Suomen euroviisuedustaja Darude julkaisi viime yönä ensimmäisen UMK-kappaleensa. Viisufanit ottivat heti Release me -nimisen kappaleen tarkkaan kuunteluun ja kappaleen analysointi käynnistyi välittömästi internetin keskustelupalstoilla. Kahdeksan minuuttia julkaisun jälkeen ensimmäinen plagiointiepäily oli esitetty.
Viisukuppila-sivustolla moni kertoo kuulevansa uudessa UMK-kappaleessa samankaltaisuuksia kymmenen vuotta sitten julkaistun ruotsalaishitin kanssa. Daruden ja Sebastian Rejmanin kappaletta verrataan sivustolla ruotsalaisartisti Agnesin samannimiseen esitykseen.
Viisufanien huomio on kiinnittynyt nimien lisäksi kappaleiden kertosäkeisiin, joista molemmat alkavat samalla fraasilla: release me.
– Kertsin melodia ja sanat (...) menee melko läheltä, kirjoittaa nimimerkki finesc Viisukuppilan keskustelupalstalla.
Saman tulkinnan tekee myös moni muu keskustelija.
– Tuo "Release Me" kohta on otettu suoraan Agnesin Release Me biisistä, eli kopiota on muutakin kuin nimi, analysoi nimimerkki akfan33_ZZ.
Kaikki viisufanit eivät ole kuitenkaan yhtä jyrkällä linjalla. Keskustelussa myös huomautetaan, että pelkästään pari samaa sanaa kertosäkeessä ei riitä plagiointisyytöksiin.
"Ensin vähän sydän pomppasi"
Darude itse kertoo yllättyneensä plagiointiepäilyistä. Hänen mukaansa hän tai kukaan muu kappaleen kirjoittamiseen osallistuneista ei muista olleensa tietoinen Agnesin biisistä. Itse hän kuulin kappaleen ensimmäistä kertaa eilen.
– Ensin vähän sydän pomppasi, mutta hetken aikaa miettiessäni asiaa tulin siihen tulokseen, että vaikka molemmat kertsit alkavat samoilla sanoilla, siihen niiden musiikilliset yhteneväisyydet jäävät, Darude eli Ville Virtanen toteaa.
Kahden laulun intervallit menevät eri tavalla, niiden harmoninen sisältö, soinnut ja melodiat kulkevat erilailla, Virtanen listaa. Samankaltaisuudet, siinä määrin kuin niitä on, ovat valitettava yhteensattuma.
– Tässä ei ole tarkoituksenmukaisuutta. Omatuntoni on puhdas, Virtanen huokaa.
Plagiaatti vaatii huomattavaa yhtenäisevyyttä
Plagiointisyytökset kuuluvat euroviisuihin yhtä tiiviisti kuin tuulikoneet, pyrot ja modulaatiot. Lähes joka vuosi jonkun maan kappaletta syytetään kopioksi.
Teoston musiikkiasiantuntija Jennah Vainio huomauttaa, että kappaleen julistaminen plagiaatiksi vaatii huomattavia yhteneväisyyksiä.
– Se vaatii tosi paljon, että voidaan puhua plagiaatista. Kertosäkeen pitäisi olla kauttaaltaan lähes yksi yhteen, että se olisi plagiaatti. Samankaltaisuus tai se, että joku osa kuulostaa joltain, ei vielä riitä, Vainio sanoo.
Vainio ei halua kommentoida Release me -kappaleiden tapausta, mutta yleisellä tasolla hän toteaa, että plagiointi on erittäin harvinaista. Teostolle plagiointisyytöksiä ilmoitetaan kourallinen vuodessa. Se, että ne johtavat toimenpiteisiin on erittäin harvinaista.
Yleisön havaintojen pohjalta Teosto ei lähde selvittämään kappaleiden originaalisuutta. Prosessi lähtee käyntiin vasta, kun musiikintekijä itse ilmoittaa kokevansa joutuneensa plagioiduksi. Tämän jälkeen Teosto pyytää epäillyn plagiaatin tekijältä lausuntoa, jota verrataan ilmoituksen tehneen musiikintekijän lausuntoon. Myös kappaleita verrataan korvakuulolla keskenään.
Jos ratkaisua ei löydy, kappaleet nuotinnetaan.
– Yleensä nuottikuva kertoo paljon enemmän kuin kuulonvarainen kokonaisuus, Vainio huomauttaa.
Vainio muistuttaa, että länsimaisessa musiikissa on pyöritty 1700-luvulta asti samassa duuri-molli-tonaliteetissa, joten samankaltaisilta melodioilta ja sointukuluilta ei voi enää välttyä. Plagiaatissa kokonaisuus kuitenkin ratkaisee.
Plagiointiepäilyistä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.