Me autoilevat äänestäjät olemme melkoisia veijareita. Ratin takaa ikävästi mulkaisemalla etälamautamme valtakunnan ykköspoliitikot hiljaisiksi.
Pelotevaikute näkyy Ylen ilmastokyselyssä.
Selvä enemmistö puolueista torppaa fossiilisen bensan ja dieselin tuntuvat veronkorotukset seuraavalla hallituskaudella.
Me autoilevat äänestäjät voimme murista tyytyväisinä tankilla. Mutta silti on perusteltua kysyä, antavatko puolueet äänestäjille realistisen kuvan lähivuosista ja autoilun veroista?
Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden tavoin tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Lisäksi Suomi on päättänyt ajaa puheenjohtajakaudellaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.
Tämä tarkoittaa sitä, että myös kotimaassa on pantava uusi vaihde silmään.
Liikenne aiheuttaa kokonaisuutena Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viidesosan. Tieliikenne tuottaa tästä leijonanosan.
Liikenteen kokonaispäästöt eivät ole laskeneet juuri lainkaan 30 vuodessa. Nyt ne pitäisi puolittaa reilussa vuosikymmenessä.
Polttoainevero on urakassa yksi tärkeimmistä työkaluista.
Bensan ja dieselin verojen selvää nostoa ovat esittäneet esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön johtama asiantuntijatyöryhmä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sekä johtavista ilmastotutkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli.
Silti kuusi puoluetta yhdeksästä sanoo Ylen kyselyssä, että polttoaineveroja ei nosteta.
Kokoomus ja RKP puolustavat kalliilla autolla ajavaa. Siniset ja Perussuomalaiset puolustavat halvalla autolla ajavaa.
Keskusta ja Kristillisdemokraatit puolustavat maaseudulla autolla ajavaa. Gallup-johdon menetystä pelkäävä SDP ei osaa päättää, ketä se puolustaa.
Vain Vasemmistoliitto ja Vihreät ilmoittavat kyselyssä kannattavansa fossiilisen bensan ja dieselin verojen korotusta.
Tosin puheenjohtajat Li Andersson ja Pekka Haavisto voivat huoletta vaatia verojen nostoa, sillä molempien mahdollisuudet päätyä valtiovarainministeriksi – ja vastuuseen sanoistaan – ovat tuoreimpien kannatusmittausten valossa pienet.
Sekin auttaa, että puolueiden ympäristötietoiset kannattajat asuvat isojen kaupunkien keskustoissa, joukkoliikenneyhteyksien varrella.
Suurten puolueiden venkoilu viittaa siihen, että autoilusta on tulossa kovaa kyytiä suomalaisen ilmastopolitiikan kipein kysymys.
Auto- ja ajoneuvoveron muuttaminen pienipäästöisiä autoja suosivaan suuntaan sai kyselyssä kannatusta. Polttoainevero on selvästi vaikeampi rasti. Suomi verottaa jo tätä nykyä bensaa ja dieseliä kansainvälisesti katsottuna suht ankarasti. Lisäksi polttoainevero on tasavero, joka kirpaisee koviten pienituloista.
Sitra ja LVM ovatkin ehdottaneet, että kulujen nousu voitaisiin hyvittää pienituloisille könttäsummakorvauksina tai veronkevennyksinä.
Yritysten kuljetuskustannusten nousua pitkien välimatkojen maassa voitaisiin kompensoida esimerkiksi laskemalla yhteisöveroa.
Polttoaineveron korotukset ovat osa liikenteen verojen mylläystä, jolla tuupataan suomalaisia vaihtamaan bensa- ja dieselautot vähäpäästöisempiin.
Vuoden 2025 tienoilla tilanteen pitäisi helpottaa selvästi.
Tuohon mennessä autotehtaat kykenevät suoltamaan tuotantolinjoiltaan laajan malliston sähköautoja. Noihin aikoihin sähköauton arvioidaan halpenevan polttomoottoriauton tasolle.
Vety- ja kaasuautojakin lienee saatavilla rutkasti nykyistä enemmän.
EU:n autovalmistajille asettamat päästömääräykset ovat kiristyneet entisestään, joten polttomoottoriautojen ominaispäästöt ovat pienentyneet.
Uusiutuvia biopolttoaineita on saatu markkinoille selvästi nykyistä enemmän.
Joukkoliikenneyhteyksiä on toivottavasti parannettu nykyisestä ja erilaiset kyytien jakamispalvelut ovat kenties arkipäivää.
Piinaavimmat vuodet liikenteen päästövähennyksissä osuvat seuraavaan kahteen vaalikauteen.
Lue myös:
Analyysi: Suomi aikoo ajaa EU:n ilmastotavoitteiden kiristämistä – Lupaako pääministeri liikoja?
Lupaukset jäävät täyttymättä: öljyn kulutuksessa on rikottu haamuraja, eikä kasvun rajaa näy