Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori ja tiimivastaava Tero Lämsä oli tietämättään sisäilma-altistunut sekä opiskellessa että töissä.
– Kymmenen vuotta sitten oireet räjähtivät. Päänsärkyä, väsymystä, nenäverenvuotoa ja tulehduskierteitä, Lämsä kuvailee.
Lämsän työpaikka on viimeiset kolme vuotta ollut vanha paperitehdas Jyväskylän Kankaalla. Sen massiiviset tiiliseinät ovat ehtineet vuosikymmenten vieriessä imeä itseensä yhtä sun toista luovutettavaksi sisäilmaan.
Mutta Lämsä ei oireile.
– Eikä kenelläkään muullakaan meidän porukastamme ole täällä tullut mitään oireita, hän sanoo.
Vanhaa tehdasta on korjattu kapseloimalla. Kapselointi tarkoittaa sitä, että vaurioitunut rakenne ympäröidään kaasutiiviisti kerroksella, joka ei päästä sisäilmaongelmien aiheuttajia lävitseen.
Koko talo kapseliin
Jyväskyläläisessä arvorakennuksessa tehdään parasta aikaa peruskorjausta. Suojellun rakennuksen tiiliseinien laasti on mikrobivaurioitunut. Seinien purkaminen taas tarkoittaisi koko talon purkamista.
Remontissa on päädytty siihen, että koko talo kapseloidaan. Lopputuloksena talon kaikkia sisäpintoja peittää kaasua läpäisemätön kalvo.
– Välipohjan rakenteet pinnoitetaan, sen jälkeen vedetään ulkoseinät sisäpuolelta ja kattorakenteet. Näin ongelma suljetaan ulkoseinän rakenteeseen, kertoo VRP Keski-Suomi Oy:n rakennusmestari Jari Hellman.
Kaasutiivis kapselointi tarkoittaa myös sitä, että rakennuksessa ei sen jälkeen ole ilmavuotoja.
– Kaikki ilma tulee koneella ja menee koneella. Rakenteesta ei tule ilma lävitse, Hellman sanoo.
Suuri kiinteistöomistaja suhtautuu varovaisesti
Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu hallinnoi satoja rakennuksia, joilla on pinta-alaa yhteensä yli puoli miljoonaa neliometriä. Siellä kapselointiin suhtaudutaan varovaisesti.
– Tavoittelemme yleensä noin 30 vuoden elinkaarta. Siksi mieluummin poistamme kaikki mahdolliset riskitekijät kiinteistöistä, Tilapalvelun rakennuttamispäällikkö Tuija Lepistö sanoo.
Se ei tarkoita, etteikö Jyväskylä käyttäisi kapselointia.
– Jos ei muulla menetelmällä pystytä rakennetta korjaamaan. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kantavat rakenteet tai maanvaraiset laatat, Tilapalvelun kiinteistöpäällikkö Petteri Kontro sanoo.
Koska kaupungilla on paljon kiinteistöjä, myös kapselointeja on tehty.
– Määrät eivät ole kovin suuria, mutta käsitykseni mukaan kapseloinnit ovat toimineet, Kontro sanoo.
Jyväskylän kokoisessa kaupungissa peruskorjataan jatkuvasti. Isoksi luonnehdittavia peruskorjaushankkeita on joka vuodelle.
– Yleensä jokaisessa hankkeessa tulee joku kohta, jossa harkitaan kapselointia. Käytämme asiantuntijoita, ja kapseloimme tarvittaessa, Lepistö sanoo.
Asumisterveysliitolle tuttu menetelmä
Asumisterveysliitto AsTe ry:lle kapselointi on tuttu menetelmä, eivätkä siihen liittyvät kokemukset ole hyviä.
– Meihin otetaan yhteyttä silloin, jos ihmisille on tullut sisäilmasta terveysoireita, liiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö sanoo.
Rämön näkemys kapseloinneista on selkeä.
– Jos puhutaan homeiden, mikrobien ja kaasumaisten epäpuhtauksien kapseloinnista, niin se on kyllä täyttä puppua.
Rämö kertoo nähneensä niin monta epäonnistunutta kohdetta, ettei hän usko kapseloinnin toimivuuteen. Hänen mielestään rakennukset pitäisi aina korjata uusimalla rakenteet.
– Kaikki rakennukset on mahdollista korjata. Kyse on siitä, halutaanko niin tehdä, hän sanoo.
Kapselointi on käsityötä
Kapselointipinnoite levitetään käsipelillä: telalla ja siveltimellä. Kerroksia on useita. Se saattaa tarkoittaa lukemattomia neliöitä seinää, lattiaa ja kattoa – sekä erilaisia läpivientejä, kulmia, nurkkia ja kolosia.
Jotta kapselointi toimisi, niiden on kaikkien oltava tiiviitä.
– Tuotteet sinällään ovat pitkälle kehitettyjä, ja niillä on pitkä takuu. Sen lisäksi työn pitää olla hyvin suunniteltu, tehty ja valvottu. Silloin kaikki toimii, Kontro sanoo.
Työmaalla valvonta lähtee siitä, että työtä seurataan. Sen lisäksi tehdään pinnoitepaksuuden mittauksia ja kaasunpitävyyttä tarkastetaan muun muassa merkkisavuilla.
– Kapseloinnin toimivuutta pitää seurata myös jälkikäteen. Rakenteessa oleva ongelmahan ei ole kapseloinnilla minnekään poistunut, Kontro muistuttaa.
Halvempaa kuin purkaminen
Rakenteen purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen verrattuna kapselointi on Petteri Kontron mukaan huomattavasti edullisempaa.
Etenkin kaupallisilla toimijoilla euro konsulttina saattaa johtaa saneerausten tekemiseen entistä enemmän kapseloimalla.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kapselointia pitää käyttää harkiten. Me mieluummin pelaamme varman päälle kuin jätämme riskitekijän rakenteeseen kenties kymmeniksi vuosiksi. Mutta meillä ei olekaan tulospaineita, sanoo Tuija Lepistö.
Kapselointia onkin verrattu viemäriremonteissa käytettäviin pinnoituksiin ja sukituksiin. Niissäkään vanhaa rakennetta ei pureta pois, vaan tavalla tai toisella korjataan toimivaksi.
Ei sama kuin tiivistyskorjaus
Kapseloinnin kanssa työskentelevät nostavat usein esiin sen, että kapselointi sekoitetaan tiivistyskorjauksiin. Tiivistyskorjaukset ovat hyvin yleisiä, kapseloinnit eivät.
Tiivistyskorjauksissa pyritään rakennuksen ilmanvaihdon parempaan hallintaan. Niiden tarkoitus on etsiä ja korjata rakennusten ilmavuotoja niin, ettei ilma kulje sellaisista paikoista, joista sen ei haluta kulkevan.
Riippuen siitä, millainen kapselointi rakennuksessa toteutetaan, se voi tarkoittaa myös tiivistyskorjausta. Ilmavuotojen tiivistäminen ei kuitenkaan ole kapseloinnin tarkoitus, vaan kapseloinnilla pyritään korjaamaan sisäilmaongelmat eristämällä haittalähde sisäilmasta.
Kapselointia tehdään monella tavalla
Kapselointi ei ole yksi yhtenäinen menetelmä. Periaate on aina sulkea vaurioitunut rakenne kaasutiiviisti, mutta käytössä on lukuisia materiaaleja ja sitäkin kautta erilaisia tapoja toteuttaa kapselointi.
Jos kapseliin suljetaan esimerkiksi maanvarainen betonilaatta, joka saa kosteutta alapuolella olevasta maasta, laatta saa kosteutta edelleen. Vaikka kosteus ja sen aiheuttamat ongelmat eivät enää pääse laatasta suoraan sisäilmaan, kosteus voi nousta laatasta seiniin, ja sisäilman ongelmat palata sitä kautta.
Kapselointeja toteutetaan myös erilaisissa laajuuksissa ja eri tarkoituksiin. Useimmissa kapseloinneissa on ollut kyse siitä, että kapseliin suljetaan vain jokin tietty hankalasti purettava rakenne.
Asumisterveysliiton Rämön mukaan kapseloinnin laajuudella on suuri vaikutus onnistumiseen.
– Jos ylisilloitetaan seinät, lattiat ja katto - kaikki rakenteet, niin tilahan on umpio. Kyllä se ainakin alkuun toimii, hän sanoo.
Joskus kapseloinnilla haetaan väliaikaista ratkaisua ennen perinteistä peruskorjausta.
– Jos suunniteltu elinkaari ei ole kovin pitkä, myös kapseloinnissa onnistuminen on helpompaa, sanoo Petteri Kontro.
Pidemmän aikavälin tieto puuttuu
Huolena kapseloinnissa on juuri elinkaari: kuinka kauan kapselointi pysyy ehjänä ja toimii? Kapseloinnin elinkaaresta ei ole tietoa, koska kapselointi nykymuodossaan on niin uutta.
Suuri kiinteistö- ja rakennusalan konsultti Vahanen, joka kyllä tuntisi tutkimukset, viittaa tiedon puutteeseen esimerkiksi lausunnossaan (pdf) Vantaan Tikkurilan kirkon kunnostamisesta näin: "kapselointikorjausten toimivuudesta pitkällä aikavälillä ei ole riittävästi tutkimustietoa".
VRP Keski-Suomen Jari Hellman uskoo nykyisten kapselointiaineiden kestävyyteen.
– Kuka näistä osaa varmuudella sanoa, mutta eiköhän tämä sen 50 vuotta kestä.
Jyväskylän Tilapalvelun Tuija Lepistö taas epäilee.
– Lähtökohtana on se, että pyrimme Terve Talo -rakentamista noudattamaan, pelaamme varman päälle ja poistamme kaikki haitalliset rakenteet sen sijaan, että jättäisimme riskitekijän rakenteeseen vaikka 30 vuodeksi.
Asumisterveysliiton Rämön näkemys on negatiivinen.
– Ne ovat olleet lyhytikäisiä, ja minulla on enemmän kokemusta epäonnistuneista kuin onnistuneista hankkeista.