Riittämättömyyden tunnetta, kiirettä ja väsymystä. Tätä on pahimmillaan lastenhoitoalalla työskentelevien arki päiväkodeissa.
Yleen otti yhteyttä viisi vaasalaisissa päiväkodeissa työskentelevää henkilöä. Neljä heistä työskentelee kolmessa yksityisessä päiväkodissa ja yksi kunnallisessa päiväkodissa. Työpaikkojensa vuoksi he esiintyvät artikkelissa ilman nimiä.
Kaikki yhteyttä ottaneet hoitajat allekirjoittavat viime aikoina velloneen mediakohun, jonka käynnisti uutisointi Touhula-päiväkotiketjun hoitajapulasta. Hoitajapula ei koske vain kyseistä ketjua vaan on laajempi ongelma.
Yksi hoitajista kertoo, että päiväkodin työntekijät alkavat uupua:
–Henkilökunta on väsynyttä, eikä jaksa työskennellä sillä innolla kuin lasten kanssa tulisi työskennellä.
Hoitajapula ei koske myöskään vain yksittäisiä kaupunkeja. Se, samoin kuin päiväkodin työntekijöiden uupuminen, on maanlaajuinen ilmiö.
Kahden vuoden välein tehtävä Kunta10-tutkimus selvittää muun muassa kuntien sairauspoissaoloja. Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että lastenhoitajien ja lähihoitajien sairauspoissaolot ovat kääntyneet nousuun vuonna 2016.
– Moni päiväkodeissa työskentelevä hoitaja miettii vakavissaan alan vaihtoa, toteaa Suomen Lastenhoitoalan Liiton toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari.
Seppälä-Vessari kertoo, että liiton toimistoon tulee paljon viestejä päiväkotien työntekijöiden arjesta eri puolilta maata.
– Se teksti on välillä todella ahdistavaa luettavaa.
Puuttuvia hoitajia ei sijaisteta
Suuri ongelma päiväkodeissa on hoitajapula. Tämä koskee niin yksityisiä kuin kunnallisia päiväkoteja.
Vaasan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Merja Martinin mukaan esimerkiksi ennen joulua kunnan puolella varhaiskasvatuksen opettajan sijaisina toimi 20 epäpätevää henkilöä. Tällöin varhaiskasvatuksen opettajiksi siirtyi päiväkodissa työskenteleviä hoitajia, joiden tilalle palkattiin ulkopuolisia hoitajia.
Päiväkodeissa työskentelevien mukaan hoitohenkilökuntaa ei edes haluta ottaa, vaikka sitä olisi tarjolla. Tämä johtaa liian suurin ryhmiin. Yleen yhteyttä ottaneet hoitajat kertovat laittomista tilanteista päiväkodeissa:
– Oli päiviä kun olimme kahdestaan tässä ryhmässä 20 lapsen kanssa. Eikä vain yhtenä vaan aika monena päivänä lapsia oli yli sallitun rajan. Eli laittomia tilanteita.
– Lapsia ajettiin kuin karjaa ulos, syömään, ulos, koska sisälle ei mahtunut. Työvuoro saattoi muuttua saman päivän aikana ja jos jostain mainitsi, sai heti varoituksen.
Yksityisissä päiväkodeissa ongelmana on se, että tukitöihin ei ole palkattu ketään.
– Yksin joutui nukuttamaan 25 lasta, kun muut siivosivat, toteaa vaasalaisessa päiväkodissa työskentelevä hoitaja.
Hoitajat väsyvät ongelmiin ja vaihtavat työpaikkaa. Yleen yhteyttä ottaneet hoitajat ovat huomanneet, että niissä päiväkodeissa, joissa käytetään tuuraajia, hoitajien vaihtuvuus on suurta.
– Mietin joka aamu töihin ajaessani, että kenenkähän kanssa tänään teen töitä, kun sijaiset vaihtui jatkuvasti, toteaa yksi hoitajista.
Clik here to view.
ToiminnanjohtajaEila Seppälä-Vessarin mukaan sijaisten puuttuminen on yleinen ongelma. Lastenhoitoalan liitossa tiedetään, että on olemassa "hyvin toimivia taloja", mutta valitettavan yleistä on, ettei sijaisia palkata vaikka laki sitä edellyttäisi.
– Tosi paljon on niitä paikkoja, joissa esimerkiksi aletaan sijaista kysellä vasta siinä vaiheessa, kun nähdään mikä on päivän lapsiluku. Silloin on usein mennyt jo monta tuntia, eikä sijaista enää saada. Ja näin tehdään, vaikka poissaolo olisi ollut tiedossa jo edellisenä päivänä.
Mikä lasketaan väliaikaiseksi suhdeluvun ylitykseksi?
Siinä missä vanhustenhoidossa keskustellaan 0,6-0,7 -hoitajamitoituksesta, herättää päiväkotipuolella keskustelua suhdeluku.
Lain mukaan yhdellä yli 3-vuotiaita hoitavalla henkilöllä saa olla vastuullaan 7-8 lasta. Alle 3-vuotiaita lapsia saa yhdellä kasvattajalla olla puolestaan vain neljä. Yleen yhteyttä ottaneet hoitajat kertovat, että näin ei kuitenkaan ole. Eräässä päiväkodissa tämä toteutuu vain keskellä päivää.
– Suhdeluvuista ei pidetä kiinni, koska suhdeluvut ja lapsiluvut saavat ylittyä väliaikaisesti. Missään ei kuitenkaan mainita kuinka pitkä aika voidaan määritellä väliaikaiseksi.
Hoitajia henkilökunnan vähyys pelottaakin.
– Pitääkö tapahtua vakava onnettomuus ennen kuin tähän puututaan?, kysyy yksi Yleen yhteyttä ottanut hoitaja.
Eila Seppälä-Vessarin mukaan lastenhoitajien kuorma on lisääntynyt entisestään viime kevään jälkeen, kun lastentarhanopettajien työhön lisättiin suunnitteluaikaa (SAK-aika). SAK-aika on 13 prosenttia opettajan työajasta ja se merkitään työvuoroihin.
– Sen ajan lastentarhanopettajat ovat poissa lapsiryhmästä ja entistä enemmän tapahtuu sitä, että lastenhoitaja on yksin lasten kanssa tai ainakin liian pienellä mitoituksella.
Seppälä-Vessari ei väheksy suunnittelutyön merkitystä, mutta hän sanoo, että koska suunnittelutyö on pois hoitotyöstä, se pitäisi ottaa huomioon työntekijämitoituksessa.
Uusi suunnitteluaikakäytäntö tuli voimaan toukokuun alussa. Sen jälkeen on ollut nähtävissä, että hoitotyötä päiväkodeissa tehdään entistäkin pienemmällä porukalla.
– Juuri sain viestin eräältä lastenhoitajalta, joka kertoi, että hän on joulun jälkeen ehtinyt pitää yhden ainoan kerran lakisääteisen kahvitauon.
Vanhemmille asioita silotellaan
Useimmat Yleen yhteyttä ottaneet vanhemmat luottavat päiväkotiensa hoitajamitoituksien ja muidenkin asioiden olevan kunnossa. Moni vaasalainen päiväkoti saakin ylistystä toimivuudestaan. Totuus voi kuitenkin olla toisenlainen.
Hoitajat myöntävät, että vanhemmille ei kerrota kaikkea, mitä päiväkodissa tapahtuu.
– Eihän sitä vanhemmille kerrota, että hoitajia on liian vähän tai ettei kaikkia lapsille tapahtuvia kolhuja ehditä huomata, sanoo yksi hoitajista.
Clik here to view.
Eila Seppälä-Vessari tietää, että joissakin päiväkodeissa johtajat ovat sanoneet, että vanhempia ei saa huolestuttaa.
– Mielestäni vanhemmilla on kuitenkin oikeus tietää, mitä päiväkodissa tapahtuu, hän toteaa.
Tilanne vanhempien kannalta voi olla kuitenkin ristiriitainen. Seppälä-Vessari ymmärtää, että vanhemmilta voi tulla hyvää palautetta, vaikka todellisuudessa asiat päiväkodissa eivät ole lain edellyttämällä tasolla.
– Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, mikä tilanne päiväkodissa on ja toisaalta he ovat kiitollisia siitä, että heillä on päivähoitopaikka. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on suorastaan lottovoitto, jos saa lapsensa lähipäiväkotiin.
Ne vanhemmat, jotka ovat huomanneet asioiden olevan pielessä, ovat yrittäneet puuttua tilanteeseen, kertoo yksi Yleen yhteyttä ottanut päiväkodin työntekijä:
– Jotkut vanhemmat laittoivat sähköpostia, kun näkivät meidän ”tuskan”, mutta kuuroille korville on tainnut mennä.
Yksityisessä päiväkodissa on julkisuudessa kerrottu, kuinka hyvä henkilökunnan tyytyväisyysaste päiväkodissa on. Tuloksia voi kuitenkin hoitajan mukaan tarkastella monesta eri kantista, huomauttaa hoitaja, joka tuntee yksityisen päiväkodin tilanteen:
– Se että työntekijät ovat tyytyväisiä johtuu melkeinpä yksinomaan siitä, että työpaikalla on työntekijöiden kesken hyvä ilmapiiri, jonka takia siellä on mukava tehdä töitä. Tähän asiaan Touhulalla ei ole osaa eikä arpaa. Ja tyytyväisyyskyselyssä arvioidaan myös vain lähiesimies, ei Touhulan ylempää johtoa.
Voiko kohulla olla positiivisia vaikutuksia?
Kaikki hoitajat kertovat, että he ovat yrittäneet puuttua päiväkodeissa oleviin epäkohtiin. Moni kuitenkin toteaa, että heidän ongelmiaan on vähätelty.
Vaikka hoitajien mielestä on hyvä, että "kissa nostetaan pöydälle", heitä pelottaa millaisia seurauksia kohulla on.
– Väitän, että alan aliarvostus ja viimeaikainen esiin nostaminen on lisännyt alalta pois hakeutumista sekä sijaispulaa, pohtii yksi hoitajista.
Eila Seppälä-Vessari ymmärtää vaasalaishoitajien huolen, mutta hän uskoo kuitenkin, että asioiden tuomisella julkisuuteen on myönteisiä vaikutuksia.
Lue lisää: