Suomen kannattaisi vähentää metsäkatoa ja toisaalta lisätä metsitystä ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämiseksi.
Näin todetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa tutkimuksessa, joka käsitteli maankäytön roolia Suomen ilmastotoimissa.
Suomessa metsäkato liittyy siihen, että metsiä raivataan rakentamisen ja toisaalta maatalouden tieltä. Metsäkato ei siis johdu metsätalouden hakkuista, jotka ovat yleensä esillä metsien hiilinieluja koskevissa keskusteluissa.
Luken tutkimuksen mukaan metsäkato on Suomessa vähäistä suhteessa metsien kokonaispinta-alaan.
Viime vuosina vain 0,1 prosenttia metsäalasta, eli vajaat 19 000 hehtaaria, on kaadettu vuosittain rakentamisen ja maatalouden takia.
Kuva kuitenkin muuttuu, kun katsotaan metsäkadon tuottamia päästöjä.
Tilastokeskuksen mukaan metsäkadosta on aiheutunut vuosittain noin 3,6 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä nettopäästöjä vuosina 2007–2016.
Määrä vastaa suuruusluokaltaan noin kuutta prosenttia Suomen kokonaispäästöistä tai Suomen kuorma-autojen yhteenlaskettuja vuosipäästöjä.
Metsän raivaaminen viljelysmaaksi selittää metsäkadon päästöistä yli puolet ja rakentaminen noin kolmanneksen.
Syytä on muistaa, että metsäkadon aiheuttamista päästöistä huolimatta kokonaisuutena Suomen poistavat ilmakehästä moninkertaisen määrän hiilidioksidia vuosittain.
Silti metsäkadon vähentäminen kannattaa, sillä se helpottaa Suomelle EU:ssa jyvitettyjen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Lannan levitykseen vaihtoehtoja
Luken mukaan euroissa mitattuna tehokkain ilmastotoimi maankäytön saralla olisi vähentää erityisesti turvemailla sijaitsevien metsien raivaamista.
Keskeinen syy metsänraivaukseen turvemailla on kasvavien karjatilojen tarve löytää lisää maapinta-alaa lannanlevitykseen.
Karjatilalliset eivät tee tätä pahantahtoisuuttaan, vaan tilanne johtuu karjatiloille asetetuista lannanlevityksen pinta-alavaatimuksista sekä maatalouden tukipolitiikasta.
Tuet ovat vähentäneet peltomaan tarjontaa markkinoilla, mikä on näkynyt peltojen vuokrien kallistumisena. Yhtälö aiheuttaa sen, että kasvavan karjatilan on usein kannattavaa kaataa metsää lannanlevityksen tieltä.
Tutkimuksen mukaan metsäkadon hillitsemiseksi tarvittaisiinkin kannustimia siihen, että maanomistajat tarjoaisivat olemassa olevia peltojaan nykyistä useammin karjatilojen käyttöön.
Tämä voisi toteutua esimerkiksi pitkiä vuokra- ja rehuntuotantosopimuksia tai maanvaihtoa suosimalla.
Lisäksi lannan hyötykäyttöä esimerkiksi biokaasun tuottamiseksi tulisi edistää, toteaa Luke.
Raivausta voisi hillitä myös maksuilla
Tutkimuksen mukaan metsien raivaamista voitaisiin vähentää tehokkaasti myös maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla.
Maksua voitaisiin periä esimerkiksi tilanteissa, joissa metsää kaadetaan asuin-, loma- tai teollisuusrakentamisen sekä infrastruktuurihankkeiden, kuten sähköverkkojen ja tuulipuistojen rakentamisen tieltä.
Luken mukaan metsänomistajia voitaisiin taas tukea kasvattamaan metsien hiilivarastoja niin kutsuilla hiilikorvauksilla. Samaa ovat esittäneet myös metsäekonomistit.
Metsityksellä voitaisiin puolestaan edistää esimerkiksi metsitystuen avulla.
Metsityksen kohteina voisivat Luken mukaan olla esimerkiksi kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot.
Metsitystuen käyttöönotto olisi kuitenkin kytkettävä samanaikaisiin metsäkadon hillintätoimiin, jotta se ei kannustaisi metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla.
Lue myös: