Metsässä liikkuminen on nyt erityisen hankalaa. Lunta riittää koko maassa reiteen asti, ja puiden oksilla olevat lumimassat ovat vaarassa pudota kulkijan niskaan. Pahimmassa tapauksessa paksu oksa tai katkennut puun latva voi osua metsässä liikkujaan.
Lappeenrantalainen metsänomistaja Juha Kuokka kiertää metsäteitä aivan itärajan pinnassa Lappeenrannan Nuijamaalla. Samalla hän tutkailee parhaassa kasvuiässä olevia puita ja puistelee päätään.
– En ole paljon uskaltanut hypätä traktorista pois. Siellä on aika hurjan näköistä. Koivikossa ja nuoressa kuusikossa vielä uskaltaa kävellä, mutta männiköihin ei ole mitään asiaa. Sieltä tulee kyllä äkkiä lumet ja oksat päähän. Ja pahimmassa tapauksessa koko latva, kertoo Kuokka.
Lumituhot metsänkasvattajan lompakolle
Runsaat lumikuormat aiheuttavat metsänomistajille taloudellisia menetyksiä. Lumen painosta katkenneet puut ja oksat ovat tehneet jo nyt tuhoja talousmetsissä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Jos parhaassa kasvuiässä olevan 50-vuotiaan puun latva katkeaa, ei siitä enää tukkipuuta saada. Katkennut puu kelpaa vain kuitupuuksi, josta metsänomistaja saa pienemmän korvauksen kuin tukkipuusta.
– Silloin metsänkasvattajan menetykset voivat olla kymmenestä kahteenkymmeneen euroa rungolta. Myös metsän kasvukyky heikkenee. Lisäksi omistajalle tulee vielä kymmenien vuosien kasvutappio, kertoo Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario.
Markku Vaarion mukaan lopulliset tuhot saadaan selville vasta myöhemmin keväällä.
– Puhutaan varmasti kymmenistä tuhansista kuutioista pelkästään Etelä-Karjalan alueella. Tuhot ovat hajanaisia siellä täällä pitkin metsiä. Kevään korvalla saadaan tarkempia arvioita tuhojen määrästä.
Taipuu, katkeaa tai kaatuu
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo, että suuri lumen määrä puiden oksilla johtuu erikoisesta alkutalvesta. Silloin lunta tuli kerralla paljon lyhyessä ajassa. Se taas johti siihen, että lumi jäi kiinni puiden oksille. Lisäksi ilma oli sen verran tyyntä, ettei tuuli varisuttanut lunta alas, vaan lumi jäi oksiin kiinni.
Jalkanen kertoo, että lumituhoille ovat erityisen alttiina havupuut, koska havupuusta latva irtoaa herkemmin kuin lehtipuusta.
Lehtipuu sen sijaan yleensä vain taipuu, koska niissä ei lumelle ole yhtä paljon tarttumapintaa kuin havupuissa.
– Mutta olen minä kyllä nähnyt juurineen kaatuneen haavan. Se oli kaatunut, kun maa ei ollut roudassa.
Nyt lumi on paakkuuntunut oksiin ja latvoihin isoiksi painaviksi massoiksi. Tämä voi jopa aiheuttaa puiden kaatumista juurineen. Yhdessä puussa voi Jalkasen mukaan olla jopa satoja kiloja lunta.
Jalkanen muistuttaa, että lumen painosta voivat kaatua sekä kuusi että mänty. Routaa on nyt maassa selvästi normaalia vähemmän, mikä voi lisätä puiden kaatumisia.
– Kun maa on sula ja syksy ollut märkä, niin siinä ei puilla ole paljon mahdollisuuksia. Se on se kauhuskenaario.
Puun kaatumista todennäköisempää kuitenkin on, että puusta katkeaa latva.
– Ei se vaadi kuin pienen tuulen vireen tai tuulen suunta muuttuu, niin latva voi katketa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen.
Puun pitää antaa vahvistua
Luonnontuhoille ei metsänkasvattaja paljon voi, mutta jotain kuitenkin. Metsänomistaja Juha Kuokka antaa pari vinkkiä mahdollisia metsätuhoja ajatellen.
– Tee taimikossa ajallaan harvennukset ja tee metsässä ensiharvennus oikeaan aikaan, ettei metsä pääse riukuuntumaan. Vahva puu jaksaa kantaa lumikuorman paremmin, kertoo Kuokka.
Samaa mieltä on myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen. Hänen mukaansa tuhoja voi estää huolellisella metsien kunnossapidolla.
– Vuosi sitten Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa oli samanlainen tilanne, että lunta keräytyi puihin. Ne olivat hoitamattomia, nuoria kasvatusmetsiä, jossa puut olivat liian tiheässä. Kun lumi tulee siihen päälle, niin lumen voima on sen verran suuri, että se katkoo latvat. Tuhoja tuli paljon, kertoo Jalkanen.
Tuhojen korjuu tärkeää
Kaatuneet ja katkenneet rungot on syytä korjata ripeästi pois metsästä.
– Jos kaatuneet tai katkenneet rungot jätetään metsiin, on ensi kesänä suuri vaara hyönteistuhoille. Kuusikoissa uhkana on kirjanpainaja ja männiköissä ytimennävertäjä. Ne lisääntyvät kaatuneissa tai katkenneissa rungoissa ja sitten iskeytyvät terveisiin puihin, kertoo Markku Vaario Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksestä.
Metsänomistaja Juha Kuokalla on selkeä toive säänhaltijoille.
– Nyt poutaista säätä ja reilusti plussan puolella olevia lämpötiloja.