Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaa Yhdysvaltoihin kansallisen hätätilan.
Trump kertoi tiedotustilaisuudessaan perjantaina, että aikoo allekirjoittaa asiaa koskevan määräyksenvielä tänään.
Teon taustalla on kiista Trumpin lempivaalilupauksesta: muurista Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle.
– Muurit toimivat sataprosenttisesti, Trump sanoi perjantaina Valkoisen talon pihamaalla.
– Kaikki tietävät, että ne toimivat.
Trump on halunnut 322 kilometriä muuria ja sitä varten 5,7 miljardia dollaria rahaa. Kongressi ja etenkään demokraatit eivät ole tästä innostuneet. Kiista rahoituksesta johti joulun alla hallinnon osittaiseen sulkemiseen 35 päiväksi.
Alkuviikosta kongressi sai aikaan rahoitusta koskevan kompromissin, ja rahoitusesitys on sittemmin hyväksytty kongressissa selvin lukemin. Näin estettiin uusi, uhkaava hallinnon sulku.
Kongressin kompromississa rajan turvaamiseen annetaan vain vajaat 89 kilometriä uutta aitaa ja sille rahoitusta 1,4 miljardia dollaria. Muuria esityksessä ei mainita sanallakaan. Lähes 1 800-sivuisessa paketissa puhutaan vain esteistä ja aidoista.
–Haluamme lopettaa huumeiden, rikollisten ja jengien tulon maahamme, Trump perusteli hätätilaa.
Mitä hätätila suo presidentille?
Hätätila tarkoittaa, että presidentti saa valtuuksia, joita hänellä ei normaalioloissa ole – myös rahan osalta.
Perustuslain mukaan budjettivalta on kongressilla. Julistamalla hätätilan Trump siis nappaa shekkivihon osittain ja tämän asian osalta itselleen.
Mitään valmista rahakasaa Trumpilla ei ole käytössään, mutta hänellä on nyt mahdollisuudet hankkia haluamaansa rahoitusta muurille eri hallinnonalojen rahoituksesta. Rahaa etsitään armeijan rakennusprojekteista ja huumeiden vastaisen toiminnan rahoituksesta.
Kun yhdistetään nämä ja rahoitusesityksen rahat, Trumpilla on kasassa kahdeksan miljardia dollaria.
Hätätila tuo presidentille käyttöönsä näyttävän arsenaalin oikeuksia. Brennan Center for Justicen mukaan niitä tulee 123 kappaletta ja 13 lisää, jos hätätilan julistaa kongressi.
Brennan Centerin arvion mukaan Trumpin muuriprojekti voi saada jotain laillista suojaa kahdesta puolustusvoimien rakennushankkeisiin liittyvästä kohdasta. Toinen antaa puolustusministerille oikeuden määrätä rakennushankkeista. Toinen koskee projektien resurssien siirtoa.
Hätätilan tuomiin oikeuksiin lukeutuu myös muutama huolta herättävä kohta. Hätätilassa presidentti esimerkiksi voi halutessaan sulkea tietoverkkoja tai amerikkalaisten pankkitilejä.
Onko oikeasti hätätila?
Hätätilan tarkoituksena on, että hallinto voi toimia nopeasti ja tehokkaasti hädän hetkellä. Yleensä hädällä tarkoitetaan jonkinlaista yllättävää kansallista kriisiä, mutta Yhdysvalloissa sitä ei ole kovin tarkkaan määritelty.
Rajatilannetta tuskin kuitenkaan voi pitää yllättävänä hätätilana.
Luvattomat rajanylitykset vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat laskeneet 2000-luvulla rajusti. Itse asiassa luvatonta rajanylitystä yleisempää on tulla maahan luvallisesti viisumilla, mutta jäädä maahan viisumin umpeuduttua.
Vuonna 2016 viisumin aikarajan ylityksiä oli liki 740 000, luvattomia rajan ylityksiä runsaat 560 000.
Voiko hätätilajulistuksen kaataa?
Kongressin demokraattijohtajat ovat kuvanneet hanketta suorin sanoin törkeäksi vallan väärinkäytöksi.
Edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi ja senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer julkaisivat yhteisen lausunnon hätätilasta samaan aikaan, kun Trumpin tiedotustilaisuus oli vielä käynnissä.
Johtajat kutsuivat julistusta "laittomaksi" ja pettyneen presidentin keinoksi yrittää napata valtaa.
– Presidentin laiton julistus kriisistä, jota ei ole olemassa, kohtelee väkivalloin perustuslakiamme ja tekee Amerikasta turvattomamman, sillä se varastaa kipeästi tarvittavia puolustusvaroja puolustusvoimiemme turvallisuudelta ja kansakunnaltamme. Tämä on vain pettyneen ja lain rajat ylittäneen presidentin keino napata valtaa ja yrittää saada se, mitä hän ei onnistunut saavuttamaan perustuslaillisessa lainsäädännöllisessä prosessissa, johtajat kirjoittivat ja vannoivat, että kongressi puolustaa valtaansa kongressissa ja tuomioistuimissa.
Samalla johtajat yllyttivät republikaaneja mukaan hankkeeseen.
Osa republikaaneistakin on sanonut vastustavansa Trumpin hätätilapuuhia. Esimerkiksi presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt republikaanisenaattori Marco Rubio on kommentoinut, että etelärajalla on kriisi, mutta se ei oikeuta rikkomaan perustuslakia.
Trump itsekin tietää, että julistus mitä todennäköisimmin päätyy vielä oikeuteen puntaroitavaksi, sillä hän esitti hätätilapuheessaan sekavan selostuksen tulevista oikeuskäsittelyistä.
Kongressi voisi kaataa hätätilajulistuksen. Kaato kuitenkin vaatii kahden kolmasosan enemmistön, ja senaatti on republikaanien hallussa.
Kompromissilakipaketti meni molemmissa kamareissa läpi kahden kolmasosan enemmistöllä, ja apua voisi teoriassa tulla Trumpin hanketta kritisoineilta republikaaneilta. Eri asia on, haluavatko he tositilanteessa asettua oman puolueen presidenttiä vastaan.
Kuinka harvinaista tämä on?
Hätätilan julistaminen ei sinällään ole mitenkään epätavanomaista. Vuosina 1978–2018 on Brennan Center for Justicen mukaan julistettu 58 hätätilaa. Trumpin edeltäjä Barack Obama julisti hätätilan 13 kertaa.
Joitain hätätiloja on myös uusittu säännöllisesti ja presidentistä toiseen. Yhdysvalloissa on ollut jonkinlainen kansallinen hätätila 40 vuotta.
Uutiskanava CNN laski tammikuussa, että maassa on voimassa 31 kansallista hätätilaa, jotka koskevat muun muassa Kuubaa, Zimbabwea ja Jemeniä. Julistuksista vanhin liittyy Iranin pakotteisiin. Sen antoi Jimmy Carter vuonna 1979.
Kovin yllättävää ei ole, että hätätila julistettiin 14, syyskuuta 2001, heti 9/11-nimellä tunnettujen terrori-iskujen jälkeen. Sen hätätilan ovat uusineet vuosittain sekä presidentit Obama että Trump.
Lue myös:
Analyysi: Hätätilan julistus kiihdyttää kongressin ja presidentin valtataistelua