Väestön pakkautuminen Suomen kasvukeskuksiin näkyy jo myös poliisien rekrytointiongelmina maakunnissa. Virkoihin ei välttämättä tule yhtään hakemusta.
Työhakemuspinojen kutistuminen on havaittu myös Lapin poliisissa, missä avoinna oleviin paikkoihin tulee vain yksittäisiä hakemuksia tai ei hakemuksia olleenkaan. Aiemmin hakemuksia saapui kymmenittäin.
Pikkukuntien lisäksi ammattilaisten löytäminen avoinna oleviin pesteihin on kitsasta jo kaupungeissakin.
Poliisihallitus selvittää nyt osana palkkausjärjestelmän uudistamista syrjäseutulisän käyttöönottoa ratkaisuna rekrytointiongelmiin.
– Selvitystyö valmistunee vuoden vaihteen tienoilla. Nyt selvitetään, miten poliisin palkkausjärjestelmää kehitetään, eli nähdään miten henkilöstöjärjestötkin suhtautuvat mahdolliseen syrjäseutulisään, henkilöstöpäällikkö Minna Gråsten Poliisihallituksesta sanoo.
Moni poliisi kulkee töihin pitkän taipaleen päästä
Pellolaislähtöinen ylikonstaapeli Tommi Pasma palasi pohjoiseen usean Etelä-Suomessa vierähtäneen opiskelu- ja työvuoden jälkeen. Alkuun hän työskenteli Tunturi-Lapissa, mutta työskentely tyssäsi käytännön ongelmaan.
– Se oli hyvä työpaikka ja siellä oli mukava olla, mutta ongelmaksi tuli se, kun pitäisi löytää puolisolle töitä ja koko perheen muuttaa pohjoiseen. Se on vaikeasti yhdisteltävä kuvio. Ymmärrän, että miten sinne on niin vaikea saada ihmisiä töihin, Lapin poliisilaitoksella Kemin poliisiasemalla nyt työskentelevä ylikonstaapeli Tommi Pasma sanoo.
Nykyisin hän kulkee suuntaansa yli sadan kilometrin työmatkan Oulusta Kemin poliisiasemalle. Samoin tekee enemmän kuin joka kymmenes Kemin aseman poliiseista.
Etätyötä on väläytelty yhtenä ratkaisuna syrjäseutujen työvoima-ahdinkoon, mutta monella alalla se ei ole mahdollista nyt eikä tulevaisuudessa.
– Etätyönteko ei onnistu, kun pitää olla virkapaikalla ja hälytettävissä koko ajan. Tutkinnassakaan ole kovin paljon mahdollisuutta etätyöhön, kun heidänkin on tarvittaessa oltava valmiina lähtemään virkapaikalta töihin. Ja asiakkaita ei varmaan meillä kukaan halua kutsua kotiin, Pasma letkauttaa.
Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat poliisin
Myös ruuhka-Suomesta työkokemusta hankkinut Pasma näkee etunsa myös pohjoisessa työskentelyssä.
– Sanoisin, että Lapissa poliisia kunnioitetaan paljon enemmän kuin etelässä. Täällä ihmisten kanssa pärjää paljon paremmin puhumalla kuin etelässä pärjäsi. Siellä ei aina se puhe mennyt niin hyvin perille, Pasma pohtii.
Poliisin työ pienellä paikkakunnalla eroaa kaupungeista.
– Ehkä se on enemmän sellaista vanhaa kyläpoliisitoimintaa ja siellä kohdataan se sama asiakas useampaan kertaan.
Pasma pohtii, että toisaalta pienemmällä paikkakunnalla yksityisyyden puute voi olla poliisille myös työn varjopuoli etenkin nuorille poliiseille.
– Jos pikkukylällä asut, niin kaikkihan sinut tietää poliisiksi. Saatetaan tulla kyselemään vapaapäivänäkin asioita. Jotkut haluavat olla vapaapäivänä vapaa-ajalla, Pasma sanoo.
Nuoria houkutellaan työharjoittelun kautta
Monet poliisilaitokset pyrkivät sitouttamaan ammattilaisia työharjoittelujaksojen kautta. Kemin poliisiasemalla työharjoittelua suorittava nuorempi konstaapeli Elisa Kopsa halusi hakeutua kotiseutunsa Keski-Suomen sijaan työharjoitteluun juuri Lappiin.
– Lapissa tuntuu ainakin nyt olevan aika hyvä tilanne. Oli mukava lähteä tänne harjoitteluun, mahdollisesti sitten ehkä tänne työllistyisi, Kopsa pohtii.
Moni haaveilee elämästä kasvukeskuksissa palveluiden äärelle, mutta nuorempi konstaapeli Kopsa ei lukeudu heihin.
– Itse ainakin tykkään vähän rauhallisemmasta ympäristöstä. Jos tärkeimmät peruspalvelut löytyvät, niin sillä pärjää, Kopsa pohtii.
Lappi ei pärjää kilpailussa palveluissa, mutta sillä on monia muita etuja.
– Se melkein vaatii, että ihminen, joka tänne tulee, tykkää liikkua luonnossa tai on joku veto on tänne. Ehkä täytyy markkinoida meidän hyviä kalastus- ja marjastusmaastoja ja sitten sitä, että vapaa-ajalla on aika rauhallista, Pasma pohtii.
Tehtäviä priorisoidaan, polkupyörävarkauksia tutkitaan harvemmin
Poliisihallituksen mukaan kansalaisten turvallisuus ei kuitenkaan ole rekrytointivaikeuksista huolimatta uhattuna. Nykyisin monilla hakijapulasta kärsivillä seuduilla priorisoidaan tehtäviä, jotta välttämättömät tehtävät saadaan hoidettua.
Kansalaisille poliisin priorisointi näkyy esimerkiksi siinä, että poliisi ehtii tutkia esimerkiksi pyörävarkauksia vain harvoin. Resurssipula näkyy myös mökkimurtojen ja kunnianloukkausten selvittämättömyytenä.
Petri Alkiora Poliisiammattikorkeakoulusta sanoo, että poliisien työssäjaksaminen heikkenee, kun he eivät voi resurssipulan vuoksi hoitaa tehtäviään niin hyvin kuin haluaisivat.
Syrjäseutulisä voisi auttaa poliisien houkuttelemisessa maakuntien syrjäisempiinkin kolkkiin.
Komisario Risto Määttä Lapin poliisilaitokselta näkee syrjäseutulisän varjopuolena sen, etteivät mahdollisesti muualta parempien tienestien perässä tulevat poliisit välttämättä sitoudu alueeseen pitkäjänteisesti.
Keskustele aiheesta kello 22 saakka.
Lue myös: