Hernesaaren kärjessä on noin kolmen viikon ajan kiemurrellut ympärivuorokautinen kuorma-autojen jono. Runsaan lumentulon vuoksi Helsingin kaduilta poistetaan tällä hetkellä 4 000–5 000 lumikuormaa päivässä, ja niistä vajaa tuhat päätyy Hernesaaren kautta suoraan mereen. Loput lumet kärrätään lumen vastaanottopaikoille eri puolille Helsinkiä.
Hernesaaressa tapahtuvaan tyhjennykseen liittyy erikoisen näköistä logistiikkaa. Meressä kelluu kaksi laivaa, joiden tarkoitus on pitää osa vedestä jäättömänä. Rannassa kaksi kaivinkonetta sekoittaa ja tasoittaa kuorma-autojen mereen kippaamaa lunta.
Autojonosta tulee aina kaksi kuorma-autoa kerralla tyhjennyspaikalle, jossa ne peruuttavat kaivinkoneiden viereen ja kippaavat lavallisen lunta suoraan mereen. Tämän jälkeen autot jatkavat matkaansa kaupungille ja jonossa seuraavat autot toistavat saman kuvion. Tätä on jatkunut nyt kolmisen viikkoa vuorokauden ympäri.
Lumen mukana mereen kulkee roskaa
Mereen kaadettava lumi on poimittu suoraan kaduilta kuorma-autojen lavoille.
– Seassa on hiekoitushiekkaa ja kaikennäköistä muuta roskaa, mitä ihmiset ovat lumen sekaan heittäneet. Ja teollisuusalueelta saattaa tulla lautoja ja muovinpaloja ja muuta roskaa. Sitä ei erikseen seulota, mutta tietoisesti mitään jätettä tänne ei saa tuoda, eikä tuoda, sanoo ylläpitoinsinööri Tarja Myller Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.
Ympäristökeskuksen vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Hernesaaren vastaanottopaikalla kertyi lumikautena 2009–2010 merenpohjaan noin kolmen metrin paksuinen hiekkakerros. Pohjaa siivotaan jälkikäteen ruoppaamalla, mutta osa pohjaan vajonneesta roskasta leviää virtausten myötä ruopattavan alueen ulkopuolelle.
Samassa selvityksessa arvioitiin, että talvikaudella 2009–2010 Hernesaaressa mereen olisi kaadettu lumen mukana laskennallisesti 755 jätekuormaa, josta noin 530 kuormaa oli hiekoitussepeliä ja 225 kuormaa muuta jätettä.
"Välttämätöntä liikenteen sujuvuuden kannalta"
Lumen kaataminen mereen herättää usein keskustelua ympäristönäkökulmasta. Helsingin kaupunki perustelee toimintaa tehokkuudella ja helppoudella: kantakaupungissa on nopeampaa ja helpompaa kipata lunta mereen kuin kuljettaa sitä kauemmas vastaanottopaikoille. Hernesaaressa ei myöskään tarvitse tehdä ylläpitoa eikä pitää huoltotaukoja kuten muilla vastaanottopaikoilla.
Myllerin mukaan lumen kaataminen mereen Hernesaaressa on elintärkeä asia keskustan liikenteen sujuvuuden kannalta.
– Jos tätä ei tehtäisi, se tarkoittaisi kaaosta ja katastrofia.
Syke pitää merta huonona paikkana katulumelle
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Outi Setälä sanoo, että kadulta kerätty ja mereen kipattava lumi on melko suuri roskalähde paikallisesti, mutta joka myös leviää laajemmalle. Lumessa oleva roska on esteettinen haitta paikallisille rannan käyttäjille mutta se aiheuttaa myös merenpohjan tukahtumista. Meren eliöt voivat syödä roskia ja takertua niihin. Setälän mukaan isommasta roskasta voi olla haittaa myös esimerkiksi veneilijöille, jos ajaa potkurinsa siihin rikki.
– Mikroskooppisesta lumiroskasta tiedetään jo aika hyvin, Setälä sanoo.
Yhdessä lumikuutiossa on kymmentuhatkertaisia määriä mikroroskaa verrattuna esimerkiksi puhdistetun yhdyskuntajäteveden määrään.
– Siinä on liikenteen aiheuttamia päästöjä, kuten asfalttia, liikenteen merkintämassoja ja rengaskumipölyä, Setälä kuvailee kadulta kerätyn lumen mikroskooppista roskaa.
Setälän mukaan lumen kippaaminen mereen on periaatteellinen asia.
– Roskaaminen tapahtuu tässä meidän nenän edessämme ja tämä on tarkoituksellista tai ainakin tahallista roskaamista.
Tähän roskaamiseen olisi helppoa puuttua, mutta jos näin ei tehdä, se antaa Setälän mielestä huonon viestin tavallisille kansalaisille ja muille sektoreille.
– Miten sitten ne vaikeammin tunnistettavat ja hallittavat lähteet, miten niistä tuleva roska saadaan kuriin, Setälä kuvailee.
Ilmalan ratapihan lumia sulatetaan lämmitetyllä kentällä
Runsasluminen talvi aiheuttaa paljon ongelmia junaliikenteelle. Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välinen rataosuus on ollut lumensulatuksen kannalta vaikea. Pari vuotta sitten rakennettu sulatuskenttä on nyt ensimmäistä kertaa käytössä.
Tällä hetkellä Helsingissä ja Pasilassa on yli 40 senttimetriä lunta, joten lunta on poistettava alueelta kuljetettava pois.
– Lunta tuodaan sulatuskentälle vain raidealueelta, kertoo Väylän Etelä-Suomen kunnossapitoalueen aluepäällikkö Eero Liehu.
Raidealueiden lumi on puhtaampaa kuin esimerkiksi lauturialueiden lumi, jossa on seassa hiekkaa ja roskia. Lauturialueiden lumi kuljetetaan tavanomaisiin lumen vastaanottopaikkoihin. Raidealueen lumi viedään betonikentälle, jonka pohjalla on kaukolämmön paluujohdosta tehty lämmityslähde. Paluulämpö on siis jo lämmittänyt rakennukset ja paluuenergia hyödynnetään sulatuksessa.
Liehun mukaan sulatuskenttä pystyy hyvin sulattamaan jo sataneen lumen ja myös tulevatkin lumet.
Espoossa lunta sulattaa "Devil Don"
Espoossa on ensimmäistä kertaa käytössä lumensulatuskone, jonka kaupunki hankki jo vuonna 2016. Keltainen kone, joka on nimetty "Devil Doniksi", sulattaa tunnissa noin 150 kuutiota lunta, joka vastaa noin kymmentä autokuormaa.
Espoon katutoimintapäällikkö Teemu Uusikauppila sanoo, että lumensulattimen käyttö on laskettu järkeväksi ratkaisuksi kaupungin lumiongelmaan.
– Laite sulattaa polttoöljyllä tai dieselillä lumen paineilman avulla vedeksi, joka sitten ohjataan sadevesiviemäriin, Uusikauppila sanoo.
Hänen mukaansa lumen kuljettaminen kuorma-autoilla kuluttaa polttoaineen lisäksi infraa. Lisäksi kuorma-autot saattavat aiheuttaa turvallisuushaittoja kuormatessaan lunta kaduilla. Uusikauppilan mukaan juuri näitä haittoja pystytään välttämään sulattimen avulla.
Artikkelia täsmennetty 7.2.2019. kello 17:45. Koko Helsingisssä kerätään 4 000–5 000 lumikuormaa päivässä. Aikaisemmin artikkelissa väitettiin, että näin paljon lunta kerätään pelkästään kantakaupungin alueella.