Kärrynpyörät viuhuvat kun kahdeksanvuotias Eevi Mäki ja yhdeksänvuotias Hilda Panula temppuilevat Freegym-jumpassa. Eevi tykkää myös jalkapallosta ja uimisesta, Hildalle Freegym on ehdoton suosikki.
Hauskuus ja uusien taitojen oppiminen houkuttelevat tytöt voimistelusalille. Eevi haluaisi oppia vielä flick-flak-puolivoltin, Hilda spagaatin ja spiraalin.
Freegym on Voimisteluliiton kehittämä, muutaman vuoden vanha laji, joka yrittää innostaa kaikenkokoisia ja -kuntoisia lapsia liikkumaan ja temppuilemaan.
Monet lapset ja nuoret eivät kuitenkaan harrasta liikuntaa lainkaan tai eivät ainakaan riittävästi.
– Se voi johtua siitä, että ne eivät ole tottuneet tai sitten ne on ihan laiskoja, kiteyttää Eevi Mäki.
Liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski Turun yliopistosta on huolissaan siitä, että liikunnan vetovoima on vähentynyt.
Hän ei ole huolensa kanssa yksin, sen jakaa myös Valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittänyt tuore LIITU-tutkimus paljastaa, että asiat, joita 11-15-vuotiaat pitävät liikkumisessa tärkeinä ovat vähentyneet huomattavasti neljän vuoden aikana.
– En ensin uskonut vaan ajattelin, että olen tehnyt jonkun virheen. Tai ensin haukuin muut, että he ovat lähettäneet vääränlaista aineistoa, naurahtaa Koski.
– Luvut tarkastettiin monta kertaa ja todettiin, että jotain kummallista tässä on käynnissä.
Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen valittiin Juha Sipilän hallituksen tärkeimmäksi liikuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Hallituksen kärkihankkeiden joukkoon nostettiin Liikkuva Koulu -ohjelma, joka on laajentunut 90 prosenttiin suomalaisista peruskouluista.
Johtopäätöksiä onnistumisesta voi nyt tehdä LIITU-tutkimuksesta, jonka tiedot on kerätty viime vuonna. Vuoden 2018 tietoja on verrattu vuosina 2014 ja 2016 tehtyihin tutkimuksiin.
Tässä tutkimuksen kolme keskeistä tulosta:
1. Liikunnan vetovoima on vähentynyt
Tärkeimpiä asioita liikunnassa ovat 11–15-vuotiaille parhaansa yrittäminen ja ilon ja hyvän olon saaminen sekä uusien taitojen oppiminen.
Taulukkoon on poimittu kymmenen yleisintä vastaajien erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitämää asiaa. Itselle tärkeitä asioita oli valittavissa kaikkiaan yli 30 vaihtoehdon joukosta. Lähes kaikkien merkitys on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti.
Esimerkiksi kilpailemista tai esiintymistä pitää tärkeänä vain viidesosa kysymyksiin vastanneista. Liikunnan avulla saatavan hyvän ulkonäön tai virkistymisen ja rentoutumisen arvostaminen on myös vähentynyt selvästi.
– Jos nyt ennustaa pitäisi, niin voisi ajatella, niin tämä joukko on vaikeammin saatavissa liikunnallisen aktiivisuuden pariin kuin aikaisemmat ikäpolvet, sanoo professori Pasi Koski.
Tutkimuksessa ei selvitetty syitä muutokseen.
– Spekuloida tietenkin voisi, että onko niitä asioita, joita liikunta ja urheilu tarjoaa, tulossa näiden virtuaalimaailmojen tai pelikonsoleilla pelaamisen kautta.
2. Lapset liikkuvat liian vähän
Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua kouluiässä joka päivä monipuolisesti vähintään tunnin ajan.
Kun asiaa kysyttiin 9–15-vuotiailta lapsilta, heistä 38 prosenttia arvioi liikkuvansa tämän verran. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia lapsista. Vähiten oman arvionsa mukaan liikkuvat 15–vuotiaat.
Valtion liikuntaneuvoston mielestä kyselyn tulokset antavat aihetta hienoiseen iloon. Se kuitenkin latistuu, kun tutkitaan tuloksia, joita saatiin lasten käytössä viikon ajan olleilla liikemittareilla.
Mittarit paljastivat, että käytännössä suosituksen mukaisesti liikkui vain 32 prosenttia lapsista ja nuorista. Luku on sama kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
3. Ruutuaika ylittyy yhä useammalla
Vain viisi prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista viettää aikaa television, tietokoneen tai älypuhelimen ruudun äänessä suositusten mukaisesti alle kaksi tuntia päivässä.
Enemmän kuin kaksi tuntia ruutuaikaa vähintään viitenä päivänä viikossa kertyy 55 prosentille lapsista.
Kaksi vuotta sitten suositellun ruutuajan ylitti 49 prosenttia lapsista. Ruudun ääressä vietetty aika kasvoi kaikissa ikäluokissa, eniten 15-vuotiailla.
Tutkimuksessa arvioidaan, että ruutuajan lisääntymistä selittää ainakin yhteydenpito ystäviin erilaisilla älypuhelinsovelluksilla.
Keskiiviikkona julkistettua LIITU-tutkimusta ovat olleet kokoamassa muun muassa Jyväskylän ja Turun yliopistot, UKK-instituutti, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Suomen urheilun eettinen keskus ja joukko urheiluopistoja ja kaupunkeja.
Myös Move!-mittaustulokset julkistettiin keskiviikona. Mittauksilla selvitetään, miten lapset selviävät arjen tehtävistä, joissa tarvitaan fyysistä toimintakykyä.
Lue myös: