Tampereen Atalan koulussa oli pitkään lappu, jossa luki, että tosimies ei käytä lakkia sisätiloissa. Nyt kyltti on muuttunut muotoon:
– Tosihenkilö ei käytä lakkia sisätiloissa.
Tämä herätti huomiota sosiaalisessa mediassa viikonloppuna. Facebookin Tampere-ryhmässä aiheeseen on tullut paljon kommentteja puolesta ja vastaan.
Osa on sitä mieltä, että kouluissa on menty liian pitkälle ja laitettu sanat tyttö ja poika pannaan. Osa on taas sitä mieltä, että on hyvä, että kieleen kiinnitetään huomiota.
Kyltin muuttamisen takana eivät ole aikuiset, vaan oppilaskunta, oikaisee Atalan koulun rehtori Ilona Pasma verkkokeskustelua.
– Tämä oli lasten oma aloite. Oppilaskunta teki uudet kyltit ja laittoi ne oviin, Pasma kertoo.
Kyllä ala- ja yläkoulussa käytetään edelleen tyttö- ja poikasanoja. Sanat eivät ole kiellossa. Ilona Pasma
Koulussa oli rehtorin mukaan herännyt keskustelua siitä, että myös tyttöjen olisi syytä ottaa lakki pois päästä sisätiloissa. Tosimies oli ollut kyltissä useita vuosia, mutta nyt oppilaskunta halusi muuttaa tekstit.
– Lapset keksivät itse sanan tosihenkilö, Pasma sanoo.
Rehtori uskoo, etteivät lapset ajatelleet sanan valinnassa nykyistä keskustelua sukupuolitietoisuudesta tai -neutraalisuudesta.
– Tosihenkilö oli kiva sana ja lapsia huvitti se kovasti.
Oriveden aloite herättänyt keskustelua
Sanojen tyttö ja poika käyttäminen koulussa on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina.
Orivedellä seitsemän eri puolueiden valtuutettua on tehnyt huomiota herättäneen valtuustoaloitteen. Valtuustoaloitteen mukaan Orivedellä pitää tehdä linjaus, että sukupuolia on kaksi. Yle kertoi aloitteesta viime viikolla.
– Tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia. Tämä perustavaa laatua oleva totuus on unohtumassa nyky-yhteiskunnan myllerryksessä, sanotaan aloitteessa.
Aloitetta on kritisoinut esimerkiksi Seta ja Oriveden nuorisovaltuusto. Kouluterveyskyselyssä yli viisi prosenttia kertoi sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritetyn.
– Sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ei tarkoita, etteikö olisi tyttöjä ja poikia. Päinvastoin siinä huomioidaan, että tyttöjen ja poikien lisäksi on monia muita sukupuoli-identiteettejä, Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Minna Minkkinen sanoi.
Opetushallituksen mukaan sukupuolten tasa-arvo kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
Millaista on sukupuolitietoinen opetus?
Nykyinen opetus kouluissa on sukupuolitietoista. Mitä se tarkoittaa? Opetushallituksen mukaan käytännössä sukupuolitietoisuus näkyy siten, etteivät opetuksen ja ohjauksen käytännöt ylläpidä ja uusinna tyttöjen ja poikien jakoa erillisiin ryhmiin.
Työmarkkinat Suomessa ovat eriytyneet mies- ja naisaloihin, mikä on yksi syy, miksi aiheesta keskustellaan usein Suomessa.
Atalan koulun rehtori Ilona Pasma sanoo, ettei tyttöä ja poikaa ole sanoina kielletty.
– Kyllä ala- ja yläkoulussa käytetään edelleen tyttöä ja poikaa. Sanat eivät ole kiellossa.
Muutos näkyy siinä, ettei kouluissa enää tehdä niin usein tyttö- ja poikaryhmiä.
– Ennen tämä tapa oli dominoiva, Ilona Pasma sanoo.
Nyt ryhmät voidaan muodostaa vaikka punaisten paitojen perusteella. Pasman mukaan sukupuolen mukaan voi yhä tehdä ryhmiä, kunhan tämä on vain yksi tapa muiden joukossa, eikä mikään jatkuva tapa jakaa oppilaita.
Koulussa ei enää myöskään muodosteta tyttöjen ja poikien jonoja. Lisäksi tytöillä ja pojilla on usein yhteiset liikuntatunnit.
Kouluissa ei myöskään enää yleisesti puhuta tyttöjen ja poikien käsitöistä.
Unisex-vessat mietityttävät
Sukupuolitietoisuus on herättänyt keskustelua kouluissa myös unisex-vessojen osalta. Eri kouluissa tämä on ratkaistu eri tavalla, osassa tyttöjen ja poikien vessat ovat yhteisiä, osassa erillisiä.
Yle kertoi viime huhtikuussa Mänttä-Vilppulan Koskelan koulusta, jossa tyttöjen ja poikien vessat olivat epäsiistejä ja niiden lukot rikki. Osa oppilaista pidätteli koko päivän.
Ylen uutisluokka halusi tehdä tytöille ja pojille omat vessat, unisex-vessoja jäi kolme kouluuun.