Suomessa on toimivia tai rakenteilla olevia jätteenpolttolaitoksia kaikkiaan kahdeksan. Kotkan, Riihimäen ja Turun jätteenpolttolaitokset ovat olleet käytössä jo vuosia, Lahden, Oulun ja Vaasan jätteenpolttolaitokset ovat vuoden 2012 aikana otettu käyttöön ja osin vielä käynnistelevät kaupallisen toiminnan aloittamista.
Riihimäen Ekokem Oy:n toinen jätteenpolttoon erikoistunut laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vielä vuoden 2012 aikana ja lisäksi Vantaan Energian jätevoimala valmistuu vuoden 2014 aikana. Näiden kahdeksan laitoksen yhteinen poltettavan jätteen määrä on yhteensä noin reilut 1,34 miljoonaa tonnia vuodessa.
Lisäksi suunnitteilla on kolme jätteenpolttolaitosta joiden suunnittelu ja lupaprosessit ovat käynnistyneet. Laitokset mahdollisesti valmistuvat vuosien 2015-2017 aikana. Näiden laitosten yhteinen poltettavan jätteen määrä on 460 000 t/vuosi.
Koska Turkuun suunniteltu jätteenpolttolaitos korvaa nykyisen, vuoden 2017 aikana toimintansa lopettavan laitoksen, tarvitaan poltettavaksi kelpaavaa jätettä laitoksen tarpeisiin noin 1,75 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomessa syntyy reilut 2,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa josta kaatopaikalle ja energiakäyttöön menee lähes 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa.
Näiden jätteenpolttoon erikoistuneiden laitosten lisäksi Suomessa on lukuisia rinnakkaispolttolaitoksia joissa käytetään tai voidaan käyttää noin 900 000 tonnia poltettavaa jätettä vuodessa. Tosin tästä on käytössä vain kolmannes ja yhä useammat laitokset ovat luopuneet rinnakkaispoltosta. Tiukentunut päästöseuranta ja vaatimukset savukaasujen puhdistamisesta tekevät pienistä laitoksista kannattamattomia.
Jätteenpoltto Pohjois-Suomessa nyt
Pohjoisin pelkästään jätteenpolttoon erikoistunut laitos on Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitos, joka on vastikään otettu käyttöön. Oulun laitoksen kustannusarvio oli noin 79 miljoonaa euroa ja siellä voidaan hyödyntää 120 000 tonnia jätettä vuodessa.
Oulun laitoksen jätteenpoltto perustuu arinateknikkaan, jossa käytetään lajiteltua poltettavaksi kelpaavaa yhdyskunta- ja teollisuussekajätettä sekä pieniä määriä kierrätyspuuta. Alustavan suunnitelman mukaan puolet jätevoimalan tarvitsemasta jätteestä saadaan Oulun jätehuollon alueelta ja loput muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta.
Pohjois-Suomessa on lisäksi kolme rinnakkaispolttolaitosta joilla on mahdollisuus käyttää pieniä määriä jätepolttoainetta. Oulussa Laanilan Voima Oy:n Kemiran tehtaan voimalaitoksessa voidaan polttaa 7000 tonnia jätepolttoainetta vuodessa. Kajaanissa Kainuun Voima Oy:n kiertoleijukattilassa on voinut käyttää enintään 7 prosenttia polttoaineesta jätepolttoainetta, mutta laitos on luopunut jätteenpoltosta kokonaan sen muututtua kannattamattomaksi.
Näiden lisäksi Tornion Voima Oy:llä on mahdollisuus käyttää kierrätyspolttoainetta 36,5 tonnia vuodessa Outokummun tehtaan alueella olevassa voimalassaan. Lapin Ely-keskuksen mukaan ympäristöluvan mahdollisuutta ei kuitenkaan ole otettu käyttöön.
Lapissa syntyvä jätemäärä
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 Lapissa syntyi kiinteää yhdyskuntajätettä noi 500 kg/asukas eli yhteensä 91 767 tonnia. Tästä määrästä sekäjätteen osuus on 66 374 tonnia ja erilliskerättyä jätettä 25 393 tonnia, josta kierrätykseen ja energiakäyttöön menee 25 131 tonnia. Kaatopaikalle viedään tilastokeskuksen mukaan yhteensä 66 374 tonnia yhdyskuntajätettä lajittelemattomana.
Vuonna 2016 kaatopaikalle menevän jätteen määrä saa olla korkeintaan 20 prosenttia nykyisestä. Lapin jätehuoltoyhtiöiden mukaan todellisuudessa päästään kuitenkin alle tuon tavoitteen tiukentuvan lajittelun ansiosta.
Lisäksi tuottajavastuun kiristäminen vähentää esimerkiksi kauppojen toimittaman jätteen määrää ja esimerkiksi Oulun jätteenpolttolaitokselle voidaan viedä lähes kaikki kotitalouksissa syntyvä jäte.
Miksi Lappiin ei omaa jätteenpolttolaitosta
Vuoden 2016 jälkeen Lapissa syntyy poltettavaa energiakelpoista jätettä enintään noin 60 000 tonnia, joka jakaantuu suurin piirtein tasaisesti kolmen Lapissa toimivan jätehuoltoyhtiön kesken. Jätteenpolttoon erikoistuneen Riihimäen Ekokemin mukaan kannattavan jätteenpolttolaitoksen polttokapasiteetin minimiraja on noin 100 000 tonnia energiajätettä. Tuon suuruisen jätteenpolttolaitoksen kustannusarvio on noin 65-70 miljoonaa euroa.
Lapissa on kolme kuntien perustamaa jätehuoltoyhtiötä, Jätehuoltokuntayhtymä Lapeco, Napapiirin Residuum ja Perämeren jätehuolto Oy.
Kun ottaa huomioon nykyisen polttokapasiteetin Pohjois-Suomessa niin Lapissa ei jätteitä synny eikä niitä ole edes saatavissa laitoksen tarpeisiin, koska Oulun polttolaitos tarvitsee Oulun jätteiden lisäksi osin myös poltettavaa jätettä Lapista. Lisäksi Ruotsin kaksi lähintä polttolaitosta Kiirunassa ja Bodenissa kilpailevat Lapin jätteistä.
Niin Lapin jätehuolto kuntayhtymä Lapecon, Perämeren jätehuolto Oy:n kuin Napapiirin Residuum Oy:n toimitusjohtajat ovat sitä mieltä, että Lapin jätteet on edullisempi kuljettaa joko Ruotsiin tai Ouluun, koska jätteenpolttolaitosta Lappiin ei kannata rakentaa. Siirtokuljetus ei nosta hintaa, mutta jätteiden verotus tuntuu myös kuluttajan kukkarossa.
Jätteen rinnakkaispoltto Mustikkamaassa ei kannata
Rovaniemelle suunnitellussa Mustikkamaan energiavoimalaitoksessa on valmius käyttää 20 prosenttia lajiteltua jätettä turpeen ja puuhakkeen rinnalla, mutta verotuskäytännön ja jätteenpolton mukanaan tuomien ongelmien vuoksi tuota kapasiteettia ei haluta ottaa käyttöön.
Rovaniemen Energian toimitusjohtajan Markus Tykkyläisen mukaan haitat ja kustannukset jätteenpoltosta ovat liian suuret, ettei Mustikkamaan voimalaitoksessa kannata aloittaa jätteenpolttoa.
-Jätettä syntyy tasaiseen tahtiin, mutta energiantarve vaihtelee Rovaniemellä kovasti. Kun jätettä ei voi polttaa joudutaan sitä varastoimaan ja siihen ei ole valmiuksia ja se on hankalaa. Lisäksi jätteenpoltto muuttaa tuhkan ongelmajätteeksi joka joudutaan viemään kaatopaikalle..
Tykkyläisen mukaan Mustikkamaan voimalaitoksessa syntyy tuhkaa 30-40 000 tonnia ja mikäli se menee jätteeksi ja kaatopaikalle, siitä pitää maksaa veroa 50 euroa tonnista. Pelkkä tuhkasta maksettava jätevero tuo lisäkustannuksia 1,5 - 2 miljoonaa euroa Mustikkamaan jätteenpoltolle. Lisäksi jätteen käsittely lisää investoinkuluja rakennusvaiheessa.
Napapiirin Residuum Oy:n toimitusjohtajan Juha Torvisen mukaan jätteen on selvää, että ainoa järkevä tapa tulevaisuudessa on polttaa jätteet, mutta Rovaniemellä se ei ole kannattavaa, koska jäte pilaa ja tekee puutuhkasta ongelmajätettä.
Markus Tykkyläisen mukaan Mustikkamaan voimalaitoksessa voitaisiin polttaa ainostaan tarkkaan seulottua poltettavaksi kelpaavaa jätettä. Suuri osa kotitalouksissa syntyvistä jätteistä joudutaan joka tapauksessa kuljettamaan muualle poltettavaksi tai viemän loppusijoitukseen kaatopaikalle.