Satakunnassa sijaitsevan Ulvilan keskiaikainen raha-aarre tuodaan konservoituna yleisön nähtäville Kansallismuseoon Helsinkiin. Raha-aarre on yleisön nähtävillä museossa helmikuun 20. päivästä kesäkuun alkuun.
Aarrekätkö löytyi vuonna 2004 Ulvilan keskiaikaisesta kirkosta sakastin vierestä viemäröintitöiden yhteydessä. Tinakannun sisällä oli nahkapussi, jossa oli noin puolitoista tuhatta keskiaikaista hopearahaa.
Rahat Itämeren piiristä
Rahat on todennäköisesti kätketty 1390-luvulla ja ne ovat pääosin peräisin Ruotsista. Mukana on myös norjalaisia ja liivinmaalaisia rahoja sekä yksi raha Hampurista.
Kätkön arvo oli aikanaan merkittävä, sillä se vastasi 28 Ruotsin markkaa. Vuonna 1 390 lehmä maksoi kaksi markkaa, joten rahoilla olisi saattanut ostaa noin 15-päisen karjan.
Kulttuurikummi auttoi
Ulvilan raha-aarteen konservoinnin mahdollisti kulttuurikummina Suomen Moneta, joka haluaa vaalia kummiuden avulla suomalaista kulttuurperintöä. Moneta pitää tärkeänä, että Ulvilan kätkön rahat säilyvät hyvin konservoituina muistoina tuleville sukupolville.
– Kulttuurikummien ansiosta tehdään näkyväksi usein kulissien taakse jäävää konservointityötä, joka mahdollistaa näiden ainutlaatuisten esineiden säilymisen, sanoo Kansallismuseon tiedotteessa konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti.
Ulvila oli keskiajalla yksi Suomen harvoista kaupungeista. Se menetti kaupunkioikeudet 1558, kun Juhana Herttua siirsi kaupungin nykyisen Porin paikalle.