Maanantaina The Guardian -lehti kohahdutti julkaisemalla tietoja laajasta kansainvälisestä hyönteistutkimuksesta. Juttuun oli haastateltu tutkimusta johtanutta Sydneyn yliopiston tohtoria Francisco Sánchez-Bayoa.
Guardianin mukaan tuloksista ilmenee, että tällä hetkellä hyönteisten kokonaismassa kutistuu maailmanlaajuisesti 2,5 prosenttia vuodessa.
– Se on erittäin nopeaa. Kymmenessä vuodessa neljännes on poissa, 50 vuoden kuluttua jäljellä on enää puolet ja sadan vuoden päästä ei enää mitään, sanoiSánchez-Bayo Guardianille.
Ylekin uutisoi tutkimuksen Guardianin jutun ja netistä löytyvän lyhyen tiivistelmän perusteella.
Suomen Luonto -lehden kolumnisti Riikka Kaartinen kuitenkin kyseenalaistaa Sánchez-Bayon ja Guardianin johtopäätökset kolumnissaan.
Hänen mukaansa alkuperäisen tutkimuksen perusteella ei voi väittää, että hyönteiset saattaisivat nykytahdilla kadota sadassa vuodessa. Tutkimus keskittyi vain jo vähenevien hyönteispopulaatioiden tutkimukseen, eikä sisältänyt ennallaan säilyviä tai kasvavia populaatioita.
– Ne rajattiin ulos aineistosta. Siis vähän niin kuin tutkisi ihmislajin selviämistä, ja valitsisi tutkittavaksi ainoastaan kuolemansairaita potilaita, ja sen perusteella vetäisi johtopäätökset, että ihminen kuolee sukupuuttoon seuraavan 10 vuoden aikana.
Tutkimuksen metodologia-kappaleessa kerrotaan, että sitä tehtäessä on ensin etsitty tutkimuksia, joiden tietoihin sisältyvät sanat hyönteinen, vähenee ja tutkimus. Löydetyistä 653 julkaisuista on karsittu pois muun muassa ne tutkimukset, joissa ei havaittu määrällisiä muutoksia.
Tutkimustietoa tarvitaan lisää
Tutkimuksessa myönnetään, että se ei ole maantieteellisesti kattava, koska valtaosa siihen sisällytetyistä 73 tutkimuksesta käsittelee Eurooppaa tai Pohjois-Amerikkaa.
Kaartinen toteaa, että monet hyönteislajit ovat tosiaan romahtaneet. Tuoreen tutkimuksen parasta antia ovat tiedot syistä, jotka aiheuttavat hyönteiskatoa: tehomaatalouden aiheuttama pientareiden ja luonnonniittyjen kato, hyönteismyrkkyjen käyttö, kaupungistuminen, metsien tyuho, kosteikkojen rakentaminen ja ilmastonmuutos.
Muun muassa Australian yleisradioyhtiön, ABC:n haastattelema New England -yliopiston tutkija Manu Saunders pitää sadan vuoden arviota mutkien oikomisena. Tarvittaisiin tutkimustietoa myös muilta alueilta – eikä kaikkia hyönteislajeja edes tunneta vielä.
– Iso osa hyönteisistä voi kärsiä enemmän tai niiden tilanne ei ole yhtä paha. Mutta pointti on, että me emme itse asiassa tiedä asiaa, sanoi Saunders.