Hallituksen tavoite hakkuiden lisäämisestä on törmäämässä yhä selvempään näyttöön hakkuiden haittavaikutuksista ilmaston lämpenemisen hillinnässä.
Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan jo nykyiset hakkuumäärät uhkaavat hiilinieluja, joiden avulla lämpenemistä voi estää ja hillitä. Paneelin tutkimien useiden metsämallien viesti on se, että hakkuita ei kannata lisätä, jos Suomen tärkein hiilinielu metsissä halutaan säilyttää.
Käytännössä huoli ei vielä näy, sillä metsissä käy tällä hetkellä kova kuhina. Hakkuumäärät ovat viime vuoden ennakkotietojen mukaan vain muutaman miljoona kuutiota jäljessä nykyisestä 80 miljoonan kuution tavoitteesta. Taso on ennätyksellisen korkea.
Ilmastopaneelin "Ilmastoviisas biotalous" -hankkeen yksi lopputulema on, että tavoitteen yli ei kannata mennä vaarantamatta nykyistä hiilinielua. Muutaman prosentin lisäys leikkaa jo nielujen kokoa.
Vaikka paneelin käyttämissä malleissa on paljon epävarmuuksia, vain Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja hallituksen käyttämä malli tukee sitä, että metsiä voi samaan aikaan hakata ja säästää hiilinieluksi. Muissa malleissa lisääntyvät hakkuut vähentävät nieluja vuosikymmeniksi eteenpäin. LUKE on päivittänyt omaa MELA-malliaan, paneeli on käyttänyt sen aikaisempaa versiota vanhemmilla metsätiedoilla. Päivitetetyt tiedot ovat aiheuttaneet epäilyksiä arvioiden kestävyydestä.
– Mallit poikkeavat toisistaan paljon, mutta yksi vahva viesti on se, että jos hakkuutasoa lähdetään nostamaan, kaikki mallit ennustavat, että hiilinielut jäävät 2065 mennessä pienemmiksi, yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta ynnää.
Metsien hiilinielujen kasvattaminen on yksi tapa toteuttaa päästötavoitteita
Jos hakkuita vähennetään nykyisestä, metsät varastoivat ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Paneelin mukaan poliittiset päättäjät toimivat ilmastoviisaasti, jos metsiä käytetään keinona päästöjen nopeahkossa vähentämisessä puihin sekä maahan.
Ilmastopaneelin yhtenä kolmesta hakkuutavoitteesta oli 40 miljoonan kuution hakkuut eli käytännössä nykyisten hakkuiden puolittaminen. Silloin palattaisiin 90-luvun alun hakkuumääriin. Tutkijat huomasivat, että tällä tasolla metsiin kertyy kunnolla hiiltä imemään esimerkiksi liikenteen vaikeasti leikattavia päästöjä.
Tuolla 40 miljoonan tasolla metsiin kertyy myös monimuotoisuuden ja lukuisten lajien menestymisen kannalta tärkeätä lahopuuta.
Taso auttaisi mallien mukaan tavoitetta, jonka mukaan suomalaisten päästöt ovat pienemmät kuin nielut mahdollisimman nopeasti. Metsät ja niiden nielu on yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen. Tason valinta on ollut paneelin mukaan kuitenkin tekninen.
– Meidän täytyy nyt miettiä, mikä on järkevä tapa vähentää päästöjä. Lisäämmekö metsänieluja vai vähennämmekö maatalouden ilmastopäästöjä, ilmastopaneelin jäsen, Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen puntaroi.
Kanninen viittaa muun muassa siihen, että peltojen raivauksesta lannanlevitysalaksi syntyy vuosittain paljon ilmastopäästöjä. Metsiä ei kuitenkaan enää raivata entiseen malliin lantapelloiksi.
Paneelin laskelmissa on keskitytty puhtaasti luonnontieteellisiin käytössä oleviin tietoihin metsistä ja maaperän hiilivaroista. Siinä ei oteta huomioon sitä, että metsistä saatavilla puutuotteilla on tarkoitus korvata jatkossa isompi osa fossiilisilla polttoaineilla valmistettuja tuotteita.
Korvaavista tuotteista ja materiaalien vaikutuksista ei ole vielä olemassa tarkkoja tietoja.
Malleissa ei huomioida miten lämpeneminen vaikuttaa maaperään
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on viimeksi tammikuun alussa kannattanut lisähakkuita vedoten tutkimustietoihin siitä, että metsänielut voidaan säilyttää. Sipilä viittaa Luonnonvarakeskuksen päivitettyihin arvioihin.
Hallituksen alainen metsäneuvosto ei ole lähtenyt korottamaan hakkuutavoitteita liittyen juuri ilmastovaikutusten epävarmuuteen. Paineista huolimatta neuvosto pitää joulukuun päivitetyssä strategiassaan hakkuutavoitteen ennallaan 80 miljoonassa kuutiossa vuoteen 2025 asti. Tämä on vähemmän kuin viime syksyn Luonnonvarakeskuksen metsien inventoinnin tulokset antaisivat myöden.
Jo jonkin aikaa jatkuneen metsien kasvuun nojaten, LUKE:ssa on tehty myös arvioita, joiden mukaan hakkuita voisi lisätä ensi vuosikymmenellä yli 90 miljoonaan kuutioon. Paneelin mukaan puiden kasvu ei lisäänny kestävästi niin voimakkaasti, että metsät kestäisivät tavoitteiden toteuttamisen.
Ilmastopaneeli tuo esille eri mallien isot epävarmuustekijät. Yhdessäkään niissä ei ole esimerkiksi vielä huomioitu, miten ilmaston lämpeneminen muuttaa maaperää ja sitä kautta välillisesti myös puiden kasvua. Hakkuutavoitteissa on oletettu, että puuston kiihtyvä kasvu lämpimämmässä ilmassa lisää myös hakattavan puun määrää.
Yksikään malli ei tätä vielä tue, koska maaperän muutoksista on vielä vähän tietoa. Kasvu ei välttämättä ole automaattista, vaan ilmastonmuutoksen aiheuttama maan vettyminen tai kuivuminen voi mahdollisesti myös vähentää kasvua.
Suomi pyrkii täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen rajata globaali lämpötilannousu 1,5 asteeseen. Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali 2030-luvun puoliväliin mennessä. Paneelin linjaus on tiukempi, kuin hallituksen ja lähes kaikkien eduskuntapuolueiden viime vuoden lopulla sopima tavoite tiukentaa ilmastopolitiikkaa.
Tavoitteen saavuttaminen vaatii, että niin sanottu maankäyttösektori eli metsät, pellot ja muu maankäyttö pystyisivät varastoimaan kaikki tuolla sektorilla syntyvät päästöt – ja myös muita päästöjä.
Tähän mennessä maatalouden päästöjä on ollut vaikea vähentää ja pelloista tulee tällä hetkellä useita ilmastokaasuja.
Lue myös:
Suomen metsien hiilinielut arvioitu alakanttiin – uudet laskelmat antavat huikeita arvioita
Professori: Suomen hiilinielulaskelma on tehty väärin – hyödyntää EU-järjestelmän heikkouksia