– Päivystysapu, sairaanhoitaja Rita.
Sairaanhoitaja Rita Angelbach-Heinaru vastaa puheluihin Helsingin Töölön terveysaseman tiloissa, Kivelän sairaalan viidennessä kerroksessa kuulokemikrofoni päässään.
Puheluja tulee päivystysapunumeroon 116 117 taukoamatta. Koko ajan.
Hoitaja ehtii vastaamaan murto-osaan puheluista: yhdeksän puhelua kymmenestä jää vastaamatta, mutta hoitaja soittaa takaisin koneelle tallentuneeseen numeroon. Sitten kun ehtii. Tammikuun tilastojen mukaan hoitaja ehtii soittamaan asiakkaalle keskimäärin reilun puolen tunnin päästä, mutta hoitajat sanovat, että viikonloppuruuhkan aikaan takaisinsoitossa saattaa kestää useita tunteja.
Yhteensä hoitajia on kaksitoista: he vastaavat taukoamattomaan puheluvirtaan kolmessa vuorossa, ympäri vuorokauden. Yhdessä vuorossa on vain muutama hoitaja kerrallaan.
Puheluita tuli tänne Helsingin päivystysapuun tammikuussa 10 000, kun kesällä vasta avattuun päivystysapuun soitettiin tuhat kertaa kuukaudessa. Määrä on siis kymmenkertaistunut puolessa vuodessa, koska helsinkiläiset ovat löytäneet palvelun ja heitä on kehotettu soittamaan siihen ennen päivystykseen lähtöä.
Pitäisikö puhelimeen olla yksinkertaisesti vastaamassa enemmän hoitajia?
– Pitäisi, Angelbach-Heinaru vastaa empimättä.
Päivystysapunumeroon kehotetaan soittamaan äkillisissä terveysongelmissa ennen kuin lähtee päivystykseen. Tarkoitus on vähentää ruuhkia päivystyksissä.
– Päivystysapu, sairaanhoitaja Rita.
Soittaja kertoo pienen lapsensa olevan viidettä päivää 40 asteen kuumeessa.
– Teidän pitää ehdottomasti viedä lapsi lääkärin arvioitavaksi.
Seuraavaa soittajaa Angelbach-Heinaru neuvoo antamaan vatsataudissa olevalle vauvalle nestettä mahdollisimman paljon.
– Mutta jos se tulee kaaressa ulos, niin teidän täytyy tarkkailla kuivumisen merkkejä ja lähteä päivystykseen.
Osa tarvitsisi kiireellistä apua – miten heidän käy, jos takaisinsoitto venyy?
Viereisessä huoneessa soittoihin vastaa sairaanhoitaja Riku Hakala.
Vaikka Hakala on vastannut monta vuotta helsinkiläisten puheluihin, ensin terveysneuvonnassa ja viime kesästä lähtien päivystysavussa, viime aikojen jonot ja oma voimattomuus vastata kaikkiin puheluihin tarpeeksi nopeasti mietityttävät.
Hakalan kokemuksen mukaan moni soittaa päivystysapunumeroon 116 117, vaikka pitäisi soittaa suoraan hätänumeroon eli 112:een. Kaikki eivät osaa arvioida omaa tilaansa, ja he haluavat kysyä neuvoa päivystysavusta.
Hakala myöntää miettivänsä välillä, mitä soittajalle on tapahtunut, jos tämä ei ole saanut apua heti eikä hän saa enää kiinni soittajaa.
– Meille soittaa paljon ihmisiä, jotka tarvitsisivat välittömästi kiireellistä apua. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ihan keskeytetään ja joille pitää sanoa, että soittakaa 112:een. Jos takaisinsoitto venyy kahden tunnin pituiseksi, niin ei tiedä, kuinka monta siellä soittajien joukossa on tällaisia ihmisiä.
– Kun puheluiden määrä kasvaa ja takaisinsoitto viivästyy, niin ihan varmasti niitä jää sinne. Ei sitä voi sulkea aina pois mielestään.
Riku Hakala on elänyt helsinkiläisten kanssa lukemattomia viikonloppuöitä. Hän tietää, mitä kaupungissa yön pimeinä tunteina tapahtuu.
Hakalan kokemuksen mukaan iltayöstä soittavat vanhemmat, jotka ovat huolissaan lapsistaan, jotka eivät nuku, ja epäilevät, että he ovat kipeitä.
Puolenyön jälkeen aamuyötä kohti humalaisten soitot lisääntyvät, kun ravintolat menevät kiinni. Varhain aamulla heräävät vanhukset, jotka ovat yksinäisiä tai tuntevat oireita, esimerkiksi sydämessään.
Sitten tulee myös niitä soittoja, että ihminen on niin ahdistunut, että ei enää kestä. Sellaiselle ihmiselle ei voi sanoa, että ota buranaa ja odota huomiseen.
– Terapiapuheluitahan tässä ei voi alkaa pitää, mutta yleensä pyritään löytämään joku kontakti, johon voi olla yhteydessä. Välillä sanon, että käy näyttäymässä päivystyksessä.
"Löysään hirteen ei kannata jäädä odottamaan"
Hakala ymmärtää ihmisten närkästyksen siitä, että heitä neuvotaan soittamaan päivystysapuun, jotta he eivät menisi turhaan tekemään jonoa päivystykseen. Ja jos päivystyspuhelimeenkaan ei vastata ja takaisinsoittoa ei kuulu, niin monella saattaa herätä huoli siitä, minne pitäisi tai saa ylipäätään mennä.
Minne tavallinen helsinkiläinen on enää tervetullut hoitoon?
– Se on ihan totta, että ihmisille lanseerataan kaikenlaisia palveluita ja neuvotaan tekemään sitä sun tätä, ja jos mistään sitä palvelua ei sitten kuitenkaan saa, niin onhan se taatusti turhauttavaa, ja ymmärrän sen.
Sairaanhoitaja muistuttaa kuitenkin, että kaupunkilaisjärkeä saa edelleen käyttää ja hätätilanteessa puhelimia ei tarvitse jäädä näppäilemään ja odottelemaan soittoa.
– Aina jos on epävarma siitä, tarvitseeko apua, niin pitää lähteä päivystykseen. Ei kannata jäädä löysään hirteen mitään puhelinsoittoa odottamaan, Riku Hakala sanoo.
Johto: Hoitajia tulee lisää, mutta resursseja ei ole loputtomasti
Menemme kuvaajan kanssa kysymään Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkariselta, mitä mieltä hän on päivystysavun tilanteesta. Hän on vastuussa kaikista Helsingin terveysasemista ja voi myös päättää lisätä hoitajia päivystysapuun.
Lukkarinen ottaa meidät vastaan Kallion virastotalon yhdennessätoista kerroksessa. Hän ei ole tyytyväinen päivystysavun tilanteeseen.
– Kaikille soitetaan takaisin vuorokauden sisällä, mutta voisihan se paremminkin toimia, hän myöntää.
– Nyt siellä on ruuhkaa.
Vuorokausi on pitkä aika odottaa sellaiselle, joka on sairastunut äkillisesti ja miettii, pitääkö lähteä päivystykseen, soittaa ambulanssi vai voiko odottaa kotona.
Tilanne ei ole ehkä kovin hyvä, jos takaisinsoittoa joutuu odottamaan monta tuntia?
– Ei todellakaan. Me tavoittelemme kymmeniä minuutteja takaisinsoittopalvelussa, mutta tähän ei ole ihan pystytty. Puheluiden määrä on noussut niin paljon tämän vuoden puolella, Lukkarinen sanoo.
Kerromme johtajalle, että tapaamamme hoitajat ovat hukkumassa päivystysapupuheluiden alle ja heidän mielestään hoitajia tarvittaisiin lisää.
– Kyllä tämä on tunnustettu asia ja me olemme kuunnelleet hoitajien huolta koko ajan, Lukkarinen vakuuttaa.
– Siellä on nyt 12 hoitajaa, eli kahdeksasta hoitajasta lukumäärää on nostettu jo neljällä viime vuoden puolella ja maaliskuusta lähtien tulee neljä lisää.
Mutta riittääkö 16 hoitajaa, jos soittoja tulee kymmenentuhatta kuukaudessa? Soittajia tulee jatkuvasti myös lisää: päivystysapunumeroa markkinoidaan, ja ihmisiä kehotetaan soittamaan siihen. Myös helsinkiläisiä tulee joka päivä lisää.
Lukkarinen lupaa, että hoitajia voidaan lisätä jatkossakin tarpeen mukaan.
– Mutta loputtomasti meillä ei ole resursseja.
Ymmärtääkö Lukkarinen kaupunkilaisten tunteen siitä, että he eivät ole minnekään tervetulleita vaivoinensa: ensin heidät ajetaan pois päivystyksiä ruuhkauttamasta ja käsketään soittamaan numeroon, josta ei sieltäkään välttämättä saa apua.
– Totta kai ihmiset sellaista miettivät, Lukkarinen sanoo.
– Toki meillä on päivystyspisteet, joihin voi hakeutua suoraankin, vaikka toki toivomme, että ihmiset soittavat päivystysapuun ja että sieltä pystytään kertomaan, missä on vähiten ruuhkaa.
Johtajalääkärin mukaan 116 117 -päivystyspua kehitetään Helsingissä siten, että siellä hoidetaan vaivoja, annetaan reseptejä ja jatkossa järjestetään ehkä videovastaanottoja eli että se on osa laajempia digitaalisia palveluita.
Tällä hetkellä päivystysavun kautta ei voi saada reseptiä, mutta Lukkarinen lupaa hoitajille avuksi lääkärin jo muutaman kuukauden sisällä, jotta reseptinkirjoitus onnistuu.
Hus: "Jos yksikin työntekijä on remmistä pois, jonot pitenevät heti"
Vaikka Haartmanin ja Malmin päivystyspisteet ovat vuodenvaihteessa siirtyneet Helsingin kaupungilta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin alaisuuteen, kaupunki vastaa omasta päivystysapunumerostaan.
Sen sijaan kaikki muut Uudenmaan kuntien päivystysapumeroon vastaavat hoitajat ovat Husin alaisuudessa.
Eli kun vaikkapa espoolainen, hankolainen, järvenpääläinen tai porvoolainen soittaa päivystysapunumeroon 116 117 ja valitsee Uudenmaan alueen palvelun mutta ei Helsingin palvelua, hänen puheluunsa vastaavat hoitajat Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa.
Ruuhkaa on myös Husin järjestämässä palvelussa.
Ruuhkat alkoivat ennen joulua ja jatkuvat yhä, erityisesti viikonloppuisin. Vielä ennen vuodenvaihdetta takaisinsoittoa saattoi joutua odottamaan tunteja, tämän vuoden puolella ruuhkahuippujen aikaan sitä saattaa joutua odottamaan yhä yli tunnin.
– Yli tunnin viiveet eivät ole sääntö joka viikonloppu, mutta joku hetki saattaa olla, että tuleekin 200 puhelua tunnissa, kun normaalisti puheluita tulee alle sata. Kun tällainen ennakoimaton piikki tulee, niin silloin saattaa joutua odottamaan takaisinsoittoa muutaman tunnin, sanoo päivystysaputoiminnasta vastaava ylilääkäri Leena Soininen HUS Akuutista.
Soininen kertoo, että vaikka hoitajia on lisätty ja lisätään jatkossakin, määrä ei ole vielä riittävä. Ja vaikka sijaisiakin hänen mukaansa on, niin aina heitä ei saada tarpeeksi nopeasti langoille.
– Nyt on paljon infleunssaa, flunssaa ja vatsatautia liikkeellä, ja myös työntekijät sairastuvat. Jos yksikin henkilö putoaa remmistä pois, niin se tuntuu heti jonotusajoissa.
Husin tuottamassa 116 117 -palvelussa on otettu käyttöön ruuhkatilannenauhoite.
– Siinä sanotaan, että palvelussa on ruuhkaa ja että jos asia on kiireinen, on hakeuduttava suoraan päivystykseen, Soininen toteaa.
"Miesflunssa" ja pöpökammo kuormittavat päivystysapua
Päivystysapunumeroon tulee paljon sellaisia puheluita, jotka eivät välttämättä sinne kuuluisi.
Mutta kun sairaanhoitaja saa puhelun, hän ei voi tietää, kuka langan päässä on: onko soittaja hengenhädässä, jolloin häntä pitää käskeä soittamaan hätänumeroon, vai onko soittaja niin sanottu ei-kiireellinen tapaus.
Hoitajalle jokainen soittaja on tärkeä, ja kaikkiin soittoihin täytyy suhtautua vakavasti.
– Päivystysapu, sairaanhoitaja Rita.
Soittaja kertoo kävelleensä ulkona oksennuksen ohi, ja nyt hän epäilee, että on saanut norovirustartunnan. Soittaja epäilee, että oksennusta on lentänyt tuulen mukana hänen naamalleen.
Sairaanhoitaja Rita Angelbach-Heinaru kertoo, että norovirus tarttuu pisaratartuntana ja on toki mahdollista, että soittaja on saanut tartunnan, jos tällä ei ole ollut hengityssuojainta.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikki vatsataudit eivät ole noroviruksen aiheuttamia. Päivystykseen ei tarvitse lähteä, vaan hoitaja suosittelee soittajaa käymään varmuuden vuoksi suihkussa ja pesemään jatkossa kädet ennen ruokailua.
Angelbach-Heinarun mukaan pöpökammoisten lisäksi linjoilla on usein myös niin sanottua miesflunssaa potevia soittajia. Eli jos lämpöä on hetken ollut 37 astetta, saatetaan soittaa ja kysyä, täytyykö lähteä päivystykseen.
– Joskus he eivät kuuntele, kun vaimo sanoo, että pitää ottaa särkylääkettä. He haluavat varmistuksen sille, onko kotihoito ehdottomasti oikea paikka vai pitäisikö käydä päivystyksessä.
– Päivystysapu, sairaanhoitaja Rita.
Töölössä puhelin pirisee tänäänkin tauotta.
Voit keskustella aiheesta jutun lopussa tänään torstaina kello 22 asti.
Lue myös: