Elokuvaohjaaja Aki Kaurimäki luopuu taiteen akateemikon arvonimestä. Hän kertoo tiedotteessaan, että päätös on protesti hallituksen harjoittamaa metsä- ja kaivospolitiikkaa vastaan.
Tasavallan presidentille lähettämässään kirjeessä Kaurismäki kirjoittaa metsäpolitiikasta kärkevästi:
"Hallitus on kymmenien asiantuntijoiden varoituksista huolimatta nostanut Suomen vuotuiset metsähakkuut kestämättömälle tasolle, joka toteutuessaan pienentää metsien hiilinielut kuudesosaan nykyisestä."
"Ainoana perusteena tälle on se, että selluloosan, joka on puutavaran alin mahdollinen jalostustaso, hinta on Kaukoidän maiden kasvavan pehmopaperin kysynnän vuoksi korkealla."
Myös harjoitettu kaivospolitiikka saa Kaurismäeltä täyslaidallisen.
Hän kritisoi sitä, että hallitus ei uudista kaivoslakia, joka Kaurismäen sanoin "sallii minkä tahansa ulkomaisen kaivosjätin tehdä valtauksen mihin tahansa Suomen maaperällä ja luvan saatuaan hyödyntää kaivamiaan malmeja ja mineraaleja ilman minkäänlaista verotusta Suomen valtion taholta ja sen tehtyään halutessaan käytännössä jättää pilatun maiseman ja saastuneet järvet veronmaksajien hoidettavaksi."
Kaurismäki tiivistää näkemyksensä kaivospolitiikasta lyhyesti näin: "maa on myynnissä, vähiten tarjoavalle.”
Taiteen akateemikko on korkea-arvoinen arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää ansioituneelle taiteentekijälle. Kaurismäki sai arvonimen vuuonna 2008.
Taiteen akateemikkoja voi olla kerralla yksitoista ja määrä oli tätä ennen täynnä. Kaurismäen luopuminen vapauttaa siis yhden akateemikkopaikan taiteen kentällä.
Protesti ei ole Kaurismäen ensimmäinen. Hän on ottanut aiemminkin kantaa palkintojensa tai arvonimiensä kautta.
Kaurismäki muun muassa kieltäytyi vuosituhannen alussa Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtorin arvosta, koska arvonimi annettiin tuolloin myös turkiksia myyneen Marimekon toimitusjohtajalle Kirsti Paakkaselle
Hän boikotoi myös New Yorkin elokuvafestivaaleja tukeakseen iranilaisohjaajaa, joka ei ollut saanut viisumia festivaaleille päästäkseen.
Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä oli ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Oscariksi vuonna 2002, mutta ohjaaja kieltäytyi osallistumasta gaalaan vastalauseena Yhdysvaltain käymälle Irakin sodalle. Seuraava elokuva Laitakaupungin valot oli puolestaan valittu Suomen Oscar-ehdokkaaksi vuonna 2006, mutta vastalauseena Yhdysvaltain silloiselle politiikalle Kaurismäki ilmoitti ettei halua olla ehdolla.