Valkoinen sairaalarakennus kurottaa kohti kesätaivasta mäntymetsän keskeltä.
Kapeassa potilassiivessä on paiskittu kevään aikana kiivaasti töitä. Entisiin potilashuoneisiin on rakennettu näyttelyä, jossa kävijät pääsevät itse testaamaan, millaista oli olla potilaana vuonna 1933 valmistuneessa tuberkuloosiparantolassa.
– Ihmiset pääsevät kokeilemaan parantolasänkyä ja kokemaan, millainen on makaavan ihmisen näkökulma, jota Alvar Aalto painotti. Meillä on aitoja tavaroita, ja lähes kaikkea pääsee kokeilemaan, kertoo Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Henna Helander.
Valoa ja luontoa
Henna Helander on viettänyt Paimion parantolassa paljon aikaa, kun näyttelyä on valmisteltu ja Paimion parantolan uutta elämää suunniteltu.
Eniten on yllättänyt valo – vaikka juuri siitä niin usein puhutaankin.
Helanderin mukaan parantolassa ei tarvitsisi laittaa valoja päälle lainkaan. Niin paljon luonnonvaloa tulvii sisään suurista ikkunoista, aivan kuten Alvar Aalto suunnittelikin.
Toinen yllättävä asia on ollut se, miten tarkkaan huoneiden suuntaukset on mietitty.
Henna Helander on viettänyt parantolassa myös öitä. Hänen lisäkseen entisessä sairaalarakennuksessa ei ole nukkunut aikoihin ketään.
Se on ollut jännittävää. Öisin unet ovat välillä keskeytyneet vartijan kierrokseen rakennuksessa.
– Aluksi kuuntelin ääniä ja kuulinkin kaikkea ja nukuin levottomasti. Kun valo on lisääntynyt ja olen tottunut, tuntuu tosi kivalta. Olemme tehneet sinunkaupat rakennuksen kanssa.
Katso videolta, mitkä ovat Henna Helanderin kolme suosikkipaikkaa Paimion parantolassa.
Tietoa arjesta on hyvin vähän
Paimion parantola on ollut sen valmistumisesta asti kohde, joka on kiinnostanut esimerkiksi arkkitehtiopiskelijoita. Usein parantolasta puhutaankin juuri sen arkkitehtuurin kautta.
Siihen on kuitenkin tulossa muutos, sillä Turun yliopistossa on käynnistetty tutkimushanke, jossa paneudutaan parantolan arkeen.
– Parantola on maailmankuulu ja arkkitehtuurista on tehty hirveästi tutkimusta. Silti meillä on varsin vähän tietoa siitä, miten potilaat kokivat hoitonsa ja elämisensä siellä, ja millaista oli henkilökunnalla, sanoo hankkeen johtaja, folkloristiikan professori Anne Heimo Turun yliopistosta.
Kiinnostavaa on myös se, miten paikalliset suhtautuivat parantolaan.
Heimo kertoo kuulleensa, että osa alueen asukkaista on edelleen katkeria siitä, että Paimion parhaat sora-alueet jäivät parantolan alueelle, eikä niihin pääse enää käsiksi.
– On ollut myös paikallisille iso teko, että heidän maidensa keskelle ilmestyi parantola.
Toukokuun lopussa yliopisto järjesti kaikille avoimen webinaarin, jossa esiteltiin alkavaa hanketta. Webinaariin osallistui runsaasti aiheesta kiinnostuneita ihmisiä, ja moni kertoi heti omista kokemuksistaan.
Yliopisto toivookin saavansa tietoonsa kaikenlaisia tarinoita parantolasta ja sen arjesta. Hankkeen puitteissa tehdään erilaisia opinnäytetöitä, joihin aineistoa kerätään aina kunkin teeman mukaisesti.
– Yksi gradu valmistui jo toukokuussa ja lisää on tulossa. Yhdestä väitöskirjastakin on alustavasti sovittu, Heimo kertoo.
Riittääkö parantolan vetovoima?
Viime viikolla avautunut näyttely on ensimmäinen askel parantolan uudessa elämässä, ja jatkoa on luvassa.
Henna Helander on aiemmin puhunut muun muassa majoitustoiminnan avaamisesta ja kansainvälisestä kohtaamispaikasta. Majoittumaan voisi päästä jo ensi talvena.
Epäilijöitäkin riittää. Osa ihmettelee, riittääkö parantolan vetovoima yksinään tuomaan ihmisiä runsaan 10 000 asukkaan Paimioon.
Henna Helander uskoo, että kyllä riittää.
– Parantola on rakennettu täysin riittäväksi itsessään, täällähän ihmiset asuivat vuosikausia tai vähintään kuukausia. Ihmiset kaipaavat hidastettuakin elämää ja aitoja kohtaamisia. Täällä siihen on mahdollisuus.
Ja onhan Paimiossa paljon muutakin, Helander muistuttaa.
– Paimiossa on yllättäviä salattuja juttuja. Täällä pääsee melomaan, on frisbeegolfia, sähkömuseota ja mäkihyppyä. On paljon lisäjuttuja, mutta parantola itsessään on huiman hieno paikka.
Mikä parantolasta sitten tekee niin hienon? Se on kysymys, johon ei ole yhtä selkeää vastausta.
Paimion parantola on arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus, mutta paikan merkittävyys on paljon monitasoisempaa.
– Tämä on kokonaisuus, joka on tehty ihmisille, jotka ovat olleet heikoimmillaan. Sellaiseksi rakennukseksi, joka herättää toivoa ja jossa kaikki tukee parantumista, Henna Helander aloittaa.
– Täällä voi katsoa oikeastaan mihin vain ja kokea kauneutta. Uskon, että kaikki ihmiset voivat kokea paikan jotenkin omakseen. Se on parantolan salaisuus.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.7. kello 23.
Lue myös: