DES MOINES Jäteauto kippaa viiden tonnin kuormallisen kierrätysmateriaalia Mid America Recycling -yhtiön jätteenlajittelukeskukseen Des Moinesissa, Iowassa.
Parin henkilöauton kokoinen keko pizzalaatikoita, hillopurkkeja, lehtiä, metallitölkkejä ja muovipulloja leviää odottamaan käsittelyä.
Iowassa, kuten monin paikoin Yhdysvalloissa, laseja, pahveja ja metalleja ei erotella kotitalouksissa vaan kaikki kierrätettäväksi kelpaava laitetaan yhteen ja samaan astiaan. Lajittelu jää jätelaitosten työntekijöiden tehtäväksi.

Yhden kierrätysastian periaate tekee kansalaisille kierrättämisen vaivattomaksi, mutta jätteenkäsittelylaitoksille se tuottaa hankaluuksia.
– Tämä on vähän kuin Tyyris Tyllerön kasaamista sen jälkeen, kun se on kerran pudonnut aidalta ja hajonnut. Lähes mahdoton tehtävä, yhtiön johtaja Mick Barry luonnehtii ja noukkii samalla kierrätysjätehihnalta käytetyn vaipan.
Barry on keksinyt yhdysvaltalaisten kierrätyskäyttäytymiselle oman termin: "toiveikkaat kierrättäjät". Tämä tyyppi laittaa kierrätysjäteastiaan enemmän kuin sinne kuuluisi, koska toivoo, että sen voisi kierrättää tai että joku muu kierrättäisi sen hänen puolestaan.

Jalkaproteesi ja keilapallo kierrätyshihnalla
Barryn työntekijät ovat löytäneet kierrätysmateriaalin seasta jopa jalkaproteesin ja keilapallon. Nytkin kierrätysjätekasasta poimitaan muun muassa silitysrauta, sähkökäyttöinen tuuletin, kolme keittiöveistä ja vanha matkapuhelin.
– Yhdysvalloissa kierrätysjätteen joukossa noin neljännes on roskaa, joka ei sinne kuuluisi. Täällä Des Moinesissa olemme hivenen parempia, mutta täälläkin kierrätysjätteen mukana tulee 18 prosenttia roskaa, Barry kertoo.
Barry on luvuista hyvin selvillä, sillä hän johtaa myös valtakunnallisen kierrätysjärjestön hallitusta.

Kaikkea roskaa ei saada lajitteluhihnoilla pois, vaikka hihnan ääressä niitä nyppiikin kymmenkunta käsiparia. Hihna liikkuu hengästyttävää tahtia, mutta lajittelijat eivät näytä hyytyvän, vaikka lajittelukeskuksessa on vain asteen pari lämpöisempää kuin ulkona Iowan kylmässä talvessa.
Yksi lajittelijoista nostaa hihnalta pois päällyshousut. Ne olisi pitänyt viedä vaatekierrätykseen, ei tänne. Vaatteet eivät kuitenkaan ole pahin kierrätysvirhe. Kinkkisintä on ruokajäte.
– Osa ihmisistä laittaa tyhjennetyn maapähkinävoipurkin huuhtelematta kierrätysastiaan tai ruokaa sellaisenaan. Bagelit ja maapähkinävoit leviävät sitten papereihin, ja voi kuvitella miltä se lasti haisee matkattuaan kuumassa ja kosteassa kuljetuskontissa 90 päivää, Barry sanoo.
Lisäksi erotetun pahvin ja paperin sisään on voinut jäädä lasinsiruja tai muovia, jotka huonontavat paperista saatavan kierrätyskuidun laatua.

Kiina sanoi huonolaatuiselle kierrätysmateriaalille kiitos ei
Kiina sai tarpeekseen Yhdysvalloista tulevasta huonolaatuisesta kierrätysjätteestä ja lopetti sen ostamisen vuosi sitten. Kiina halusi samalla irtautua riippuvaisuudestaan ulkomaisesta kierrätysmateriaalista.
– Kiinalla oli täysi oikeus sanoa meille, että olimme huolimattomia. Kiina käytännössä totesi, että nyt riittää "toiveikas kierrättäminen". Meidän täytyy katsoa peiliin ja parantaa kierrätystapamme.
Kiinan markkinoiden tyrehdyttyä Yhdysvalloissa tulikin kiire löytää uusi osoite 40 prosentille kierrätysmateriaalista. Sen verran Kiina oli vuodessa ostanut.
Yhdysvallat on ollut pulassa. Kierrätysmateriaalia on jouduttu viemään tonneittain kaatopaikalle, kun jätteelle ei ollut kysyntää kotimaassa.
Ylitarjonnan vuoksi esimerkiksi kierrätyskuitupaperin arvo romahti. Paperista ei enää maksettu, vaan paperitehtaille olisi pitänyt maksaa jätepaperin vastaanottamisesta.

Mick Barrynkin yhtiössä paperipaaleja kerääntyi tonneittain varastoon. Kun säilytystilaa ei enää ollut, sumaa oli pakko ryhtyä purkamaan kierrättäjien pahimmalla painajaisella: neljän kuukauden ajan osa kierrätyspaperista vietiin kaatopaikalle, yhteensä yli 1 600 tonnia.
– Se oli vaikein päätös, jonka olen 30 vuoden aikana tässä bisneksessä joutunut tekemään. Mutta taloudellisesti tilanne oli katastrofaalinen, sillä ensin piti maksaa materiaalista ja sitten myös sen hävittämisestä. Koko kierrätyksen merkitys hävisi, Barry toteaa.
Des Moinesin asukkaille ei tästä tuolloin kerrottu kierrätysmotivaation säilyttämiseksi.

Kierrätyslaitoksia ja paperitehtaita parannettu
Vaikka Kiina-efekti Yhdysvaltojen kierrätysbisnekseen aiheutti tuntuvat taloudelliset menetykset, se on myös johtanut Yhdysvalloissa oman kierrätyskyvyn parantamiseen.
– Kiinan päätöksen jälkeen me Yhdysvalloissa olemme alkaneet muuttaa ajattelu- ja toimintamalliamme. Kierrätyslaitoksiin on laitettu parempaa tekniikkaa ja elektroniikkaa. Lisäksi paperitehtaita on muutettu niin, että ne pystyvät käsittelemään kierrätyskuitua.
Mick Barryn mukaan Yhdysvaltain on syytä sopeutua uuteen normaalitilaan, jossa jätteitä tuottavan on itse myös pystyttävä käsittelemään ne.
– Olennaista on, että kierrätysjäte on laadukasta. Näin olisi pitänyt olla jo kauan, me vain laiskistuimme. Meidän on opittava, että kierrätysjäteastia ei ole dumppauslaari vaan raaka-ainepaikka.