Monet vanhemmat ovat pulassa tänä päivänä, kun lähipiiristä löytyy vain kirkosta eronneita kummiehdokkaita.
Kummipula on pahimmillaan kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, sanoo evankelisluterilaisen Kirkkohallituksen asiantuntija Jari Pulkkinen.
– Sellaista viestiä kuulee, että suurissa kaupungeissa saattaa välillä olla vaikea löytää kahta kirkkoon kuuluvaa kummia. Ei voi kuitenkaan sanoa, että kummipula olisi kaikkialla Suomessa, vaan se on tilannekohtaista, sanoo Pulkkinen.
STT:n keväällä tekemän soittokierroksen mukaan suurissa seurakunnissa tulee viikoittain vastaan tilanteita, joissa pyydetään lupaa vain yhteen kummiin.
Ja tilanne vain pahenee: kun kirkosta eronneiden määrä kasvaa, myös kummiehdokkaita on vähemmän.
– Suurin kirkosta eroavien ryhmä on yli 20-vuotiaat. Siinä porukassa mahdollisia kummeja on yhä vähemmän, sanoo Pulkkinen.
Kirkon näkökulmasta alle 7-vuotiailla evankelisluterilaiseksi kastetuilla on yhteensä yli 600 000 virallista kummia. Niiden lisäksi lapsilla on epävirallisia kummeja eli niin sanottuja haltijakummeja, joiden määrää ei ole tilastoitu.
Kirkko harkitsee vaatimusten höllentämistä
Kummipulaan on havahduttu myös kirkon sisällä. Kirkkohallitus valmistelee parhaillaan esitystä, jonka mukaan jatkossa yksi kirkkoon kuuluva, rippikoulun käynyt kummi riittäisi.
Pulkkisen varovaisen arvion mukaan asiasta päästään mahdollisesti päättämään marraskuun kirkolliskokouksessa, joka on kirkon ylin päättävä elin.
– Minun mielestäni kaikki keinot, joilla voidaan helpottaa kastetta, kannattaa ilman muuta ottaa käyttöön, sanoo Pulkkinen.
Muutos ei sinällään ole suuri, sillä jo tällä hetkellä yksi kummi riittää kirkkoherran luvalla. Pulkkinen ei ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa kirkkoherra olisi kieltäytynyt antamasta lupaa.
Voisiko joku päivä virallisena kummina olla henkilö, joka ei kuulu kirkkoon ollenkaan? Pulkkisen mukaan nyt ei ole näköpiirissä, että kirkkojärjestys muuttuisi niin paljon. Myös kirkkoon kuulumattomat, epäviralliset kummit ovat hänen mielestään silti yhtä tärkeä tuki lapsen elämässä.
– Kaikki kummit ja aikuiset ystävät ovat lapselle tärkeitä. Kirkkona olemme iloisia heistä kaikista, sanoo Pulkkinen.
Kummin voi myös lisätä kirkonkirjoihin jälkikäteen.
Yhä harvempi lapsi kastetaan
Kesäkuussa uutisoitiin, että Suomessa kastetaan lapsia nyt vähemmän kuin koskaan tilastoinnin aikana. Pulkkisen mukaan syynä ei ole pula kummeista, vaan isommat maailmankuvalliset syyt.
– Kaste ei ole enää itsestään selvä perinne. Vanhemmat antavat lapsen itse päättää myöhemmin, liittyykö kirkkoon, sanoo Pulkkinen.
Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä evankelisluterilaiseen kirkkoon on kastettu hieman alle 14 000 ihmistä. Vuonna 2018 kasteen sai lähes 30 900.
Pulkkisen mukaan kummipula ja kasteen suosion lasku kertovat ajan trendeistä ja suomalaisten muuttuneesta suhteesta kirkkoon. Kaikesta huolimatta hän ei näe tilannetta kirkon kannalta toivottomana.
– Rippikoulun käy edelleen lähes 80 prosenttia ikäluokasta, joten meillä on valtava määrä kummikandidaatteja. Kummius koetaan todella arvostettuna luottamustehtävänä, sanoo Pulkkinen.
Tulisiko evankelisluterilaisen kirkon hyväksyä kirkkoon kuulumattomat kummeiksi? Onko kummin uskonnolla tai uskonnottomuudella väliä? Keskustele aiheesta jutun alla. Kommentointi on auki kello 22 asti.
Lue lisää:
Kirkko höllentää vaatimuksiaan kummiudesta – kirkosta eronnut Ilonakin kelpasi siunaamaan lasta
4-vuotias Eemil Pernaa sai uuden kummitädin – Uusien kummien lisääminen harvinaista