Kuntien palveluksesta eläköityvien työntekijöiden odotetaan elävän 0,7 vuotta pidempään kuin yksityisen puolen eläkeläisten. Tämä johtuu muun muassa siitä, että julkisen puolen eläkejärjestelmässä on merkittävä naisenemmistö.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan vakuuttamista työntekijöistä yli 77 prosenttia on naisia, jotka elävät keskimäärin kauemmin kuin miehet. Yksityisen puolen eläkevakuutetuista naisia on vain 42 prosenttia.
Yksityisen puolen tyel-eläkejärjestelmän kannalta kuntien työntekijöiden pitkäikäisyys tarkoittaa pidempää eläkeaikaa ja siksi suurempia eläkekuluja.
Jos julkinen ja yksityinen eläkejärjestelmä yhdistetään, kuten asiaa pohtinut työryhmä ehdottaa, joutuvat kuntatyönantajat ostamaan työntekijöilleen miljardien eurojen pääsylipun yksityisen puolen eläkejärjestelmään. Kynnysrahan tarkoitus on pitää maksurasitus neutraalina molemmille osapuolille ja eläke-edut ennallaan.
Maksurasituksen tasoittamiseen on arvioitu tarvittavan noin kymmenen miljardia euroa, joka otettaisiin pääosin Kevan rahastoista ja jaettaisiin sitten myöhemmin sovittavalla tavalla yksityisen puolen työeläkevakuuttajien taseisiin.
Elinajan odotteen 0,7 vuoden ero ei tunnu suurelta, mutta kun kyse on Kevan yli puolen miljoonan vakuutetun eläkkeestä, mittakaava on iso. Kynnysrahasta luultavasti keskustellaan vielä moneen kertaan, koska summa on valtava ja laskelmassa joudutaan ennakoimaan tulevaisuutta arvioiden varassa.
Kevan eläkkeiden maksurasitusta yksityiseen järjestelmään verrattuna kasvattavat jonkin verran myös eräiden julkisten ammattiryhmien alhaisemmat eläkeiät, mutta ne voitaisiin koteloida jatkossakin kuntien vastuulle. Yksityisen puolen järjestelmään siirrettäisiin työryhmän ehdotuksen mukaan vain tavalliset työeläkkeet.
Julkisen puolen maksamalla kynnysrahalla tasoitettaisiin yksityiselle puolelle yhdistämisestä muuten koituva ylimääräinen maksunkorotuspaine. Kuntatyönantajille se voisi silti olla hyvä kauppa, koska joutuvathan ne joka tapauksessa maksamaan pitkäikäisten työntekijöidensä eläkkeet ja hankkimaan niihin tarvittavat rahat.
Järjestelmien yhdistämisellä taklattaisiin myös Kevan suuri ongelma; yksityistämisen takia julkisen puolen eläkemaksuja kartuttavat työntekijät näyttävät siirtyvän tulevaisuudessa suurin joukoin yksityisen eläkejärjestelmän puolelle – vanhat eläkevastuut jäisivät silti Kevaan.
Nykyisten tai tulevien eläkeläisten kukkarolla ei ole tarkoitus käydä, sillä työryhmän kaavailemassa järjestelyssä kenenkään eläke-edut eivät heikkenisi.
Eläkerahastoistakakaan ei ilman ehdotettua järjestelyä löydy ratkaisua Kevan ongelmaan, koska rahastointi kattaa vain osan maksuun tulevista eläkkeistä ja suurin osa kulloinkin tarvittavista eläkerahoista kerätään työssä käyvän aktiiviväestön eläkemaksuista.
Erillisissä eläkejärjestelmissä julkisen puolen eläkkeiden rahoitus perustuu julkisten työnantajien työhön ja yksityisen puolen ekäkkeiden rahoitus perustuu yksityisten yritysten työhön. Työn siirtyminen julkiselta yksityiselle sektorille vähentää eläkkeiden rahoittamiseen osallistuvien työntekijöiden määrää julkisella puolella.
Kuntapuolella myös työntekijöiden keski-ikä on huomattavasti korkeampi kuin yksityisellä puolella ja lähestyvästä eläköitymisaallosta seuraava kuntien töiden uudelleenjärjestely edellyttää selkeyttä myös eläkepuolella.
Tällä hetkellä eläkemaksurasitus on yksityisille työnantajille keskimärin 4 prosenttiyksikköä matalampi ja se voi edistää yksityistämistä vaikka julkisen eläkevastuun rahoituspohja samalla heikkenisi.
Jos työryhmän ehdottama järjestelmien yhdistyminen toteutuu, kunnat voivat ratkaista tulevan työvoimapulansa joko yksityistämällä tekemisiään tai kasvattamalla omaa henkilökuntaansa ilman että eläkejärjestelmän paineet ohjaavat ratkaisuja kumpaankaan suuntaan.
Lue myös:
"Itse maksettu eläke" on sitkeästi elävä harhaluulo – näin toimii suomalainen eläkejärjestelmä