Kun suurpeto loukkaantuu Lieksassa liikenneonnettomuudessa, sen perään eivät lähde poliisin hälyttämät paikalliset metsästäjät, toisin kuin muualla Suomessa. Lieksassa suurriistavirka-apua eli SRVA-tehtäviä hoitavat varta vasten tarkoitukseen perustetun Virva ry:n jäsenet. Virva syntyi paikkaamaan Lieksan riistanhoitoyhdistystä, joka irtisanoutui virka-aputehtävistä viime vuonna. yhditysten völit ovat tulehtuneet.
Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kiittää Virvan hoitaneen tehtävänsä "hyvin, ellei erinomaisesti." Virvalaiset ovat joutuneet venymään, sillä miehiä heillä on virka-apuhommiin vähän. Välit riistanhoitoyhdistykseen ovat tulehtuneet.
Lyhyen ajan sisällä Lieksassa eteen on tullut muun muassa kaksi suden karkottamis- ja lopettamistehtävää. Toinen susi oli pyörinyt pihapiireissä, eivätkä karkotusyritykset muuttaneet sen käytöstä, joten poliisi määräsi sen lopulta tapettavaksi. Toinen susi oli loukkaantunut tai sairas ja määrättiin lopetettavaksi.
Virva ry hoiti molemmat tehtävät. Virva ry:n Risto Kiiskinen muun muassa hiihti yksin toisen suden perässä viisi tuntia.
– Tämä vaatii kärsivällisyyttä, ettemme tapa vääriä eläimiä. Meidän täytyy pitää laumat yhtenäisinä, hän kertoo.
Kiiskinen korostaa, ettei suurriistavirka-apu ole metsästämistä, vaan poliisin määräämien tehtävien toteuttamista ihmishenkien turvaamiseksi ja eläinten kärsimysten pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä.
Poliisin toive: Paluu normaalitilaan
Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen sanoo, että parasta Lieksassa olisi saada palautettua normaalitilanne eli paikallinen riistanhoitoyhdistys ottaisi Lieksan alueella SRVA-vastuun jälleen kontolleen. Virva ry:n kanssa sopimus on heinäkuun 2020 loppuun saakka. Riistanhoitoyhdistys irtisanoi sopimuksen kaksi vuotta sitten.
Lieksalaisten metsästäjien mukaan alueella on liikaa susia, eikä suurriistavirka-aputehtäviä voi hoitaa koirien kanssa turvallisesti. Koiria käytetään loukkaantuneiden eläinten jäljittämiseen. Poliisilla on tarjota lieksalaisille sama valtakunnallinen sopimus kuin muuallakin. Se ei ole kelvannut riistanhoitoyhdistykselle.
Eniten on hiertänyt se, että korvaus virka-avusta on harkinnanvarainen ja koirien aiheuttamat vahingot menisivät omasta pussista.
– Tehdään vaikka viikko töitä viimeiseen asti eläimen karkotuksessa, mutta ei saadakaan korvausta, vaan poliisi voi harkita maksetaanko vai ei. Se ei ole reilua, sanoo Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Törrönen.
Samoin koiran aiheuttamat vahingot kolmannelle osapuolelle voisivat jäädä koiranomistajan kärsittäväksi. Tosin tämä sopimuskohta on tulkinnanvarainen ja vakuutukset ovat muuttuneet, myöntää Törrönen. Miten koirat voisivat aiheuttaa vahinkoja tehtävissä?
– Ei meidän koirat niin varmoja ole, etteivätkö voisi vaikka aiheuttaa tehtävän yhteydessä vahinkoa hevoselle. Jos hevonen on arvokas, siinä menee talokin mieheltä, kertoo Törrönen esimerkin.
Paljon tehtäviä
Ýleisimpiä suurriistavirka-aputehtäviä ovat liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestykset ja lopettamiset sekä ihmisille vaaraa aiheuttavien suurpetojen karkotukset tai lopettamiset. Tehtäviä voi olla kymmeniä joka vuosi. Virva ry hoitaa Lieksassa suurpeto- ja villisikatehtävät, mutta hirvieläintehtäviin sillä ei ole sopimusta.
– Paras ratkaisu olisi, että paikallinen riistanhoitoyhdistys pitäisi yllä valmiutta, toivoo ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.
Virva ry:n ja riistanhoitoyhdistyksen välit ovat viileät. Kun riistanhoitoyhdistyksen Matti Törröseltä kysyy, mitä hän ajattelee Virvan miehistöpulasta, hän kehottaa virvalaisia katsomaan peiliin. Virvan Risto Kiiskinen taas kertoo olevansa valmis neuvottelupyötään ja dialogiin, mutta yhteyttä ei hänen mukaansa ole.
– Minä tukeudun faktoihin, mutta toinen osapuoli ei.
Risto Kiiskinen viittaa faktoilla Luonnonvarakeskuksen arvioon suurpetojen määrästä. Riistanhoitoyhdistys uskoo petoja olevan enemmän kuin Luken tilastoissa kerrotaan.