Torstaina julkistettiin ensimmäiset laskemat siitä, kuinka paljon kunnat joutuvat palveluiden järjestämisestä maksamaan vuonna 2017. Kuntien sote-maksuosuudet on laskettu huomioimalla asukasluku, ikärakenne ja sairastavuus.
Lapissa Tornio joutuu maksamaan 250 euroa asukkaalta lisää sosiaali- ja terveyspalveluista. Kemin maksuosuus on 106 euroa nykyistä suurempi, Tervolan 77 euroa ja Rovaniemen 35 euroa.
Noin puolet Suomen kunnista joutuvat maksamaan sosiaali- ja terveysmenoja nykyistä enemmän, puolet taas vähemmän. Maksu asukasta kohti voi muuttua nykyisestä enintään 400 eurolla ylös- tai alaspäin.
Laskennallisesti Pelkosenniemi voittaa uudistuksessa eniten koko Suomessa, sillä sen maksuosuus muuttuu 1 863 euroa pienemmäksi kuin nykyisin. Kuitenkin huojennus on vain korkeintaan 400 euroa tasauskaton vuoksi.
Suurimpia muutoksia valtio tasaa siirtymäajalla, vuosina 2017-2020. Tasaus tehdään niin, että maksajaksi joutuvat kunnat saavat huojennusta. Taas niin sanotut voittajakunnat joutuvat maksamaan enemmän kuin niille on määrätty. Vuonna 2017 tasaus on 50 euroa asukkaalta.
Lapissa palvelujen tuottaminen kallista
Ajatuksena on, että muutokset toisivat jatkossa myös säästöjä ja siten kuntien taakka pikku hiljaa helpottuisi. Mutta esimerkiksi Lapissa haaste on harva asutus. Jos rahoitusmalli ei ota tätä huomioon, voi kunnille jäädä edelleen ylimääräistä maksettavaa.
– Meillä palvelujen tuottaminen on kalliimpaa kuin muualla Suomessa – vähän asukkaita, pitkä välimatkat. Joudumme järjestämään päivystysluontoisia palveluita pienemmällä väestömäärällä kuin muualla Suomessa, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela.
Vuodesta 2017 lähtien sosiaali- ja terveyspalveluita järjestää viisi sote-aluetta: Eteläinen, itäinen, läntinen, keskinen ja pohjoinen. Nämä sote-alueet siis takaavat asukkailleen tarvittavat palvelut. Kunnat maksavat palveluista sote-alueelle, joka taas rahoittaa tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä.
Kuntayhtymiä voi Suomessa olla enintään 19. Kunnat voivat sopia myös vastuukuntamallista. Yli puolen Suomea kattavalla pohjoisella sote-alueella palveluita tuottaisi viisi kuntayhtymää.
Tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien rahoitus perustuu suurimmalta osin kuntien rahoitukseen.
Rahoitusmallin yksityiskohdat ovat selvillä ensi helmikuussa. Mallia pohtimaan on perustettu työryhmä, jonka pitäisi saada työnsä tuolloin valmiiksi.
