Soten mahdollisuus valmistua ennen vaaleja heikkenee tunti tunnilta. Näin arvioi kokenut hallituspuolueen kansanedustaja Ylelle.
Aika voi loppua kesken. Suomen suurin uudistus, sosiaali- ja terveysuudistus, on parhaillaan perustuslakivaliokunnan tarkasteltavana. Sen jälkeen sitä käsittelee sosiaali- ja terveysvaliokunta.
Eduskunnan olisi vielä äänestettävä soten puolesta. Myös esitystä täydentäviä lakeja maakuntien tehtävistä ja valvonnasta olisi ehdittävä hyväksyä.
Mutta myös hallituspuolueet valmistautuvat jo siihen, että sote-esitys kaatuu.
Entä jos näin tapahtuu? Poliittisesti se olisi hallitukselle valtava arvovaltatappio.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden kannalta kaatuminen ei välttämättä tarkoittaisi kriisiä.
1. Mitä tapahtuisi hallituksen esitykselle?
Hallituksen malli on kompromissi, jonka molemmat suuret hallituspuolueet joutuivat hyväksymään. Jos sote nyt kaatuu, hallituksen esittämä malli todennäköisesti unohdetaan.
Keskusta sai esitettyyn malliin maakuntahallinnon. Maakunnat järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelut ja saisivat paljon muita tehtäviä, kuten työvoima- ja elinkeinopolitiikan. Maakuntahallinto jakaa kokoomuslaisia.
– Jos tämä raukeaa ja mennään omilla vaihtoehdoilla vaaleihin, tottakai joudumme kokoomuksessakin miettimään, onko tämä maakuntaitsehallinto sellainen ja juuri tällaisena, jonka me haluamme osaksi tulevaa uudistusta, kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) sanoo.
Kokoomus sai hallituksen malliin valinnanvapauden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat saisivat valita, menevätkö hoitoon yksityiseen vai julkiseen sote-keskukseen. Keskustan malliin se ei kuulu.
– Emme me nyt sellaisia valtavia valinnanvapaus-faneja keskustassa ole, varapuheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk.)naurahtaa.
– Keskusta ajaa eduskuntavaaleissa ja vaalien jälkeen maakuntapohjaista sote-ratkaisua. Päävastuu pitää olla julkisella sektorilla ja yksityinen nähdään täydentävänä, vaikkapa palveluseteleillä, Kurvinen luonnehtii.
2. Mitä oppositiopuolueet tekisivät?
Oppositiopuolueet ovat voineet viime vuodet keskittyä arvostelemaan hallituksen esitystä. Jos sote kaatuu, niille tulee kiire tarkentaa omia sote-rakennelmiaan.
Suurin oppositiopuolue sosiaalidemokraatit on esitellyt omia suunnitelmiaan, jotka rakentuisivat peruskuntien ja suurempien yhteenliittymien eli sote-kuntien varaan.
Jos nykyinen hallituksen esitys kaatuu, asia on yksi tärkeimmistä hallitusneuvotteluiden aiheista. Toistaiseksi yhdenkään suuren puolueen malli ei sellaisenaan mene yksiin jonkin toisen suuren puolueen mallin kanssa, mikä tietää uusia kompromisseja.
3. Kärsivätkö yritykset?
Hallituksen mallissa valinnanvapaus tarkoittaisi yritysten kannalta, että yritykset pääsevät nykyistä enemmän osalliseksi terveydenhoidosta, jota nyt tuottavat lähinnä kunnat.
Eilisessä tilinpäätöstiedotteessaan Pihlajalinna nosti esiin mahdollisuuden, ettei sote-ratkaisua synny.
– Minkä tahansa yrityksen pitää huomioida ja ennakoida toimintaympäristön muutoksia. Sellaisestahan tässä juuri on kysymys, toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo.
Jos sote kaatuisi, yritys jatkaisi palveluiden tarjoamista nykyisille kunnille. Pihlajalinna on tarjonnut kunnille kokonaisulkoistuksia eli tuottanut esimerkiksi kaikki yhden kunnan terveyspalvelut.
Muutkin yritykset ovat hyötyneet nykytilanteesta Meri-Lapissa ulkoistettiin viime vuonna kokonainen keskussairaala kuntien ja Mehiläisen yritykselle.
Kokoomuksesta kerrotaan joidenkin yritysten arvioivan, ettei suunnitellun kaltainen valinnanvapausmalli tarjoaisi yrityksille hyviä ansaintamahdollisuuksia.
4. Menikö kaikki valmistelutyö hukkaan?
Viime vuosien aikana virkamiehet ovat valmistelleet lukuisia eri variaatioita, joilla sotesta on yritetty rakentaa poliitikkojen toiveiden mukaista esitystä. Valmistelutyötä on tehty myös maakunnissa.
Samaan aikaan moni maakunta on ratkaissut omalla tavallaan, miten saada kuntaa isompi järjestäjä sosiaali- ja terveyspalveluille. On syntynyt esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote, Etelä-Karjalan Eksote ja Kymenlaaksossa juuri aloittanut Kymsote. Ne ovat maakunnan kokoisia kuntayhtymiä, jotka järjestävät ja tuottavat palvelut kuntien puolesta.
Kun valtakunnan tason politiikassa ei ole syntynyt toimivia ratkaisuja, kunnat ovat pystyneet tekemään niitä yhdessä.
5. Kärsiikö politiikan uskottavuus?
Sipilän hallitus on jo kolmas hallitus, joka on käyttänyt koko hallituskauden valmistellakseen uudistusta. Uudistuksen kaatuminen jälleen olisi massiivinen arvovaltatappio.
Nykyinen hallitus on laskenut, että toteutuessaan uudistus estäisi sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla, mikä pienentäisi Suomen kestävyysvajetta. Toisaalta, hallitus ei pystynyt tarkkaan osoittamaan, mistä säästöt kertyisivät.
Todennäköisesti kaatuminen johtaisi laajaan julkiseen keskusteluun myös perustuslakivaliokunnan toimivuudesta. Viime aikojen kaikki soteuudistusesitykset ovat osoittautuneet perustuslain vastaisiksi.
Nykyisissä hallituspuolueissa arvioidaan, että tiukasti perusoikeuksia korostava perustuslain tulkinta estää tekemästä uudistuksia.