Kevättä enteilevä aurinko paistaa ja paljastaa kodin tavarakasat ja pölykertymät. Moni innostuu järjestämään kotia ja luopumaan vanhoista tavaroista.
Mutta mihin kaikki ylimääräiset vaatteet ja tavarat kannattaa toimittaa?
Kysyimme kahdelta kierrätyksen asiantuntijalta, miten hankkiutua eroon vaatteista, huonekaluista ja muista kodin tavaroista, kirjoista, levyistä, tietokoneista ja puhelimista, papereista ja valokuvista kierrättäen ja luonnonvaroja säästäen.
Roskaa vai ei?
Jokaisen kotoa lähtevän tavaran kohdalla pitää miettiä tarkkaan, onko se vielä käyttökelpoinen vai kuuluuko se jätteisiin, neuvoo kierrätysmuotiin erikoistunut bloggaaja Outi Pyy.
Jätteiden erottaminen ei aina ole helppoa, sillä omiin vaatteisiin ja esineisiin liittyy tunteita ja muistoja.
Siksi moni arvioi omat tavaransa arvokkaammiksi kuin ne ovatkaan, sanoo ammattijärjestäjä ja tietokirjailija Ilana Aalto.
– Jos on vaikea päättää, laittaako vaate kirpputorille vai roskiin, voi miettiä, voisiko se päällä mennä ravintolaan, Aalto sanoo.
Jätteiden kierrättäminen muualle kuin roskikseen on kuitenkin väärin, Outi Pyy painottaa.
Älä siis lahjoita roskiasi eteenpäin. Vaate, josta puuttuu nappi tai parhaat päivänsä nähnyt sohva eivät mene kaupaksi.
Hyväntekeväisyyskirpparille voi lahjoittaa sellaisen vaatteen, jonka voisi antaa lahjaksi ystävälle, Pyy linjaa.
Vaatteet, kengät ja laukut
Ehjät ja puhtaat vaatteet, kengät ja laukut voi lahjoittaa kirpputoreja pyörittäville hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Fida, SPR, Emmaus ja Pelastusarmeija tai kierrätyskeskukseen. Myös Hope-yhdistys ottaa vastaan ajanmukaisia vaatteita.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen kirppiksille saa lahjoittaa saa ainoastaan puhdasta, myyntikelpoista ja sellaisenaan jälleenmyytäväksi sopivaa tavaraa, Outi Pyy painottaa.
– Eli se pitää puhdistaa ja viikata kassiin niin, että se voidaan sellaisenaan nostaa kassista myyntiin.
– Pitää muistaa, että käyttökelpoinen on eri asia kuin myyntikelpoinen. Housut, joissa on reikä, voivat olla minulle käyttökelpoiset, mutta ne eivät ole myyntikelpoiset, Ilana Aalto sanoo.
Lahjoittaa voi myös esimerkiksi Facebookin Roskalava-ryhmissä.
Kannattaisiko kirppismyynti?
Jos haluat ylimääräisistä tavaroistasi rahaa, varaudu näkemään enemmän tai vähemmän vaivaa sen eteen.
Kirpputoreja on joka lähtöön: Facebookissa on lukuisia eri vaatemerkkeihin erikoistuneita ryhmiä sekä alueellisia kierrätysryhmiä. Verkossa toimivat muun muassa Emmy, vähänkäytetty.fi sekä puhelinsovellus Zadaa.
Lisäksi vaatteita voi koettaa saada kaupaksi eri periaatteilla toimivissa kirpputori- ja kierrätysmyymälöissä. Eri puolella Suomea toimivia kirpputoreja on listattu täällä.
Erityisesti lastenvaatteita ja -tarvikkeita myyvät kirpputorit on listattu täällä.
Mitä enemmän haluat kirpputorimyynnistä itsellesi, sitä enemmän aikaa ja vaivaa siihen kuluu.
Palvelukirppiksellä myynnistä suurempi osa menee provisiona kirppiksen pitäjälle kuin päiväkirppiksellä, jossa tavaroiden omistaja itse seisoo tiskin takana.
Kun vertaa kirpputorimyynnin rahallista hyötyä ja siihen käytettyä aikaa, myynti ei välttämättä aina kannata, sanoo Ilana Aalto.
Varsinkin jos aika on tiukalla, kannattaa miettiä, onko itse myynti vaivan arvoista, vai pääsisikö helpommalla, jos vaatteet vain lahjoittaisi, Aalto vinkkaa. Hän on vertaillut erilaisten myyntitapojen kannattavuutta blogissaan.
Rikkinäiset sukat voi laittaa sekajätteeseen
Kestotahraiset ja loppuunkuluneet tekstiilit ovat lumppua. Tekstiilijätteen tehokas hyödyntäminen on vielä lapsen kengissä, sillä suuri osa vaatteista sisältää elastaania, jota ei vielä pystytä erottamaan luonnonkuiduista, kuten puuvillasta.
Toisin kuin sataprosenttisesti luonnonkuidusta valmistettu vaate, elastaania sisältävien vaatteiden kuidut eivät siis pääse osaksi uutta lankaa tai kangasta.
Jos on näppärä käsistään, vanhat tekstiilit voi hyödyntää esimerkiksi siivousrätteinä tai ompelemalla niistä roskapusseja.
Tekstiilijätettä voi tarjota myös Nextiili-kierrätystyöpajaan Tampereella tai muun muassa Turussa toimivaan Texvexiin. Vanhoista tekstiileistä valmistetaan esimerkiksi kestotalouspaperia.
Varteenotettava vaihtoehto lumpulle on roskis.
– Kun tekstiili on tullut tiensä päähän, sen polttaminen lämpöenergiaksi ei ole huono vaihtoehto, Ilana Aalto sanoo.
Vaikka moni luulee, ettei tekstiilejä saa laittaa sekajätteeseen, se ei ole totta. Rikkinäiset vaatteet voi lajitella energiajätteeksi, polttokelpoiseksi jätteeksi tai sekajätteeksi.
Pääkaupunkiseudulla toimivan HSY:n alueella tekstiilijätteen voi laittaa sekajätteeseen, jolloin se menee poltettavaksi.
HSY:n sivuilla on kattavat tiedot kaikenlaisen jätteen kierrättämiseen. Eri puolilla Suomea jätteen kierrätykselle erilaisia käytäntöjä, joten parhaat tiedot saa oman kunnan jäteyhtiöstä.
Tekstiilijätettä ottavat vastaan muun muassa jotkut vaateketjut, mutta niille Outi Pyy ei veisi vanhoja vaatteitaan, sillä vaatefirmat vievät kerätyn tekstiilijätteen ulkomaille.
– Roskien laittaminen roskiin on vastuullinen teko. Silloin ne käsitellään Suomessa suomalaisten jätelakien mukaan, hän sanoo.
Huonekalut, astiat ja muut kodin tavarat
Myyntikelpoisia voi koettaa myydä nettikirppiksillä kuten Torissa tai Facebookin kierrätysryhmissä.
Ryhmiä löytyy paikan, kuten kaupungin tai kaupunginosan mukaan, myös eri tavaralajin, kuten pohjoismaisen designin tai merkin, kuten vaikkapa Arabian astioiden mukaan, Ilana Aalto neuvoo.
Myyntikelpoisia huonekaluja, astioita ja kodinkoneita voi tarjota myös esimerkiksi Hope ry:lle tai hyväntekeväisyyskirpputoreille.
Osalla on noutopalvelu, kuten esimerkiksi Fidalla, SPR:llä, Pelastusarmeijalla sekä pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella.
Järjestöt päättävät, mitä ja mistä noutavat; tämä kannattaa selvittää etukäteen verkkosivuilta tai soittamalla. Esimerkiksi Kierrätyskeskus ei ota vastaan isoja työpöytiä, koska niille ei löydy ostajia.
Käytettyjä turvavälineitä, kuten pyöräilykypäriä tai turvaistuimia ei kannata lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöille, sillä ne eivät voi myydä tuotteita, joiden turvallisuudesta ei ole takeita.
Oman paikkakunnan roskalavaryhmän kautta voi tarjota kaikenlaista tavaraa. Roskalavaryhmissä ei liiku raha ja tavaran saaja yleensä noutaa sen lahjoittajan kotoa.
Rikkinäisestä tai muuten käyttökelvottomasta tavarasta eroon pääseminen voi vaatia rahaa, aikaa ja vaivaa.
Uutta sohvaa tai kirjahyllyä ei kannata ostaa, jos ei pysty hankkiutumaan eroon vanhasta vaikkapa autottomuuden takia, sanoo Outi Pyy.
– On törkeää kantaa kirjahylly jätekatokseen. Silloin jätteen kustannukset maksatetaan jollakin muulla, Pyy sanoo.
Pääkaupunkiseudulla oikea paikka käyttökelvottomalle huonekalulle on Sortti-asema. Sieltä voi tilata myös maksullisen noudon.
Luotettavimmat neuvot erilaisen jätteen kierrätykseen saa oman kunnan jäteyhtiöltä.
Rikkinäiset kodinkoneet ovat SER-jätettä. Vastaavia laitteita myyvät liikkeet ottavat rikkinäiset vastaan, vaikka ei ostaisi uutta.
Kierrätysyhtiö Lassila&Tikanojan Kierrätysbotti Kikalta voi kysyä erilaisten tavaroiden kierrätykseen neuvoa Facebookissa.
Tietokoneet ja puhelimet
Toimivan laitteen voi yrittää myydä esimerkiksi Facebookin kierrätysryhmissä tai nettikirppiksillä, kuten Torissa tai Huudossa.
Käyttökelvottomina tietokone ja puhelin ovat sähkö- ja elektroniikkaromua (SER).
SER-jätettä ottavat vastaan muun muassa liikkeet, jotka niitä myyvät, esimerkiksi kännykkäkaupat.
Puhelimissa on arvokkaita raaka-aineita, jotka otetaan kierrättäessä talteen.
Ennen myyntiä tietokoneista ja puhelimista kannattaa poistaa kaikki omat tiedot. Moni pelkää, että tehdasasetusten palauttaminen tai tietojen poistaminen ei riitä ja että laitteessa olevat tiedot voivat päätyä vääriin käsiin.
Seiffi on maksullinen palvelu, josta saa kuittauksen, kun data on tuhottu.
Kirjat, levyt ja elokuvat
Kirjoja, levyjä ja elokuvia voi koettaa tarjota ystäville tai Facebookin paikalliseen kierrätysryhmään, Ilana Aalto vinkkaa.
Monissa kirjastoissa on ilmaishylly, jonne voi viedä muutaman kirjan kerrallaan. Myös palvelutaloista, sairaalasta tai terveyskeskuksesta voi kysyä, olisiko siellä tarvetta luettavalle.
Kirjaharvinaisuudet voivat kiinnostaa antikvariaatteja, mutta esimerkiksi kirjakerhokirjoille, joista on otettu isoja painoksia, ei ole kysyntää, Aalto sanoo.
Niistä kirjoista, jotka eivät kelpaa mihinkään, otetaan kannet irti. Sivut voi laittaa paperijätteeseen ja kannet sekajätteeseen, Aalto neuvoo.
Moni kuuntelee jo musiikkia suoratoistopalveluista, mutta vinyylilevyille voi löytyä vielä ottajia, Aalto sanoo.
Niitä, samoin kuin cd-levyjä ja dvd-elokuvia voi tarjota esimerkiksi levy- tai elokuvakaupoille. Esimerkiksi Levykauppa Äx toimii useammassa kaupungissa.
Cd-levyjä ja dvd-elokuvia voi tarjota myös hyväntekeväisyyskirpputoreille, palvelutaloihin ja sairaaloihin.
Jos muuta paikkaa ei löydy, cd:t ja dvd:t ovat sekajätettä, samoin kuin vanhat vhs-nauhat.
Aiemmin videonauhaa on käytetty askarteluun, mutta sitä ei suositella, sillä nauha voi aiheuttaa allergisen reaktion.
Paperit
Toisin kuin lehtiä ja mainoksia, henkilötietoja sisältäviä papereita ei kannata viedä paperinkeräykseen.
Jos tietoturvapaperia syntyy jatkuvasti, voi harkita silppurin ostoa kotiin. Sen käyttö on kuitenkin hidasta. Muutaman liuskan voi polttaa takassakin, mutta ei suuria määriä, Ilana Aalto sanoo.
– Itse leikkaan henkilötietoja sisältävän osan paperista heti pois ja silppuan sen sekajätteeseen.
Joillakin paikkakunnilla tietoturvapaperia kerätään kirjastoissa, joissakin paikoissa taas jäteasemalla, Aalto vinkkaa.
Jos tietoturvapaperijätettä on todella paljon, kannattaa pyytää jätefirmalta tarjousta. Tietoa kotiin tilattavista säiliöistä joutuu usein etsimään yrityksille tarjottavien palveluiden sivuilta.
Valokuvat
Sukulaiset voivat olla kiinnostuneita vanhoista valokuvista, joissa näkyy ihmisiä.
– Jos kuvissa on tunnistettavia paikkoja, niitä voi tarjota vaikka paikalliselle valokuvakeskukselle, Aalto neuvoo.
1960-luvulla otetut ja sitä vanhemmat mustavalkokuvat voivat myös kiinnostaa keräilijöitä, Aalto sanoo. Facebookissa on ryhmä, jossa tunnistetaan ja ostetaan ja myydään vanhoja valokuvia.
Tarpeettomat valokuvat voi laittaa energia- tai sekajätteeseen.
Tärkeintä on vähentää jätteen määrää
Jätteiden huolellinen lajittelu on vastuullinen teko, mutta vielä tärkeämpää on vähentää kotiin kannettavan jätteen määrää.
Vältä sellaisia tuotteita, joiden tulee paljon pakkausmateriaalia. Mieti jo tavaran ostoa harkitessa, miten tuotteesta joskus pääsee eroon ja voiko sen raaka-aineita käyttää uudestaan tai kierrättää.
Tähän tähtää myös EU:n jätedirektiivin kolmen R:n periaate: reduce, re-use, recycle, eli vähennä, käytä uudelleen, kierrätä.
Kotien tavaratulva johtuu siitä, että ostotottumuksemme ovat vuosien kuluessa muuttuneet: ostamme enemmän ja useammin.
– Vaatteet ovat halventuneet hurjasti. Verrattuna mediaanituloihin vaatteet maksoivat 1980-luvulla viisi kertaa enemmän kuin nyt. Ylipäätään tavaraa on kodeissa enemmän, Outi Pyy sanoo.
Jos emme halua hukkua tavaraan, ostokäyttäytymisen on muututtava ja niistä tavaroista, jotka meillä jo on, on pidettävä parempaa huolta, Pyy sanoo.
Kaikkein parasta olisi ostaa laatua ja huoltaa ja korjata sitä niin, että sen käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä.
Lue lisää:
Kierrätyskeskukset täyttyvät nyt tavarasta – Katso tästä mitä ei kannata edes tuoda
Outi Les Pyy: Elastaani on iso ongelma kierrätykselle (Outi Pyyn blogi)