Hyönteisten määrän nopea romahdus on johtamassa koko ihmiskuntaa uhkaaviin seuraamuksiin, ilmenee kansainvälisestä tutkimuksesta. Siinä on ensi kertaa koottu yhteen ympäri maailmaa tehdyt selvitykset hyönteisten määrän muuttumisesta viime vuosikymmenillä.
Tutkimus on julkaistu Biological Conservation -tiedelehdessä ja siitä uutisoi brittilehti The Guardian.
Tuloksista ilmenee, että tällä hetkellä hyönteisten kokonaismassa kutistuu maailmanlaajuisesti 2,5 prosenttia vuodessa ja trendi on jatkunut jo 25–30 vuotta.
Tutkimusta johtanut Sydneyn yliopiston tohtori Francisco Sánchez-Bayo pitää tulosta järkyttävänä.
– Se on erittäin nopea. Kymmenessä vuodessa neljännes on poissa, 50 vuoden kuluttua jäljellä on enää puolet ja sadan vuoden päästä ei enää mitään.
Lähivuosikymmeninä noin 40 prosenttia hyönteislajeista on kuolemassa sukupuuttoon. Maalla elävistä hyönteisistä uhatuimpia ovat perhoset, pistiäiset ja lantakuoriaiset.
Vesiympäristöissä elävistä suurimmassa vaarassa puolestaan ovat sudenkorennot, koskikorennot, vesiperhoset ja päivänkorennot.
Havaintoja jo eri maista
Nyt julkaistu materiaali on koottu kaikkiaan 73:sta tutkimuksesta, jotka ovat edustavimmat tieteelliset selvitykset hyönteisten määristä.
Parhaiten tiedossa on hyönteistilanne Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jonkin verran tutkimusta oli myös esimerkiksi Australiasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta. Muissa maissa korkealaatuista tutkimusta oli tehty vähän.
Monet paikallistason selvitykset ovat antaneet dramaattisia tuloksia. Esimerkiksi Puerto Ricossa maalla elävien hyönteisten määrä oli 35 vuodessa romahtanut 98 prosentilla.
Englannissa aiemmin yleisten perhosten määrä supistui vuosien 2000–2009 välisenä aikana 58 prosentilla. Englannin hyönteisistä tehdyt tutkimukset ovat poikkeuksellisen synkkiä. Poikkeuksellisuus saattaa kuitenkin johtua vain siitä, että Englannissa hyönteistutkimusta on tehty perustellisemmin kuin useimmissa muissa maissa.
Syyt ovat selvät
Tutkijat ovat löytäneet neljä selkeää syytä hyönteistuholle. Tärkein ovat viimeisten 20 vuoden aikana käyttöön otetut maatalouden hyönteismyrkyt, kuten neonikotinoidit ja fiproniili, joita käytetään rutiininomaisesti ja jotka jäävät maaperään.
– Ne steriloivat maaperän ja tappavat kaikki hyönteiset, sanoo Sánchez-Bayo.
Huolestuttavaa on myös, että myrkyt leviävät suojelualueille. Saksassa on havaittu, että eräillä luonnonsuojelualueilla jopa 75 prosenttia hyönteisistä oli kadonnut.
Myrkkyjen ohella hyönteisiä hävittää maatalouden tehostuminen teollisiin mittoihin, jolloin hyönteisille ei jää elintilaa.
– Tämä tarkoittaa, että kaikki puut ja pensaat, jotka aiemmin ovat ympäröineet peltoja, on nyt eliminoitu. Jäljellä on enää paljaita maa-aloja, joita käsitellään synteettisillä lannoitteilla ja myrkyillä.
Hyönteisten elintilaa kutistaa myös kaupunkien ja muun asutuksen leviäminen.
Muita merkittäviä syitä hyönteisten tuhoutumiseen ovat vieraslajit, jotka saattavat hävittää paikalliset lajit sukupuuttoon, sekä ilmaston lämpeneminen, joka tuntuu erityisesti tropiikissa.
Ilmaston lämpeneminen on ollut suuri syy esimerkiksi Puerto Ricon hyönteistuhoon. Saarivaltion hyönteiset ovat tottuneet hyvin vakaaseen ilmastoon, eivätkä pysty sopeutumaan nyt nopeasti lämmenneeseen ilmanalaan.
Tuhoisat seuraukset ihmiselle
Hyönteisten sukupuuttoaalto on kahdeksan kertaa nopeampi kuin nisäkkäillä, linnuilla tai matelijoilla. Näiden kookkaiden eläinten tilannetta on ollut suhteellisen helppo tutkia. Vasta nyt tutkijat alkavat saada selville pienten, mutta maapallon ekosysteemille vieläkin tärkeämpien otusten tilanteen.
Jos hyönteistuho jatkuu tutkijoiden kertomassa tahdissa, myöskään ihmisellä ei juuri ole mahdollisuuksia selvitä.
– Kaikki aineisto viittaa samaan suuntaan. Tämän pitäisi olla meille valtava huolenaihe, sillä hyönteiset ovat jokaisen ruokaketjun ytimessä. Ne pölyttävät kaikki tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita, pitävät tuhoeläimet kurissa ja paljon muuta, sanoo Sussexin yliopiston professori Dave Goulson.
– Rakasta niitä tai inhoa niitä, mutta ihmiset eivät selviä ilman hyönteisiä, hän jatkaa.
– Jos emme muuta tapaamme tuottaa ruokaa, hyönteiset kuolevat kokonaisuudessaan sukupuuttoon muutamassa vuosikymmenessä. Seuraamukset tulevat olemaan koko planeetan ekosysteemin kannalta lievästi sanottuna katastrofaaliset, sanoo tohtori Sánchez-Bayo.
Pieni osa hyönteisistä kykenee sopeutumaan muutokseen, mutta se ei ole tarpeeksi, jotta suuri ongelma voitaisiin ratkaista. Esimerkiksi Yhdysvalloista löytyy kimalaislaji, joka kestää hyönteismyrkkyjä.
Myöskään muu luonto ei kestä hyönteisten katoamista. Monille eliölajeille hyönteiset ovat ravinnon lähde. Ilman hyönteisiä esimerkiksi hyönteissyöjälinnut kuolevat nälkään.
Tohtori Sánchez-Bayon mukaan tärkein yksittäinen muutos, jonka ihmiskunta joutuu tekemään, on maatalouden muuttaminen luonnonmukaisempaan suuntaan. Luomutiloilla, joilla hyönteismyrkkyjä ei käytetä, hyönteisten määrä on suurempi.
– Teollisessa mitassa toimiva tehomaatalous on se, mikä tappaa ekosysteemin.
Hyönteiskadosta esitettyihin kysymyksiin vastasi Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön hyönteistiimin vetäjä, yli-intendentti Pasi Sihvonen. Vastaukset on koottu erilliseen juttuun. Sen löytää tästä.
Kysymysten esittäminen päättyi kello 16, kuten ennalta ilmoitettiin.