestaan komponentti, joka varastoi energiaa sähkökenttään.

Superkondensaattoreita tutkitaan ja sovelletaan esimerkiksi sähköautoissa, älypuhelimissa ja lentokoneissa.

Tekniikan lisensiaatti Jari Keskinen on kehittänyt Tampereen teknillisen yliopiston väitöskirjassaan uudentyyppisen superkondensaattorin. Sen hyötyjä ovat ympäristöystävällisyys ja joustavuus.

– Kaupallisissa versioissa on yleensä haitallista nestettä sisällä, tässä on vain suolavettä, Keskinen kuvaa.

Superkondensaattori valmistettiin kartonki- tai muovialustoille. Muina materiaaleina käytettiin metallikalvoja, hiiltä, paperia, biopolymeeri kitosaania ja suolavettä.

Pinta-ala on muutama neliösenttimetri ja paksuus alle millimetri. Koko esine on tehtävissä painokoneella.

Valmistettujen superkondensaattorien varauskyky on väitöksen mukaan selvästi suurempi kuin vastaavan kokoisilla perinteisillä kondensaattoreilla.

– Materiaalivalinnoissa huomioitiin mahdollisuus kierrätykseen tai hävittämiseen polttamalla, Tampereen teknillisessä yliopistossa elektroniikan alalta väittelevä Keskinen kertoo.

Hyvin halvat materiaalit

Keskisen superkondensaattoria ei vielä valmisteta sarjatuotannossa, mutta raaka-aineet olivat hyvin halpoja.

– Ne maksoivat muutaman sentin, Keskinen sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan tällaiset pienet, ympäristöystävälliset superkondensaattorit voisivat korvata akkuja ja paristoja.

– Pienet, ympäristöystävälliset energiavarastot yhdessä energiakeräimen kanssa voivat korvata akkuja ja paristoja ja siten ratkaista miljardien ongelmallisia materiaaleja sisältävien komponenttien aiheuttaman jäteongelman, Keskinen sanoo.

Superkondensaattoreita käytettäessä tarvitaan käytännössä aina varsinainen energialähde, jonka tuottamaa energiaa superkondensaattori varastoi.

Energian varastointi superkondensaattorin avulla mahdollistaa sähkölaitteiden toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde ei ole käytettävissä. Tällainen tilanne olisi Keskisen mukaan esimerkiksi pimeässä aurinkokennoilla.

– Mahdollisia tekniikoita ovat esimerkiksi valosta, liikkeestä tai lämpötilaeroista energiaa keräävät ratkaisut. Varastoinnin lisäksi superkondensaattoria voi hyödyntää antamaan energiaa tehohuipuissa, joihin energiakeräin ei pysty vastaamaan, Keskinen kertoo.

Hänen väitöksensä tarkastetaan tämän viikon perjantaina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Savonlinnan taidelukiossa tehtiin viime viikon keskiviikkona ja perjantaina historiaa, kun kerimäkeläinen abiturientti Iida Hämäläinen teki kaksi jäljellä ollutta sähköistä ylioppilaskoettaan erityisjärjestelyin paperilla avustajansa avulla. Hämäläinen sanoo avustetun tulostuksen toimineen yllättävän hyvin.

– Ensimmäisen kerran kuullessani tästä järjestelystä olin vähän äimän käkenä, että tuleekohan onnistumaan. Oli siinä tietysti jonkun verran säätämistä tulostamisen kanssa, mutta hyvin siitä selvittiin, Hämäläinen kertoo.

Vaikeasta migreenistä kärsivä Hämäläinen on joutunut kaksi kertaa suoraan sähköisestä yo-kokeesta sairaalaan migreenikohtauksen takia. Sairaalakeikka tuli viime syksynä ja viimeksi keväällä. Hämäläinen on helpottunut saatuaan yo-urakan kunnialla päätökseen.

– Nyt ei tarvinnut pelätä sitä kipua. Sitä tietää, että tietokoneella ollessa alkaa sattua niin kovaa päähän, että pitää ottaa paljon lääkettä, eikä se välttämättä edes riitä.

Hallinto-oikeuden päätös mahdollisti yo-kokeet tulosteina

Hämäläinen anoi aiemmin ylioppilaskokeiden suoritustavoista päättävältä ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa tehdä kokeet perinteisesti paperilla, mutta lupaa ei myönnetty. Niinpä Hämäläinen ja hänen perheensä valittivat hallinto-oikeuteen. Kesäkuisessa päätöksessään hallinto-oikeus totesi ylioppilastutkintolautakunnan menettelyn rikkovan kansalaisten tasavertaisuutta, joten syksyn kirjoituksissa Hämäläinen sai käyttää sähköisessä yo-kokeessa tulosteita apunaan.

Ylioppilastutkintolautakunta ei kommentoi yksittäisiä tapauksia. Lautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kommentoi kuitenkin yleisellä tasolla hallinto-oikeuden päätöstä.

– YTL on tulkinnut hallinto-oikeuden päätöstä niin, että kokelaalle myönnetyt erityisjärjestelyt eivät ole olleet riittäviä hänen tilanteensa huomioon ottaen.

Hämäläiselle ja hänen perheelleen valitusprosessi oli raskas. Piti etsiä paljon tietoa siitä, minkä perusteella valituksen voisi tehdä hallinto-oikeuteen.

– Siinä oli onneksi koulu tosi hyvin mukana, ja äiti teki ison työn etsiessään kaikkia lakipykäliä. Hankalinta oli varmaan hallinto-oikeuden päätöksen odottaminen, milloin se tulee ja kerkeekö se edes täksi syksyksi. Onneksi se kuitenkin nyt ehti, Hämäläinen huokaa helpottuneena.

Ylioppilastutkintolautakunta käsitteli erityisjärjestelypyynnön uudestaan. Lautakunnan pääsihteeri sanoo hallinto-oikeuden pitäneen lähtökohtana sitä, että erityisjärjestelynä toteutettaisiin paperille tulostetut tehtävät siltä osin kuin se on mahdollista.

– Hallinto-oikeuden perusteluissa näkyi kyllä, että nykyaikaisissa kokeissa ja opetussuunnitelman tavoitteissa on aika monimuotoisiakin tehtäviä ja materiaaleja ja että ihan kaikilta osin se (paperille tulostaminen) ei ole mahdollista, Tähkä selventää.

Avustaja tietokoneen käyttäjänä

Yo-kokeen avustettu tulostus oli käytössä ensimmäistä kertaa Suomessa Iida Hämäläisen kirjoittaessa englannin pitkän oppimäärän 19. syyskuuta ja yhteiskuntaopin 21. syyskuuta. Avustetussa tulostuksessa avustaja voi tulostaa kokelaan pyytämät osuudet kokeesta.

– Kokelas voi sanella avustajalle vastauksensa tai kirjoittaa ne paperille. Avustaja kirjaa vastauksia suoraan koejärjestelmään tai skannaa osuuksia. Kokelas voi tarkistaa tulosteesta vastauksensa, YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä havainnollistaa.

Kokelaalla on avustetussa tulostuksessa käytössään avustajan lisäksi erillinen tila. Ylioppilastutkintolautakunta ohjeistaa kokelaan lukiota teknisen järjestelyn toteuttamisessa. Joidenkin yo-kokeiden osioiden tulostaminen paperille on mahdotonta, koska kokeissa voi olla monimuotoisia osuuksia. Esimerkiksi kokeen kuultavat osuudet eivät ole tulostettavissa.

– Avustaja voi käynnistää kokelaalle kuultavat osuudet. Jos kokeessa on yksityiskohtia, joista kokelas haluaa lisätietoja, niin avustaja voi ottaa niistä kokelaan pyynnöstä kuvakaappauksia. Avustaja voi tehdä kokelaan ohjeistuksessa kaikkea sitä koneella, mitä kokelas ei itse siinä kokeessa pysty tekemään, Tähkä kertoo.

Englannin kokeessa Hämäläinen tarvitsi avustajaa enemmän kuin yhteiskuntaopin kokeessa.

– Englannin kokeessa oli videoaineistoja, joita avustaja minulle selitti ja auttoi niiden kanssa. Sen lisäksi oli englannin kuuntelu, jossa avustaja tauotti minulle ja laittoi hommat pyörimään koneelta. Sitten minä vastailin paperille, hän kertoo.

Haaveammattina oopperalaulaja

Yo-kirjoitusten ollessa nyt ohi Iida Hämäläinen aikoo vähän aikaa ottaa ihan rennosti. Keväällä hän jää taidelukioon kouluavustajaksi ja hakee opiskelemaan klassista laulua. Hämäläinen haaveilee oopperalaulajan ammatista.

– Siinä ei ainakaan vielä paljon tietokonetta tarvitse. Lavalla voi laulaa ilman tietokonettakin, hän hymyilee.

Hämäläisellä on kotona tietokone, johon on asennettu sinisen valon suodatin. Sen avulla hän pystyy olemaan vähän pidempään koneella. Puoli tuntia tai maksimissaan tunnin, jonka jälkeen pitääkin ottaa päikkärit.

Hämäläinen myöntää tietokoneellisen tulevaisuuden huolestuttaneen häntä aiemmin enemmän. Varsinkin lukion alkuaikoina hän kertoo ajatelleensa, että opiskella ei voi ilman tietokonetta. Silloin Hämäläinen koki tietokonekeskeisyyden ongelmaksi, mutta osaa nyt olla rennosti asian kanssa.

– Nyt olen jotenkin oppinut elämään sen ajatuksen kanssa, että hyvin pärjään ilmankin.

Erityisjärjestelyihin vaaditaan lääkärintodistus

Kaikkiin sairauden ja vamman perusteella myönnettäviin erityisjärjestelyihin tarvitaan lääkärintodistus. YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo erityisjärjestelyjen hakemiseen tarvittavan mielellään heti lukion alusta lähtien pohdintaa ja suunnittelua siitä, miten yo-tutkinnosta selvitään. Anomukseen tarvitaan lääkärin lausunnon lisäksi tietoja lukiolta erityisjärjestelyjen toteuttamisesta, niiden tarpeellisuudesta ja toimivuudesta.

Iida Hämäläinen kehuu ylioppilastutkintolautakunnan tiedottaneen ja opastaneen häntä ja Savonlinnan taidelukiota todella hyvin erityisjärjestelyissä.

– Meille tuli YTL:stä mies tänne, ja hän selitti meille ihan viimeisen päälle, että miten nämä kaikki hommat toimivat. Hän kysyi minulta monta kertaa, että jännittääkö tai hermostuttaako minua tai haluanko tietää vielä jotakin, Hämäläinen kiittelee.

Abiturientille, jonka terveys estää sähköisen kokeen tekemisen, on annettava mahdollisuus menestyä kokeissa. YTL:n pääsihteeri sanoo pelkän paperisen kokeen olevan kohtuuton tilanne opiskelijan kannalta. Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät sitä, että yo-kokeeseen sisältyy monimuotoisia tavoitteita ja taitoja.

– Avustajan käyttäminen kokeessa antaa sen mahdollisuuden, että kokelas pääsee vastaamaan oikeastaan käytännössä kaikkiin tehtäviin hyvin monipuolisesti. Pelkkä paperinen koe olisi aika kalpea versio, jos sieltä vain yksinkertaisesti jätettäisiin pois ne osuudet, joita ei ole mahdollista tulostaa suoraan, Tähkä sanoo.

Tähkä uskoo, että tulevaisuudessa ylioppilastutkintolautakunnalle tulee muutamia vastaavia erityisjärjestelyhakemuksia. Kokelaan, jonka terveydelle sähköisen kokeen tekeminen on kohtuutonta, on mahdollista käyttää yo-kokeessa avustettua tulostusta.

– Varsinaista paperista koetta ei ole jatkossakaan mahdollista tehdä. Tässä (erityisjärjestelyssä) edellytetään erityisen painavia terveydellisiä perusteita ja sitä, että muut erityisjärjestelyt eivät ole riittäviä, Tähkä painottaa.

– Tästä ei sitten oteta kuvaa, sanoo Kari Tuohineva hiljaisella äänellä.

Kasvimaan kupeella on pieni musta muovi maassa. Tuohineva avaa varovaisesti muovin kulmaa. Näkyviin tulee kolme kirjavaa kanaa, joilla kaikilla on pahoja puremajälkiä kaulassa ja päässä.

Vierekkäin makaavat kanat ovat kuolleet. Korostetun rauhallisesti puhuva mies kertoo, että hänellä on ollut kanoja 15 vuotta.

– Kun lapset olivat pieniä, kaikilla kanoilla oli lempinimi.

Melkein viikoittain tulee ilmoituksia vahingoista pienistä kanaloista. Matti Kulju

Tuohinevoilla oli tänä kesänä kahdeksan kanaa. Torstaiaamuna niitä oli elossa enää yksi. Todennäköisesti ahma oli päässyt kanalaan salpaamattomasta ovesta.

– Viime vuonna se tappoi kaikki kanat. Silloin ahma meni häkin alaosasta läpi. Nytkin tappaja oli yrittänyt samasta paikasta, mutta siinä oli edessä isoja kiviä, tiheäsilmäistä verkkoa ja pleksinpalanen. Se oli siirtänyt kivet syrjään, mutta ei päässyt läpi. Se on sitten kierrellyt kanalaa ja livahtanut ovesta sisään.

Kanalassa tunkeutuja oli repinyt irti verkon, jonka takana oli kanojen hoitoluukku. Kanasta revittyjä höyheniä oli lattialla aika läjä.

– Kaksi kuollutta kanaa oli häkin sisällä. Puskan juurelta ulkoa löytyi kolmas kokonainen ja hiukan kynsiä sekä suolenpalasia neljännestä. Lisäksi kolme kanaa oli hävinnyt kokonaan.

Viimeinen elossa oleva kana kyhjöttää surkean näköisenä kanalan nurkkapielessä ja vilkuilee pelokkaana ympärilleen.

Ahma vierailee pienkanaloissa liki viikoittain

Susien aiheuttamasta pelosta on puhuttu paljon (Yle Areena). Esimerkiksi Kainuussa kunnat ovat tehostaneet lasten koulukuljetuksia eivätkä metsästäjät uskalla päästää koiriaan metsään tiedetyillä susialueilla.

Ahmaa ei pelätä samalla tavalla, vaikka sen aiheuttamat vahingot lemmikeille ja pienkanaloille yleistyvät.

Ahmaa pidetään asutusta karttelevana (suurpedot.fi) raadonsyöjänä. Naaraan elinpiiri on satoja ja uroksen tuhansia neliökilometrejä. Ahma saattaa kulkea laajalla reviirillään kymmeniä kilometrejä vuorokauden aikana.

Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju puhaltelee hiukan kertoessaan ahman tekosista Kajaanin ympäristössä.

– Voi sanoa, että melkein viikoittain tulee ilmoituksia vahingoista pienistä kanaloista. On monta kanalaa, jossa ahma on vieraillut useampaan otteeseen ja hävittänyt käytännössä koko kanalan tihutöillään.

Kuljun mukaan ilmoitukset ahman yöllisistä vierailuista ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Myös päiväaikaisten havaintojen määrä on lisääntynyt.

– Saattavat tulla keskellä päivää ihan muutamaan metriin ihmisestä. Niiltä on kyllä nyt hävinnyt luontainen ihmispelko, sanoo Kulju.

Kuljun mukaan yksi syy siihen, että Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ahma on käynyt yhä useammin pihoihin ja kanaloihin aivan kaupunkialueen liepeillä liittyy metsästämättömyyteen.

– Ahmoja ei ole saanut kymmeniin vuosiin metsästää poronhoitoalueen ulkopuolella. Se on muuttanut ahman käytöstä. Niistä tulee luottavaisempia, ja ne eivät enää pelkää ihmistä.

Käytännössä karkotusluvat ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Matti Kulju

Ahma rauhoitettiin kokonaan Suomessa 37 vuotta sitten. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kanta on viimeisten 30 vuoden aikana nelin- tai viisinkertaistunut. Kainuun Sanomien haastattelussa Kojola arvioi, että metsästämättömyys vaikuttaa ahman luottavaisuuteen, mutta pohdinnassa on myös luontokuvaussafaritoiminnan vaikutus ahmojen käyttäytymiseen.

Ahmaa on muutamina vuosina metsästetty poikkeusluvilla poronhoitoalueella, tarkoituksena hillitä mittavia porovahinkoja. Koko maassa ahmoja arvioidaan olevan noin 250.

Rikolliseksi ei saa ryhtyä

Kanalaa on vaikea tehdä ahmanpitäväksi.

– Ahma on niin voimakas ja viekas eläin, että se tunkeutuu normaalista kanaverkosta läpi, jos se haluaa, sanoo Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju.

Ahma pystyy myös purkamaan laudoista rakennettuja esteitä ja kääntelee jopa ovia pois saranoiltaan (Iltasanomat). Ahman karkottamiseksi on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä erilaisia hajusteita, valoja ja ääntä. Työssään Kulju on huomannut, etteivät konstit kerta kaikkiaan aina riitä.

– Muuan kanalanomistaja laittoi useampia valoja ja oletti, että ahma säikähtää, kun valo räpsähtää yhtäkkiä päälle. Ahma oli niin viekas, että kävi repimässä töpselit irti valoista, etteivät ne häiritse ruokailua.

Jossain on täytynyt mennä pahasti pieleen, koska ahman luontainen ihmispelko on hävinnyt. Matti Kulju

Poliisi voi myöntää luvan ahman karkottamiseen koiran avulla, mikäli vahingot ovat jatkuvia. Matti Kulju toteaa saman tien, ettei karkotusluvista ole mitään hyötyä.

– Käytännössä karkotusluvat ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos koira käy ahman muutaman kilometrin päähän metsään häätämässä, se saattaa seuraavana yönä olla takaisin.

Matti Kulju muistuttaa, että laittomiin toimiin ei saa ryhtyä ahman karkottamiseksi. Ahmaa ei saa millään tavalla vahingoittaa tai ottaa kiinni.

– Tärkeää on, että ahmahavainto saadaan kirjoihin ja kansiin, eli siitä ilmoitetaan petoyhdysmiehelle. Luonnonvarakeskus tekee vuosittaisen kanta-arvio suurpetoyhdysmiesten (riista.fi) havaintojen perusteella.

Kulju harmittelee, etteivät ihmiset ilmoita havainnoistaan tarpeeksi.

– Kun ihmiset näkevät ahmoja päivittäin, suurin osa jää ilmoittamatta. Koetaan, että havainnon ilmoittamisella ei ole mitään merkitystä.

Tunteita ei korvata

Ahman lemmikeille aiheuttamia vahinkoja ei juuri korvata. Esimerkiksi munivasta kanasta saa 2,7 euron korvauksen (Finlex), mutta korvauksessa on 170 euron vuosittainen omavastuu (Suurpedot.fi). Käytännössä ahman pitää tappaa ensin 70 kanaa, ja vasta seuraavasta kanasta saisi korvauksen. Usein kotitarvekanalassa ei ole kuin kymmenkunta kanaa.

Vaikka Kari Tuohinevan kanat olivat erityistä suomalaista maatiaiskantaa, kuuluivat suomalaisen kanan säilytysohjelmaan ja olivat huomattavasti tavallisia kanoja arvokkaampia, ei sitä korvata erikseen. Vihastuneella miehellä riittää silti mustaa huumorintajua ahman ruokailuvalintaan.

– Ehkä se oli aika herkullista. Eihän nuo rahallisesti niin arvokkaita ole, mutta ei niitä voi sillä tavalla mitatakaan, kun eivät kanat meillä pelkästään tuotantoeläimiä ole.

En minä Helsingistä käsin osaa neuvoa tuohon antaa. Sami Niemi

Viime syksynä kissoja saalistava ahma sai karkotuspäätöksen (Maaseudun Tulevaisuus) Kajaanissa. Tiedossa on myös tapaus, jossa ahma kaivoi lemmikkikissan haudasta. Kissa oli laitettu arkkuun, ja arkun päälle kiviä. Siitä huolimatta hauta oli kaivettu auki, arkun kulma oli revitty palasiksi ja kissan ruumis viety.

Koska tunteet eivät ole realisoitavissa, ei niitä myöskään korvata. Eikä metsästyslupia juuri myönnetä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella korvauksia ahman tekemistä vahingoista on haettu tällä vuosikymmenellä 31 hakemuksella. Lähes 80 prosenttia hakemuksista on tehty kahden viime vuoden aikana.

Suurin yksittäinen korvaus, 4 100 euroa, on maksettu ahman tappamasta koirasta Haapavedellä.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi sanoo, että muutosta vuonna 2014 päivitettyyn ahmanhoitosuunnitelmaan (mmm.fi) ei ole tulossa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

– Jossain on täytynyt mennä pahasti pieleen, koska ahman luontainen ihmispelko on hävinnyt. Eli niistä on tullut rohkeampia ja rohkeampia, Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju sanoo.

Sami Niemen mukaan ahmojen lisääntyvä käynti pihapiirissä voi johtua raatojen vähenemisestä metsässä.

– Itäisen Suomen susitilanteen heikentyminen on näkynyt siinä, että raatoja ei enää samalla tavalla ole saatavissa

Myös ilveskanta on laskenut. Niemen mukaan siinä saattaa olla toinen selittävä tekijä siihen, että ahma joutuu etsimään ruokaa muualta kuin ilveksen jäljiltä.

Neuvoa ahmalta suojautumiseen ei Niemi osaa antaa.

– Pitää suojautua entistä paremmin, yrittää olla fiksumpi kuin ahma. En minä Helsingistä käsin osaa neuvoa tuohon antaa.

Jokainen aikuinen tietää tilanteen. Äiti tai isä tulee puistoon lasten kanssa. Lapset kirmaavat leikkeihinsä ja aikuinen istuu huokaisten puistonpenkille. Käsi menee taskulle ja nappaa esiin älypuhelimen.

Ulkopuolisesta voi näyttää siltä, että aikuinen ei seuraa lasten touhuja ollenkaan, vaan huomio on ruudulla.

Tämän on huomannut iisalmelainen eläkeläinen Eero Katainen, joka seurasi aikansa lasten yrityksiä saada huoltajiensa huomiota itselleen.

Katainen päätti tehdä asialle jotain ja teki kuntalaisaloitteen Iisalmen kaupungille leikkikenttien saamiseksi sometusvapaiksi alueiksi. Katainen ihmettelee, miten vaikeaa aikuisten ja lasten yhteinen tekeminen tuntuu olevan.

– Puhelin on aina ensimmäisenä kädessä leikkikentällä, osallistuisivat mieluummin lasten kanssa touhuihin.

"Ilmassa on aika paljon syyllistävääkin puhetta"

Iisalmelainen isoisä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen vanhempi, jonka mielestä sosiaalinen media tulee liiaksi aikuisen ja lapsen väliin. Aihe on ollut pinnalla siitä lähtien, kun älypuhelimet yleistyivät.

Mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja Mannerheimin lastensuojeluliitosta ei halua lähteä määrittelemään, missä kohtuullisen kännykän käytön rajat leikkipuistossa menevät. Hän tarjoaa kuitenkin muutaman näkökulman asian pohtimiseen:

1. Ymmärtäminen. Ulkopuolinen ei tiedä, mitä toinen aikuinen kännykällään tekee. Kyse ei ole aina Instagramin uutisvirrassa surffaamisesta, vaan puhelimella hoidetaan myös tärkeitä perheen asioita.

– Lapselle on tärkeää, että vanhempi on kiinnostunut leikeistä. Toisaalta ilmassa on aika paljon syyllistävääkin puhetta. Joillekin vanhemmille puhelimen kautta avautuvat verkostot voivat olla tärkeä henkireikä, Rahja sanoo.

2. Vuorovaikutus. Kasvokkainen vuorovaikutus on tärkeää kaikenikäisille lapsille, mutta erityisen tärkeää se on aivan pienten lasten kehitykselle.

– Kun lapsella on asiaa, hän haluaa jakaa jonkin asian tai häntä kismittää jokin, aikuisen on tärkeää vastata lapsen tarpeeseen.

3. Esimerkki. Kannattaa muistaa, että lapsi saa mediankäytön mallin vanhemmiltaan. Sen vuoksi aikuisen on hyvä avata lapselle sitä, mitä hän tekee puhelimella ja ehkä myös ottaa lapsi mukaan.

– Leikkiminen ja muu liikkuminen leikkipuistossa on tärkeää, mutta ehkä lapsen kanssa voi harjoitella vaikka kuvaamisen taitoa ja antaa lapsen kuvata jonkin jutun puistossa. Laitteella voi saada lapsen maailmasta esiin jotain sellaista, mitä muuten ei voi. Digiajan taitoja on hyvä harjoitella yhdessä jo pienten lasten kanssa.

Kerro oma näkökulmasi asiaan

Iisalmelaisen Eero Kataisen aloite leikkikenttien "sometusvapaasta alueesta" ei ole vielä ehtinyt kuntapäättäjien pöydälle. Tekninen lautakunta ottaa siihen kantaa huomenna tiistaina. Esitys on, että aloitetta ei vietäisi eteenpäin.

Teknisen toimen arvio on, ettei kaupungin kannata lisätä yleisille alueille sellaisia rajoituksia, joita ei voida käytännössä valvoa. Kataisen mielestä hänen ajatuksensa on ymmärretty väärin: ei hänkään tarkoittanut aloitteella varsinaista kieltoa.

– Ei tämä missään nimessä voi olla mikään valvontakysymys. Lähinnä ajattelin, että kyltti toimisi herätteenä vanhemmille. Moni lukisi sen ja ajattelisi että ehkä tässä on järkeä, ei someteta.

Joissakin paikoissa Kataisen toiveen mukaisia kylttejä onkin näkynyt. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi pari vuotta sitten mikkeliläisestä päiväkodista, jonka portilla oli vanhemmille muistutus: "Lopetathan puhelusi ja valmistaudut päivän tärkeimpään tapaamiseen".

Mitä mieltä olet aloitteesta? Missä sinusta menevät sopivat rajat vanhemman kännykänkäytölle silloin, kun lapset ovat paikalla? Kerro näkökulmasi ja tarinasi toimittajalle: veli-pekka.hamalainen@yle.fi. Teemme juttua!

Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestyksen jälkeen hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat ilmiriidassa ja ilmassa on lennellyt syytöksiä puolin ja toisin.

Kävimme läpi, miten tapahtumat etenivät.

Toukokuu

Ulkoministeri Soini osallistuu virkamatkallaan Kanadassa abortinvastaiseen tapahtumaan. Julkisuuteen asia nousee, kun mukana oleva valtiosihteeri Samuli Virtanen jakaa kuvan tilaisuudesta Twitterissä.

Tapahtumaan osallistumisen jälkeen Soini lyö lisää vettä myllyyn kommentoimalla blogissaan Irlannin aborttiäänestystä.

Äänestyksessä irlantilaiset äänestivät maan tiukan aborttilainsäädännön höllentämisen puolesta. Irlannin aborttilainsäädännön takia esimerkiksi insestistä tai raiskauksesta raskaaksi tulleilla ei ollut oikeutta aborttiin.

– Likaisen veden lähde. Voi näyttää hyvältä, mutta maistuu pahalta, Soini kirjoitti Irlannin kansanäänestykseen viitaten.

Soinin abortinvastaisista esiintymisistä käydään keskustelua hallituksessa. Keskusteluita tuolloin Ylelle kommentoineen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Soinin toiminta oli aiheuttanut kysymyksiä hallituksen linjasta.

Orpo ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivovat, että hallituksessa käyty keskustelu tuo Soinille lisää harkintaa.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö moittii Soinia Talouselämän haastattelussa.

Elokuu

Ulkoministeri Soini kommentoi aborttiasioita jälleen blogissaan. Tällä kertaa kirjoituksen kirvoitti Argentiinan senaatin päätös hylätä tiukkaa aborttilainsäädäntöä höllentävän esitys.

Päätöksen jälkeen Soini julkaisee kirjoituksen, jossa hän ylistää Argentiinaa. Kirjoituksensa Soini päättää pusuemojiin.

Tietoisesti provosoiva kirjoitus herättää laajasti kiukkua. Soinin ministerikollegat Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.) arvostelevat Soinin kirjoitusta Twitterissä.

Pääministeri Sipilä kommentoi Soinin kirjoittelua sanomalla, että asiasta käytiin Soinin kanssa keskustelu jo touko-kesäkuussa.

SDP kertoo puoluejohdon kesäkokouksessa kutsuvansa opposition koolle syksyn alussa pohtimaan välikysymystä Soinin toiminnasta.

7. syyskuuta

SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmät kertovat esittävänsä epäluottamuslausetta Soinille tämän aborttikannanottojen vuoksi.

Epäluottamuslauseesta kertoneen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan epäluottamuslause on osoitettu Soinille, ei koko hallitukselle. Tällä yritetään hyödyntää hallituskumppaneiden hyvin tiedossa oleva tyytymättömyys Soinin toimintaa kohtaan.

– Uskomme, että esittämällä epäluottamuslauseen ulkoministeri Soinille hallituspuolueiden edustajien – erityisesti edistyksellisten naisten – on helpompi äänestää naisten oikeuksien puolesta ilman, että samalla täytyy ottaa kantaa koko hallituksen luottamukseen, Lindtman sanoo kokouksen jälkeen.

Oppositiosta perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät osallistu epäluottamuslauseeseen.

18. syyskuuta

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antaa ulkoministeri Soinille moitteet osallistumisesta abortinvastaiseen tilaisuuteen toukokuussa virkamatkallaan Kanadassa.

Pääministeri Sipilä sanoo keskustelleensa Soinin kanssa oikeuskanslerin päätöksestä. Sipilä sanoo uskovansa, että Soini ottaa oikeuskanslerin lausunnosta opikseen.

Oikeuskanslerin päätöksen jälkeen Sipilältä kysytään myös lähestyvästä luottamusäänestyksestä ja siitä, onko hallituksen linja yhtenäinen.

– Uskon, että hallituksessa on yhteinen käsitys siitä ja eduskuntaryhmissä on yhteinen käsitys siitä, että Soinilla on ryhmien luottamus, Sipilä vastaa toimittajille valtiosalissa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo antaa Verkkouutisille haastattelun, jossa hän ei lupaa kokoomuksen eduskuntaryhmän yksimielistä tukea.

– Jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen. Lähtökohta on se, että me äänestämme hallituksen luottamuksen puolesta, Orpo sanoo Verkkouutisten mukaan.

19. syyskuuta

Siniset tekevät luottamusäänestyksestä hallituskysymyksen.

Ylen haastattelussa sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoo, että jos Soini kaatuu, niin hallitus kaatuu.

Muutamat kokoomuksen kansanedustajat kertovat julkisuudessa epäröivänsä Soinin luottamuksen puolesta äänestämistä.

20. syyskuuta

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta esittää Soinille epäluottamuslauseen.

Eduskunnan suuressa salissa Soini puolustautuu vetoamalla mielipiteen- ja uskonnonvapauteen. Useat kansanedustajat ärtyvät Soinin esiintymisestä, jossa ei kuulu anteeksipyyntöä. Kokoomuksen Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén kertovat, etteivät voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta.

Samaan aikaan EU-huippukokoukseen Itävallan Salzburgissa osallistunut pääministeri Sipilä kommentoi aihetta suomalaismedialle. Jälkeenpäin kokoomus arvosteli Sipilää tämän haastattelun perusteella tehdyistä tulkinnoista.

Ylen 20.30-lähetyksessä käytettiin Sipilän haastattelusta seuraavaa kohtaa: En usko, että kellään on mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää. Kun asia on käyty läpi, niin luottamus Soinin toimimiseen ulkoministerinä on kaikilla olemassa.

Seuraavassa haastattelu kokonaisuudessaan.

Oppositio on jättämässä epäluottamuslausetta parhaillaan. Mitkä reaktiot tähän?

Sipilä: Oppositiolla on oikeus jättää myöskin henkilökohtainen epäluottamuslause. Tästä ollaan keskusteltu hallituksen sisällä ja Soini on luvannut tässä asiassa käyttäytymistään korjata. Meille se riittää ja vihreää painetaan.

Mitä tapahtuu, jos epäluottamus perjantaisessa äänestyksessä tulee, mitä tapahtuu hallitukselle?

Sipilä: Ei sitä tule. Ei sitä ole mietitty.

Edellytättekö keskustan kansanedustajilla ryhmäkuria tässä asiassa?

En usko, että kellään on mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää. Kun asia on käyty läpi, niin luottamus Soinin toimimiseen ulkoministerinä on kaikilla olemassa.

Onko hallituksen koossapysyminen riskinä?

Sipilä: Tämä on ihan samanlainen luottamusäänestys kuin muutkin luottamusäänestykset

Torstain ryhmäkokousten jälkeen sekä kokoomuksen että keskustan johto vakuuttaa ryhmien äänestävän Soinin luottamuksen puolesta. Muutamat kokoomuksen kansanedustajat pysyvät kuitenkin edelleen kannassaan, etteivät aio äänestää Soinille luottamusta.

Keskustan ryhmässä on tyytymättömyyttä kapinallisia kokoomusedustajia kohtaan. Keskustan kansanedustaja Markku Pakkanen koplaa Twitterissä yhteen Soini-äänestyksen ja hallituksen esityksen irtisanomissuojan heikentämisestä.

Iltalehden mukaan siniset uhkaavat kaataa hallituksen, jos yksikään keskustan tai kokoomuksen kansanedustaja äänestää Soinin luottamusta vastaan.

21. syyskuuta

Soini saa eduskunnan luottamuksen äänin 100-60. Kokoomusedustajista Lenita Toivakka, Saara-Sofia Sirén ja Jaana Pelkonenovat salissa paikalla, mutta jättävät mielenilmaisuna äänestämättä.

Äänestyksen jälkeen kokoomuksen eduskuntaryhmä lähettää eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen nimissä tiedotteen otsikolla: "Emme hyväksy edustajiemme painostusta"

– Emme hyväksy vähättelyä edustajiemme arvopohjaa kohtaan. On käsittämätöntä, että pääministeri on todennut, että äänestyksen ei pitäisi olla kenellekään vaikeaa, tiedotteessa todetaan.

Pääministerille kohdistetun syytöksen lisäksi tiedotteessa puhutaan kokoomuksen kansanedustajien painostuksesta:

– Emme hyväksy, että edustajiamme on tässä kysymyksessä painostettu hallituskumppaneiden taholta ja kytketty muihin asioihin.

Jokisen lisäksi painostuksesta puhuu myös puheenjohtaja Orpo, joka mainitsee kokoomuksen naisedustajien kokeman painostuksen Ylen haastattelussa luottamusäänestyksen jälkeen.

Kokoomusjohto ilmoittaa myös, että äänestämättä jättäneet kansanedustajat eivät saa rangaistusta.

Kokoomuksen toiminta saa keskustalaiset kiehumaan. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kosonen lähettää tiedotteen, jossa kokoomuksen hyökkäystä keskustaa vastaan kuvaillaan halpamaiseksi.

– Pidän Kokoomuksen toimintaa kestämättömänä luottamuksen ja yhteistyön kannalta. Samalla painostussyytökset ovat halpamainen yritys siirtää huomio pois siitä, että Kokoomuksessa ei jälleen kerran pystytty pitämään kiinni siitä linjasta, jonka Kokoomuksen oma johto on ilmoittanut puolueen eduskuntaryhmän linjaksi, tiedotteessa kirjoitetaan.

22. syyskuuta

Lauantaina keskustan puolueaktiivit kokoontuvat Jyväskylään politiikka- ja toimintapäiville.

Tilaisuuden aluksi Sipilä pitää puheen, jonka aluksi hän lataa täyslaidallisen hallituskumppanin niskaan.

– Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani ja eilen nuo rajat ylitettiin, Sipilä toteaa puheessaan.

Sipilä jatkaa kokoomuksen arvostelua myöhemmin mediatilaisuudessa. Hän vaatii asian läpikäymistä trion eli hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken.

– Kyllä se aika erikoista on, että toisen hallituspuolueen eduskuntaryhmä ottaa kantaa taustoja ja faktoja tarkistamatta ja esittää syytteen, että olisin painostanut tai vähätellyt tätä kysymystä. Kun olen sitä kysynyt, niin yhtään ainoaa faktaa sen taustalle ei ole pystytty esittämään, Sipilä sanoo.

Kokoomus kommentoi asiaa ainoastaan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen tviitillä, jossa viitataan väärinkäsitykseen Sipilän lausunnoista.

Jokisen mukaan lausuntoa on käyty Sipilän kanssa läpi, mutta tämä ei ilmeisesti Sipilälle riitä, sillä Jyväskylässä hän vaatii vakavaa keskustelua aiheesta.

– Ilman vakavaa keskustelua tästä ei voida mennä eteenpäin,

23. syyskuuta

Pääministerin haastattelutunnilla Sipilä jatkoi kokoomuksen arvostelua ja vaati kokoomusta esittämään faktoja väitteidensä tueksi.

Sipilän mukaan hallitus on kiistasta huolimatta toimintakykyinen.

Illalla julkaisemassaan blogikirjoituksessa Sipilä jatkoi aiheen käsittelyä.

– Poliittisen keskustelun keskiöön on nostettava dialogi sekä keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus. Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään. Viime perjantaina kävi niin.

Kokoomusjohto ei ole kommentoinut kiistaa maanantai-iltaan mennessä.

Lue myös:

Soinin luottamusäänestyksen jälkipyykkiä pestään puheenjohtajien kesken – Sipilä: "Ilman vakavaa keskustelua tästä ei voida mennä eteenpäin"

Analyysi: Soinista tuli ukkosenjohdatin – Luottamusäänestys toi näkyväksi vaalikauden lopun jännitteet

– Sen päivän paras juttu! Ei ole noin mahtavaa kuvaa ennen kameralle tarttunut.

Näin kuvailee nastolalainen Katja Saarikangas reaktiotaan, kun riistakameran tallentamat kuvat paljastivat ketun hämärähommat.

Saarikangas oli vienyt riistakameran viereen lautasen vesiastiaksi, koska kesä oli niin kuuma ja kuiva. Juomassa kävi koko joukko pienempiä ja vähän suurempiakin eläimiä, kunnes paikalle hiippaili kettu, joka päätti jättää lautaselle haisevan vastalauseensa.

Kuvasta näkee, että kettu tähtää toimituksensa suoraan lautaselle. Siinä vaiheessa, kun Saarikangas kävi läpi riistakameran satoa ja löysi kuvan, oli luonto kuitenkin jo siivonnut yöllisen puuhastelun jäljet.

– Mitään jätöksiä emme löytäneet enää silloin, kun kuvan näimme. Tutkimme myös ympäristöä, mutta mitään ei näkynyt. Ajattelin kuitenkin, että hän ei ehkä ollut Muumien ystävä, joten vaihdoin juomakuppina olleen Muumi-lautasen toisenlaiseen lautaseen.

Katja Saarikangas julkaisi kuvan asioilleen kyykistyneestä ketusta Facebookissa. Se keräsi nopeasti liudan kommentteja, jossa kerrottiin vastaavista tapauksista. Kettu on kakkinut paitsi lautaselle, muun muassa keskelle pihaa raahaamansa nuken päälle.

Läjät ovat kettujen muistilappuja

Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntija, eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen sanoo, että uloste on ketun tapa merkata jännittävät asiat. Repolainen voi jättää merkkinsä kiinnostavaan esineeseen tai paikkaan virtsaamalla niin kuin koira, mutta myös tuhdimmat jätökset toimivat muistilappuina.

– Kaikki uusi ja erilainen kiinnostaa kettuja ja niillä on aika vahva tapa merkata kiinnostavat asiat. Ulostemerkit ovat vähän niin kuin ihmisten muistilappuja. Haju saattaa säilyä monta päivää ja ohikulkiessaan kettu muistaa, että tässä oli jotain, joka kiinnosti sitä.

Ketut merkkaavat virtsalla ja ulosteella myös reviiriään, mutta tässä tapauksessa Kinnunen uskoo kakan toimivan enemmän ketun omana muistilappuna. Jos kettu olisi lautasen sijaan kakannut vaikkapa myyrien suosiman pellon reunoille, siinä olisi selkeämpi viesti lajitovereille.

Haju toimii kuin tietotoimisto

Kettu jättää ulostejälkiä joka puolelle reviiriään. Tarkoitus on kertoa muille ketuille, kuka täällä asuu ja käskee. Joskus kakkamerkeillä halutaan myös pitää kilpailijat poissa omilta apajilta.

– Merkkejä voidaan jättää vaikka sinne, missä on paljon myyriä. Se voi olla muistilappu ketulle itselleen, että täällä oli paljon saalista. Tai sitten se on merkki kavereille, että "hei kuule, täällä on mun myyrät, älä sinä tule tähän".

Luontoillan asiantuntija Heidi Kinnunen sanoo, että ketun uloste sisältää isoja määriä informaatiota, jota meidän ihmisten on tietenkin vaikea hahmottaa. Ketulle haju kuitenkin kertoo heti, kuka kulmilla on kulkenut.

– Kettu ei saman alueen tuttujen kettujen jälkiä kauan haistele. Sellaisen kakan ohi kuljetaan nuuskaisemalla: "ai, Pera kävi tässä". Ei muuta kuin ohi vaan.

Aina hajujälki ei kuitenkaan ole osa hienostunutta viestijärjestelmää. Joskus kyse voi olla ihan silkasta leikistä.

Nukke näyttää kanilta, golf-pallo munalta

Tarina nuken päälle kakanneesta ketusta ei hämmästytä eläintieteen tohtori Heidi Kinnusta. Ketut ovat hyvin leikkisiä ja Kinnunen epäilee, että asialla on ollut nuori kettu.

– Nuoret ketut leikkivät ihan samaan tapaan kuin koiranpennut. Vieraat kohteet ja hassut hajut kiinnostavat. Nukke on sen kokoinen, että se vastaa hyvää saalista, kuten citykania. Sen retuuttaminen voi tuottaa ketulle mielihyvää ja toimii saalistusharjoituksena.

Samasta syystä kettuja on nähty joskus varkaissa golf-kentillä. Esimerkiksi Ilta-Sanomien videossa näkyy, kuinka kettu innostuu golf-pallosta.

Kinnusen mukaan pieni ja nopeasti liikkuva pallo voi näyttää ketun silmissä myyrältä, joka saa jalat alleen ja lähtee karkuun. Sellaista houkutusta voi olla vaikea vastustaa.

– Pallo voi myös pompahdella samaan tapaan kuin vaikkapa hieman vahingoittunut lintu. Luulen, että liike voi olla se tekijä, joka laukaisee ketussa ajatuksen siitä, että se kannattaa ottaa kiinni.

Tosin myös paikallaan oleva pallo voi inspiroida kettua. Jos kettu on retkillään sattunut maahan pesivän linnun pesälle ja päässyt munien makuun, voi golf-pallo näyttää ketun mielestä varsinaiselta herkkupalalta. Ja herkkuahan pitää maistaa.

– Kettu on hirveän opportunistinen. Se testaa kaiken, mikä sen eteen osuu.

Katso video:

Ylen pihalla telmineet ketut ihastuttivat Aamu-tv:n katsojia

Säkkiluodon saari on ollut ihmetyksen aiheena lähistöllä asuville ihmisille jo vuosia.

Läheisellä Kattiluodon saarella vapaa-ajan asunnon omistava Leo Gästgivar kertoo, ettei Säkkiluodon saarelle ole päässyt maihin enää muutamaan vuoteen.

– Siellä on valvontakameroita joka puolella. Jos menee tarpeeksi lähelle, niin joku hätistää heti pois, Gästgivar kertoo.

Siellä on valvontakameroita joka puolella. Jos menee tarpeeksi lähelle, niin joku hätistää heti pois. Leo Gästgivar

Valvontakameroiden lisäksi lähistön asukkaat ovat ihmetelleet saarelle tehtyjä isoja rakennusoperaatioita. Saarelta löytyy muun muassa helikopterikenttä.

– Mietityttää kyllä ne rivitalot ja venehallit mitä sinne on rakennettu. Saari on kooltaan ehkä kymmenen hehtaaria.

Paraisiin kuuluvalla Säkkiluodon saarella oli viikonloppuna iso kotietsintäoperaatio, johon osallistui muun muassa keskusrikospoliisi ja Rajavartiolaitos. Kotietsinnät liittyvät esitutkintaan, jota KRP on tehnyt yhdessä Verohallinnon kanssa. Operaatiosta oli tietoinen myös valtionjohto.

Kaupunginjohtaja: Tuntuu epätodelliselta

Paraisten kaupunginjohtaja Patrik Nygren ei tiennyt suuroperaatiosta etukäteen.

– Olin itse sienimetsällä, kun alkoi tulla soittoja mediasta. Yllätyin tästä todella, tuntuu ihan epätodelliselta.

Nygren kertoo, etteivät Säkkiluodon saari tai sillä sijaitsevat suuret rakennukset ole juuri herättäneet keskustelua Paraisilla.

– Helikopterikentästä on ehkä vähän keskusteltu, mutta ei oikeastaan muuten.

Saarelta löytyy helikopterikenttä

Paraisten johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen ei näe isojen rakennusten rakentamiselle pienelle saarelle erikoisena.

– Muuallakin on isompia rakennuksia kuin tämän Airiston Helmen läheisyydessä. Kaikessa rakentamisessa noudatetaan yleisiä periaatteita.

Säkkiluodon saarelle on rakennettu muun muassa helikopterikenttä, iso rivitalo ja sisäsatama.

Simosen mukaan rannan läheisyyteen saa rakentaa saunan 15 metrin päähän rannasta ja muun rakennuksen 40 metrin päähän rannasta.

– Jos tosiaan saunan voi rakentaa vain 15 metrin päähän rannasta, niin ei rannan lähelle luvan saaminen ole kovin vaikeaa.

Lue lisää:

KRP esittää kahta henkilöä vangittavaksi Turun saariston suuroperaatioon liittyen

Presidentti Niinistö: "Olin tietoinen Turun saariston operaatiosta jo pitkään"

Turun saariston kotietsintöjä seurataan myös Ruotsissa – Länsinaapurissa liikkuu paljon huhuja epäilyttävistä maakaupoista, mutta konkreettinen tieto puuttuu

KRP: Talousrikosepäilyä Turun saaristossa on selvitetty verottajan kanssa helmikuusta alkaen

Jättioperaatio Turun saaristossa näyttää kohdistuneen julkisuudessa aiemminkin olleeseen kiinteistöyhtiöön – tällainen on Airiston Helmen kirjava tausta

Miksi Turun saaristoon iskettiin kommandopipot päässä ja konepistoolit kädessä "normaalissa talousrikosjutussa"? – Näistä 9 asiasta poliisi vaikenee

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee monia sairauksia.

Elokuussa julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikunnan harrastamisella on myös yhteys parempaan mielenterveyteen.

Tosin tutkimuksessa todettiin myös, että jos liikkuminen menee liiallisuuksiin, se ei enää lisääkään mielenterveyttä, vaan on yhteydessä jopa heikompaan mielenterveyteen.

Liian rankka treenaaminen voi myös aiheuttaa rasitusvammoja, lihaskipuja tai pahimmillaan elimistön ylirasitustilan, josta palautuminen voi kestää kuukausia.

Kuinka paljon liikuntaa on sitten liikaa? Ja mistä tietää meneekö oma liikkuminen liiallisuuksiin?

Kuinka paljon liikuntaa on liikaa?

Vastaus siihen, mikä on liikaa liikuntaa riippuu siitä, kuka on kyseessä, sanovat asiantuntijat.

Terveysliikunnan tutkimuskeskuksen UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan liikunnan aiheuttamien hyötyjen tiedetään lisääntyvän liikunnan määrän kasvaessa. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin vastaan kulminaatiopiste, jonka jälkeen lisäliikunta ei enää tuotakaan hyötyjä.

– Mutta se, mikä se absoluuttinen piste on, se riippuu yksilöstä ja siitä, minkälaisesta terveyden osa-alueesta puhutaan. Mielenterveys voi olla eri asia kuin vaikka jonkun luun rasitusmurtuma, Vasankari pohtii.

Ongelmia tulee yleensä silloin, kun harjoittelumäärää kasvatetaan liian nopeasti tai elämässä on liikunnan ohella muita kuormittavia tekijöitä, kuten uniongelmia tai stressiä.

– Jos henkilö vaikka nukkuu huonommin, niin se samakin liikuntamäärä voi olla siinä tilanteessa jo liikaa ja aiheuttaa kuormittusmisongelmia, kun palautuu huonommin. Tai jos on jotain työmurhetta tai opiskelustressiä ja sillä hetkellä harjoittelu lisääntyy, niin se voi yhdessä olla liikaa, Vasankari selittää.

Vasankari huomauttaa, että osa kilpa- ja huippu-urheilijoista harjoittelee useita tunteja päivässä, eikä heille silti välttämättä tule urheilusta haittavaikutuksia.

– He ovat menneet sinne pala palalta harjoitusta nostamalla. Silloin kroppa on oppinut pala palalta sitä kestämään, Vasankari jatkaa.

Liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkärin Arja Uusitalo huomauttaa, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmille, joiden elämä on tarkkaan aikataulutettua töiden, kotitöiden lastenhoidon ja lasten harrastusten ympärillä, liikkumisesta voi tulla stressi. Silloin on vaarana, että liikunnasta ei enää olekaan samanlaista hyötyä.

Pahimmillaan liiallinen liikkuminen voi aiheuttaa elimistön ylirasitustilan, jota kutsutaan myös ylikunnoksi. Tällöin elimistöä on rasitettu enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuudet palautua. Ylikunnosta palautuminen voi kestää kuukausia.

Nuppineulan pää verrattuna jalkapalloon

Vasankari kertoo törmänneensä liiallisen liikkumisen aiheuttamiin ongelmiin tavallisemmin kilpaurheilussa kuin kuntoliikunnassa.

Liikunnan aiheuttamaa ylikuormitusta muun muassa väitöskirjassaan tutkineen Uusitalon mukaan aktiivisesti liikuntaa harrastavista kuntoilijoista jopa 50 prosenttia kertoo kärsineensä joskus ylikuormitusoireista. Urheilijoista jopa 70-80 prosentilla on tällaista liiallisen liikkumisen aiheuttamaa ylikuormitusta.

Vasankari korostaa, että koko väestöstä puhuttaessa, valtaosa ihmisistä tosin kärsii pikemminkin liian vähäisen liikkumisen aiheuttamista haitoista kuin liiallisen liikkumisen aiheuttamasta ylikuormituksesta.

– Kumpaakin on olemassa mutta toinen ongelma on kokoluokaltaan nuppineulan pää ja toinen on jalkapallo, Vasankari havainnollistaa.

Näistä merkeistä tiedät liikkuvasi liikaa

Niin sanottuun ylikuntoon eli "over training -tilaan" joutuneella liikkujalla voi olla monenlaisia oireita. Alla olevaan listaan on koottu tavallisimpia liikunnan aiheuttamia ylirasitusoireita.

1. Fyysinen väsymys

Yksi selkeimmistä ylikuormittumisen merkeistä on väsymys. Fyysinen väsymys näkyy siinä, että liikunta tuntuu raskaalta. Myös lihakset voivat tuntua väsyneiltä. Esimerkiksi juoksussa tai pyöräilyssä voi olla vaikea pitää yllä tavanomaista vauhtia, johon on tottunut.

Jos harrastaa yksipuolista liikuntaa, lihakset väsyvät ja voi tulla siihen liittyviä lihasten tulehdusreaktioita. Tuki- ja liikuntaelimistöön voi tulla rasitusvammoja. Rasitusvammat kertovat joko siitä, että tekniikka on ollut väärä tai siitä, että tiettyä aluetta on rasitettu paikallisesti liikaa sen sietokykyyn nähden.

2. Psyykkiset oireet

Liiallinen liikkuminen voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita. Arki voi alkaa tuntua raskaalta. Keskittyminen voi olla vaikeaa. Itsessään voi myös huomata tietynlaista aloitekyvyttömyyttä. Osalle ihmisistä voi tulla mielialan heilahteluita.

Ylikuormitustilanteessa ihmisen negatiiviset ajatukset lisääntyvät ja hänen ärsytyskynnyksensä madaltuu. Ihmiselle on luontaista, että ylikuormittuneessa tilassa tulee alakuloiseksi ja melankoliseksi. Arja Uusitalon mukaan ylikuormittuneet urheilijat voivat olla keskivaikeasti masentuneita kliinisillä mittareilla mitattuna.

3. Unen häiriintyminen

Liiallinen liikkuminen voi vaikuttaa myös nukkumiseen. Unenlaatu kärsii. Uni muuttuu katkonaiseksi ja pinnalliseksi tai voi esiintyä nukahtamisvaikeuksia.

4. Leposykkeen nousu

Leposyke voi nousta ylikuormitustilassa normaalia korkeammaksi. Myös rasitussyke voi olla korkeampi kuin normaalisti. Jos rasitussyke on normaalisti ollut liikuntasuorituksen aikana noin 120, ylirasittuneella liikkujalla se voi pompata samanlaisessa liikuntasuorituksessa jopa 160:een.

5. Ruokahalun heikkeneminen

On myös todettu, että ihminen, joka ei palaudu riittävästi raskaasta liikkumisesta, voi menettää ruokahalunsa. Joillain aineenvaihdunta kärsii ja normaali syömisen rytmi ja halu syödä katoaa. Tällaisessa tilanteessa on vaarana, että ihmisestä tulee aliravittu. Hän voi kärsiä esimerkiksi anemiasta tai muista puutostiloista.

6. Infektioherkkyys

Yksi seuraus ylikuormittumisesta on se, että ihminen alkaa sairastella enemmän. Voi tuntua siltä, että on koko ajan tulossa kipeäksi. Immuunipuolustuksessa eli valkosolujen toiminnassa ja muissa puolustussolujärjestelmissä voi tapahtua pieniä muutoksia. Nämä muutokset voivat aiheuttaa sen, että henkilö saa hieman helpommin flunssan tai jonkun muun infektion.

7. Hormonaaliset häiriöt

Ylirasittuneilla miehillä stressihormonin eli kortisolin määrä elimistössä nousee ja testosteronitaso laskee. Naisilla yksi selkeä ylirasittumisen merkki on kuukautiskierron häiriintyminen. Kuukautiset voivat harventua tai jäädä kokonaan pois. Tätä tapahtuu erityisesti kestävyyslajeissa, kuten pyöräilyssä, kestävyysjuoksussa, maastohiihdossa ja triathlonissa, joiden harjoittelussa kulutetaan paljon energiaa.

8. Autonomisen hermoston tasapaino häiriintyy

Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta. Normaalisti urheillessa sympaattinen hermosto on aktiivisempi ja levossa parasympaattinen hermosto on aktiivisempi. Jos ollaan liikaa kuluttavalla puolella, hermoston säätelytoiminto häiriintyy ja elimistössä on koko ajan rasitustila päällä. Tämä näkyy esimerkiksi leposykkeen tai verenpaineen nousuna.

Mikä siis neuvoksi?

Jos huomaat itsessäsi yllä olevalla listalla lueteltuja oireita, vedä käsijarru pohjaan ja lepää, neuvovat asiantuntijat.

– Aina kun kroppa on väsynyt, niin silloin pitää levätä, sanoo Vasankari.

Harjoitusmääriä kannattaa hänen mukaansa vähentää radikaalisti. Liikkumista voi vähentää puoleen tai jopa neljäsosaan.

– Voi katsoa auttaako se mitään. Poistuvatko ne arjen väsymykset ja huonounisuus tai mielialan masennus? Rupeavatko sykkeet normalisoitumaan ja alkaako liikkuminen tuntua muutaman viikon jälkeen helpommalta?

Uusitalon mukaan henkisesti väsyneenä liikunnan ei pitäisi olla kovin tavoitteellista, vaan se voi olla vaikka metsässä kävelemistä ja linnunlaulun kuuntelua. Hän korostaa, että liikunta voi olla myös rentouttavaa.

– Olisi ehdottomasti hyvä, että se olisi palauttavaa liikkumista, verrattuna siihen, että oikeasti yritetään treenata jotakin tai mennään jonkun käskytettäväksi jonnekin salille. Metsälenkillä lepää mieli ja palautuu fyysinen puoli.

Jos harjoittelun vähentäminen ei auta, väsyneen ja uupuneen treenaajan kannattaa pitää parin viikon täysi tauko liikkumisesta.

Vasankari huomauttaa, että jos liikkuminen on mennyt täysin "överiksi", väsymistila voi jäädä päälle ja palautuminen voi kestää jopa kuukausia. Jos ylirasitustila havaitaan riittävän ajoissa, siitä voi palautua muutamassa viikossa.

Lue myös:

Vain joka viides suomalainen liikkuu riittävästi – vertaa liikkumistasi ja painoasi ikätovereihisi ja suosituksiin

Liikunnan aloittamisessa nautinto on parempi innostaja kuin pakko – "Jos luodaan mielikuvaa, että täytyy vetää verenmaku suussa, niin eihän se kuulosta houkuttelevalta"

Kahvakuulalla kyytiä masennukselle – Tuore tutkimus vahvistaa liikunnan olevan lääkettä

"Ei ole tervettä, jos viikko ilman treeniä on sietämätön ajatus" – pakkomielteinen kehon muokkaaminen liikunnalla voi olla merkki kehonkuvan häiriöstä

Turun saaristossa nähtiin viikonloppuna harvinaisen laaja poliisioperaatio, jossa olivat mukana sekä Puolustusvoimat että rajavartiolaitos. Keskusrikospoliisin mukaan kyse on tavallisesta talousrikostutkinnasta.

Ihmetystä on herättänyt, miksi poliisi iski saaristossa pariinkymmeneen kohteeseen kommandopipot päässä ja konepistoolit kädessä?

1. Epäilyjä rahanpesusta, maksattomista palkoista ja veronkierrosta.

Poliisi otti viikonlopun aikana kiinni yhteensä kolme ihmistä, joista yksi päästettiin sunnuntaina vapaaksi. Poliisi kertoi sunnuntaina kuulustelleensa ainakin seitsemää henkilöä.

Maanantaina KRP vaati kahta viime viikonloppuna Turun saariston suuroperaatiossa pidätettyä henkilöä vangittavaksi tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa "syytä epäillä" –perusteella. Epäillyt ovat tutkinnan kohteena olevan yrityksen työntekijöitä. Toinen heistä on Viron ja toinen Venäjän kansalainen.

Poliisin tutkimat rikosnimikkeet ovat törkeä rahanpesu ja törkeä veropetos. Palkkoja olisi maksettu pimeästi. Verottaja teki poliisille tutkintapyynnön elokuussa ja tutkinta alkoi helmikuussa.

Verottajan harmaan talouden yksikkö epäilee, että Lounais-Suomessa toiminut yhtiö on käyttänyt uudis- ja saneerausrakentamisessa pimeää työvoimaa.

Rahanpesu on Keskusrikospoliisin mukaan kansainvälistä ja epäiltyjen rikosten selvittämien kestänee ainakin kesään 2019 asti.

2. Kommandopipot ja konepistoolit kädessä.

Operaatiossa olivat poliisin lisäksi mukana rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Kommandopipo ja aseet ovat poliisin mukaan perusvarusteita. Niitä pidetään aina mukana.

Poliiseja liikkui silminnäkijöiden mukaan ainakin Paraisilla sijaitsevan Airiston Helmen rantarakennuksella.

Poliisin mukaan rajavartiolaitosta tarvittiin, koska kohteita oli niin paljon. Etsintöjä on tehty parissakymmenessä paikassa ympäri saaristoa. Rajavartiolaitos on auttanut esimerkiksi kuljetuksissa.

Kotietsinnöistä löytyi STT:n mukaan esimerkiksi neljä asetta, jotka vaikuttavat keräilyaseita. Muutakin tavaraa on niin paljon, että niiden tutkiminen kestää aikansa.

3. Mikä on Airiston helmi?

Ainakin osa kotietsinnöistä kohdistui Turun saaristossa miljoonakauppoja viime vuosina tehneeseen kiinteistöyhtiöön Airiston Helmeen.

Airiston Helmi on perustettu syksyllä 2007. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin silloin vuonna 1964 syntynyt venäläistaustainen mies.

Suomen kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan venäläismiehellä on myös Maltan kansalaisuus. Maltaa käytetään usein hyväksi verosuunnittelussa ja suoranaisessa veronkierrossa.

Ylen MOT:n selvitys kertoo, että yhtiön omistajien ja hallitusten jäsenten taustalla on laaja yritysverkosto muun muassa Puolassa, Virossa ja Italiassa.

Airiston Helmen omistamat maat sijaitsevat sotilaallisesti tärkeillä alueilla. Yrityksellä on omistuksia Nauvossa, Korppoossa, Paraisilla, Länsi-Turunmaalla ja Houtskarissa.

Yhtiön omistuksessa voi olla vielä tätäkin enemmän maa-alueita. Kiinteistörekisterin kautta saa tiedot vain suorista maakaupoista.

4. Mistä muusta on kyse?

Poliitikot aloittivat heti etsintöjen jälkeen twitterissä kisan siitä, kuka on ensimmäiseksi ehdottanut venäläisten omistusten rajoittamista Suomessa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei ole halunnut antaa asiasta haastatteluja. Sen sijaan Niinistö julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa hän kertoi, että kiinteistökauppojen turvallisuutta lisätään. Tekeillä on lakiesitys, joka parantaa Suomen edellytyksiä puuttua kansallista turvallisuutta vaarantaviin maakauppoihin.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat kertoneet olleensa tietoisia poliisioperaatiosta.

5. Nämä asiat vielä ihmetyttävät.

Poliisi on ollut operaatiosta harvasanainen. Poliittiset päättäjät keskittyivät vielä sunnuntaina vaikenemaan. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti Yle Radio Suomen haastattelutunnilla, että hän tiesi poliisitutkinnasta. "Keskusrikospoliisi tiedottaa asiasta", sanoi Sipilä.

Maanantaina Keskusrikospoliisi ja sisäministeri Kai Mykkänen ovat vakuutelleet, että kyse on aivan tavallisesta talousrikostutkinnasta.

Suojelupoliisi on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.

Jos ja kun epäillyt summat liikkuvat parissa miljoonassa, voi kysyä, miksi näin iso operaatio? Esimerkiksi Danske Bankin rahanpesujupakassa summat olivat aivan toista luokkaa, 200 miljardia euroa.

Risto Siilasmaan ja Jorma Ollilan sanailu viikonlopun Helsingin Sanomissa on erikoinen tapaus. Tämän tason yritysjohtajat eivät ole välejään mediassa juuri selvitelleet.

Nokian romahdusta on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa, mutta yhtiön johdon näkemyksen tapahtuneesta on kertonut vain Jorma Ollila itse. (Mahdoton menestys, Otava 2013)

Esimerkiksi Ollilan 1990-luvulla ympärilleen kokoama dream team on pitänyt suunsa supussa. Jopa moneen otteeseen Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi valittu Matti Alahuhta ohitti Nokian ongelmat omassa menestyskirjassaan.

Jorma Ollila arvostaa uskollisuutta, ja hänen ydinjoukkonsa osoittaa sitä vielä vuosikymmenen jälkeenkin.

Lopulta ensimmäisenä suunsa avasi Nokian nykyinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Siilasmaan kirja Paranoidi optimisti (Tammi) julkaistaan lokakuussa.

– Risto, miksi vitussa sinun pitää työntää nenäsi joka paikkaan? Sinä olet eri mieltä kaikesta! Siilasmaa muistelee Ollilan huutaneen.

Jorma Ollila ei voimasanan käyttöä muista. Toisaalta tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ollilan voimasanojen käyttöä on mediassa kuvattu.

Pelollako Nokiaa johdettiin – seurasiko Ollilan dream teamia "scream team" – jossa kritiikki tukahdutettiin huutamalla?

Hallituskriisi

Risto Siilasmaa valittiin Nokian hallituksen jäseneksi vuonna 2008. Hän ehti työskennellä Nokian hallituksessa Jorma Ollilan kanssa nelisen vuotta ennen kuin nousi hallituksen puheenjohtajaksi Ollilan paikalle.

Miesten riidoista lukiessa on syytä huomata, ettei eripura kohdistunut Nokian operatiiviseen johtamiseen – kumpikaan ei ollut tuohon aikaan Nokian operatiivisessa johdossa.

Helsingin Sanomien artikkelissa Siilasmaan kritiikin kärki kohdistuu yhtiön hallitustyöskentelyyn:

Siilasmaan mukaan hallituksen jäsen ei saanut keskutella suoraan Nokian johtajien kanssa – Ollilan mukaan hallituksen jäsenet tapasivat johtoa enemmän kuin hallituksen jäsenet Shellin, Fordin ja UPM:n hallituksissa, joissa hän on toiminut.

Siilasmaan mukaan Ollila raivostui, jos hallitus kyseenalaisti valmiiksi päätetyt asiat – Ollilan mukaan hän päinvastoin odotti kyseenalaistamista.

Omien sanojensa mukaan Siilasmaa halusi päästä syvemmälle Nokian ohjelmisto-ongelmien ytimeen.

– Risto, sinä tulet pienestä ohjelmistoyhtiöstä. Sinä et voi ymmärtää Nokian kokoisen maailmanluokan yhtiön toimintaa, kirja kuvaa Ollilan sanoneen.

Kasvuyhtiömies isossa firmassa

Siilasmaan harmistus on helppo ymmärtää. Toisaalta Ollilan näkökulmakin on perusteltu.

– Kasvuyrityksessä hallitus voi olla aika operatiivinen. Mitä isommasta yrityksestä on kyse sitä isompia ovat ne asiat, joihin hallitus kykenee pureutumaan, Aalto-yliopiston professori Seppo Ikäheimo pohtii.

Ikäheimo on tutkinut pörssiyhtiöiden hallituksia.

– Isossa yhtiössä hallitus tekee yleisiä strategisia ja taloudellisia linjauksia, päättää yrityskaupoista ja valitsee toimitusjohtajan. Risto Siilasmaa oli todennäköisesti tottunut toisenlaiseen hallitustyöskentelyyn kasvuyhtiöissä.

Tuskin esimerkiksi brittiläisen media­yhtiön Pearsonin toimitusjohtaja Marjorie Scardino tai yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n professori Bengt Holmström olisivat halunneet uppoutua softan syövereihin kovin yksityiskohtaisesti.

Toisaalta, kuten sittemmin paljastui, juuri tuo Nokian ohjelmisto-ongelma oli se strateginen iso kysymys, johon suomalainen kännykkäihme kaatui.

Hankala asetelma

Jorma Ollila nosti toimitusjohtajana ja pääjohtajana Nokian maailman huipulle. Lisäksi hän toimi vuosien ajan samanaikaisesti sekä hallituksen puheenjohtajana että pääjohtajana.

Hän siis johti hallitusta, joka valvoi hänen työtään.

Se oli yhdysvaltalaistyylinen tilanne, joka on Suomessa tänään täysin vieras. Saksassa yritysten operatiivista johtoa valvoviin hallintoneuvostoihin ei edes saa valita yhtiön toimivaa johtoa.

Jorma Ollilan oli luopunut operatiivisesta vastuustaan jo ennen kuin Siilasmaa aloitti yhtiön hallituksen jäsenenä. Hänen asemansa oli kuitenkin muihin hallituksen jäseniin verrattuna ylivertainen.

Pelkoa Nokiassa

Ranskalaisen Insead-yliopiston professori Quy N. Huy ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Timo Vuori ovat todenneet, että Nokian johdossa vallitsi pelon ilmapiiri.

Helsingin Sanomien artikkelista saatta saada sen kuvan, että pelon takana oli Jorma Ollilan management-by-perkele.

Tuskin hallituksen puheenjohtaja kuitenkaan kykenee todellista pelkoa luomaan.

Kännykkä-Nokia oli viimeisinä vuosina yksinkertaisesti pelottava paikka olla töissä. Yt-kierrokset ja irtisanomisaallot seurasivat toisiaan. Käyttöjärjestelmähankkeet sakkasivat sisäisen valtakamppailuun. Apple ja Google valtasivat markkinaosuuksia.

Romahdus oli näkyvissä, eikä Nokialla ei ollut johtoa, joka olisi osannut purkaa tämän paineen ja johtaa yhtiötä eteenpäin.

Hallituksen puheenjohtajallakaan ei ollut enää uskollisten esikuntaa, joka olisi ymmärtänyt puolesta sanasta. mitä hän tarkoittaa. Ympärillä oli uusia kasvoja, jotka kyselivät liikaa. Syntyi ristiriitoja.

Viime viikon lopulla Kalasatamassa avautunut Redi on kerännyt ensimmäisinä päivinään runsaasti arvostelua etenkin sosiaalisessa mediassa.

Kävijät kuvailevat kauppakeskusta sokkeloiseksi ja ahtaaksi. Varsinkin ulospääsystä ja metroasemalle kulkemisesta on tehty joidenkin mielestä liian vaikeaa.

Kun kävijöiltä kysyy mielipidettä paikan päällä, arvio on samankaltainen.

– Kauppakeskus on todella sekava ja sokkeloinen, vaikea löytää mitään, sanoo ensimmäistä kertaa Redissä asioiva Karo Tela.

Karo Telan kanssa ostosreissulla oleva Meri Tela on samaa mieltä.

– Juuri tässä pohdittiin, missä täällä on vessoja. Opasteistakaan ei sitä ihan helposti saa selville, hän sanoo.

"Itikseen verrattuna tämä on sokkeloinen, mutta Isoon Omenaan verrattuna selkeämpi"

Herttoniemessä asuvan Pirkko Mänttärin mukaan kauppakeskuksessa ei ole erityisen vaikea löytää tarvitsemaansa.

– Ihan hyvin olen löytänyt, mitä olen hakenut. Itikseen verrattuna tämä on sokkeloinen, mutta Isoon Omenaan verratuuna selkeämpi, hän sanoo.

Pirkko Mänttäri ja Jatta Tuuri ovat molemmat tulleet kauppakeskukseen metrolla. Tuurin mukaan alussa oli pientä hapuilua.

– Tämä on toinen kerta kun olen täällä, eli pikkuisen ovat paikat vielä hakusessa, kun on uusi paikka kyseessä. Vie oman aikansa ennen kuin oppii, sanoo Jatta Tuuri.

Tuurin mukaan kauppakeskusta ei kuitenkaan heti kättelyssä pidä tyrmätä.

Kauppakeskusjohtaja lupaa lisätä opasteita ja oppaita

Redin kauppakeskusjohtajan Pia Svenskin mukaan opasteita on jo lisätty, ja lisää parannuksia on tulossa.

– Uudet metro-opasteet tulivat eilen. Lisäämme jaettavia opasteita asiakkaille, ja myös radiokuulutuksia Redin sisällä. Ehkä eniten asiakkaat ovat toivoneet isoja näkyviä opasteita, joiden äärelle isompi joukko voi kerääntyä, Svensk sanoo.

Kauppakeskuksessa pyörii myös oranssipukusisa oppaita, jotka auttavat tarvittaessa. Redi-oppaita on Svenskin mukaan tällä hetkellä noin kymmenkunta ja heitä palkataan tarpeen mukaan lisää.

Miksi opasteita ei ole tehty selkeämmiksi jo suunnitteluvaiheessa?

– Vasta kun asiakkaat ovat sisällä, tiedämme mitä asiakkaiden kannalta pitää parantaa. Meillä asiakasvirtaa tulee kolmesta eri tasosta, ja se asettaa haasteita. Minusta on hienoa, että asiakkaat ovat aktiivisia ja antavat palautetta, Svensk sanoo.

Facebookissa myös kauppakeskuksen parkkihallin opasteet ovat herättäneet hämmennystä.

Pia Svenskin korviin on kuitenkin kantautunut pelkkää positiivista palautetta parkkihalliin liittyen. Hän kertoo kauppakeskuksen henkilökunnan seuraavan tilannetta.

Lue myös:

Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi

200 liikettä, 12 miljoonaa asiakasta – apulaisprofessoria huolettaa, miten Helsingin kivijalkaliikkeiden käy, kun kaupungissa on taas yksi kauppakeskus lisää

Palvelubussin kuljettaja on saanut sakkotuomion asiakkaan kuoleman aiheuttamisesta.

Bussin kyydissä oli pyörätuolissa istuva mies. Kuljettaja oli kiinnittänyt pyörätuolin kiinnitysvyöt auton lattiassa oleviin kiskoihin. Hän ei kuitenkaan ollut kiristänyt kiinnitysvöitä asianmukaisesti.

Pyörätuoli pääsi liikkumaan, jolloin tuoli ja asiakas kaatuivat. Mies löi päänsä ja hän kuoli vammojen seurauksena.

Tapaus sattui Heinolassa kaksi vuotta sitten.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus langetti tiistaina kuljettajalle kuolemantuottamuksesta 60 päiväsakkoa eli yhteensä 1 200 euroa. Hänet tuomittiin myös maksamaan kuolleen miehen kuolinpesälle kuluja noin 3 900 euron edestä.

Ruoan hinta nousee tänä ja ensi vuonna Suomessa. Syynä hinnannousuun on kysynnän kasvu ja kustannusten nousu, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT.

PTT:n tuoreen maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan ruoka kallistuu tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia.

Tilanne on samanlainen EU-alueella. Muissa EU-maissa ruoan kuluttajahinnat alkoivat tosin nousta yli vuotta aiemmin kuin Suomessa.

Hinnat nousevat kaikissa päätuoteryhmissä. Lihatuotteiden hinnat lähtevät tänä vuonna kasvuun neljä vuotta kestäneen laskun jälkeen.

PTT:n mukaan varsinkin maitotuotteiden hinnat nousivat voimakkaasti alkuvuonna. Kasvisten hinnat puolestaan nousivat kesällä, kun kuivuus vähensi tarjontaa ja kysyntä kasvoi samaan aikaan.

Kustannusten nousu siirtyy kuluttajahintoihin

Hintojen nousu johtuu siitä, että elintarvikeketjun kustannukset ovat kasvaneet. Aiemmin nousua ei voitu siirtää ruoan kuluttajahintoihin, koska kysyntä ei lisääntynyt tarpeeksi.

Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui, kun ruoan kysyntä alkoi kasvaa. Kysynnän lisääntymisen myötä kustannusten nousua on siirretty kuluttajahintoihin.

PTT:n mukaan ruoan tuotantokustannusten kasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna. Tärkein syy tähän on rehuviljan tarjonnan vähenemisestä johtuva hintojen nousu.

Uusien tuotteiden määrä kasvaa

Suomen elintarvikevienti vähenee selvästi tänä vuonna. Varsinkin maidon, sianlihan ja viljan tarjonta on vähentynyt.

Samalla ruoan kotimainen kysyntä on lisääntynyt. Se tukee kotimaista elintarviketeollisuutta.

Kauppojen hyllyille tulevien uusien tuotteiden lukumäärä lisääntyy kulutustottumusten muutosten myötä. Varsinkin kasvisruoan ja erikoisruokavalioiden suosion lisääntyminen luo kysyntää uusille tuotteille.

PTT:n mukaan ensi vuonna Suomen elintarvikevienti ja -tuonti kääntyvät kuitenkin selvään kasvuun.

Hallituksen eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat puineet tiistaina tulehtunutta tilannetta, joka sai alkunsa ulkoministerin Timo Soinin (sin.) perjantaisesta luottamusäänestyksestä.

Tiistaina puolilta päivin päättyneen kokouksensa jälkeen ryhmäpuheenjohtajat vakuuttelivat, että hallitusryhmät luottavat yhä toisiinsa.

Erimielisyydet alkoivat, kun selvisi, että kokoomuksen Jaana Pelkonen, Saara-Sofia Sirén ja Lenita Toivakka eivät tue ulkoministeri Timo Soinia luottamusäänestyksessä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi äänestyksen jälkeen, että kokoomuksen naiskansanedustajia vastaan ”kohdistui uhkailun tapaista".

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen toivoo, että tilanne selviää.

– Käytiin ilmaa puhdistava keskustelu ja meillä on aika samanlainen käsitys siitä, miten viime päivien tapahtumat menivät. Tämä keskustelu puhdisti ilmaa ja tuo edellytyksiä jatkotyölle, Kaikkonen sanoo.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen viittasi pääministeri Sipilän lausuntoon. Sipilä totesi viime viikolla , "että kenelläkään ei ole vaikeuksia painaa vihreää nappia" eli äänestää Soinin puolesta.

Lausunto jätti epäselväksi, kenen arvoja pääministeri kommentoi. Kokoomuksessa koettiin, että kyse on uhkailusta. Ryhmäjohtaja Jokinen ehti lähettää asiasta jo tiedotteen.

– Molemminpuolisen väärinkäsityksen vuoksi päädyttiin tällaiseen tilanteeseen. Harmittava episodi on kestänyt liian pitkään, ollaan nyt valmiita palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen, kokoomuksen Jokinen sanoo.

Sipilä ryöpytti kokoomusta

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvosteli hallituskumppaninsa kokoomuksen toimintaa Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.

Sipilä totesi, että jatkokeskustelu asiasta on tarpeen. Jatkokeskustelua käydään nimenomaan eduskuntaryhmässä.

Iltalehti kertoi aamulla, että keskustan eduskuntaryhmä kokoontuu tiistaina illansuussa Kesärannassa.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ilmoitti twitterissä, että myös siniset pitää tiistaina ylimääräisen kokouksen.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen ilmoitti, että tarvetta ylimääräiseen kokoukseen ei ole. Kokoomus pitää ryhmäkokouksensa normaaliin tapaan torstaina.

Lisää tuuletusta illalla

Keskustan ylimääräistä ryhmäkokousta luonnehditaan Ylelle hallituslähteistä tuuletuskokoukseksi. Puolueen eduskuntaryhmässä sitä pidetään jonkunlaisena kriisikokouksena mutta ei hätäkokouksena.

Pääministeripuolue keskusta mietti , miten keskusta ja kokoomus voivat jatkaa Soini-äänestyksen jälkeen. Yle kertoi maanantaina asiasta. Lue täältä, miten se eteni.

Sote huolettaa keskustaa

Soini-äänestyksen jälkipyykki on kuitenkin vain osa keskustan murheita.

Ylen tietojen mukaan vakavampi huolenaihe on sote. Sote-valiokunta on tehnyt töitä pitkään ja mietinnön valmistuminen saattaa venyä.

Pahin pullonkaula on kuitenkin muodostumassa perustuslakivaliokuntaan, joka on ruuhkautunut.

Ylelle arvioidaan useista lähteistä, että jos eduskunta päättää kiirehtiä tiedustelulakeja perustuslain kiireellisellä muutoksella, tiedustelulakien käsittely menisi useiden muiden lakien edelle - myös sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen edelle. Silloin soten käsittely voisi vaarantua.

Keskustassa on myös huolia, onko hallituskumppani kokoomus yhä soten takana. Tähän asti kokoomuksen johto on vakuuttanut, että sotesta pidetään kiinni.

Kokoomuksen käyttäytyminen Soini-kiistassa kuitenkin syö keskustalaisten luottamusta. Puolueen eduskuntaryhmästä väläytetään jopa mahdollisuutta hallituksen kaatamiseen, jos luottamusta ei löydy.

OP kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Neuvotteluilla tähdätään sadan miljoonan vuosisäästöihin ja toiminnan joustavoittamiseen. Muutoksia suunnitellaan organisaatiorakenteisiin, työtehtäviin ja toimintatapoihin.

Yt-neuvotteluissa on mukana 6 000 henkilöä yhtiön keskusyhtiökonsernissa. Neuvottelut eivät koske OP Ryhmän osuuspankkeja.

Ylen OP:n keskusyhteisökonsernin pääluottamusmies Eija Laurilalta saamien tietojen mukaan keskusyhteisökonsernissa ei olisi tiedossa suuria irtisanomisia.

Neuvottelujen ulkopuolella ovat myös Helsingin OP-Kiinteistökeskus, Pohjola Terveys ja OP-Eläkekassa sekä OP Yrityspankkikonsernin Baltian toiminnot.

Suunnitelman mukaan osa nykyisistä tehtävistä lakkaa tai muuttuu oleellisesti, mutta samaan aikaan avautuu merkittävä määrä uusia tehtäviä. Niitä pyritään tarjoamaan ensin talon omalle henkilökunnalle.

Säästöihin pyritään OP:n mukaan keskittymällä ydinliiketoimintaan. OP pohtii myös, kuinka paljon töitä tehdään omassa talossa ja kuinka paljon ulkoistamalla.

Keskustoiminnot vastaamaan muuttunutta tilannetta

OP:n pääjohtajana aloitti maaliskuun alussa aiemmin työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana toiminut Timo Ritakallio.

Viime syksynä nimityksensä julkistamisen jälkeen hän totesi Ylen haastattelussa, että pankin pärjäämisen kannalta olennaista on mahdollisimman hyvien palveluiden tarjoaminen asiakkaille.

Vahvuutena on hänen mukaan se, että pankit ovat taseeltaan hyvässä kunnossa.

Käytännössä nyt muokataan muun muassa Helsingin Vallilassa työskentelevien henkilöiden organisoitumista ja toimenkuvia.

OP:n edellinen pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen jäi eläkkeelle tammikuussa 2018. Hän toimi OP Ryhmän pääjohtajana vuodesta 2007 alkaen.

Karhinen luotsasi ryhmän menetyksellisesti läpi kansainvälisen finanssikriisin sävyttämät vuodet, jolloin myös pankkisäätely tiukkeni voimakkaasti.

Karhisen kannettua huolta pankkien oman asiakasrajapinnan säilymisestä, toimintaan tuli mukaan sittemmin rönsyiksi moitittuja toimialoja, kuten sähköautojen leasingia.

Uusi pääjohtaja Ritakallio onkin antanut päinvastoin ymmärtää OP:n keskittyvän nyt yhä enemmän ydintoimintaansa.

Nimensä mukaisesti OP Ryhmä on osuustoiminnallinen, itsenäisten osuuspankkien sekä ryhmän keskusyhteisön tytäryhtiöineen muodostama keskinäisessä yhteisvastuussa toimiva finanssiryhmä.

OP Ryhmän keskusyhteisö on OP Osuuskunta. Siinä ylin päätösvalta on osuuskunnan kokouksella ja sen valitsemalla hallintoneuvostolla.

Operatiivista päätösvaltaa käyttää hallintoneuvoston valitsema johtokunta, joka koostuu ammattijohtajista.

OP Osuuskunnan omistavat keskusyhteisön jäsenpankit.

Lue myös:

OP:n tulos painui vuoden lopussa – koko vuoden tulos lähes 1,1 miljardia

OP:n kulut nousivat lähes 10 prosenttia – Tulos sukelsi alkuvuonna

OP palaa takaisin Finanssialan jäseneksi – eroon vaikuttanut kiista OP:n ja Sammon kanssa vielä ratkaisematta

"Valtaamme pankkialan Suomessa" – brittiläinen miljardiyhtiö astui rehvakkaasti julkisuuteen

Kuvitellaan tilanne, jossa perheessä on tappeluita, väkivaltaa ja uhkauksia. 4-vuotiaan Nipan äiti ei enää jaksa hoitaa poikaansa. Isän runsas alkoholin käyttö rasittaa koko perhettä. Perhe on lastensuojelun asiakas.

Tulevaisuudessa näin ei enää tarvitse olla, sillä perhe on jo ajoissa saanut tukea vaikeaan tilanteeseensa.

Espoossa uskotaan, että tulevaisuudessa yllä kuvattu perhe saisi kunnan palveluja ajoissa. Ja siitä voi kiittää tekoälyä.

Tekoäly pystyi ennakoimaan lastensuojelun tarvetta

Espoossa tehtiin kokeilu, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka tekoäly pystyy seulomaan datamassasta riskitekijöitä, jotka samalle henkilölle osuessaan voivat laukaista raskaiden ja kalliiden palveluiden tarpeen. Tällainen raskas ja kallis palvelu kunnalle on esimerkiksi lastensuojelu.

Kokeilussa tekoäly analysoi kaupungin väestöä koskevaa sosiaali- ja terveystietoa sekä varhaiskasvatuksen asiakkuusdataa 15 vuoden ajalta. Tietoa kertyi yli puolesta miljoonasta ihmisestä.

Datasta pystyttiin esimerkiksi tutkimaan, miten ne perheet, joista on tehty lastensuojeluilmoitus tai joiden lapsille on annettu lähete psykoterapiaan, olivat käyttäneet kunnan palveluja aikaisemmin.

Kokeilun tulokset olivat Espoota innoittavia: tekoäly todella tunnisti datamassasta tukea tarvitsevia. Se löysi noin 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Tässä kohtaa täytyy kuitenkin muistaa, että tulokset ovat alustavia eikä niitä voi käyttää sellaisenaan johtopäätöksiin.

Espoon kaupungin palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen kertoo, että kaupungissa on pohdittu mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen julkisten palveluiden kehityksessä jo vuodesta 2012. Ja tänä aikana Sutinen on vakuuttunut tekoälyn tuomista eduista.

– Jos jokainen kunta pystyisi hyödyntämään täysimääräisesti sitä asiakkuusdataa, joka kunnilla on, niin voi hyvänen aika kuinka paljon paremmin kunnat pystyisivät kohdentamaan palveluja asukkailleen, Sutinen huudahtaa.

Yksityisyyttä yritetään suojata

Hälyttäisikö kello siis kouluterveydenhoitajan vastaanotolla, kun paikalle saapuu lapsi, jonka perhetaustasta tekoäly on löytänyt useita eri riskitekijöitä?

Ei. Yksityisyydensuoja on Espoossa "ykkösasia".

Miten sitten tekoälyn tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää?

Tekoäly yhdistää erilaisia tietoja eri toimialoilta ja pystyy käsittelemään niin valtavia määriä tietoja, ettei edes tutkimusryhmä pystyisi. Yhdistelystä saattaa löytyä jotain aivan uutta, jota ei olisi osattu ihmisälyn avulla etsiäkään.

Esimerkiksi alun kuviteltu perhe voisi saada apua isän alkoholismiin ajoissa, myös äidin masennus tunnistettaisiin ajoissa ja Nipalle saataisiin parempaa hoitoa, kun esimerkiksi sosiaaliviranomainen pystyy huomaamaan tekoälyn suodattamasta tiedosta hälytysmerkit. Perhe voisi paremmin ja kunnan ei tarvitsisi ryhtyä kalliiseen ja raskaaseen lastensuojelutyöhön.

– Jatkossa pystymme lisäämään ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta vältymme niiltä kaikkein ikävimmiltä asioilta, data-analytiikkakonsultti Tomas Lehtinen Espoon kaupungilta sanoo.

Luennot tekoälystä kiinnostavat yliopistolla

Kun Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:n apulaisprofessori Teemu Roos luennoi tekoälystä Helsingin yliopistossa, luennolle osallistui noin 200 tekoälystä kiinnostunutta opiskelijaa. Mukana luennolla on paljon sivuaineopintoja suorittavia ja vuosi vuodelta enemmän opiskelijoita. Se kertoo Roosin mukaan yleistyneestä kiinnostuksesta tekoälyä kohtaan.

Tekoälyn tuomat mahdollisuudet kiinnostavat myös muissa kunnissa kuin Espoossa.

Roosin mukaan kunnat hyötyvät tekoälystä samalla tavalla kuin esimerkiksi vaikkapa liike-elämä.

– Tekoälyn avulla hyödynnetään dataa ja tehdään sen avulla ennusteita ja suosituksia, kiteyttää Roos.

Tekoäly nopeuttaa suuren datamäärän käsittelyä kunnissa, mutta suurin hyöty siitä on tietojen yhdistämisessä, sanovat tekoälyä tutkiva Roos ja Espoon testin läpikotaisin tunteva Lehtinen.

Myös Espoon palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen iloitsee tekoälyn mahdollisuuksista kaupungissa, jolla on valtavat määrät asiakkuusdataa kuntalaisista vuosien ajalta.

Tekoälyn avulla verovaroja voisi kohdentaa paremmin

Tekoäly siis tuottaa parempaa tietoa ja nopeammin. Olennaista on hyödyntää tietoa kuntalaisten hyväksi niin, että ne saavat tulevaisuudessa parempia palveluja. Kunnat joutuvatkin koko ajan miettimään, kuinka verorahat jaetaan eri palveluille. Sutisen mukaan myös jatkuvasti kasvava Espoo joutuu koko ajan miettimään tätä.

– Pidän todella lupaavana, että tämän tiedon avulla voitaisiin pystyä kohdentamaan palvelut paikallisesti ja yksilöllisesti, Sutinen sanoo.

– Tekoälyn avulla parhaimmillaan asiakas saa hyvän palvelun yhteisillä rahoilla kustannettuna, hän uskoo.

Espoon testi odottaa nyt uutta lakia

Espoon tekemä tekoälykokeilu on ainutlaatuinen kokemus. Data-analytiikkakonsultti Lehtisen mukaan Espoo on alan edelläkävijä.

Samalla tekoäly tuo haasteita eettisyyden suhteen. Tekoälyn käyttöön liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä muun muassa kuntalaisten tietosuojaan liittyen. Siksi Espoo aikoo lähteä mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilän Tekoälyaika-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää tekoälyn käyttöä Suomessa.

– Me haluamme olla kehittämässä kaupungille käytännön eettiset ohjeet, Lehtinen sanoo.

Myös palvelukehitysjohtaja Sutisen mukaan Espoon tavoite on tuottaa palvelut sosiaalisesti, kulttuurisesti, eettisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tekoälyn eettinen hyödyntäminen tarkoittaa, että kone ei saa ottaa ohjia, vaan sen rooli on auttaja.

Espoon tekoälytestaukset ovat myös toistaiseksi jäissä. Syynä on se, että Suomessa ei ole vielä sellaista tietosuojalakia, joka antaisi tarvittavat raamit uusille kokeiluille ja tekoälyn todelliseen hyödyntämiseen. Nyt Espoo odottaa, että laki saataisiin voimaan, jotta tekoälyä hyödyntävää työtä voitaisiin jatkaa.

Tällä hetkellä uusi tietosuojalaki odottaa käsittelyä eduskunnassa.

Tutkija: Tekoäly ei ole taikakeino

Tekoäly siis tehostaa kuntien toimintoja ja antaa uutta, toimialarajat ylittävää tietoa kuntien käyttöön. Tekoälyn käyttö ei välttämättä tarkoita sitä, että tehdään kaikki uudella tavalla kuin ennen, vaan tehdään joustavammin ja tehokkaammin.

Tekoälyn tutkimuskeskuksen Teemu Roos ei siis usko, että kunnat tulisivat kokemaan suurta mullistusta tekoälyn takia.

– Tekoäly ei ole sinällään taikakeino, joka itsessään tuottaisi jotain tietoa. Kyllä sinne täytyy laittaa arvokasta dataa sisään, jotta saadaan laadukasta informaatiota ulos.

Lue lisää:

Tekoälyn suuri mullistus on tulossa: raportin mukaan 15 prosenttia työpaikoista voi kadota, suuri joukko ihmisiä koulun penkille

Tautiepidemiat havaitaan pian droneilla ja syöpäsolut tekoälyllä – "Suuri murros on käsillä"

Pääministeri: Tekoälyn soveltajiksi koulutettava 10 vuodessa miljoona suomalaista

Kirjailijan on turha odottaa pääsevänsä tuntipalkoille kirjoittaessaan. Varsinkin jos kirjaa työstää useamman vuoden, kuten monet kirjailijat tekevät. Kirjailijaliiton teettämän tutkimuksen mukaan vuosiansioiden mediaani on 11 000 euroa. Tässä summassa on mukana kaikki kirjailijantyöhön liittyvät tulot ja apurahat. Suuri osa kirjailijoista saa lisätienestejä opettamalla kirjoittamista, kirjoittamalla lehtiin ja esiintymällä erilaisissa tilaisuuksissa.

Kirjailijat kuuluvat siis pienituloisiin, sillä Tilastokeskuksen määritelmän mukaan pienituloinen tienaa alle 14 430 euroa vuodessa.

– Kirjailijat ovat hirmuisen ahkeria ja kerkeäviä, sillä nämä pienetkin tulot muodostuvat monista puroista. Kirjailijat eivät todellakaan odota käsi ojossa, että annetaan, toteaa kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on myös Kirjailijaliiton puheenjohtaja.

Jos palkka muodostuisi pelkästään kaunokirjallisesta työstä, olisivat tulot keskimäärin vain 2 294 euroa vuodessa. Kaunokirjalliseksi työksi lasketaan kirjamyyntitulot, lainauskorvaukset ja muut tekijänoikeuskorvaukset. Vain 54 prosenttia tuloista tulee kirjamyynnistä.

– Tässä tulevat vastaan pienen markkina-alueen rajat. Tänne ei mahdu kuin muutama hyvin myyvä kirjailija kerrallaan. Täytyy muistaa myös, että selvityksessä on kysytty vuoden 2017 tuloista. Kirjailijoilla tulot voivat heitellä vuosittain melkoisesti riippuen siitä, onko juuri kyseisenä vuotena julkaissut, selventää Kähkönen.

Lastenkirjailijat tienaavat eniten

Viimeksi vastaava selvitys tehtiin vuonna 2010. Siihen verrattuna keskivertoansio on noussut hieman, mutta tuloerot kirjailijakunnan sisällä ovat kasvaneet melkoisesti. Eniten tienaavien tulot ovat liki kaksinkertaistuneet. Parhaiten tienaavan neljänneksen tulot ovat 9 350 euroa, kun luku oli kahdeksan vuotta sitten 4 800 euroa.

Tuloihin vaikuttaa paljon julkaisutahti. Mitä tiuhempaan kirjoja tulee ulos, sitä suuremmat ovat tulot. Keskimäärin kirjailijat julkaisevat puolentoista vuoden välein. Parhaiten tienaavat lasten- ja nuortenkirjailijat, huonoiten runoilijat.

– Minulla on suuri kunnioitus runoilijoita kohtaan, jotka tekevät työtään kunnianhimoisesti ja tietävät, ettei siitä juuri tuloja kartu, kehuu Kähkönen.

Apurahojen merkitys on suuri

Apurahojen merkitys kirjailijoille on suuri. Silti apurahansaajien joukko on pienentynyt vuosien saatossa. Tuoreessa selvityksessä apurahaa sai 59 prosenttia vastaajista. Edellisestä selvityksestä saajien määrä on pienentynyt kymmenellä prosentilla.

– Apurahojen osuus tuloista on lähes 30 prosenttia, joten se osoittaa, että ilman meidän hyvin toimivaa apurahajärjestelmää täällä ei julkaistaisi juuri mitään, toteaa Kähkönen.

Kirjastojen lainauskorvauksien merkitys on myös kasvanut, koska ne nostettiin vihdoin Pohjoismaiselle tasolle.

– Ne vaikuttavat etenkin sellaisten kirjailijoiden tuloihin, joilla on laaja tuotanto. Lainauskorvaus tuo tuloja sellaisinakin vuosina, kun ei julkaise.

Koska tulot kirjailijan työstä ovat niin pieniä, tekee lähes 60 prosenttia muita töitä kirjoittamisen lisäksi.

Tutkimukseen vastasi 225 kirjailijaa. Kirjailijaliitossa on jäseniä 769.

Kansanedustaja Veera Ruoholle (kok.) on alkanut tulla runsaasti asiatonta postia, kirjoittaa Keskisuomalainen. Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) pahoinpitelemä ja ahdistelema Ruoho on saanut jälleen törky- ja vihapostia sen jälkeen, kun viime viikolla uutisoitiin Hakkaraisen tuomion jatkokäsittelystä hovioikeudessa.

Ruoho harkitsee nyt rikosilmoituksen tekemistä, ellei törkyviestin lähettäminen lopu.

Osa lähettäjistä kertoo nimensä ja olevansa perussuomalainen. Osan teksteistä voi Ruohon mukaan tulkita viittaavan perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kannattamiseen.

– Tuntuu, ettei ole enää loukkausta, jota en olisi kuullut ja joka satuttaisi, joten asiattomat yhteydenotot ovat ajanhaaskausta sekä minulle että kiusaajilleni, Ruoho toteaa lehdessä.

Asiattomien postien määrä voimistui kesällä, kun käräjäoikeus antoi tuomionsa Hakkaraiselle. Ne kuitenkin vähenivät, kun niiden kerrottiin päätyvän eduskunnan turvallisuusyksikölle. Lisäksi myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon tuki vähensi Ruohon mukaan viestejä ja puheluita.

Hakkarainen aikoo pitää kiinni eduskuntavaaliehdokkuudestaan, vaikka saisi hovioikeudessa ehdollisen vankeustuomion Ruohon pahoinpitelystä ja ahdistelusta. Hakkarainen tuomittiin kesäkuussa 3 060 euron sakkoihin Ruohon pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Hän joutuu maksamaan lisäksi Ruoholle korvauksia 1 400 euroa.

Käräjäoikeus katsoi, että Hakkarainen pahoinpiteli ja ahdisteli seksuaalisesti kollegaansa joulukuussa eduskunnan kahvilassa. Hakkarainen tarttui Ruohoa niskasta kiinni ja yritti suudella väkisin.

Syyttäjä vaatii Hakkaraiselle kahden kuukauden ehdollista vankeutta. Perusteena on voimakas väkivalta, joka johti lopulta Ruohon niskan leikkaukseen. Hakkarainen voidaan erottaa eduskunnasta, mikäli hän saa hovista ehdollista.

Lue myös:

Syyttäjä: Kansanedustaja Veera Ruoho joutui niskaleikkaukseen kollegansa Teuvo Hakkaraisen väkivallan seurauksena

Syyttäjä valitti Teuvo Hakkaraisen pahoinpitelytuomiosta, Hakkarainen itse ei

Petteri Orpolta tukea vihapostin kohteeksi joutuneelle Veera Ruoholle

Teuvo Hakkaraisen (ps.) hyllyttäminen luottamustoimista Viitasaarella jatkuu

Kansanedustaja Hakkaraiselle ei eduskuntaryhmältä lisärangaistusta: "Yöt menevät unitableteilla" – Yle seurasi hetki hetkeltä oikeudenkäyntiä

Viitasaari pidätti Hakkaraisen luottamustoimista oikeuskäsittelyn ajaksi

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen saa syytteen Veera Ruohon pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta

Puhemies Lohelalta huomautus Hakkaraiselle: "Hän on käyttäytynyt erittäin törkeästi"

Perussuomalaiset: Hakkaraisen tapaus on tältä erää loppuun käsitelty

Perussuomalaisten Hakkaraisen käytös puhuttaa kansanedustajia – "On anteeksiantamatonta, että eduskunnan arvovaltaa murennetaan näin"

Poliisi on ottanut kiinni neljä ihmistä epäiltynä Kiihtelysvaaran kirkon palosta. Epäillyt ovat joensuulaisia ja heidät otettiin maanantaina kiinni kotietsinnän yhteydessä.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Wetterstrand kertoo, että epäiltyjen jäljille päästiin poliisin omien tutkimusten ja yleisövihjeiden avulla.

– Läpimurrosta ei vielä voida puhua, mutta näyttöä on niin paljon, että neljää henkilöä voidaan pitää epäiltynä rikoksesta, Wetterstrand sanoo.

Epäiltyjen ikää tai sukupuolta poliisi ei vielä kerro, sillä tutkinta on vasta alkuvaiheessa. Epäiltyjen kuulustelut on aloitettu, ja poliisi kertoo tekevänsä vielä lukuisia kotietsintöjä.

Epäiltyjen mahdollisesta vangitsemisesta on päätettävä torstaihin puoleen päivään mennessä.

Kiihtelysvaaran puinen lähes 250 vuotta vanha kirkko tuhoutui tulipalossa sunnuntaiaamuna. Poliisi pitää todennäköisenä, että palo on tahallaan sytytetty.