– Ihan mitä tahansa, niin sinä et ole tehnyt mitään väärää. Et ole yhtään syyllinen, äiti sanoi.
Jessica ei olisi halunnut puhua asiasta.
Hetkeä aiemmin äiti oli alkanut jutella Oulun tapahtumista. Vastaava tapaus oli tullut julkisuuteen myös pääkaupunkiseudulla, missä Jessicakin asuu.
Tapauksissa useat eri miehet olivat viestitelleet lukuisten alle 15-vuotiaiden kanssa. Osa viestittelystä oli edennyt niin pitkälle, että poliisi epäilee tekijöitä törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja törkeistä raiskauksista.
Jessican äiti oli viemässä häntä ja hänen kaveriaan kotiin autolla. Äiti tiedusteli, että olivatko Jessica tai hänen ystävänsä saaneet viestejä tuntemattomilta.
Jessicalle tuli pakottava tarve puhua äidille. Hän odotti, että kaveri jäisi pois kyydistä, ja alkoi kertoa.
Tuttu ilmiö jo kymmenen vuoden takaa
Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat olleet esillä mediassa sen jälkeen, kun poliisi kertoi epäilevänsä yhteensä yhdeksää seksuaalirikosta Oulussa. Niihin on liittynyt yhteydenpitoa sosiaalisessa mediassa.
Jo kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriö kirjoitti lasten seksuaalista hyväksikäyttöä selvittäneen työryhmän muistiossaan, että netin välityksellä tapahtuva seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu eli niin kutsuttu nettigrooming on lisääntynyt.
Verkossa tapahtuva houkuttelu oli johtanut jo silloin joihinkin fyysisiin hyväksikäyttöihin.
Vuonna 2010 Pelastakaa Lapset -yhdistys teki laajan selvityksen, millaista nettihoukuttelua viranomaisten tietoon oli tullut. Sen perusteella suurin osa uhreista on 13–15-vuotiaita tyttöjä.
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vaikeus on se, että vain pieni osa niistä tulee viranomaisten tietoon.
Jessica ja tämän ystävä Rebecca tietävät, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat joutuneet kokemaan saman kuin hekin. Tai pahempaakin.
Tytöt haluavat jakaa oman tarinansa ja rohkaista ilmoittamaan kaikista ahdistavista viesteistä aikuisille.
Jessica ja Rebecca vakuuttavat, että kertominen vie asioita eteenpäin. Kun asiasta puhuu, sen kanssa ei ole enää yksin.
– Ei ole enää niin kovassa ahdistuksessa koko ajan siitä ihmisestä ja siitä mitä se voi tehdä, Jessica sanoo.
Jessican ja Rebeccan tapauksessa kaikki sai alkunsa yökyläreissusta.
Ensimmäiset viestit tuntemattomalta
Rebecca oli loppuvuodesta 2018 ystävänsä luona yökyläilemässä. Kutsutaan tätä kolmatta ystävää tässä yhteydessä vaikka Maricaksi. Marica ei halunnut kertoa Ylelle omista kokemuksistaan.
Kaksikko makoili sängyllä ja selaili puhelimiaan, kun heitä lähestyi sosiaalisessa mediassa tuntematon käyttäjä.
Käyttäjä tiedusteli yksityisviestillä molemmilta tytöiltä, että minkä ikäisiä nämä ovat ja asuvatko he Suomessa.
Tyttöjen ensimmäinen ajatus oli, että asialla on joku heidän luokkakavereistaan. Viestien lähettäjän kuvat olivat sellaisia, ettei niissä näkynyt kasvoja. Tytöt pähkäilivät, että kyseessä olisi hauska kepponen, jolle voitaisiin nauraa seuraavalla viikolla koulussa.
He eivät olleet saaneet aiemmin viestejä tuntemattomilta.
Kuka tahansa voi joutua uhriksi
Tyypillistä on, että verkossa lapsia houkuttelevalla on useita uhreja ja että hän esiintyy netissä väärällä nimellä sekä kuvalla.
Pelastakaa Lapset -yhdistyksen selvityksen mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty otti tyypillisimmin yhteyttä uhreihinsa kommentoimalla kuvia tai kehumalla yksityisviesteillä.
Vuonna 2012 julkaistu eurooppalainen verkossa tapahtuvan houkuttelun loppuraportti tunnisti kaksi uhriksi joutumisen riskiryhmää.
Ensimmäiseen riskiryhmään kuuluivat lapset, joilla oli ongelmia monilla elämänalueilla ja ongelmallinen suhde vanhempiin. Heillä oli heikko itsetunto ja he olivat yksinäisiä.
Toiseen ryhmään kuuluivat seuralliset ja estottomat seikkailun etsijät. Heidän katsottiin olevan itsevarmoja ja he uskoivat pitävänsä verkkokeskustelut omassa kontrollissaan.
Riskiryhmistä huolimatta uhriksi voi joutua kuka tahansa.
Rebeccalla ja Jessicalla on tiivis kaveriporukka ja läheiset suhteet vanhempiinsa. Heille yhteydenpito tuntemattoman käyttäjän kanssa oli aluksi vitsailua.
Mitä kautta se löysi meidät?
Rebecca naureskeli kaverinsa huoneessa miehen kirjoitusvirheille. Viestien englanti ei ollut ollut kovin kummoista. Esimerkiksi sana “see” (nähdä) oli vääntynyt “sea”:ksi (mereksi).
Verkossa tapahtuva seksuaalissävytteinen viestittely on kansainvälinen ongelma, eikä se rajoitu maiden rajoihin. Esimerkiksi vuonna 2017 Sveitsin poliisi tutki kiristystapausta, jonka epäiltiin päättyneen suomalaistytön itsemurhaan.
Verkon kautta tapahtuva rahan ja seksin kiristäminen lapsilta on Euroopan poliisiviraston Europolin mukaan lisääntynyt räjähdysmäisesti koko Euroopassa.
Rebeccaa, Maricaa ja Jessicaa lähestyneen käyttäjän olinpaikkaa ei toistaiseksi tiedetä. Hän saattaa olla Suomessa tai sitten jossain ihan muualla.
Tytöt eivät myöskään tiedä, miksi käyttäjä rupesi juttelemaan juuri heille.
– Mitä kautta se oikein löysi meidät, Rebecca kysyy.
Lienee sattumaa, että Rebecca ja Marica olivat samassa paikassa, kun he alkoivat saada viestejä.
Viestittely ällötti
Todennäköistä kuitenkin on, että käyttäjä etsi juttukavereita tyttöjen seuraajista ja seurattavista, sillä sama käyttäjä alkoi lähestyä myös muita kaveriporukan tyttöjä. Käyttäjä rupesi viestittelemään myös Jessican kanssa.
Pian keskustelu alkoi saada outoja piirteitä.
Harmiton jutustelu vaihtui kehuihin vartalon seksikkyydestä ja kyselyihin tyttöjen seksuaalisesta suuntautumisesta. Jotkut kysymykset koskivat seksin harrastamista.
Mikäli viesteihin vastaaminen kesti, käyttäjä lähetti runsailla huutomerkeillä varustetun viestin, jossa tämä kyseli syytä vastausviiveeseen. Tai poisti hetkeä aiemmin lähettämänsä viestit kokonaan.
Sitten viestittelijä alkoi lähettää seksuaalisia kuvia ja videoita.
Kun Jessica pyysi käyttäjää tiukkasanaisesti lopettamaan viestien lähettämisen hänelle ja ystävilleen, käyttäjätili pyysi alastonkuvaa.
– Minua ällöttää, että tuollainen ihminen on minulle jutellut, Jessica sanoo muistellessaan millaisia viestejä hän oli saanut.
Hänellä on osa viesteistä tallessa puhelimessa. Yle on tutustunut tyttöjen tallentamiin kuvakaappauksiin.
Vaarallinen leikkikenttä
Viestien lähettäjä voi naamioida houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin normaaliin tutustumiseen ja ystävyyteen.
– Me vaan mietittiin, että se oli vitsi. Mutta nyt kun miettii, niin ei tuollaisia mennä sanomaan kellekään tai kysytä keltäkään, Jessica pohtii reilu kuukausi sen jälkeen, kun hän on saanut viimeisen viestin käyttäjältä.
Alastonkuvan pyytämistä Jessica ei enää pitänyt vitsinä. Pyynnöstä tuli Jessicalle todella epämukava olo. Uutisointi Oulun tapahtumista lisäsi ahdistusta entisestään.
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijan Manja Nikolovskan mukaan uhrit usein uskovat tekijän olevan heidän ystävänsä tai viestittelevät tuntemattomien käyttäjien kanssa huvin vuoksi.
– Verkko on lapsille leikkikenttä, mutta se on hyvin vaarallinen sellainen, Nikolovska sanoo.
Nikolovska työstää lasten houkuttelua verkossa koskevaa väitöskirjaa. Sen on määrä valmistua tänä vuonna.
Rikosuhripäivystyksen nuorten palveluiden kehittämisessä työskennellyt Maatu Arkio-Lampinen luettelee merkkejä, jotka kertovat keskustelun menevän liian pitkälle. Näitä ovat Arkio-Lampisen mukaan esimerkiksi runsas kehuminen, kehotukset olla kertomatta viestittelystä aikuisille, suorat seksuaaliset ehdottelut ja uhkailu.
Arkio-Lampinen kertoo, että seksuaalinen viestittely voi olla esimerkiksi kysymyksiä seksiin liittyen. Kysymyksiin lukeutuvat myös tiedustelut siitä, mitä lapsella on päällä tai millaiset alusvaatteet hänellä on. Näistä aiheista keskustelu alaikäisen kanssa saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Myös seksuaalisen materiaalin lähettäminen tai näyttäminen lapselle on laissa kielletty. Näitä voivat olla vaikkapa alastonkuvien pyytäminen tai lähettäminen.
Häpeä estää kertomasta
Tytöt kertovat vastailleensa käyttäjälle vähäsanaisesti ja kohteliaasti. Pian he huomasivat jääneensä kierteeseen.
– Se oli tosi noloa, että olen joutunut tällaiseen tilanteeseen, joka loppuu siihen, että minulta on kysytty alastonkuvaa, Jessica sanoo.
Rebeccaa hävetti se, että hän oli valehdellut käyttäjälle poikaystävästä, jotta saisi tämän lopettamaan.
Uhrin häpeä on keskeinen syy siihen, miksi iso osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta viranomaisille.
Poliisi selvittää viestien lähettäjää
Jessican ja Rebeccan ahdistus helpotti sen jälkeen, kun he saivat kerrottua vanhemmille vastaanottamistaan viesteistä. He eivät koskaan tavanneet viestien lähettäjää.
Nyt tapausta selvittää poliisi. Ainakin viisi tyttöä kaveriporukasta on tehnyt rikosilmoituksen.
Rebeccan ja Jessican kotipaikan paikallispoliisista kerrotaan, että vastaavanlaisesta viestittelystä nuorien kanssa sosiaalisessa mediassa on käynnissä useita tutkintoja. Niitä tutkitaan lapsen seksuaalisina hyväksikäyttöinä, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksinä ja lapsen houkuttelemisina seksuaalisiin tarkoituksiin.
Tällä hetkellä tytöt ja heidän perheensä voivat vain odottaa. Poliisi yrittää saada viestien lähettäjän henkilöllisyyden selville.
– Se on ahdistava tunne, kun me ei tiedetä, että jutteleeko se jolllekin toiselle tytölle tällä hetkellä, Jessica sanoo.
– Tai jos joku on menossa vaikka tapaamaan sitä, Rebecca jatkaa.
Käyttäjätili on edelleen aktiivinen.
Viesteihin ei kannata vastata
Tytöt haluavat rohkaista ikätovereitaan raportoimaan kaikista epämiellyttävistä viesteistä aikuisille.
– Minä olen onnellinen siitä, että me sanottiin tästä. Tiedän, että sillä on vähemmän mahdollisuuksia satuttaa ketään muuta, Rebecca sanoo.
– Pliis sanokaa näistä asioista. Vaikka tuntuisikin siltä, että se on nurkkaus mistä ei pääse pois, Jessica vetoaa lapsiin ja nuoriin.
Tuntemattomien viesteihin tytöt neuvovat suhtautumaan varauksella.
Rebecca sanoo, että kannattaa pohtia pahinta juttua, mitä voisi tapahtua, jos vastaa viestiin.
Tapaamaan ei ainakaan kannata mennä, vaikka joku tarjoaisi alkoholia tai tupakkaa. Myöskään tarkkaa olinpaikkaa ei kannata kertoa, tytöt opastavat.
Jessica ja Rebecca eivät enää itse vastaisi tuntemattoman lähettämiin viesteihin. Ei, kun he tietävät, mitkä voivat olla seuraamukset.
Et ole tehnyt mitään väärin
Äidin Jessicalle sanomat sanat olivat tärkeät koko vyyhdin purkautumisessa.
– Ihan sama mitä on lähettänyt, niin se ei ole sinun vikasi.
Ilman niitä sanoja kaveriporukan saamat viestit eivät olisi luultavasti tulleet vanhempien ja viranomaisten tietoon.
Jessica ja Rebecca haluavat sanoa saman kohtalotovereille.
– Haluan, että jokainen tyttö ja poika tietää, että ne eivät ole tehneet mitään väärin, Jessica sanoo.
Apua ahdistaviin tilanteisiin saat Rikosuhripäivystyksen chatissa. Asiattomista viesteistä voi tehdä ilmoituksen myös Nettivihjeen kautta.
Jessican, Rebeccan ja Marican nimet on muutettu.
Lue myös: