Asikkalan Vääksyssä, Päijännetalon vieressä sijaitsevaan taloon virtaa väkeä. Ovenpielessä oranssipunaisessa kyltissä lukee "Panimon Kauppa". Sisällä kaupassa tuusulalainen Maiju Uusi-Uitto maksaa ostoksiaan.
– Ostin kauniiden pullojen perusteella vadelma- ja puolukkaolutta. En edes pidä oluesta, mutta näitä aion maistaa, Uusi-Uitto naurahtaa.
Kanavan Panimo Vääksyssä avasi panimomyymälän viime vuoden toukokuussa. Nelisen vuotta toimineelle yritykselle oli alusta asti selvää, että se avaa oman myymälän heti kun se on mahdollista. Ja satsaus on kannattanut.
– Asiakasmäärämme on kasvanut koko ajan. Myymälä tuottaa todella merkittävän osan panimomme liikevaihdosta, Kanavan Panimon yrittäjä Jukka Karlstedt sanoo.
Suoramyynti on tärkeä tulonlähde
Moni muukin pienpanimo on huomannut saman ilmiön. Suomen runsaasta sadasta pienpanimosta reilusti yli puolella on lupa suoramyyntiin. Kaikkiaan panimomyymälöitä on 68. Alkuhuumassa vähittäismyyntiluvan sai viime vuonna 58 panimoa, tänä vuonna uusia lupia on myönnetty enää kymmenen.
Pienpanimoliitossa on huomattu sama ilmiö kuin vääksyläispanimossa. Asiakasmäärät panimomyymälöissä ovat kasvaneet.
– Mitä pienempi panimo, sitä suurempi merkitys myymälällä on. Yhden tai kahden hengen kyläpanimoille oma myymälä voi olla tärkein tulonlähde, sanoo Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä.
Jos panimomyymälä kerran on niin hyvä tulonlähde, miksi jokaisella olutverstaalla ei ole omaansa? Yksi syy voi olla resurssien tiukkuus. Toinen voi löytyä alkoholilaista.
Ne panimot, jotka tuottavat yli puoli miljoonaa litraa olutta vuodessa, saavat myydä omissa kaupoissaan enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia. Laissa määrättyä tuotantorajaa vähemmän valmistavat yritykset saavat puolestaan myydä enintään 12 prosentin vahvuisia juomia.
– Suurin osa pienpanimo-oluista jää tämän rajan ulkopuolelle, Mäkelä huokaa.
Matkailijat etsivät ja löytävät panimomyymälät
Panimokauppojen bisneksen kulmakivi on matkailu. Asikkalalaispanimossa turistien suuren osuuden asiakasmäärässä ymmärtää helposti, koska panimo sijaitsee kulttuurikiinteistössä, tunnetun matkailunähtävyyden, Vääksyn kanavan vieressä.
Yllättävämpää sen sijaan on se, että pienpanimobisneksen pioneereihin kuuluvan Teerenpelin panimomyymälä kerää myös matkailijoita. Yllättävää se on siksi, että panimo sijaitsee keskellä sokkeloista teollisuusaluetta, jossa ei ole käytännössä mitään muuta nähtävää.
Yli 25 vuotta toimineen pienpanimon yrittäjä Anssi Pyysing sen sijaan ei ole yllättynyt.
– Euroopassa on paljon pienpanimoita, jotka sijaitsevat tällaisilla teollisuusalueilla, jopa hyvin syrjässä. Ja ne keräävät paljon asiakkaita, Pyysing tietää.
Nyt lahtelaispanimon kauppa on avoinna yhtenä päivänä viikossa, mutta suunnitelmissa on laajentaa aukioloaikoja.
– Ensi vuonna Lahden eteläinen kehätie valmistuu, ja liikenneyhteydet moottoritieltä tänne paranevat oleellisesti. Aiomme lisätä markkinointia ja toivomme asiakasmäärien kasvavan, Pyysing pohtii.