Osaava hoiva ympäri vuorokauden. Turvallinen, lämminhenkinen ja viihtyisä koti.
Näin Esperi mainostaa Rovaniemellä sijaitsevaa vaikeasti vammaisten nuorten hoitokotia Kevätporttia. Vanhempien mielestä Kevätportti ei ole enää pitkään aikaan ollut koti.
– Se oli idyllinen paikka, kunnes se myytiin Esperille kesällä 2016. Laatu laski välittömästi. Alkoi tulla hoidon laiminlyöntejä ja sekaannuksia lääkkeissä, kertoo 24-vuotiaan autistisen Petterin äiti Tuija Laine.
Kevätportti rakennettiin Rovaniemelle vanhempien toiveesta nelisen vuotta sitten. Vanhemmat ideoivat ja suunnittelivat hoitokodin yhdessä kaupungin edustajien ja asiantuntijoiden kanssa.
Toive oli, että talosta tulisi kodinomainen, esteetön paikka rauhalliselle omakotialueelle. Siitä oli määrä tulla unelmien koti, johon suunnilleen samanikäiset, tarpeidensa puolesta yhteensopivat nuoret voisivat muuttaa aikuistuttuaan. Ryhmäkokojen piti olla pienet.
Unelma toteutuikin, hetkeksi. Sitten Kevätporttia pyörittänyt perheyritys myi hoitokodin Esperille, jolta Rovaniemen kaupunki ostaa vammaisten asumispalveluita.
Ylen haastattelemien äitien mukaan yhdeksän perhettä on ottanut lapsensa takaisin kotiin tai siirtänyt hänet toiseen asumisyksikköön. Viimeksi lauantaina yksi asukkaista muutti pois.
Romahduksia
Kevätportissa on 15 asukaspaikkaa. Kolme äitiä kertoo nuorten taantumisesta ja suoranaisista romahduksista, jotka vaativat sairaalahoitoa. Äitien kirjanpidon mukaan Kevätportista on irtisanoutunut Esperin aikana kymmeniä hoitajia.
Äitien mielestä hoitajia on aivan liian vähän ja he vaihtuvat usein. Tuija Laine kertoo, että autistiselle Petterille tuli siitä pahoja stressihäiriöitä. Siksi Petteri viettää Kevätportissa enää kaksi vuorokautta viikosta.
– Hän alkoi pelätä kävelemistä ryhmäkodin käytävillä ja yleisissä tiloissa. Petteriä pitää nykyään taluttaa siellä, Laine sanoo.
Terhi Vanha otti autistisen ja epilepsiaa sairastavan 22-vuotiaan poikansa Jussi Ilmolan takaisin kotiin asumaan viime kesänä.
– Jussin epilepsiakohtaukset tihentyivät ja turvallisuudentunne heikkeni, kun hoitajia oli liian vähän ja he vaihtuivat jatkuvasti. Ambulanssi soitettiin viiden kuukauden aikana 43 kertaa apuun.
Kysyimme Esperiltä, pitävätkö vanhempien paikkansa. Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi kertoo sähköpostin välityksellä, että Kevätportista on lähtenyt viime syyskuun jälkeen kaksi asukasta ja yksi hoitaja. Hän ei kommentoinut sitä, kuinka paljon asukkaita ja hoitajia on lähtenyt ennen sitä.
Hoitajamitoitus ja muutkin asiat olivat kunnossa. Heini Pirttijärvi
Pyysimme haastattelua myös Kevätportin yksikönpäälliköltä. Hän kertoi, ettei voi kommentoida asiaa. Pirttijärvi ei osaa vastata siihen, miksi asukkaat ovat muuttaneet pois. Hänen mukaansa mukaan Valvira on tehnyt Kevätporttiin yllätystarkastuksen kesällä 2018.
– Hoitajamitoitus ja muutkin asiat olivat kunnossa. Myös nyt tammikuussa tehdyssä auditoinnissa kaikki oli kohdallaan. Ambulanssien käyntikertoja emme laske, mutta se tilataan aina tarvittaessa, Pirttijärvi toteaa.
Lääkevirheitä
Vanhempien mielestä suuri ongelma ovat nuorten lääkityksessä tapahtuneet vakavat virheet ja puutteet hoitajien perehdytyksessä. Terhi Vanhan mukaan lääkevirheitä sattui hänen poikansa kohdalla luvattoman usein.
– Pari kertaa olen löytänyt Jussin kohtauslääkkeet hänen huoneensa pöydältä. Lääke on tosi vahva. Seuraukset olisivat voineet olla kohtalokkaat, jos Jussi tai joku muu asukas olisi ottanut lääkkeen ominpäin.
Vanha kertoo, että kerran Jussi sai kotilomalle mukaansa toisen asukkaan lääkkeet.
– En uskaltanut enää pitää häntä siellä. On ihan tuurista kiinni, ettei siellä ole sattunut mitään vakavampaa.
Kun menen katsomaan Eetua, löydän lääkkeitä hänen sängystään ja lattialta. Pia Ylisuvanto
Myös Pia Ylisuvannolla on suuri huoli lääkkeiden käsittelystä Kevätportissa. Hänen vaikeasti vammaiselle, 20-vuotiaalle pojalleen Eetulle on annettava lääkkeet kuusi kertaa päivässä, ja säännöllisyys on tärkeää. Jos lääkkeen ottaa kaksi tuntia myöhässä, koko Eetun keho voi mennä niin jäykäksi ettei hän pysty syömään eikä juomaan.
– Kun menen katsomaan Eetua, löydän lääkkeitä hänen sängystään ja lattialta. Niitä siis unohdetaan antaa tai ei huolehdita, että ne niellään. Lääkkeitä ovat myös jakaneet henkilöt, joilla ei ole siihen lupia, Ylisuvanto sanoo.
Dosetit vaihtuivat
Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi sanoo, että lääkevirheitä on voinut tapahtua.
– Inhimillinen virhe on mahdollinen, mutta luonnollisesti potilaiden turvallisuus on meille todella tärkeää ja teemme kaikkemme estääksemme virheet, Pirttijärvi sanoo.
Hän toteaa, että virheet kirjataan aina ylös ja käsitellään esimiehen johdolla.
– Samalla sovitaan korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joilla vastaavat tilanteet vältetään jatkossa.
Vakavia virheitä ei ole tapahtunut. Marjut Eskelinen
Kevätportin kaksi entistä hoitajaa kertoo Ylelle, että lääkevirheitä tapahtuu liikaa.
Toinen heistä vahvistaa, että myös lääkedosetit ovat vaihtuneet. He eivät halua esiintyä jutussa nimillään, koska pelkäävät leimautuvansa alalla “hankaliksi” työntekijöiksi.
– Päivittäisiä lääkkeitä on jäänyt antamatta kiireen ja henkilökunnan vajauksen vuoksi, sanoo toinen hoitajista.
Hoitajat kertovat Ylelle, että talossa on ollut paljon sijaisia eikä heitä ole perehdytetty kunnolla. Hoitajien mukaan ongelmista on ilmoitettu Valviraan ja Rovaniemen kaupungille, joka valvoo Kevätportin toimintaa. Kaupunki pitää lääkevirheitä lievinä.
– Niitä ei tietenkään pidä vähätellä, mutta vakavia virheitä ei ole tapahtunut eikä niitä ole voitu dokumenteistakaan todeta. Lääkedosetin vaihtumisesta olen kuullut, mutta virhe huomattiin ennen kuin siitä aiheutui asiakkaalle mitään varsinaista vaaraa, sanoo palvelualueen päällikkö Marjut Eskelinen Rovaniemen kaupungilta.
"Sillisalaatti"
Toisen entisen hoitajan mukaan mukaan ongelmat alkoivat, kun Kevätportti myytiin Esperille ja talo tuli täyteen asukkaita. Hoitaja kuvailee paikan muuttuneen “sillisalaatiksi”, koska aivan vastakkaisia tarpeita omaavia nuoria sijoitettiin samoihin tiloihin.
– Siellä oli alusta alkaen vaativan hoidon asukkaita, jotka tarvitsivat rauhallista ilmapiiriä. Sitten sinne muutti äänekkäitä nuoria, joilla oli myös mielenterveysongelmia. Vanhat asukkaat alkoivat saada enemmän epileptisiä kohtauksia ja käyttäytyä aggressiivisesti, hoitaja kertoo.
Myös Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi myöntää, että Kevätportissa on aiemmin ollut ongelmia.
– Olemme pahoillamme siitä, ettei aiemmin olleisiin haasteisiin kyetty vastaamaan tarpeeksi ripeästi ja että hoito ja tuki on koettu riittämättömänä, Pirttijärvi toteaa.
Vanhempien mukaan tilanne on viime aikoina hiukan rauhoittunut, koska Kevätportissa on nyt vähemmän asukkaita eikä sijaisille ja keikkatyöläisille ole niin suurta tarvetta. Heidän mielestään hoitajia on edelleen liian vähän. Pia Ylisuvanto sanoo, että pelkästään Eetu tarvitsee monissa hoitotilanteissa ainakin kahden hoitajan läsnäolon päivittäin.
– On ollut tilanteita, joissa koko hoitokodissa paikalla on ollut päivällä vain neljä hoitajaa. Se ei millään riitä. Joskus olen löytänyt Eetun sähkökäyttöisen sängyn alta, kun hänet on jätetty yksin lattialle ilman valvontaa. Kun joku nuorista saa epilepsiakohtauksen, muut jäävät oman onnensa nojaan.
Vanhemmat korostavat, etteivät syytä ongelmista hoitajia. He kuitenkin pelkäävät ongelmien pahenevan uudestaan, kun Kevätporttiin muuttaa uusia asukkaita.
Yhtä paha tilanne kuin hoivakodeissa
Vammaisjärjestöjen mukaan Suomessa on lukuisia kuntia, joissa on samanlaisia ongelmia kuin Rovaniemellä. Yle Uutiset kertoi kehitysvammaisten lasten ja nuorten tilanteesta jo tammikuussa.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki sanoo, että tilanne on avoimen kilpailutuksen ja sitä seuranneiden yrityskauppojen seurauksena äitynyt yhtä pahaksi kuin hoivakodeissa. Virkamäki oli kilpailuttamisen poistamista ajavan Ei myytävänä -kansalaisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja.
Tilanne on kammottava ja täysin vastoin sivistysvaltion periaatteita. Markku Virkamäki
Virkamäki muistuttaa, että kyseessä ovat elämänmittaiset palvelut. Kehitysvammaisella nuorella voi kotoa muuttaessaan olla 60 vuotta elinaikaa jäljellä.
– Kun yrittäjä myy palvelut, hän myy samalla asukkaat ja läheiset kysymättä heiltä mitään. Kuntakin katsoo vierestä. Tilanne on kammottava ja täysin vastoin sivistysvaltion periaatteita. Missään muualla ei ole tällaista kilpailutusmenettelyä kuin Suomessa.
Virkamäen mukaan hankintalaki ja siihen pohjautuva kilpailutus antaa asianosaisuuden ja oikeussuojakeinot vain tilaajille ja palveluntuottajille eli kunnille, maakunnille ja Kelalle. Hankintapäätöksestä voivat valittaa vain nämä tahot. Vammaisilla tai heidän läheisillään ei tätä oikeutta ole.
Esimerkiksi Kainuussa viisi asukasta ja heidän läheisensä valittivat korkeinta hallinto-oikeutta myöten, ettei asukkaiden avuntarvetta ollut selvitetty ennen kuin maakuntayhtymä kilpailutti palvelut.
– Kaikki oikeusasteet hylkäsivät valituksen sillä perusteella, että nämä henkilöt eivät olleet osallisia hankintapäätöksessä. On syvästi oikeusjärjestelmän vastainen tilanne, ettei ihminen omassa asiassaan omaa valituskeinoja.
Olemme kuulemma vain ylihuolehtivia äitejä, jotka eivät osaa irrottaa napanuoraa. Tuija Laine
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) lupasi tammikuussa puuttua kilpailutukseen järjestämällä kuntiin koulutuskiertueen. Sen aikana on tarkoitus kouluttaa päättäjät hankintalain käyttöön. Virkamäen mielestä se ei riitä.
– Väki kunnissa vaihtuu. Ei kiertue takaa sitä, että tieto siirtyy uusille työntekijöille tai ettei kilpailutettaisi uudelleen. Meidän esityksemme on, että kilpailutus poistuisi laista niiden palveluiden osalta, jotka ovat vammaisen hyvinvoinnin kannalta kaikkein merkityksellisimpiä.
Virkamäen mielestä avoin kilpailutus ei ole edes kunnille kannattavaa. Hän muistuttaa, että laskut sairaalahoitoon johtavista ongelmista menevät kunnille. Hän kertoo tamperelaisesta kehitysvammaisesta nuorukaisesta, joka joutui kuudeksi viikoksi laitoshoitoon kilpailutusta seuranneen palveluntuottajan vaihdoksen myötä.
– Kilpailutuksella haettu hinnanalennus menetettiin varmaan jo ensimmäisen viikon aikana.
Kriisikokouksia
Rovaniemellä vanhemmat ovat valittaneet Kevätportista useita kertoja sekä Esperille, kaupungille että Valviraan. Eduskunnan oikeusasiamiehen pöydällä on parhaillaan kolme kantelua. Ratkaisuja niihin on odotettu lähes vuosi.
Vanhemmat ovat olleet myös yhteydessä Lapin aluehallintovirastoon ja tehneet sinne huoli-ilmoituksia.
– Sieltä sanottiin, että ne ovat vain meidän vanhempien näkemyksiä eikä kantelua kannata tehdä. Niin vakavia virheitä ei kuulemma ole tapahtunut.
Kevätportin ongelmia on käsitelty useissa kriisipalavereissa, joissa on ollut mukana Esperin edustajia, kaupungin väkeä, päättäjiä ja omaisia.
– Meitä vanhempia on syyllistetty koko tämän 2,5 vuoden ajan. Olemme kuulemma vain ylihuolehtivia äitejä, jotka eivät osaa irroittaa napanuoraa. Mielestämme Kevätportin valvonta on laiminlyöty, sanoo Tuija Laine.
Aluehallintovirastosta kerrotaan, että se on antanut vanhemmille neuvontaa vuonna 2017. Ensisijainen valvontavastuu on kuitenkin Rovaniemen kaupungilla. Kaupunki pitää vanhempien väitettä valvonnan laiminlyönnistä erikoisena.
– Missään yksikössä ei ole käyty niin paljon kuin Kevätportissa. Siellä on käyty sekä asiakaskohtaisesti että valvontakäynneillä. Ei voi sanoa, että valvonta olisi laiminlyöty, sanoo Rovaniemen palvelualuepäällikkö Marjut Eskelinen.
Vanhemmalla voi olla tietysti ajatus, että hänen lapsensa pitäisi saada jotenkin enemmän. Marjut Eskelinen
Kevätportin hoitajien määrässä on myös todettu puutteita. Eskelisen mukaan Esperi on kuitenkin korjannut ne yli vuosi sitten. Jokaista asukasta kohden on nyt 0,8-1,5 hoitajaa, kun aiemmin hoitajia oli yksi kahta asukasta kohden.
– Kaupunki seurannut todella tarkkaan tilannetta, ettei käy mitään heiluria. Seurannan aikana ei ole todettu puutteita.
Vanhempien mielestä tämä ei riitä, sillä osa nuorista tarvitsisi yli kahden hoitajan työpanoksen. Pia Ylisuvannon mukaan Eetu on tällainen nuori. Terhi Vanhan pojalle Jussille oli kotikunnan päätöksellä määrätty omahoitaja, jonka olisi pitänyt olla Jussin vierellä koko ajan. Näin ei Vanhan mukaan tapahtunut vaan Jussin hoitaja hoiti muitakin asukkaita.
Marjut Eskelinen muistuttaa, että kyseessä on asumisyksikkö eikä laitos.
– Vanhemmalla voi olla tietysti ajatus, että hänen lapsensa pitäisi saada jotenkin enemmän. En ole koskaan kuullut, että edes kehitysvammaisten laitoksissa olisi yli kaksi hoitajaa asukasta kohden.
Maksaako kaupunki liikaa?
Vanhempien mielestä Rovaniemen kaupunki myös maksaa Esperille toteutumattomasta hoidosta. Esimerkiksi Tuija Laineen Petteri-pojan hoidosta Esperi saa täyden hinnan, vaikka Petteri on Kevätportissa vain kaksi vuorokautta viikossa. Eskelinen muistuttaa, ettei sopimusta voi laatia vain kaupungin intressien mukaan.
– Ei palveluntuottaja voi tuottaa palvelua siten, että saa maksun vain joiltakin päiviltä. Se joutuu ylläpitämään toimintaa kuitenkin koko kuukauden. Nämä ovat ihan yleisiä sopimusehtoja.
Eskelinen kehottaa myös vanhempia miettimään lapselleen jotakin muuta paikkaa, jos he ovat tyytymättömiä Kevätportin tarjoamaan hoitoon.
– Jos hoidontarve on vain kaksi vuorokautta viikossa, voi pohtia, onko se oikea paikka asua. Meillä on vaihtoehtoja ja me tarjoamme niitä.
Pia Ylisuvannon vaikeasti vammainen Eetu-poika asuu Kevätportissa arkipäivät, koska muuta vaihtoehtoa ei ole.
– Eetu on yksi Lapin vaikeavammaisimmista nuorista. Ei täällä ole sopivaa yksikköä nuorelle, joka tarvitsee niin paljon apua. Koko perheen pitäisi muuttaa etelämmäs.
Ylisuvanto kertoo, että on joutunut tekemään paljon hoitajille kuuluvia töitä. Pelko oman lapsen hyvinvoinnista kuormittaa vanhempia valtavasti, kun välimatkat Lapissa ovat pitkät.
– Osa perheistä asuu satojen kilometrien päässä Kevätportista. Ei heillä ole mahdollisuutta parkkeerata asuntovaunua sen kupeeseen ja valvoa lapsensa hoidon toteutumista.
Lue myös: