Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi, että se aikoo säästää satoja miljoonia euroja keskittämällä lukio-opetusta jopa kuntia isommille järjestäjille vuonna 2017. Lukiokoulutuksen järjestäjille aiemmin asetusta 500 oppilaan rajasta on nyt kuitenkin luovuttu.
Rovaniemen Muurolan pienen lukion rehtori Reino Eero uskoo vielä oman koulunsa tulevaisuuteen, vaikka se onkin jo useasti ollut lakkautusuhan alla. Silti hän näkee, että monessa pienessä kunnassa lukion olemassaolo voi olla vaakalaudallla.
– Ministeriöstä on vakuuteltu, että ei tämä välttämättä tule vaikuttamaan yksiköiden lakkauttamiseen ollenkaan. Se on sinänsä outoa puhetta, että hallinnon ja tekniikan synergiaeduilla saataisiin [säästöjä] ilman, että lukioita karsiutuisi järjestämislupapäätöksen myötä.
– Jos pienet kunnat eivät saisi Lapissa lukiokoulutuksen järjestämislupaa, eivätkä ne pystyisi muodostamaan yhteenliittymää. Jos sitä kautta lukiokoulutus loppuisi ja ne 16-vuotiaat lapset joutuisivat muuttamaan toiselle paikkakunnalle.
Koulupudokkaat vaarassa syrjäytyä
Lapissa tilanteen tekee erityisen vaikeaksi se, että jo tällä hetkellä ammattikoulutuksesta leikataan maakunnassa satoja aloituspaikkoja. Tämä on suhteessa paljon koko muuhun Suomeen nähden. Uusissa ministeriön suunnitelmissa myös ammatilliselta lisäkoulutukselta leikattaisiin rahaa.
– Jos meillä on vähemmän koulutuspaikkoja kuin mitä meillä on peruskoulun päättäviä nuoria, se on kuitenkin huonoin lopputulos. Se johtaa siihen, että osa nuorista joutuu harkitsemaan koulutuspaikan hakemmista jostain Lapin ulkopuolelta, miettii Lapin ammattiopiston rehtori Taisto Arkko.
Arkon mukaan kuitenkin tällä hetkellä jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle on järjestynyt ammattiopiskelupaikka Lapissa. Eniten huolissaan hän on niin sanotuista koulupudokkaista, jotka ovat keskeyttäneet ammattikoulutuksensa.
– Meillä ei ole paikkoja alle 29-vuotiaalle, jota nuorisotakuukin koskee. He eivät välttämättä pääse uuten koulutukseen, Taisto Arkko pohtii.
Lappiin syrjäseutulisä
Pohjois-Suomen kouluverkon rahoitus turvataan syrjäisyyteen liittyvällä korotusosiolla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Lehikoinen korostaa, että toisen asteen verkkoa on tarkoitus harventaa sieltä, missä se on tiheimmillään. Siis Etelä-Suomesta. Koulutuksen saatavuus halutaan taata ympäri Suomen, Anita Lehikoinen sanoo.
Muurolan lukion rehtori Reino Eero perääkin juuri saatavuuden perään.
– Opetus- ja viesintäministeri Krista Kiuru Kemissä viime keväänä totesi, että Lapista ei tulisi lopettaa yhtään lukiota. Taustalla on juuri lukiokoulutuksen saatavuuden varmistaminen, että se olisi mahdollisimman lähellä opiskelijan kotipaikkaa, asuntoa.
Lapissa pieniä lukioita voisi mennä vaikka Rovaniemen koulutuskuntayhtymän alle. Malli on vielä mietinnässä, sanoo Lapin ammattiopiston rehtori Taisto Arkko.