Pörssikurssit ja yritysten arvot heikkenivät vielä loppuvuonna maailmalla.
Perjantaina myös suomalaiset eläkeyhtiöt kertoivat viime vuoden sijoitustensa painuneen tappiolle ensimmäistä kertaa vuosikausiin juuri surkean marras–joulukuun vuoksi.
– Kuitenkin alkuvuoden kurssinousu on ollut niin ripeää, että jos tuloskausi olisi jatkunut vielä tammikuun, sijoitustuotot olisivat selvästi plussalla, toimitusjohtaja Jouko Pölönen laskeskeli esitellessään Ilmarisen tulosta perjantaina.
Myöskään toisen suuren eläkeyhtiön, Varman, toimitusjohtaja Risto Murto ei ollut huolissaan viime vuoden tappioluvuista yhtiönsä tulosjulkistuksessa.
Finanssikriisiä seuranneina kymmenenä vuotena eläkeyhtiöiden sijoitustuotot ovat yleisesti ottaen kasvaneet vahvasti, ja yhtiöt ovat hyvin vakavaraisia.
Jotain outoa markkinoilla
Suomalaisia eläkesijoituksia ohjaileville aiheuttaakin nyt päänvaivaa maailman sijoitusmarkkinoiden tammi–helmikuun hyvä vire. On vaikea arvioida, kuinka kestävällä pohjalla nousu on.
Yleistä talouskehitystä kuvaavat ennusteet ovat alkuvuonna olleet vähintään yhtä synkkiä kuin viime vuoden pörssialamäenkin aikana. Silti pörssikurssien käyrät kääntyivät vuodenvaihteessa kohti koillista.
Osakkeilla on usein tapana kallistua tammikuussa, mutta tämänkertainen nousu on vaikeasti selitettävissä vain "tammikuuilmiöllä".
– Euroopassa talouskasvu hidastuu selvästi. Osakekursseja taitaakin vetää nyt ylöspäin Yhdysvallat, ja siellä ennen kaikkea keskuspankin markkinamyönteiset linjaukset, Risto Murto arvioi.
Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula taas arvioi, että osakkeiden vahva kehitys johtuu yritysten hyvistä tulosjulkistuksista. Samalla maailman yleistalous on yhä kasvanut, vaikka kasvu onkin hidastunut.
– Sijoittajilla ei ole vaihtoehtoja, kun korkoihinkaan ei kannata sijoittaa. Esimerkiksi Saksan pitkän valtionlainan korko on laskenut. Se tarkoittaa, että jatkossakin sijottajat etsivät kisojen ja koirien kanssa vaihtoehtoja näille valtionlainasijoituksille, Mursula sanoo.
Ovatko markkinat liian optimistisia?
Risto Murron mielestä ylioptimismin riski on olemassa.
– On kolme asiaa, jotka huolestuttavat: brexit, kauppasodat ja Kiinan tilanne.
Päätökset tehdään muualla kuin EU:ssa. Eurooppa joutuu kuin ajopuuna seuramaan, mitä muualla tapahtuu.
– Sekä päätöksentekijät että riskitekijät ovat euroalueen ulkopuolella. Ne ovat valkoinen talo, brittiparlamentti, Yhdysvaltain keskuspankki ja Kiinan politiikan tekijät.
Pitkään ei kuitenkaan tarvitse odotella, ennen kuin talouden kohtalo selviää.
– Näistä asioista saadaan jo vappuun mennessä joko huonoja tai hyviä uutisia, Murto sanoo. Esimerkiksi brexitin kohtalon pitäisi ratketa maaliskuun loppuun mennessä.
On myös mahdollista, että ongelmat pystytään ratkomaan. Silloin markkinoiden optimismi voi olla perusteltua, ja myönteinen vire voi jopa yltyä.
Kova brexit voi ajaa Euroopan taantumaan
Murron mielestä olennaista on se, kuinka moni uhkakuvista toteutuu.
– Jos brexit menee täysin pieleen, niin EU-alue aika todennäköisesti ajautuu taantumaan. Jos taas nämä kaikki asiat realisoituvat, vaikkapa kauppasota edelleen kiihtyy ja brexit epäonnistuu, niin kyllä sitten maailmanlaajuisessakin taloudessa on jo ongelmia.
Kova brexit vaikuttaisi EU-talouteen paitsi kansantalouksien keskinäisten riippuvuuksien vuoksi myös siksi, että Euroopan kasvuvauhti on valmiiksi hyvin hidas.
Muu maailma odottaa Kiinan toimia
Kiinaan liittyvä ongelma on se, että maan talous on kasvanut viime aikoina hitaammin kuin aiemmin. Markkinoilla luotetaan siihen, että tiukan paikan tullen maan kommunistihallinto elvyttää taloutta. Siitä ei ole vielä selviä merkkejä.
Myös Ilmarisen Mursula pitää mahdollisena, että sopimukseton brexit voi johtaa taantumaan Manner-Euroopassa.
– Euroopan isoista talouksista on tullut viime aikoina niin huonoa talousdataa, että on se mahdollista. Markkinoilla taantumaa jo makustellaan, Mursula sanoo.
Esimerkiksi Euroopan keskuspankki on kuitenkin kiistänyt taantuman riskin.