Kerkeästi askeltava pieni nainen avaa hotellin ulko-oven tervetulotoivotuksin jo ennen kuin auton ovi on pamahtanut kiinni. Veera Härkönen katsoo silmiin ja pahoittelee, ettei ole ehtinyt lakaista yöllä satanutta pehmeää lunta kunnolla pois portailta. Hän on tullut töihin aamuviiden korvilla.
Minä olen se aamupalahoitaja, mutta siivoilen paikkoja tarvittaessa ja huonesiivouksiakin olen tehnyt. Olin aiemmin työkyvyttömyyseläkkeellä, kun ranteeseen tuli pieni vika. Kun se leikattiin, siitä tuli parempi kuin entisestä.
Olen nyt tehnyt reilun kolme vuotta näitä pätkiä täällä hotellilla, kun kysyivät tulemaan apuun. Pääsin, kun työ mieheni omaishoitajana päättyi ja olen voinut elää itselleni. En ole oikeastaan koskaan kysynyt töitä, aina on tultu tarjoamaan. Ensimmäiseen työpaikkaankin kysyttiin tulemaan, olin vähän toisella kymmenellä. Kolmekin työpaikkaa olisi ollut yhtä aikaa, täällä Sotkamossa.
On minulla harrastuksiakin. Ennen lauloin Solina-kuorossa ja kirkkokuorossa, mutta nyt siellä on uusi johtaja ja ei voi olla pois. Heti jää jälkeen. Mutta näytelmäpiiri ja karaoke ovat minulle tärkeitä.
72-vuotias Veera Härkönen on yksi kymmenistä tuhansista vanhuuseläkeläisistä, jotka käyvät edelleen töissä.
Iäkkäät eivät ota turhia askelia
Eläkeläisten tekemät työt ovat tyypillisesti pätkittäisiä, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Tilastomies Kannisto huomauttaa, että tarkkaa tietoa yli 70-vuotiaiden työssäkäynnistä ei ole, mutta asiasta saa melko hyvän käsityksen työvoimatutkimuksen otannan kautta. Nuoremmista tiedot saadaan myös eläkerekistereistä, jos työnteko on työeläkevakuutettavaa.
– Suomalaisten elinaika on pidentynyt viime aikoina karkeasti kolmella vuodella vuosikymmentä kohden. Se on merkinnyt meille lisää terveitä elinvuosia.
Täällä hotellilla on kokki, joka ei asu Suomessa. Hän haluaa pitää pidempiä vapaita, ja minä tuuraan häntä. Minulla on nyt kuuden tunnin päiviä, mutta on ollut parhaimmillaan 11 tunnin päiviä ihan viime aikoina. Ja yhdellä vapaapäivälläkin olen mennyt kaksi viikkoa. Kyllä siinä täytyy olla ihan hyvä peruskunto, työ on koko ajan jaloillaan olemista.
Olin 17 vuotta edellisessä paikassa ennen eläkettä. Tuntuu, että töissä en ota yhtään turhaa askelta, kaikki on mietitty jo kauan sitten. Tietysti on aina ylimääräistä, kaikki ei ole valmiina kun tulee aamuvuoroon. Ja jos tulee yllätyksiä, siinä saa sen suurimman vaihteen laittaa vielä päälle.
Jari Kanniston mukaan eläkkeen ohessa töitä tekevät saavat lähtökohtaisesti parempaa työeläkettä kuin muut samanikäiset.
– Se tarkoittaa pääsääntöisesti, että nämä ihmiset eivät tee töitä toimeentulon pakottamina.
Kannustimet ovat halussa tehdä töitä tai työpaikan sosiaalisissa suhteissa. Myös yksinäisyyttä voi lievittää käymällä töissä. Toisaalta runsas vapaa-aika saattaa pitkästyttää.
– Se tyhjyys saattaa tulla yllätyksenä. Ensin tekee 40 tuntista työviikkoa vuosikymmenet ja sitten on yhtäkkiä vapaalla, Kannisto sanoo.
Miehet kuljettavat ja naiset hoitavat ja siivoavat. Jari Kannisto
Veera Härkönen sanoo, ettei kattoon syljeskeleminen sovi hänelle.
Haluaisin, että joku nuorempi kokeilisi, pysyykö minun perässä edes tuolla keittiössä. Saa lähteä kokeilemaan, jos nuoremmat meinaa minun askelissa pysyä. Ei minusta silti tunnu siltä, että veisin paikan joltain nuoremmalta.
Minulla on ollut ajokortti kuudella vuosikymmenellä, vuonna 2022 pitää käydä taas uusimassa.
Minulla on toinenkin työ. Olen kesäisin vienyt Kainuun Soten ruoka-annoksia perukkaan. Haen kahdesta paikasta ja vien veteraaneille.
Eiralle soitetaan edelleen ongelmatilanteissa
Yhä suurempi osa työssä käyvistä selviää vanhuuseläkeikään terveinä ja työkykyisinä, eli he siirtyvät työelämästä suoraan vanhuuseläkkeelle. Samalla heillä on sellaista tietoa, jota työnantajat edelleen tarvitsevat.
– Ihmisellä on eläkkeelle jäädessään tietty osaaminen, jota voi hyödyntää eläkkeellä ollessa, sanoo Kannisto.
Toisaalta monissa tehtävissä ei tarvita syvää ammattitaitoa.
– Karkeasti ottaen voisi sanoa, että miehet kuljettavat ja naiset hoitavat sekä siivoavat. Eli miehet ovat usein autonkuljettajia ja naiset työskentelevät hoiva-alalla.
Tänä vuonna 70 vuotta täyttävällä Eira Seppäsellä on työnantajan kaipaamaa rautaista ammattiosaamista. Hän jäi eläkkeelle lähes kuusi vuotta sitten, mutta on silti ollut suuren ohjelmistoyrityksen helpdeskin takapiruna koko ajan.
Suurimmaksi osaksi neuvon palkanlaskentaan liittyvissä asioissa. Firmasta tulee viesti, että asiakkaalla on ongelma ja minä sitten soitan asiakkaalle. Myös entiset työkaverit soittelevat ja kyselevät tukea. Viime vuonna tuli 48 puhelua. Saattaa mennä viikkoja, ettei tule yhtään ja sitten saattaa joku päivä tulla useitakin. Olen ollut ATK-alalla 40 vuotta ja tämän ohjelmiston parissa 20 vuotta ennen eläköitymistäni.
Puhelin on minun työväline ja aivojen harmaissa soluissa minulla on nämä tiedot, joita olen vuosien saatossa oppinut. Näitä minä käytän. Silloin tällöin pitää verohallinnon sivuilla käydä katsomassa, onko siellä muutoksia. Tämän vuoden alusta tuli tämä tulorekisteri, niin sitä piti lueskella.
Lisätuloilla maailmalle
Yksi syy eläkeläisten kasvavaan työllisyyteen on reilun vuosikymmenen takaa. Joustava vanhuuseläke otettiin käyttöön vuonna 2005. Sen ajateltiin tuovan tarvittaessa työhön kutsuttavaa väkeä enemmän markkinoille, mutta taloustaantuman aikana ihmiset lähtivätkin heti 63-vuotiaina eläkkeelle. Muutama vuosi sitten pitkä matalasuhdanne kääntyi.
– Työllisyysasteet lähtivät nousuun ja ikääntyvälle työvoimalle on tullut lisääntyvää kysyntää, sanoo Kannisto.
Minun paikalle ei firmassa otettu ketään ja minä tietysti neuvoin näitä työpaikalle jääneitä henkilöitä. Minulla ei ole mitään päivystysvelvollisuutta, mutta en minä tästä mitään lomaa pidä. Asiakkaat ovat minulle tuttuja, parhaat jo 20 vuoden ajalta. Minulle on suorastaan ilo, että saan palvella ja auttaa asiakkaitani.
Ajattelen, että miksi en hyödyntäisi tätä tietoa, minkä olen kerännyt korvieni väliin vuosikymmenten aikana. Ei tätä niin helppo ole oppia, kyllä tämä on ihan täyden työn takana.
Kun minulle se oikea vapaus koittaa, niin lähtisin "vähä kiertämmään mualimoo". Eira Seppänen
Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan myös yritykset ovat huomanneet, että eläkeläiset ovat hyvin joustavaa työvoimaa. Kuitenkin Kannisto muistuttaa, ettei kansantalouden kannalta eläkeläisten työnteko voi olla tavoite.
– Tiedän, että moni eläkeläinen esimerkiksi matkustelee niillä työnteosta tulleilla extrarahoilla.
Työnteko eläkkeellä vaikuttaa eläkkeisiin ja niiden määrään monella tavalla (Eläkeläiset ry)
Sen enempää Eira Seppänen kuin Veera Härkönen eivät tunnista suurta ylimääräisen rahan kasaa eläkeajan työnteon jäljiltä.
– Nämä Trafin maksut ja muut, minä tarvitsen ne rahat ylimääräisiin menoihin. Teen pääasiassa niin lyhyttä päivää, että tulo on aika pientä, sanoo Veera Härkönen tulipunainen karaokeklubin paita yllään.
Äitinsä omaishoitajana toimiva Eira Seppänen sanoo, ettei hänelläkään ole ongelmia pienen tulolisän käytössä.
– Olen kyllä vähän haaveillut, että kun minulle se oikea vapaus koittaa, niin lähden "vähä kiertämmään mualimoo".
Katso videolta, millaisia terveisiä Veera ja Eira lähettävät nuorille, jotka ovat vasta työuransa alussa.