Vanhustenhoidon vakavat puutteet yksityisissä hoivakodeissa ovat puhuttaneet viime päivinä. Hoitajat ovat kertoneet, ettei edes saattohoitotilanteissa ole aina tarpeeksi henkilökuntaa. Vanhus saattaa jäädä kuoleman hetkelläkin yksin.
Saattohoitoon erikoistuneen Koivikko-kodin johtaja Riikka Koivisto painottaa, ettei ihmisarvoinen kuolema saa olla rahasta kiinni. Jokainen haluaa elämänsä päättyessä tulla hoidetuksi hyvin.
– Kuolevan ihmisen hoidolle ei saa määritellä hintalappua. Hyvä saattohoito kuuluu meille jokaiselle, Riikka Koivisto sanoo.
Hoitajilla huoli saattohoidosta
Hoitajien huoli saattohoidon toteutumisesta tulee esiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön TEHY:n tällä viikolla julkaisemassa kyselyssä: potilas lääkitään, mutta hän saattaa olla kuoleman hetkellä yksin.
TEHY:n kyselyyn vastasi noin 300 pääosin vanhuspalveluiden parissa työskentelevää Attendon työntekijää. Heistä 68 prosenttia kertoi, ettei saattohoitotilanteita oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Saattohoidon ongelmat ovat TEHY:n mukaan tulleet järjestön selvityksissä esiin myös Esperi Caren ja Mehiläisen kohdalla.
Riikka Koivisto on seurannut saattohoidon tilaa kiertäessään kouluttamassa eri puolilla Suomea. Hoitajat ja lääkärit tekevät hyvää työtä, mutta resurssit eivät aina riitä.
– Hoitajia ja lääkäreitä tulee työssään arvostaa. Mikäli he arvioivat, että tiettyyn saattohoitotilanteeseen tarvitaan lisää henkilökuntaa, tulisi heidän sanaansa luottaa, Koivisto sanoo.
Kuoleva pelkää usein kipua ja yksin lähtemistä
Koiviston mukaan kuoleva pelkää usein kipua ja yksin kuolemista. Kuoleman lähestyessä tarvittaisiin kiireetöntä vierelläoloa ja osaavaa hoitoa.
– Psyykkinen ahdistus, vaativa oirehoito, läheisten tukeminen. Näiden ihmisarvoinen huomioiminen vaatii ammattilaisen aikaa enemmän kuin perusarki, Koivisto sanoo.
Suurin osa ihmisistä haluaisi kuolla läheisimpiensä läsnäollessa, jos heitä on. Osa haluaisi vierelleen vapaaehtoisen tukihenkilön. Pieni osa ihmisistä haluaa Koiviston mukaan olla kuollessaan yksin.
Kuolevan ihmisen hoidolla elämän viimeisinä päivinä on suuri merkitys myös läheisille. Kun hoito onnistuu hyvin, on heilläkin vähemmän kärsimystä. Myös läheiset tarvitsevat surunsa keskellä hoitajalta arvostavaa kohtaamista.
– Jos saattohoito hoidetaan huonosti, se saattaa jopa traumatisoida läheisiä, Riikka Koivisto sanoo.
Saattohoidot ovat Koiviston mukaan hyvin erilaisia. Hoitoon vaikuttaa paljon kuolemaa lähestyvän ihmisen vointi. Osa kuolee rauhallisesti nukkuessaan.
"Päättäjiltä on tultava lupa hoitaa hyvin"
Riikka Koiviston mielestä yhä useammassa yksikössä, niin yksityisellä kuin julkisella puolella, on Suomessa kuitenkin hyvät edellytykset saattohoidon onnistumiseen ja saattohoidossa on menty hyvään suuntaan.
Monissa yksiköissä on tehty saattohoitotilanteisiin selkeät työohjeet. Henkilöstö on saanut koulutusta oirehoitoon sekä kuolevan ihmisen ja läheisten kohtaamiseen. Hoitajat ja lääkärit tekevät parhaansa.
Vastuu onkin Koiviston mukaan nyt yritysten johtajilla ja päättäjillä. Hänen mielestään saattohoitotilanteessa pitäisi esimerkiksi olla lupa ottaa vuoroon yksi hoitaja lisää, jos tarvetta on.
Koiviston mukaan monissa yksiköissä hyvä saattohoito ei edes tarkoittaisi lisäkustannuksia vaan rahojen uudelleen kohdentamista.
– Päättäjiltä on tultava lupa hoitaa hyvin, hän sanoo.
Lue lisää:
Hoivaliitot vaativat lakiin hoitajamitoituksia: "Yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta"