Koulujen alku siirtää tuhannet opettajat kortistosta töihin – ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Mikäli viime vuosien kehitystä on uskominen, moni nyt työllistyvistä jää työttömäksi taas ensi keväänä, kun koululaiset lähtevät kesälomalle.
Opetusalan kuukausittaiset työttömyysluvut näyttävät, että kesäkuukausiksi työttömien opettajien määrä yli kaksinkertaistuu normaalista.
Tämä johtuu alalla yleisestä käytännöstä: moni kunta palkkaa opettajia määräaikaisiin työsuhteisiin, jotka päättyvät kouluvuoden päättyessä.
Suomalaisten työn kausittaisuus näkyy myös työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilastossa, mutta siellä vaihtelu on vuositasolla opetusalaa maltillisempaa.
Pätkätyö näkyy palkassa
Vain lukuvuoden ajaksi palkatun opettajan vuositulot ovat keskimäärin 12–13 prosenttia vähemmän kuin samaa työtä tekevän virassa olevan opettajan, kertoo Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Opetusalan työttömyysprosentti on pienimmillään tyypillisesti marras- ja maaliskuussa. Myös näiden välissä tilastoissa näkyy piikki: joulukuussa työttömiä on noin tuhat enemmän kuin marraskuussa.
Kesätyöttömyys ei ole uusi ilmiö, vaan Luukkainen kutsuu sitä "huonoksi perinteeksi". Tilanne näyttää kuitenkin aiempaa valoisammalta: tänä vuonna opettajien kesäkuun työttömyysaste oli pienempi kuin samaan aikaan viitenä aiempana vuonna.
– Kun vuosikymmenen alussa taloudellinen tilanne maassa oli kovin vaikea, se lisäsi toimintatapaa, jossa opettajia palkattiin vain koulujen työpäiviksi. Nyt on selkeästi lähdetty siitä oikeaan suuntaan, ja näiden henkilöiden määrä on vähentynyt, Luukkainen sanoo.
Opetusalan vetovoima huolettaa
Kesätyöttömyys on erityisesti työuransa alussa olevien opettajien ongelma. Luukkainen nostaa pätkätyöt esiin yhtenä tekijänä, joka voi heikentää alan vetovoimaa.
– Opettajan arvostusta osoitetaan sillä, miten puhutaan koulutuksesta ja palkataanko opettaja koko lukuvuodeksi, kun hän tekee kuitenkin koko lukuvuoden työt sekä tietysti palkkatasolla. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, että näihin puuttumalla voimme ihan koko yhteiskuntana vaikuttaa opettajan ammatin kiinnostavuuteen, Luukkainen sanoo.
Opettajan ammatti vaikuttaa kiinnostavan yhä harvempia nuoria. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi toukokuussa, että luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät romahtivat kuudessa vuodessa lähes puoleen aiemmasta.
Luukkaisen mukaan on todennäköistä, että opetusalan koulutusmääriä joudutaan tarkastelemaan uudestaan jo lähivuosina. Syntyvyyden lasku enteilee sitä, että tulevaisuudessa kouluikäisiä on entistä vähemmän.
Lue lisää: