Toimittaja Koko Hubara kuulee äänen päässään: Hän on ruma, tyhmä, turha ja lihava. Hubara on taistellut syömishäiriön kanssa lähes 30 vuotta.
– En osaa hallita tunteitani muuten kuin satuttamalla itseäni joko paastoamalla tai ahmimalla. Saatan syödä kahdeksan lautasellista pastaa ja juoda puolitoista litraa lehtikaalimehua. Otan sairaslomapäivän ja kävelen 15 kilometriä sen sijaan, että menisin töihin.
– Sen jälkeen tunnen itseni idiootiksi. Kyllähän minun aikuisena, äitinä ja pitkään syömishäiriötä sairastavana ihmisenä pitäisi tietää, ettei mikään näistä auta.
Hubara on väsynyt. Ei paitsi sairastamaan syömishäiriötä, vaan myös väsynyt kohtaamaan jatkuvasti sen, miten syömishäiriöön suhtaudutaan.
– Tuntuu siltä, ettei syömishäiriöön suhtauduta yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme sairautena.
Clik here to view.
Helvetti pään sisällä
Maanviljelijä Kati Nikalin poika sairastui anoreksiaan 10-vuotiaana. Nyt, 12 vuotta myöhemmin, Artturi elää edelleen veitsen terällä.
Viimeksi lokakuussa syömishäiriö vei Artturin lähelle kuolemaa.
– Poikani sairauden alkuvuosina mietin usein, mitä olen tehnyt väärin. Äitinä epäonnistumisen häpeää kannoin monta vuotta.
Nykyään Nikali onneksi tietää, etteivät vanhemmat voi aiheuttaa lapselleen syömishäiriötä. Jos lapsi sairastuu, se ei ole vanhempien eikä lapsen vika.
Clik here to view.
– Poikani vakava syömishäiriö tuo pelon menettämisestä ja ymmärryksen elämän hauraudesta. Tämä on taas auttanut käsittämään, että elämä on tässä ja nyt. Yritetään elää niin, että turha karsiutuisi.
Nikali penää kanssaihmisiltä ymmärrystä syömishäiriötä sairastavia kohtaan. Syömishäiriön kanssa elävä ihminen elää helvetissä oman päänsä sisällä, Nikali kuvailee.
– Sitä on loputtomassa negatiivisuuden kehässä suhteessa omaan itseensä, Nikali sanoo.
– Tällainen ihminen tarvitsee lempeää, kärsivällistä lähestymistä ja halua nähdä ihminen sairauden takana, hän jatkaa.
Syömishäiriöstä voi parantua
Syömishäiriön hoitoon keskittyneen pietarsaarelaisen Fredrika-klinikan toiminnanjohtaja Rasmus Isomaa korostaa, että syömishäiriöön sairastuneella on toivoa. Hoitomallit kehittyvät koko ajan, ja useimmat toipuvat muutaman vuoden sisällä.
– Riittävät resurssit ovat avainasemassa. Esimerkiksi meillä Fredrika-klinikalla tulokset ovat olleet hyviä. Viisi vuotta hoidon aloittamisen jälkeen neljä viidestä potilaasta ei enää täyttänyt minkään syömishäiriön diagnostisia kriteerejä.
Clik here to view.
Pojat ja miehet usein unohdetaan syömishäiriökeskustelussa, vaikka he voivat sairastua yhtä lailla. Pojat ja miehet tavoittelevat usein lihaksikasta kehoa, ja tästä syystä syömishäiriöihin saattaa liittyä lisäravinteiden tai anabolisten hormonien käyttöä.
– Pojat ja miehet hakevat harvoin apua syömishäiriöön. Myös poikien syömishäiriön tunnistamisessa on ongelmia. Tutkimusten mukaan poikien ja miesten osuus kaikista potilaista pitäisi olla 10-20 prosenttia, mutta useimmissa hoitopaikoissa ei päästä lähellekään sellaisia lukuja, Isomaa kertoo.
Perjantaissa tänään: Miten elää syömishäiriön kanssa? Vieraina 30 vuotta syömishäiriötä sairastanut toimittaja Koko Hubara, syömishäiriötä sairastavan pojan äiti Kati Nikali ja Fredrika-klinikan toiminnanjohtaja Rasmus Isomaa. Perjantai-dokkari: Pakko syödä. Yle TV1 klo 21.05.
Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa ja uusintana TV1:ssä sunnuntaina klo 15.05 ja tiistaina klo 23.20.
Lisää Yle Perjantain sisältöä: yle.fi/perjantai
Apua syömishäiriöön:
Syömishäiriöliiton tukipuhelin syömishäiriötä sairastaville ja läheisille päivystää numerossa 02 251 9207 maanantaisin klo 9.00–15.00 välillä. Tukipuhelimessa päivystävät Syömishäiriöliiton työntekijät ja kokemusasiantuntijat. Tukipuhelimessa voit purkaa mieltäsi, saada kokemukseen perustuvaa tietoa syömishäiriöistä, kysyä hoitoon hakeutumisesta ja jutella läheisesi tilanteesta.
Oikeanlaisen hoidon etsintä kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä omaan työ-, opiskelu- tai kouluterveydenhuoltoon tai omaan terveyskeskukseen.
Lisää tietoa Syömishäiriöliiton sivuilla täällä. https://syomishairioliitto.fi/
Myös Syömishäiriökeskuksella on ilmainen palveleva puhelin. Mikäli olet huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta, voit soittaa numeroon 040–411 5481 (050–522 0077 svenska).