Yhdysvaltain kongressi ei viime viikolla suostunut myöntämään Meksikon rajalle rakennettavalle muurille niin suurta määrärahaa, kuin presidentti Donald Trump oli toivonut. Tästä syystä Trump otti perjantaina käyttöön hätätilalain, jonka myötä presidentillä on oikeus siirtää varoja haluamiinsa kohteisiin.
Trumpin hätätilajulistus sai välittömästi vastaansa protesteja. Eiliseen maanantaihin mennessä jo 16 Yhdysvaltain osavaltiota oli nostanut kanteen julistusta vastaan. Samoin oli tehnyt moni kansalaisjärjestö. Lisäksi kongressi aikoo käsitellä Trumpin päätöksen.
16 osavaltiota haastoi Trumpin hallinnon oikeuteen hätätilan vuoksi
Yhdysvalloissa oikeusoppineet seuraavat mielenkiinnolla, mihin lopputulokseen oikeusistuimet päätyvät.
Trumpin julistuksen tukena on vahvoja lakipykäliä, mutta sitä myös vastustetaan vankoin perustein. Oikeudenkäynnin lopputulosta ei voi ennakolta tietää.
Perustana väljästi kirjoitettu laki
Trumpin hätätilajulistuksen perustana on vuonna 1976 hyväksytty, kansallista hätätilaa koskeva laki.
Laki antaa presidentille valtuutuksen siirtää valtion varoja haluamaansa tarkoitukseen, jos hänen mielestään valtakuntaa uhkaa kriisi, hätätila tai muu pakottava tarve. Luonnononnettomuuksia, sotia ja sodan uhkaa koskevat muut poikkeustilalait.
Trumpin mukaan Yhdysvaltoja uhkaa kriisi, joka on seurausta Meksikon rajan yli tulevasta siirtolaisvirrasta.
Siirtolaiset syyllistyvät Trumpin mukaan lukuisiin rikoksiin, muun muassa väkivaltaisuuksiin ja huumeiden salakuljetukseen, mikä heikentää maan turvallisuutta.
Presidentti haluaa estää siirtolaisten pääsyn maahan rakentamalla osalle rajalinjasta muurin tai vastaavan rakennelman, joka hänen mielestään estäisi myös rikollisuutta.
Vuonna 2007 kongressi täsmensi hätätilalakia. Kongressi ei tuolloinkaan halunnut rajata presidentin oikeutta määritellä, milloin kyseessä on kansallinen hätätila. Tästä syystä oikeuskäsittelyissä presidentin oikeuteen määrätä hätätila ei juuri ole kajottu, kertoo The New York Times -lehti.
Vaikka monet tahot ovat todistaneet, että rajan yli tulleiden siirtolaisten määrä tällä hetkellä on suhteellisen pieni, tämä argumentti tuskin painaa oikeuskäsittelyssä, jotta presidentin määräys kumottaisiin.
Kongressi voi äänestää hätätilan kumoon
Yhdysvaltain kongressissa on esillä kaksi vaihtoehtoa, jolla hätätila voitaisiin kumota. Kongressi voi äänestää ehdotuksen kumoon, kertoo The New York Times.
Jompikumpi kongressin kamareista – tässä tapauksessa todennäköisemmin demokraattienemmistöinen edustajainhuone – voi hyväksyä esityksen presidentin julistaman hätätilan lopettamiseksi.
Jos ja kun yksi kamari on esityksen hyväksynyt, toisen kamarin on otettava se käsittelyyn 18 päivän kuluessa.
Senaatissa demokraatit tarvitsisivat vain puolenkymmentä republikaania tuekseen, jotta päätös syntyisi.
Tässä tilanteessa presidentti todennäköisesti käyttäisi veto-oikeuttaan kumotakseen kongressin päätöksen.
Kongressi voi kumota myös presidentin veton, mutta se edellyttää kongressin molemmilta kamareilta kahden kolmasosan määräenemmistöä.
Tässä kohtaa presidentin uhmaaminen saattaa saada lopun, sillä kymmenien republikaanien kääntyminen presidenttiä vastaan on epätodennäköistä.
Perustuslain rikkomus?
Kongressi voi myös viedä presidentin hätätilajulistuksen oikeuden käsittelyyn perustuslain rikkomuksena. Perusteena olisi, että presidentti olisi rikkonut perustuslaissa määriteltyä valtaoikeuksien jakoa.
Samaan säädökseen vetoavat kanteen nostaneet kansalaisjärjestöt sekä 16 osavaltiota, joiden joukosta näkyvimmäksi on noussut Kalifornia ja sen oikeusministeri Xavier Becerra.
Kalifornia on nostanut aiemmin jo 45 syytettä Valkoisen talon toimia vastaan Donald Trumpin valtakaudella.
Syytteen mukaan presidentin tehtävänä on pitää huoli, että lakeja noudatetaan tunnollisesti. Perustuslaki toteaa myös, ettei valtiovarainministeriöllä ole oikeutta siirtää rahaa sellaiseen kohteeseen, jota kongressi ei ole hyväksynyt.
Tässä tapauksessahan kysymys on juuri kongressin päätöksen kiertämisestä. Kun kongressi ei halunnut myöntää muuriin budjettivaroja, Trump halusi kiertää kongressin hätätilajulistuksella.
Paikallisia haittoja
Osavaltiot huomauttavat, että Trumpin määräyksellä on haitallisia vaikutuksia.
Trumpin aikomuksena on käyttää muuriin muun muassa 2,5 miljardia dollaria varoja, joilla asevoimien oli tarkoitus tehdä huumeidenvastaista työtä, sekä 3,6 miljardia asevoimien rakennustöihin tarkoitettuja varoja.
Osavaltioiden mukaan ne rahat ovat pois paikallisesta rakennustyöstä ja huumeidentorjunnasta.
Muurinrakennusta vastustavat myös teksasilaisia maanomistajia ja ympäristöjärjestöjä edustava Public Citizen -järjestö, sekä politiikkainstituutti Niskanen Center, joka edustaa rajalla sijaitsevaa El Pason piirikuntaa ja rajaseudun asukkaiden ihmisoikeuksia. Nämä valittavat oikeuksiensa loukkamisesta.
Osavaltioiden nostamat syytteet kohdistuvat presidentin lisäksi puolustus-, valtiovarain-, sisä-, ja sisäisen turvallisuuden ministeriöihin ja niiden korkeimpiin virkamiehiin, kertoo Washington Post -lehti.
Kymmeniä hätätiloja voimassa
Yhdysvalloissa on jatkuvasti voimassa 31 edellisten presidenttien julistamaa hätätilasäädöstä. Myös presidentti Trump on ehtinyt virkakaudellaan julistaa jo kolme hätätilaa, kertoo FoxNews.
Useimpien aiemmin julistettujen hätätilojen kohteina ovat olleet henkilöt tai valtiot, joihin on kohdistettu erilaisia pakotteita.
Uusin hätätilalain perusteella päätös tehtiin marraskuussa, jolloin Trump määräsi eräiden henkilöiden omaisuuden takavarikkoon Nicaraguan kriisin takia.
Trumpin julistus eroaakin aiemmista hätätiloista siinä, että aiemmin presidentti ei ole siirtänyt kongressin hyväksymiä määrärahoja omiin päämääriinsä.
Vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen presidentti George W. Bush siirsi liittovaltion määrärahoja hätätilamääräyksen nojalla, mutta tuolloinkaan ei ollut kyse varoista, joita kongressi olisi jo osoittanut toisaalle.